Maallemuuttajien kiinnostus osallistua maaseudun kehittämiseen

Transkriptio

1 Maallemuuttajien kiinnostus osallistua maaseudun kehittämiseen Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu / Siirtolaisuusinstituutti, Turku

2 TUTKIMUSALUE JA -AINEISTO Keski-Pohjanmaa km Siirtolaisuusinstituutti, Pikkarainen 2007 tutkimusalueena keskipohjalainen maaseutu Halsua, Himanka, Kaustinen, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli tutkimuskohteena maaseudun paluu- ja tulomuuttajat tutkimusalueelle vuosina maakunnan ulkopuolta muuttaneet täysi-ikäiset henkilöt tutkimusaineisto kyselytutkimus (n=1017, vastauksia 414, vastausprosentti 40,7 %) maallemuuttajien teemahaastattelut (6) maaseudun kehittäjien teemahaastattelut (7) tilastot 2

3 TEOREETTISENA VIITEKEHYKSENÄ SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaalisen pääoman rakentuminen sosiaaliset verkostot, luottamus, normit Sosiaalinen pääoma maallemuuttajien yksilöllisenä resurssina maallemuuttajien (paikalliset) suhdeverkostot muuttajien käytössä olevat (paikalliset) informaatiokanavat, verkostokontaktit vastavuoroisuus, vastapalvelusten luottojärjestelmä, naapuriapu Sosiaalinen pääoma yhteisöllisenä voimavarana - maallemuuttajien vaikutukset yhteisölliseen toimintakykyyn keskinäisen luottamuksen rakentuminen ihmisten välinen yhteistyö, yhteisöllinen toimintakyky kollektiivinen toiminta yhteisön / asuinalueen hyväksi Paljon puhutaan siitä sosiaalisesta pääomasta, sehän syntyy justiin siitä, että tulee semmosia paikkoja jossa ihmiset kohtaa. Kohtaa ja sitte on yhteinen tavoite siinä koko ajan olemassa, joku mikä se nyt kulloinkin on. Ja vakioväestöön, tai siihen joka on asunu aina siellä, niin siihen tutustuu sillä lailla. Kyllä siinä syntyy paljon sitä. (H5: mies, maaseudun kehittäjä/tulomuuttaja) 3

4 KESKI-POHJANMAAN MAALLEMUUTTAJAT - mistä he tulevat, mihin he asettuvat? Keskipohjalaiselle maaseudulle muutettu eniten ympäröivistä maakunnista sekä Uudeltamaalta ja Ruotsista. Tiedot väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuosilta (n=1040). Kaupungeista kyliin myös syvälle maaseudulle enemmistö muutoista (n=414) kaupungeista maaseudulle suuntautuvia muuttoja asuinpaikaksi valittu useammin kylä kuin kuntakeskus tutkimustulokset eivät tue yleistä näkemystä taajamahakuisesta muutosta ja autioituvista kylistä, vaan ennemminkin osoittavat kylien olevan vetovoimaisia ja haluttuja muuttokohteita Kunnathan ne suurimmassa muutospaineessa on mutta että se ite perusasia, että vaikka kunnat häviää niin kylät jää. Ei, ei misään tapauksessa voi puhua autioituvista kylistä. Sitä ei vaan uskota. (H7: mies, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja, Keski-Pohjanmaa) 4

5 MUUTTAJIEN PROFIILI Muuttajien profiili kyselytutkimusaineiston (n=414) valossa: naisia 63,3 %, miehiä 36,2 % alle 35-vuotiaita 45,5 %, vuotiaita 37,9 %, yli 60-vuotiaita 16,7 % 42,5 % ns. paluumuuttajia, 57,5 % tulomuuttajia joka kymmenes muuttaja asuu yksin suurin muuttajaryhmä sukupuoli ja ikä huomioiden alle 35-vuotiaat naiset tarkasteltaessa muuttajia sukupuolen ja asuinpaikkakytköksen mukaan naisissa suurin muuttajaryhmä puolison synnyinseudulle muuttaneet miehissä suurin muuttajaryhmä omalle kotiseudulleen palanneet Lähes joka kolmannella muuttajalla alemman tai ylemmän tason korkeakoulututkinto Muuttajien ammattiasema: työssäkäyviä 62 % eläkkeellä 18 % kotiäitejä/-isiä 11 % työttömiä 6 % opiskelijoita 2 % 5

