Puutuotemarkkinoiden kehitysnäkymät

Transkriptio

1 Puutuotemarkkinoiden kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Forest Industry Consulting Oy:n antamaan kirjallista lupaa. Copyright Pöyry

3 Esipuhe Helsinki Marraskuu, 2009 Puutuotemarkkinoiden kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Pöyry Forest Industry Consulting:ilta selvityksen puutuotesektorin tulevaisuuden näkymistä, jonka tavoitteena oli identifioida potentiaaliset kasvualueet Suomen teollisuudelle sekä muotoilla ehdotuksia uusista liiketoimintamalleista ja mahdollisuuksista potentiaalin saavuttamiseksi. Tässä työssä olemme kuvanneet Suomen puutuoteteollisuutta loppukäyttökohteiden näkökulmasta ja pyrkineet identifioimaan potentiaaliset kasvualueet. Suomen puutuoteteollisuudella on potentiaali kasvaa ja lisätä tuotannon arvoa erityisesti rakentamisen sektorilla, jossa puun osuus runkorakenteissa Suomessa on pieni pientalorakentamista lukuun ottamatta. Kasvupotentiaalia on myös Euroopassa, jossa puun kulutus on Suomea huomattavasti pienempää. Toivomme, että tämä työ auttaa Työ- ja elinkeinoministeriötä kansallisen metsäalan strategian muodostamisessa. Pöyry Forest Industry Consulting Oy Kai Merivuori Antti Koskinen 3

4 Sisällys Tiivistelmä Puutuotteiden tuotanto ja päämarkkinat Puutuotteiden kysyntään vaikuttavat tekijät Puun osuus loppukäyttökohteissa Puutuoteteollisuuden mahdollisuudet Sivu

5 Tiivistelmä Puun käytön merkittävä lisääminen on mahdollista. Se edellyttää puutuotetoimialalta asiakastoimialojen liiketoimintalogiikan ymmärtämistä ja sen mukaan toimimista. Suomen puutuoteteollisuus nojaa vahvasti vanerin ja sahatavaran tuotantoon ja markkinointiin kotimaiselle ja kansainväliselle rakennus-, rakennuspuusepän-, huonekalu- ja pakkausteollisuudelle sekä puutavarakaupalle. Näistä rakennusteollisuus on ylivoimaisesti merkittävin loppukäyttösegmentti. Suomi on perinteinen puurakentamisen maa, mutta nykyaikainen puurakentaminen on jäänyt kehityksestä jälkeen pientaloja ja maatalousrakentamista lukuun ottamatta. Suomalainen raaka-aine sekä perusteollisuuden osaaminen sekä muutamat toteutetut hankkeet luovat kuitenkin hyvät lähtökohdat rakentamisen ratkaisujen kehittämiseen. Puulla on edelleen huomattavaa potentiaalia lisätä markkinaosuuttaan rakennusmateriaalina. Puutuoteteollisuuden, suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden tulee yhteistyössä kehittää teollisesti valmistettavia ja kestävän kehityksen mukaisia kustannustehokkaita järjestelmiä palveluineen. Edistyksellisellä rakennusmääräysten kehittämisellä luodaan perusta puurakentamisen merkittävälle kasvulle. Työtä voidaan vauhdittaa erityyppisillä valtion rahoitus- ja tukijärjestelmillä sekä painottamalla kestävän kehityksen mukaisia argumentteja julkisessa rakennuttamisessa. Puurakentamisen arvoketjun täydentäminen puuttuvilla lenkeillä - suunnittelulla ja järjestelmäratkaisujen tuotannolla ja markkinoinnilla - tarjoaa mielenkiintoisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin viennissäkin. Systemaattinen työ tulee aloittaa välittömästi, tavoitteena uusia toimintamalleja ja ratkaisuja hyödyntävien pilottikohteiden rakentaminen. Rakennuspuusepänteollisuudessa mahdollisuuksia löytyy teollisuudelle soveltuvien aihioiden ja komponenttien valmistuksessa ja markkinoinnissa sekä kotimaasta että viennistä. Huonekaluteollisuuden trendit edellyttävät panostusta tuotekehitykseen, markkinointiin ja yritysten väliseen verkostoitumiseen. Puutavarakaupan keskittyminen ja DIY-kauppojen yleistyminen edellyttävät toimittajilta entistä laajempaa tuotevalikoimaa, toimitusvarmuutta ja näihin liittyvien palvelujen kehittämistä. 5

6 Tiivistelmä - Puun osuus loppukäyttösektoreilla Rakentaminen tarjoaa huomattavan kasvupotentiaalin puutuotteille. Puutuotteiden suhteellinen osuus rakentamisen bruttoarvosta on pienin verrattuna muihin toimialoihin, mutta rahallisesti suurin. 100 % Osuus toimialan bruttoarvosta 1,5 Saha- ja levytuotteiden arvo kotimaan loppukäyttökohteissa mrd Euroa 80 % 1,2 60 % 0,9 40 % 0,6 20 % 0,3 0 % Rakentaminen* Huonekalut Puupakkaus 0 Rakent. Rakpuu Huonekalut Pakkaus Puu *sis. rakennuspuuseppäteollisuuden Muut 6

7 7 Puutuotteiden Tuotanto ja Päämarkkinat

8 Sahatavaran tuotanto ja markkinajakauma Kotimaan tärkeys sahatavaramarkkinana on korostunut entisestään tuotannon pudottua rajusti. Kotimaan kysynnässä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. 16 Milj. m³ Tuotanto ja Kulutus Markkinajakauma Tuotanto Muut 20 % Kulutus Saksa 3 % Algeria 4 % Ranska 6 % Kotimaa 44 % Japani 7 % Englanti 8 % Egypti 8 % Suomen sahateollisuuden kasvun vuodet sijoittuivat 1990-luvulle, jolloin sekä tuotanto, vienti että kulutus kasvoivat voimakkaasti. Sahateollisuudessa myös panostettiin 1990-luvulla tekniikkaan ja Suomen teollisuus oli teknisesti maailman kilpailukykyisintä. Saman aikaisesti kysyntä lähti kasvuun laman jälkeisinä vuosina ja viennin kasvu Japaniin oli voimakasta luvulla tekninen etumatka kaventui, Itä-Eurooppa ja Venäjä lisäsivät tuotantoa ja vientiä voimakkaasti, mikä heikensi Suomen teollisuuden asemaa. 8

9 Vanerin tuotanto ja markkinajakauma Vaneriteollisuus Suomessa on vientivetoista ja kilpailu markkinoilla on kiristynyt uusien tuottajien ja materiaalien tultua markkinoille m³ Tuotanto ja Kulutus Tuotanto Saksa 5 % Muut 16 % Havuvaneri Kotimaa 30 % 800 Ruotsi 6 % Kulutus Vaneriteollisuuden tuotannosta noin 60% on havuvaneria ja 40% koivuvaneria. Vaneriteollisuuden voimakkain kasvu sijoittui myös 1990-luvulle. Vaneriteollisuus on huomattavasti vientivetoisempaa johtuen Suomen johtavasta asemasta vanerintuottajana Euroopassa. Koivuvanerin osalta markkinaosuus on pienentynyt johtuen kasvaneesta Venäjän ja Baltian tuotannosta. Havuvaneri on myös joutunut kilpailemaan lisääntyneen OSB:n tuotannon ja Etelä-Amerikan viennin kanssa. Tanska 8 % Muut 31 % Ranska 5 % Espanja 6 % Englanti 16 % Koivuvaneri Englanti 7 % Etelä- Korea 12 % Alankomaat 19 % Saksa 24 % Kotimaa 15 % 9

10 Lastulevyn tuotanto ja markkinajakauma Suomen lastulevyteollisuus on kutistunut palvelemaan pääasiassa kotimaan markkinaa m³ Tuotanto ja Kulutus Markkinajakauma Vienti 12 % Kotimaa 88 % Lastulevyn kulutus Suomessa on pysynyt lähes samalla tasolla tämän vuosikymmen aikana, mutta tuotanto on laskenut huomattavasti kapasiteetin sulkemisen myötä. Nykytuotanto on alle kolmannes kahden tehtaan osalta verrattuna huippuvuosien tuotantoon, jolloin tehtaita oli yli 10. Suomen lastulevyteollisuus on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin kotimarkkinavetoista, ja pääosa tuotannosta käytetään Suomen kaluste- ja huonekaluteollisuudessa. Lastulevyn vienti Suomesta on vaikeutunut kilpailukyvyn heikennettyä. Eurooppaan on perustettu paljon uutta modernia kapasiteettia, jonka tuottavuus ja kustannustehokkuus on paremmalla tasolla verrattuna Suomeen. Kilpailevien maiden raaka-ainekustannus on myös alhaisempi ja tuotantolaitokset sijaitsevat lähellä markkinoita. 10

11 Puutuotteiden loppukäyttökohteet Euroopassa Rakentaminen on sekä havusahatavaran että havuvanerin tärkein käyttökohde. Huonekaluteollisuus 3 % Puutarha & piha 6 % Puusepänteollisuus 14 % Pakkausteollisuus 25 % Havusahatavara Pakkausteollisuus 19 % Huonekaluteollisuus 4 % Muut 9 % Havuvaneri Kuljetusvälineet 3 % Rakentaminen 49 % Rakentaminen 42 % Rakentaminen ja siihen liittyvät toiminnot käyttävät pääosan sekä havusahatavarasta että -vanerista. Molempia tuotteita käytetään runkorakenteissa ja väliaikaisessa rakennuskäytössä kuten valumuoteissa ja työmaan muissa rakenteissa. Suomalaisesta näkökulmasta rakennuspuusepänteollisuus on tärkeä asiakasryhmä. Yksi nopeimmin kasvavista käyttökohteista on mm. piha- ja puutarharakentaminen, joka on myös näkynyt yritysten tuotekehityksessä ja markkinoiden kasvaneessa tuotevalikoimassa. Pakkausteollisuus on myös molempien tuotteiden merkittävä käyttäjä ja tärkeä asiakaskunta alempien laatuluokkien tuotteille. Muottivanerit 26 % 11

12 Puutuotteiden loppukäyttökohteet Euroopassa Koivuvaneri on monipuolinen tuote Lastulevyn käyttö keskittyy huonekalu- ja kalusteteollisuuteen. Huonekalut & sisutaminen 10% Muut 20 % Kuljetusvälineet 30 % Rakentaminen 27 % Koivuvaneri Lastulevy Pakkausteollisuus 2 % Rakentaminen 40 % Huonekaluteollisuus 71 % Koivuvaneri on hyvin monipuolinen tuote, joka soveltuu moninaisiin käyttökohteisiin. Koivuvaneria käytetään rakenteissa, rakennusten pinnoissa sekä valumuoteissa. Koivuvanerin ominainen käyttökohde on myös kuljetusvälineteollisuus, jossa sitä käytetään erityisesti lattiarakenteissa. Huonekaluteollisuus on suhteellisesti merkittävämpi käyttökohde koivuvanerille verrattuna havusahatavaraan ja -vaneriin. Lastulevyn käyttökohteet ovat rajalliset johtuen tuotteen teknisistä ominaisuuksista. Huonekalu- ja kalustesektorin merkitys lastulevyteollisuudelle on merkittävä, ja lastulevy on onnistunut pitämään markkinaosuuttaan kilpailukykyisen hintansa ansiosta verrattuna esim. MDF-levyihin. Rakentamisessa lastulevy menetti markkinaosuuttaan radikaalisti kipsilevylle sisäseinälevynä. 12

13 Puutuotteiden markkinat Yhteenveto Suomen puutuoteteollisuuden tuotanto on pääosin ollut hienoisessa laskussa tällä vuosituhannella. Vuonna 2008 tuotanto putosi jyrkästi ja 2009 tuotannon odotetaan laskevan entisestään. Tuotannon laskun myötä kotimaan osuus myynnistä on korostunut entisestään ja kotimarkkina onkin suurin yksittäinen markkina kaikille tuotteille lukuun ottamatta koivuvaneria. Suomen puutuoteteollisuuden päämarkkinat eivät ole merkittävästi kasvaneet viime vuosina, koska merkittävimmät kasvualueet ovat Aasiassa ja Itä-Euroopassa, missä Suomen teollisuuden kilpailukyky on useita kilpailijoita heikompi. Toisaalta kasvava kysyntä uusilla markkinoilla helpottaa Suomen teollisuuden markkina-asemaa kauppavirtojen muuttaessa suuntaa. Esimerkiksi Venäjän kasvava vienti Keski-Aasiaan ja Kiinaan vähentää tarjontaa Euroopassa ja Välimeren alueella. Suomelle keskeisten puutuotteiden (vaneri ja sahatavara) markkinan keskimääräinen kasvuvauhti on huomattavasti hitaampaa verrattuna esim. MDF- ja OSB-levyihin, joita Suomessa ei tuoteta. Rakentaminen on ylivoimaisesti suurin käyttökohde suomalaisille puutuotteille. 13

14 14 Puutuotteiden kysyntään vaikuttavat tekijät

15 Kysyntään vaikuttavat tekijät Globaalit riippuvuudet Suomelle keskeisten puutuotteiden (vaneri ja sahatavara) kulutukset seuraavat lähinnä väestön kasvua, kun taas muiden puulevyjen kysyntä on kehittynyt BKT:ta nopeammin. Erityisesti OSB:n ja MDF:n kysyntä on kehittynyt nopeasti. Lastulevyn kysyntä on kehittynyt hyvin pitkälti BKT:n kasvua mukaillen. 330 Index 1982 = 100 Lastulevy Vaneri Sahtavara Lastulevy, OSB & MDF 180 BKT 130 Väestö