6 MUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN Muuttajista lähes joka kymmenes työllistää itse itsensä; yrittäjiä, maanviljelijöitä Paikallista työllistymistä ja pendelöintiä: työssäkäyvistä joka kymmenes työskentelee kotona ja lähes joka kolmannella työmatkan pituus alle 5 km. lähes 70 prosenttia työssäkäyvistä maallemuuttajista ilmoittaa työmatkansa olevan alle 20 kilometriä työpaikat eivät sijaitse vain kuntakeskuksissa vaan on huomionarvoista, että myös kylistä löytyy eri alojen työpaikkoja. Merkittävä osa muuttajista työllistyy tai työllistää itsensä hyvin paikallisesti. tutkimustulokset eivät tue näkemystä maaseudusta vain tai ensisijaisesti asuinmaaseutuna - keskipohjalainen maaseutu näyttäytyy toiminnallisena asuinalueena, jossa asumisen ohella myös töitä ja yrittäjyyttä.

7 MUUTTAJIEN KIINNOSTUS PAIKALLISEEN VAIKUTTAMISEEN Muuttajien kiinnostus kunnallista päätöksentekoa kohtaan joka viides seuraa kunnallista päätöksentekoa säännöllisesti, reilu kolmannes melko säännöllisesti naiset miehiä kiinnostuneempia miehistä yksi kymmenestä ei seuraa kunnallista päätöksentekoa lainkaan Muuttajille mielekäs tapa vaikuttaa kuntansa asioihin osallistua paikallisten kehittämishankkeiden suunnitteluun/toteutukseen miehistä 42,6%, naisista 35,3% kaikki ikäryhmät kiinnostuneita vaikuttamaan paikallisten kehittämishankkeiden kautta muissa vaikuttamistavoissa eroja iän mukaan: alle 35-vuotiaat kiinnostuneita mielenosoituksista, rahan keräyksistä ja erilaisten vetoomuksien allekirjoittamisesta vuotiaat kiinnostuneita pyrkimään kunnallispolitiikkaan ja kirjoittamaan mielipidekirjoituksia lehtiin ja nettisivustoille yli 60 vuotiaat kiinnostuneita toimimaan aktiivisesti jonkin puolueen paikallisjärjestössä. 7

8 MUUTTAJIEN KIINNOSTUS PAIKALLISEEN VAIKUTTAMISEEN Maaseudun omaehtoinen kehittäminen, jota toteutetaan pitkälti hankkeiden kautta, saa uusia potentiaalisia toimijoita maallemuuttajista. Eri ikäryhmillä erilaiset tavat joilla haluavat vaikuttaa ja toimia oman asuinalueensa kehittämiseksi asukaslähtöinen kehittäminen hyötyy eriikäisestä väestöpohjasta. Ne on pikku hilijaa havainnu että jos ite ei oo aktiivinen niin ei tuu mittään. Ja sitte pystyy ite vaikuttahan niihin asioihin. Sehän kehittäminen oli vielä tuossa 1980-luvun puolessa välissä, niin sen jäläkeenki vielä, se oli niinkö kuntavetosta, että kunta käynnisti kaikki asiat tai hankkeet tai muut. Sitte ko tuli tää syvä lama ja kunnat ajautu siihen tilaan mihin ajautu semmoset asiat mitkä ois ihan hyviä laittaa niin ne jäi niinkö laittamata. Ja sitte ko tuli tämä EU niin sitte tuli ensimmäisen kerran täsä meijänki alueella semmosia rahoja mitä saatto saaja siihen, että voi ite toteuttaa. (H7: mies, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja)

9 MAALLEMUUTTAJIEN TOIMINTA PAIKALLISISSA YHTEISÖISSÄ JA KEHITTÄMISVERKOSTOISSA Kylätoimintaan osallistuminen: yli puolet ilmoitti osallistuvansa kylä- ja talkootoimintaan säännöllisesti (viikoittain tai kuukausittain) tai satunnaisesti (muutaman kerran vuodessa) joka kolmas maallemuuttaja oli osallistunut viimeisen vuoden aikana talkoiden tai kyläkokousten organisointiin joka seitsemäs maallemuuttaja toimii kyläyhdistyksen hallituksessa tai jäsenistössä miehet naisia aktiivisempia yli 60-vuotiaat erityisen aktiivisia Jäsenyys paikallisissa yhdistyksissä ja yhteisöissä 43 % muuttajista kuuluu johonkin paikalliseen järjestöön/yhdistykseen lähes joka neljäs muuttaja kuuluu paikallisen urheiluseuran hallitukseen tai jäsenistöön, urheiluseurat myös paikallisten kehittämishankkeiden toteuttajia joka neljäs mies kuuluu paikalliseen metsästysseuraan muuttajat aktiivisia toimijoita uskonnollisissa yhteisöissä