16 Kysyntään vaikuttavat tekijät Rakentaminen Lähiaikoina ei ole odotettavissa huomattavaa vetoa puutuotteiden rakennussektorilta. kysynnälle 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 EU-15 asuinrakennusaloitukset, Milj. asuntoa Ennuste Huoneistot Pientalot Japanin rakennusaloitukset, Milj. asuntoa 1,6 Puuronkotalot 1,4 Muut 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Lähde: Euroconstruct, kesäkuu , Euroopan rakentaminen on putoamassa lähes puoleen vuoden 2006 tasosta. Pientalorakentamisen osuus Euroopassa on noin 40% koko asuntotuotannosta. Puurakenteisten pientalojen osuus vaihtelee suuresti maittain. Japanin asuntorakentaminen on selvinnyt finanssikriisistä Eurooppaa ja USA:ta paremmin. Japanissa puurunkoisten talojen osuus on huomattava asuntorakentamisessa. Japanin rakennussektorista onkin tullut tärkeä markkina Suomen saha- ja liimapuuteollisuudelle. 16

17 Kysyntään vaikuttavat tekijät Ympäristönäkökulma Puulla on hyvät ympäristöargumentit, mutta niiden hyödyntäminen vaatii myös poliittisen päätöksenteon tukea. Puutuote on energiatehokas Puu on uusiutuva rakennusmateriaali Puu on puhdas tuote Puutuotteet pärjäävät elinkaarivertailuissa Puun ympäristöargumentit markkinoinnin keinot Vetoaa lähinnä kuluttajiin jotka tekevät itse rakentamispäätöksen Suomessa puun osuus jo suuri pientaloissa Vaikutus pieni Suomessa Verotuksen ohjaus Julkinen hankinta Puun suosiminen verotuksellisin tms. keinoin Puun suosiminen julkisessa rakentamisessa Luo markkinan Ei luo uutta markkinaa Pakottaa panostamaan T&K:een Teollisuuden vastakkainasettelu Parantaa puun kustannuskilpailukykyä Kilpailulainsäädäntö Puu parantaa sisäilman laatua Puuta suosiva kaavoitus Kasvattaa nykyistä ja luo uuden markkinan Pakottaa panostamaan T&K:een Julkishallinto Kilpailulainsäädäntö Puun käyttö ei lisää kasvihuoneilmiötä Puu kelpaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen 17

18 Kysyntään vaikuttavat tekijät Kilpailevien materiaalien asema Puun kanssa kilpailevien materiaalien tuottajien yritysten koot ovat huomattavasti suurempia. Saint Cobain (Maxit, Isover, Gyproc) CRH (Rudus) Lafrage Knauf Rautaruukki Lemminkäinen (Forssan Betoni) Consolis (Parma) Stora Enso Timber Finnforest Mrd EUR Kilpailevin materiaalien valmistajat ovat varsin kansainvälistyneitä sekä merkittävästi puutuoteteollisuuden yrityksiä suurempia. Yritykset ovat usein integroituneet sekä raakaaineen tuotantoon ja myös jakeluun. Raakaaineiden lisäksi yritykset tarjoavat valmiita rakentamisen ratkaisuja. Suurten yritysten resurssit liiketoiminnan kehityksessä ovat luonnollisesti huomattavasti suuremmat. Yritysten mahdollisuudet vaikuttaa markkinoihin kasvavat koon myötä tuotestandardien ja jakelun kautta. Osa rakennustuotteiden valmistajista on myös mukana rakentamisessa. Sekä teräs- että betoniteollisuudessa valmistajat ovat siirtyneet myymään enemmän jalostettuja tuotteita raaka-aineen asemesta. Suomen terästeollisuuden johtavien yritysten strategiana on ollut jalosteiden ja ratkaisujen osuuden kasvattaminen. Betoniteollisuudessa valtaosa yrityksistä on jo pitkään tehnyt betonielementtiratkaisuja valmisbetonin sijaan. 18

19 Kysyntään vaikuttavat tekijät Yhteenveto Puutuoteteollisuuden ensiasteen tuotteet (sahatavara ja levyt) ovat elinkaarellaan eri vaiheissa ja niiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden riippuvuus on hyvin erilainen. Kysynnän rakenne vaihtelee myös alueellisesti. Sahatavaran ja vanerin kysyntä on pitkällä aikavälillä seurannut väestön kehitystä, mutta muiden puulevyjen kysyntä seuraa enemmän talouden kehitystä. Maissa, joissa puurakentamisen osuus hyvin korkea (USA & Japani), sahatavaran kysyntä on hyvin voimakkaasti sidoksissa rakentamisen kehitykseen. Lastulevyn ja MDF:n kysyntä riippuu enemmän talouden kehityksen kautta huonekalujen kulutuksen suhdanteista. Puutuotteiden kysyntään vaikuttaa myös materiaalisubstituutio sekä puun ja muiden materiaalien välillä että puutuotteiden sisällä. Esimerkiksi MDF ja lastulevy ovat korvanneet sahatavaraa huonekaluissa, lattiamateriaaleissa ja sisustuspaneeleissa. Myös tuotteiden pintakäsittely, modifikaatio ja komposiittirakenteet ovat lisänneet eri materiaalien välistä korvattavuutta. Puutuotteiden viimeisimmät innovaatiot ovatkin keskittyneet tälle alueelle. Ympäristönäkökulma luo uusia mahdollisuuksia puutuotteiden kysynnän lisäämiseksi. Puun käyttö on lisääntynyt rakentamisessa etenkin pientalojen osalta Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Ruotsissa myös kerrostalorakentaminen ja muu puurakentaminen on lisääntynyt osittain valtion tukemana. Puun käyttöä voidaan entisestään lisätä rakentamisessa, mutta markkinoiden kehitys vaatii yhteistyötä koko rakennussektorin ja julkisen vallan välillä. 19

20 20 Puun osuus loppukäyttökohteissa

21 Puun Loppukäyttökohteet Yleistä Suomen teollisuuden näkökulmasta suurin potentiaali on rakentamisen sektorilla. Loppukäytöt Talouden kehitys Huonekalut Rakentaminen Pakkaus Keittiö, toimisto ja kodin kalusteet Rakpuu Korjausrakentaminen Talonrakennus Infra Monet teollisuudet ja tuotteet MDF Vaneri Lastulevy OSB Sahatavara Liikenne Laivat, kuljetusvälineet 21

22 Suomalaisen puun soveltuvuus ja potentiaali loppukäyttökohteissa Soveltuvuus Puun osuus Kasvupotentiaali Kilpailevat materiaalit Kommentti Rakenteet Hyvä Keskinkertainen Korkea Betoni, teräs Potentiaalin realisointi vaatii uusia tuote- ja palveluratkaisuja Verhoilu jne. Keskinkertainen Keskinkertainen Korkea Lasi, rappaus, muovi, kivi, muut puutuotteet Pintakäsittelyn ja modifioinnin kautta mahdollisuus parantaa soveltuvuutta Puusepänteollisuus Hyvä Keskinkertainen Keskinkertainen Metalli, muovi, muut puulajit ja -tuotteet Kasvu vaatii markkinaosuuden kasvattamista verrattuna muihin materiaaleihin ja puulajeihin Huonekalu- ja kalusteteollisuus Keskinkertainen Korkea Matala Metalli, muovi, muut puutuotteet Kotimaiset puulajit tarjoavat rajallisesti mahdollisuuksia Pakkaus Keskinkertainen Matala Keskinkertainen Metalli, muovi, kartonki muut puutuotteet Vahva asema rajatuissa segmenteissä - suurin kasvupotentiaali kemiallisen metsäteollisuuden tuotteilla 22

23 Rakentaminen Pientalot Puisten pientalojen osuus vaihtelee hyvin paljon Euroopan maiden välillä. Puutalojen osuus pientalorakentamisessa Ruotsi Norja Suomi Latvia Viro Venäjä UK (I-B & P-I) Sveitsi Tanska Saksa Itävalta Belgia Alankomaat Ranska Espanja Puurunkoisten talojen osuus pientalorakentamisessa on varsin korkea Pohjoismaissa lukuun ottamatta Tanskaa. Puun osuus on pysynyt keskimäärin samana viime vuodet. Puutalojen rakentamisen volyymin kasvu Suomessa vaatisi pientalorakentamisen osuuden kasvattamista lähinnä tonttitarjontaa kasvattamalla sekä halvempia kokonaiskustannuksia. Muualla Euroopassa puurakentaminen on suhteellisesti huomattavasti pienimuotoisempaa, mutta maiden sisällä on myös huomattavia alueellisia eroja kuten Venäjällä, Saksassa ja UK:ssa. Puisten pientalojen rakentamisen lisääminen vientimarkkinoilla on haasteellista Suomen teollisuuden näkökulmasta, mutta kansainvälisen ja paikallisen menekin edistämisen kautta on saavutettu hyviä kokemuksia esim. Englannissa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 23

24 Rakentaminen Kerrostalot Suomi on jäänyt pahasti Ruotsia jälkeen puukerrostalorakentamisessa. 20 % Arvio puun osuudesta kerrostalorakentamisessa Vuosituhannen alussa Suomi oli samalla viivalla Ruotsin kanssa, kun puukerrostalojen rakentamisen kasvuun uskottiin tulevaisuudessa. Ruotsissa toteutettiin seuraavat toimenpiteet: Muodostettiin poliittinen tahtotila 16 Muutettiin puuta syrjivää rakennuslainsäädäntöä 12 Tehtiin kansallinen strategia tukemaan puukerrostaloja, suuria puusiltoja ja julkisia puurakennuksia Panostettiin alan koulutukseen Ruotsiin on syntynyt uutta liiketoimintaa teolliseen puurunkoiseen asuntotuotantoon erityyppisin konsepteihin perustuen. Alalla toimivat yritykset toimivat sekä puutuoteteollisuudessa että itsenäisinä rakentajina/elementin valmistajina. 24

25 Rakentaminen Liimapuurakenteet Suomessa on potentiaalia lisätä liimapuun kotimaista käyttöä verrattuna johtaviin Euroopan liimapuumarkkinoihin Arvioitu liimapuun käyttö Euroopassa m 3 /100 hlö Suomi on maailman johtavia maita sahatavaran kulutuksella mitattuna, mutta liimapuun kulutuksessa Keski-Euroopan johtavia markkinoita jäljessä. Monissa maissa liimapuun kulutus on jopa kaksinkertaistunut 2000-luvulla Suomen kasvun jäädessä noin 25%:iin. Viime vuosien liikepaikkarakentamisen huomioon ottaen liimapuun kysynnän olisi olettanut lisääntyvä huomattavasti enemmän. Liimapuu on onnistunut saamaan hyvän markkinaaseman maatalousrakenteissa, mutta julkisessa ja liikepaikkarakentamisessa olisi lisäpotentiaalia. Suomen liimapuuteollisuus on ollut hyvin Japanivetoista, ja nykyiseen markkinatilanteeseen nähden maassa on ylikapasiteettia. 0 Ranska Ruotsi Norja Suomi Saksa Italia 25

26 Puun käyttö talonrakentamisessa Suomessa Puun osuus runkorakenteissa on marginaalista kerrostalotuotannossa 100 Puun osuus runkorakenteissa -% Vapaa-ajan rak. 80 Pientalot 60 Kytketyt talot Maatalous rak Julkiset ja liike rak Teollisuus rak 0 Kerrostalot Lähde: VTT, Pöyry Osuus rakennuspinta-alasta 26

27 Rakentaminen Arvoketjut ja trendit Pientalorakentamisessa vallitsevat arvoketjut toimivat, mutta muussa rakentamisessa puurakentamisen arvoketjussa on parantamisen varaa. Pientalorakentaminen Muu talonrakentaminen Talotehdas Teräsrakenteet Lukuisat materiaalitoimittajat Talotehdas Kuluttaja Teräsrakenteet Liimapuutehdas Homogeeniset standardoidut tuotteet Rakennusliike Talotehdas Talotehdas Betonielementtivalmistaja Betonielementtivalmistaja Suunnittelijat Järjestelmät Pientalosektorilla toimii lukuisia yrityksiä, joilla on erilaisia teknisiä konsepteja. Talopaketti sisältää jo suunnittelun ja yrityksestä riippuen on mahdollista ostaa myös pystytyspalveluita aina avaimet käteen toimituksella. Kuluttaja voi myös kilpailuttaa elementtitoimittajia omien suunnitelmiensa pohjalta. Liiketoiminta on pääasiassa kuluttajakauppaa, ja asiakas tekee ostopäätöksen hinnan lisäksi myös malliston ja mielikuvan perusteella Saha Muu talonrakentaminen perustuu usein standardoituihin ratkaisuihin, jotka rakennusliike kilpailuttaa materiaalitoimittajien välillä. Myös suunnittelun lähtökohtana on usein betoni/teräsmateriaalit johtuen puurakenteiden suunnittelijoiden puutteesta. Puupohjaisten ratkaisujen toimittajia ei juuri ole lukuun ottamatta liimapuuteollisuutta. 27