10 MAALLEMUUTTAJAT TOIMINTARYHMÄTYÖSSÄ JA HANKETOIMINNASSA Maallemuuttajat toimintaryhmätyössä: paluu- ja tulomuuttajilla aktiivinen rooli erityisesti Kaustisen seutukunnan toimintaryhmätyössä, Pirityiset ry syntynyt paluumuuttajanaisten toimesta vuosia muualla asuneet ja kotiseudulle palanneet naiset halusivat sekä työllistää itsensä että osallistua aktiivisesti oman kotiseutunsa kehittämiseen toimintaryhmän toimittua nyt reilun kymmenen vuoden ajan myös tulomuuttajat tulleet vahvasti mukaan toimintaan Toimintaryhmätyö luo pohjaa uusien asukkaiden ja paikallisväestön keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön rakentumiselle. Maallemuuttajat hanketoiminnassa: 15 % muuttajista osallistunut paikalliseen hanketoimintaan

11 MAALLEMUUTTAJAT TOIMINTARYHMÄTYÖSSÄ JA HANKETOIMINNASSA Muuttajien kiinnostus osallistua paikallisten kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen huomattavasti korkeampaa kuin tähänastinen aktiivisuus hanketoiminnassa. Haasteena kehittämishankkeiden toteuttamisesta kiinnostuneiden löytäminen ja yhteen saattaminen. Myös maaseudun kehittäjien näkemykset ja kokemukset puoltavat muuttajien kiinnostusta hanketoimintaan: Joo, mää suoraan sanon että niitten merkitys on iso, koska he ovat usein niinku ydinjoukkoa ja toimivaa joukkoa esimerkiks näissä kylätoiminnasa, yhdistystoiminnasa ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Ja samaten ko on miniät ja vävyt jossain paikkakunnalla, ehkä herkemmin monesti ku paikalliset asukkaat. Ihan selevästi on näin, ko mää tota niin neljänkymmenen kylän kans tein kyläsuunnitelmia niin se oli hyvin paljon paluumuuttajia ja muuhalta tulleita, jotka oli niissä kokouksissa mukana. Ja innoissaan niinku ideoimassa että miten vois kehittää. Ja sitte luomasa hankkeita ja tuovat hyvinki ehkä erilaista koulutusta, italan koulutuksella ja tällasella niinko osaamisella, toisenlaista osaamista mitä täällä perinteisesti on. (H4: nainen, maaseudun kehittäjä/paluumuuttaja, Keski- Pohjanmaa)

12 MAALLEMUUTTAJAT TOIMINTARYHMÄTYÖSSÄ JA HANKETOIMINNASSA Toimintaryhmätyö ja hanketoiminta saavat laatua siitä, että verkostossa yhdistyvät sekä kantaväestön vahva paikallistuntemus että uusien asukkaiden muualla hankitut tiedot, taidot ja kokemukset. heillä on paljonki annettavaa. Heillä on, hehän tulee muualta, heillä on ne kokemukset on hankittu sitten toisenlaisessa paikassa. Ja kun on uusia, he tuovat semmosta kokemusta, niin siitä syntyy tavallaan sitten paljon ideoita. Ja sitä kautta sitte moni hanke saa tuota laatua tavallaan mukaan siihen. Kun täällä vain asuu, täällä samassa paikassa, niin ei aina sitte nää kaikkia asioita mitä se kokemus tuo mukanaan. Ja usein ne on aktiivisia kyllä jotka tulee muualta. Ne haluaa jotenki päästä sisälle siihen kuntaan tai yhteisöön. Siinä mielessä niistä on hyötyä sitten. Tiesti se näkyy siellä kylässä kaikista eniten, mutta vaikuttaahan se sitte seutukunnallisesti ja maakunnallisestikin jos se toimii sitten. Ehkä nostavat sitten niitä paikallisia jotka ei toimi, jotka on aina siellä asuneet. Heitä innostavat sitten tavallaan. Luovat semmosta uskoa että kannattaa toimia. (H5: mies, maaseudun kehittäjä/tulomuuttaja, Keski-Pohjanmaa)