28 Rakennuspuusepänteollisuus Puutuotteiden käyttö Ikkunateollisuuden pääraaka-aine on sahatavara Muut teollisuudet käyttävät enemmän puulevytuotteita. Eri puumateriaalien osuus Suomen rakennuspuusepänteollisuudessa Sahatavara 73 % Vaneri 2 % Lähde: VTT, Pöyry Lastulevy 18 % Kuitulevyt 7 % Ikkunateollisuuden puupohjainen pääraaka-aine on mäntysahatavara/komponentti. Oviteollisuus käyttää erityyppisiä puutuotteita rakenteissaan ja eri materiaalien osuus riippuu paljolti ovityypistä. Sisäovissa puu eri muodoissa on vallitseva materiaali, mutta perinteisen massiivipuun osuus on vähentynyt. Ovissa käytätettäviä puumateriaaleja ovat mm. MDF-, HDF- ja kovalevyt, kertopuu ja viilut, puu ja liimapuu. Sisäovissa massiivipuun asemesta käytetään esimerkiksi pinnoitettua MDF-levyä, jolloin puumateriaalin osuus on lähes sama. Kiintokalusteteollisuuden pääraaka-aine Suomessa on lastulevy sekä ulkomailta tuotu MDF. Massiivipuukalusteiden osuus on marginaalinen. Porrasteollisuus käyttää pääasiassa sekä koivuettä mäntysahatavaraa ja -liimapuuta. 28

29 Rakennuspuusepänteollisuus Ikkunateollisuus Puun markkinaosuutta on mahdollista kasvattaa ikkunatuotannossa Eri materiaalien osuus ikkunatuotannossa Länsi-Euroopassa Puu 26 % Yhdistel mä 7 % Metalli 28 % PVC 39 % Eri materiaalien osuus ikkunatuotannossa Itä-Euroopassa Yhdistel mä 1 % Metalli 11 % Puu 16 % PVC 72 % Puun osuus ikkunatuotannosta Länsi-Euroopassa on pysynyt samalla tasolla viime vuosina, mutta puu-alumiini-ikkunoiden osuus on kasvanut. Puun osuus ikkunatuotannossa vaihtelee paljon maittain. PVC-ikkunoiden osuus on suuri Itä- Euroopassa, mutta myös joissain Länsi-Euroopan maissa kuten Saksassa ja Itävallassa. Portugalissa ja Espanjassa taasen metalliikkunoiden osuus on merkittävä. Puun käyttö on merkittävää esim. Pohjoismaissa (puu ja puualumiini-ikkunat) ja Italiassa. Puuikkunoiden osuus on myös ollut nousussa Baltian maissa. Suomessa puu-alumiiniikkunoiden osuus on noin 80% ja puuikkunoiden loput 20%. Pohjoismaisten puulajien lisäksi puu- sekä puualumiini-ikkunatuotannossa käytetään myös mm. merantia, jonka osuus ikkunatuotannossa on merkittävä esim. Saksassa ja Puolassa. 29

30 Rakennuspuunepäteollisuus Arvoketjut ja trendit Rakennuspuusepänteollisuuden keskittyminen on lisännyt alihankintaketjujen merkitystä ja kasvattanut valmiiden komponenttien hankintaa. Sahojen perinteinen rooli rakennuspuusepänteollisuuden raaka-ainetoimittajana on muuttunut. Ovi- ja ikkunavalmistajien oman puuntyöstön määrä on vähentynyt ja valmistajat keskittyvät yhä enemmän valmiiden komponenttien hankintaan. Yritysten koko on kasvanut ja materiaalien tekniset vaatimukset ovat kasvaneet. Teollisuuden rakennemuutoksessa yrityksistä on tullut suuria eurooppalaisia toimijoita, joilla on toimintaa monissa maissa. Kansainvälistyminen ei ole ollut Suomi-vetoista, vaan ulkomaiset yritykset ovat lähinnä laajentuneet Suomeen yritysostojen kautta. Rakennuspuusepänyritykset keskittävät ostoja erikoistuneille komponenttivalmistajille, jotka pystyvät takaaman suuremmat volyymit, ja näin helpottamaan yritysten hankinta- ja tuotantoprosessia. Vallitseva trendi luo mahdollisuuksia erikoistuneelle komponenttituotannolla myös Suomessa hyvään raaka-aineeseen ja tekniseen osaamiseen perustuen. Erikoistuminen Sahat Komponenttivalmistaja Ovi/ikkunavalmistaja Komponenttivalmistaja Komponenttivalmistaja Ovi/ikkunavalmistaja Kansainvälistyminen Sahat Komponenttivalmistaja Ovi/ikkunavalmistaja Komponenttivalmistaja Ovi/ikkunavalmistaja 30

31 Huonekaluteollisuus Puutuotteiden käyttö Puun osuus huonekalutuotannossa on merkittävä. Valtaosassa huonekaluissa on puuta joko näkyvissä osissa tai runkorakenteissa. Eri puumateriaalien osuus Suomen huonekaluteollisuudessa Sahatavara 73 % Vaneri 2 % Lastulevy 21 % Kuitulevyt 4 % Huonekaluissa käytetyt materiaalit ovat pääosin puuta. Muiden materiaalien arvioitu osuus on noin 10% riippuen huonekalutyypistä. Sahatavara on hallitseva materiaali Suomen huonekaluteollisuudessa, joka on jakaantunut tasaisesti koivun ja männyn suhteen. Männyn osuuden odotetaan pienenevän halpahuonekalujen sopimusvalmistuksen laskun myötä. Muiden puulajien käyttö perustuu pääosin tuontisahatavaraan. Suomi on ollut uranuurtaja vanerin huonekalukäytössä, mutta sen osuus materiaalina on verrattain pieni. Lastulevyä käytetään verrattain paljon lähinnä toimistokalusteissa eri materiaaleilla pinnoitettuna. Lähde: VTT, Pöyry 31

32 Huonekaluteollisuus Huonekalujen halpatuotanto on ajanut suomalaisen teollisuuden ahtaalle. Puu- ja työvoimakustannusten osuus Suomessa hyvät muotoilun perinteet tuotanto alihankintana Läpimurto vaikeaa Sopimusvalmistuslähtöistä mäntyhuonekaluvalmistusta Suomessa Ala suurissa vaikeuksissa Designin ja markkinointi osuus Pienyrittäjävetoinen ala Suomessa, jolla rajalliset resurssit liiketoiminnan kehitykseen Halpahuonekalut Laatuhuonekalut Designhuonekalut Globalisaation ja Euroopan yhdistymisen myötä huonekaluteollisuuden massatuotanto on siirtynyt halvempien kustannusten maihin, joissa raakaaine ja työvoima on huomattavasti halvempaa. Suomen tuotavista huonekaluista valtaosa tuleekin halpatuontimaista lukuun ottamatta Ruotsia. Huonekaluteollisuuden kasvun edellytyksenä on kansainvälistyminen, joka vaatii resursseja. Suurin potentiaali on keskihintaisissa laatuhuonekaluissa. Yksi huonekalusektorin kasvua rajoittavista tekijöistä on yritysten pieni koko. Perheyritysten resurssit panostaa tuotekehitykseen, markkinointiin ja tuotantokoneistoon ovat rajalliset, ja samaan aikaan huonekaluketjujen ostovaatimukset tiukentuvat. Kasvu vaatisi suurempaa yrityskokoa tai uudenlaista verkostoitumismallia. Perheyritysten erilaiset intressit ja pääomasijoittajien kiinnostus alaa kohtaan ovat kuitenkin suuria haasteita. 32

33 Huonekaluteollisuus Arvoketjut ja trendit Huonekaluteollisuuden nostaminen kasvuun vaatii kansainvälistymistä. Huonekaluteollisuuden liiketoiminnan kasvattaminen vaatii panostusta arvoketjun eri vaiheisiin. Suuruus ei aina ole välttämättä etu, mutta yleisesti kasvu vaatii resursseja, mihin nykyisellä teollisuuden rakenteella on rajoitetusti mahdollisuuksia. Myös perinteisillä pienyrityksillä, jotka työstävät puun tukista huonekaluiksi, on oma paikkansa huonekaluteollisuudessa. Alan kasvun käynnistäjänä voisi olla kasvuun tähtäävä kansainvälistyvä yritys/yritysryhmä, joka työllistäisi alihankkijayrityksiä. Veturiyrityksen tulisi panostaa tuotekehitykseen, markkinointiin ja hankintaan. Komponenttien alihankinnan tulisi toimia kansainvälisesti Raaka-aineen kotimaisuus ei saisi olla itseisarvo. Tehokkaat alihankintaverkostot Suuremmat yritykset ja panostus suunnitteluun ja markkinointiin Komponenttivalmistaja Sahat ja levytehtaat Komponenttivalmistaja Huonekaluvalmistaja Huonekaluvalmistaja Huonekaluvalmistaja Komponenttivalmistaja Huonekaluvalmistaja Huonekaluketju Sahat ja levytehtaat Huonekaluvalmistaja Komponenttivalmistaja Komponenttivalmistaja Komponenttivalmistaja Huonekaluvalmistaja Huonekaluketju 33

34 Pakkausteollisuus Puutuotteiden osuus pakkausteollisuudessa on verrattain pieni, mutta asema tietyissä segmenteissä on vahva. Puun osuus pakkausteollisuudessa Muut meteriaalit Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevyt Pakkauksissa käytetään hyvin erityyppisiä materiaaleja. Pakkausmateriaaleista suurin osa on muovi- ja paperipohjaisia, johtuen elintarviketeollisuuden kuluttajapakkausten suuresta osuudesta pakkausmateriaalien käyttäjänä. Puutuotepohjaisia pakkauksia käytätetään pääasiassa teollisuuden kuljetuspakkauksissa kuten lavoissa ja laatikoissa. Puupakkausteollisuudella on kuitenkin keskeinen merkitys sahateollisuudelle alempilaatuisten tuotteitten markkinana. Lähde: VTT, Pöyry 34

35 Kauppa ja jakelu Puun osuus rakennustarvikekaupassa on pienentynyt kauppojen tarjonnan laajennuttua muihin rakennustarvikkeisiin. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuoteryhmien osuudet Suomen rakennustarvikekaupassa Lähde: SPY Rak. tarvikkeet Rak. puu Puulevyt Puutavara Suomen rakennustarvikekauppa on ollut murroksessa viime vuosina. Suomen markkina on houkutellut ulkomaisia yrityksiä, mutta myös suomalaiset yritykset ovat laajentuneet lähialueille. Suomen kauppaketjuista (Bauhaus, Starkki, Puukeskus ja Byggmax) ovat jo ulkomaisessa omistuksessa, ja osa näistä on suurten kaupparyhmittyminen osia. Suuret ketjut keskittävät vahvasti hankintaa, mikä asettaa toimittajille lisääntyviä vaatimuksia määrän, valikoiman ja etenkin palvelun, ml logistiikka, suhteen. Toisaalta tämä tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia alan toimijoille. Rakennustarvikekaupassa muiden rakennustarvikkeiden osuus on kasvanut ja moni yritys on laajentanut tuotevalikoimaa ja keskittynyt myymään toisiaan tukevia tuotteita ja tuoteryhmiä. Myös DIY, tee se itse- kauppa on kasvanut huomattavasti ja puutuotesektorilla se on tarkoittanut entistä jalostetumpien tuotteiden myyntiä ja kehittyneitä palvelukonsepteja. 35

36 36 Puutuoteteollisuuden potentiaali ja mahdollisuudet

37 Puutuoteteollisuus ja globaalit trendit Rakennusteollisuuden trendeistä riippuvainen puutuoteteollisuus on kärsinyt merkittävästi talouskriisistä. Pitkällä aikavälillä näkymät ovat kuitenkin suotuisat Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Peruspuutuoteteollisuus Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa Mrd EUR Puutuoteteollisuus Suomessa ja koko Euroopassa Huonekalut Pakkaus Rakpuu & puutalot Levyteollisuus Sahateollisuus Suomi Havusahatavra Lehtisahatavara Lastulevy MDF OSB Vaneri Mrd EUR 0 Suomi Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa + Talous kasvaa ja alue on puutuotteiden kysynnän kasvun painopistealue + Niukat omat metsävarat + Väestö kasvaa + Asuntotuotanto perustuu puurakentamiseen + Sahatavaran tarjonnan odotetaan supistuvan keskipitkällä/pitkällä aikavälillä + Kestävän kehityksen painopistealue + Puu käytön perinteitä mm. rakentamisen osaamista löytyy alueittain vaihdellen + Runsaat raaka-ainevarat markkinoille saatavuus kysymysmerkki =Pitkän aikavälin positiiviset näkymät - mahdollinen niukkuus raaka-aineesta 37

38 Puutuoteteollisuus SWOT S Vahvuudet Vahva perusteollisuus Tekninen osaaminen Hyvä raaka-aine tiettyihin loppukäyttöjohteisiin Puun positiiviset ympäristöargumentit W Heikkoudet Etäisyys vientimarkkinoista Kallis raaka-aine Yritysten pieni koko ja yhteistyön puute Kansainvälinen osaaminen Riskinottokyky/halu Arvoketju heikosti hallinnassa O Mahdollisuudet Puun käytön lisäämien rakentamisessa T&K = järjestelmien ja ratkaisujen kehittäminen Julkinen valta Yhteistyö Lähialueiden markkinat Venäjällä Bioenergia Synergia purunhankinnassa Energian tuotantomahdollisuus Biopolttoaineet T Uhat Kustannustason suhteellinen nousu Puun saatavuus ja hinta Perinteisen sivutuotemarkkinan (selluteollisuuden) haasteet Rakentajien muutosvastarinta 38

39 Puutuotesektorin kasvun painopistealueet Suomen metsästrategian mukainen tuotannon arvon kaksinkertaistaminen on haasteellista. Kasvua on haettava muualta kuin volyymistä. Puutuoteteollisuuden nykyarvo ja kasvutavoite Sahateollisuus Levyteol. Rakpuu Puu taloteoll. Huonekaluteollisuus Kasvutavoite Mrd EUR Kasvumahdollisuudet Volyymi: Puun käytön lisääminen rakentamisessa (liike-, kerrostalo-, infrastruktuurirak.) Jalostusaste: Rakentajille soveltuvat teolliset puurakentamisratkaisut ja järjestelmät Loppukäyttösektoreiden komponenttivalmistus Huonekalusektorin kilpailukyky viennissä Tuoteinnovaatiot Palvelut: Uutta liiketoimintaa puurakentamisen suunnittelussa ja asennuksessa Kansainvälisen DIY-kaupan toimittaja- ja palveluverkostojen muodostaminen Konseptit: Rajapintojen ylittäminen puutuotteiden arvoketjussa integroituminen asiakkaan prosesseihin Bioenergia: Perusteollisuuden puuvirtojen hyödyntäminen 39

40 Puutuoteteollisuuden kasvumahdollisuudet Suomen puutuotesektori tarvitsee laajentumista uusille segmenteille ja innovaatioita pitkän aikavälin kasvun ja kannattavuuden turvaamiseksi. Pitkän aikavälin kasvu ja kannattavuus Suomessa sahat hoitaneet hyvin Tuottavuus Perusteollisuuden volyymikasvu ei nykytilanteessa realistista Vaikea olla kustannusjohtaja Suomessa Alan sisäinen kilpailu Kustannusten leikkaus Katteiden nosto Kilpailu muiden materiaalien kanssa Kilpailu Muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Tuotevalikoima Hinnan nosto Markkinaosuudet Käyttöaste Kallis raaka-aine, muut hoidettu? Umpikujassa Töitä tehty, parannettavaa? Esim palvelut, ratkaisut Markkinat määräävät hinnat Mieluummin muilta materiaaleilta Nousee jos kysyntä kasvaa Volyymi Innovaatio Uudet segmentit Löytyy ainakin rakentamisesta Jotain saatu aikaan, kenen vastuulla jatkossa Uudet markkinat Japanin jälkeen aika hiljaista. Kanadalaiset jo Kiinassa 40

41 Rakentamisen potentiaali Suomi Puulle löytyy potentiaalia materiaalisubstituution kautta. Tämä edellyttää puurakentamisjärjestelmien edelleen kehittämistä ml. suunnittelun ja asennuksen. Rakennustarvikemarkkinat Rakentamisen bruttoarvo Sahatavara Levyt Puu 29% 20 Mrd EUROA Rakpuu Elementit Substituutio 16 Teollinen esivalmistus elementit jne. Kannantteet Muut Teräsrakenteet Metalli 34% 12 Työ rakennuspaikalla vähenee Ikkunta ja ovet Muu Tiili Kivi 20% 8 Elementit Valmisbetoni Muu betoni 4 Muut Muut materiaalit Muut 17% Mrd Euroa 0 Materiaalit Muut Lähde: VTT, Pöyry 41

42 Potentiaali puutuotteille rakentamisessa Euroopassa Suuri osa puusta on jalostusarvoltaan matalaa rakennusaikaiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia. Teollisesti valmistettujen runko- ja verhoilutuotteiden osuutta lisäämällä puun jalostusarvo lisääntyisi huomattavasti rakennussektorilla. Osuus rakentamisen bruttoarvosta Puupohjaiset rakennustarvikemarkkinat Mrd Euroa 100 Suomi Eurooppa Muut 94 % Puumateriaalit 6 % Sahatavara Levyt Rakp. Sahatavara Levyt Rakp. 42

43 Potentiaali puutuotteille huonekalusektorilla Euroopassa Huonekaluissa puun osuus materiaaleista on jo korkea arvon muodostuessa pääosin työstä ja muista tuotannontekijöistä. Suomen huonekalutuotannon lisääminen tulisi perustua enemmän jalostusarvon nostoon kuin massatuotantoon, minkä seurauksena puun kulutus voisi lisääntyä pitkällä aikavälillä. Osuus huonekalutuotannon bruttoarvosta 20 Mrd Euroa Puun huonekalukäyttö Suomi Eurooppa Muut 88 % Puumateriaalit 12 % Sahatavara Levyt Sahatavara Levyt 43

44 Potentiaali puutuotteille pakkaamisessa Euroopassa Pakkaustoimiala on pitkälti kotimarkkinavetoista toimintaa ja riippuvainen paikallisen teollisuuden sykleistä. Puun osuus koko pakkaustoimialasta on pieni, mutta puupakkausten asema omissa käyttökohteissa on vahva. Materiaalisubstituution mahdollisuudet ovat rajalliset. Osuus puupakkausten bruttoarvosta 4 Puun pakkauskäyttö Mrd Euroa Suomi Eurooppa Muut 65 % 3 Puumateriaalit 35 % Sahatavara Levyt Sahatavara Levyt 44

45 Markkinapotentiaali Venäjällä Kansallinen rakentamisohjelma Venäjän kansallisen rakentamisohjelman toteutuessa edes osittain puutuotteiden kysyntä lähtisi räjähdysmäiseen kasvuun Milj. m2 Muut Kansallisen rakentamisohjelman tavoitteet asuinrakentamisessa Puiset pientalot +14%/a Poliittiset tavoitteet: Rakentaminen: Materiaalit: Realismia: Puutalorakentamisen volyymi 70 miljoonan neliöön. Markkina tulisi olemaan taloa vuosittain? Yli 50 miljardin euron markkina? Tuote- ja järjestelmäratkaisut ovat vielä avoimet, mutta kaikenlaista yrittäjää riittää. Puurakentamisen paikallinen osaaminen on haaste. Sahatavara voisi Venäjällä jopa riittää, mutta rakennuspuusepäntuotteiden ja muiden rakennusmateriaalien tarjonta tuskin riittää. Puun asema rakentamisessa paranemassa, mutta poliittisiin tavoitteisiin ei päästä. Mahdollisuuksia riittää, mutta mm. standardit, kaavoitus ja jakelu jarruttavat kehitystä. Suomalaiset rakentajat, vaneriteollisuus, sahat ja jakelijat ovat jo etabloituneet. Milloin etabloituvat taloteollisuus, rakennuspuusepät, liimapuu ja höylätuotteet? 45

46 Loppukäyttökohteiden trendit ja mahdollisuudet Rakentaminen Huonekaluteollisuus Rakennuspuusepänteollisuus Pakkaus Kauppa ja jakelu Trendit Puurakentamisen suosio kasvaa eri sektoreilla Euroopassa Suomessa tilanne pysynyt ennallaan betoni ja teräs hallitsevat lukuun ottamatta pientalosektoria Yritykset kansainvälistyvät ja yritysten koko kasvaa Yritykset keskittyvät kokoonpanoon Komposiittirakenteet yleistyvät Perushuonekalujen tuotanto siirtyy halvan kustannusten maihin Ostajien koko ja vaatimukset kasvavat Puupohjainen pakkausteollisuus on keskittynyt Pakkausteollisuudella suuri kasvupotentiaali lähinnä kuitupohjaisissa tuotteissa Kansainväliset ketjut laajentavat DIY-kaupan osuus kasvaa Mahdollisuudet ja vaatimukset Puurakenteiden suunnittelun kehittäminen Puupohjaisten teollisten ratkaisujen valmistus (loppukäyttäjien ja rakennusliikkeiden tarpeiden mukaan) Puun ominaisuuksien kehittäminen/modifiointi esim. ulkoverhouksissa Puun ominaisuuksien kehittäminen valmistusprosessiin sopivammaksi Tuotantoprosessien kehittäminen yhteistyössä koko arvoketjussa Tuoteominaisuuksien kehittäminen Teollisen muotoilun realisointi teolliseen mittakaavaan ja kustannustehokkaaseen tuotantoon Uudenlaiset verkottumismallit yritysten välillä design, markkinointi ja tuotanto Asiakashallinnan parantaminen toimitusvarmuus & palvelu Kierrätysketjun hallinta Tuotevalikoiman monipuolistaminen (muut materiaalit) Tuotevalikoiman ja volyymin kasvattaminen Valmiiden logististen ratkaisujen kehittäminen Markkinointi ja tuotteistaminen 46

47 Puutuoteteollisuuden rakentamisen arvoketjun kehittämistarpeita Puutuoteteollisuuden rakentamisen arvoketjussa on aukkoja. Sivutuotteisiin liittyvät arvoketjut; sellu, biopolttoaineet, energiantuotanto jne. Rakennuksen elinkaaripalvelut Raaka-aineen hankinta Peruspuutuoteteollisuus; Saha- ja levyteollisuus Ensiasteen jatkojalosteiden valmistus Tuoteosien ja järjestelmien suunnittelu Elementtien, tuoteosien jne. valmistus Logistiikka, asennus Työmaa Kerrostalo Liikerakennus Julkinen rakennus Painopistealueet, jotta puurakentamiseen saadaan uutta puhtia: Puutuoteteollisuuden verkottuminen rakentamisen arvoketjuihin ja liiketoimintalogiikan seuraaminen. Elementtien ja tuoteosien kytkeytyminen rakentajien toimintakulttuuriin Kokoonpanotuotanto ja järjestelmäratkaisujen tarjonta suunnittelu- ja asennuspalveluineen Tuoteosavalmistus ja liiketoimintaosaaminen, korkeatasoinen design ja arkkitehtuuri Yhdyskuntasunnittelu ja kaavoitus Arkkitehti- ja rakennesuunnittelu Hankesuunnittelu jne. 47

48 Huonekalusektorin arvoketjun kehittämistarpeita Pienyrittäjävetoisen huonekalusektorin haasteena on vastata huonekalukaupan ja kuluttajien kasvaneisiin vaatimuksiin. Suomalaisen huonekalun tulisi kilpailla laadulla ja muotoilulla ei hinnalla. Asiakkaalta itselle Suunnittelu Markkinointi Myynti Raakaaineen hankinta Alihankinta Huonekalukauppa Huonekaluvalmistus Loppukäyttöasiakkaat Mahdolliset toimenpidealueet: Panostus teolliseen muotoiluun -> loppukäyttöasiakkaat Uudenlaiset verkottumismallit tai yritysjärjestelyt -> huonekalukaupan hankinta 1. Tarjonnan volyymin ja valikoiman kasvattaminen huonekalukaupan vaatimusten mukaiseksi 2. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen asiakkaitten liiketoiminnan asettamien vaatimusten mukaan 3. Työnjako 4. Alihankinta kustannustehokkuus 5. Kansainvälistyminen Hankinta Markkinointi Myynti Suunnittelu 48

49 Puupakkaustoimialan arvoketjun kehittämistarpeita Puupakkaustoimialan kehittämisalueet painottuvat lähinnä erilaisten palvelukonseptien kehittämiseen. Sivutuotteisiin liittyvät arvoketjut; sellu, biopolttoaineet, energiantuotanto jne. Raaka-aineen hankinta Peruspuutuoteteollisuus; Saha- ja levyteollisuus Pakkaustuotteiden valmistus Logistiikka, palvelut Kierrätys Jakelu Loppukäyttöasiakkaat Valmistus Mahdolliset toimenpidealueet: Kertakäyttölavojen kierrätystoiminnan kehittäminen Muut materiaalit Asiakastuotteet Kierrätys Hankinta Kokonaisvaltainen pakkausmateriaalien hallinta asiakkaan puolesta, esim. muiden pakkausmateriaalien tarjoaminen 49

50 Painopistealueena kotimaan puurakentaminen Puutuotesektorin painopistealueena tulisi olla kotimaan puurakentamisen lisääminen uusilla segmenteillä, mikä voi luoda uutta liiketoimintaa valmistuksessa ja palveluissa. Rakentaminen on puutuotteiden tärkein loppukäyttökohde, ja siellä on eniten potentiaalia sekä kuutioilla että rahalla mitattuna. Keskimäärin suomalainen puu on kilpailukykyisimmällään suomalaisen rakennuksen rakenteessa tai pinnassa. Puun jalostusaste nousee kysyntä nousee T&K-aktiviteetti kasvaa Puurakentamisen lisääntymisellä on positiivinen vaikutus puutuotesektorin muihin osa-alueisiin Vain kotimarkkinan hoitaminen kuntoon luo mahdollisuuden kansainvälistymiselle Tarvitaan yksi selkeä painopistealue, jolla on suurin potentiaali ja kokonaistaloudellinen vaikutus. Rakentamisen on paikallista toimintaa, ja siihen on kotimaassa mahdollista vaikuttaa Liiallinen rönsyily ja useat painopistealueet lisäävät tehottomuutta Maakunnallisten ohjelmien tulisi tukea kansallista ohjelmaa 50

51 Painopistealueena kotimaan puurakentaminen Puurakentamisen lisääminen vaatii sekä valtion toimenpiteitä markkinan kasvattamiseksi että uutta liiketoimintaa puurakentamisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Metsä Puun käyttö ja työllisyys Saha- ja levyteollisuus Uutta liiketoimintaa: valmistus ja palvelut Kerrostalot Toimitilat Infra Suunnittelu Teollinen osatoimitus Asennuspalvelu Kotimaan markkina Uudet markkinaalueet Puun käytön lisääminen rakentamisessa Suomessa Rakennuspuusepänteollisuus Valtion toimenpiteet Jalosteteollisuus Vetoapua rakentamisesta 51

52 Yhteystiedot Vantaa 20. Marraskuuta, 2009 Puutuotemarkkinoiden kehitysnäkymät Pöyry Forest Industry Consulting Oy Mr. Kai Merivuori P.O.Box 4, Jaakonkatu 3 FI Vantaa, Finland Tel Mobile: Fax