Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät
|
|
- Joonas Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus Veera Kangaspunta LK Tampereen yliopisto Tuomas Koskela LT, tutkija, yleislääketieteen erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Tampereen yliopisto, yleislääketieteen oppiala Erkki Soini TtM (terveystaloustiede), toimitusjohtaja ESiOR Oy Olli-Pekka Ryynänen professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede Kuopion yliopistollinen sairaala, perusterveydenhuolto LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 22/2014 Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät Lähtökohdat Tutkimusten perusteella suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä terveyskeskuksissa saamaansa hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaaseen, lääkäriin ja terveyskeskukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, miten hyödylliseksi potilas kokee vastaanottokäynnin välittömästi sen jälkeen. Menetelmät Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2011 yhden viikon aikana kolmella terveysasemalla Pirkanmaalla. Aineiston muodostivat 622 potilasta, jotka kävivät yhteensä 27 lääkärillä näillä terveysasemilla. Potilaita pyydettiin heti vastaanoton jälkeen arvioimaan Likertin asteikolla 0 10, miten hyvin he kokivat saaneensa apua ongelmaansa. Lääkärien potilastuntemusta ja ammatillista kokemusta selvitettiin erillisellä kyselyllä. Potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavat tekijät analysoitiin monimuuttujamallien avulla. Tulokset 94 % (n = 584) aineistoon kuuluvista potilaista vastasi heti käynnin jälkeen tehtyyn kysymykseen vastaanoton hyödyllisyydestä. Potilaista 40 % katsoi saaneensa täydellisesti apua vastaanotolla (arvo 10) ja vain 19 % antoi arvon alle 8. Potilaiden kokemaa hyötyä lisäsivät lääkärin pitkä työkokemus ja osallistuminen erikoistumiskoulutukseen, potilaan itse arvioima hyvä tai muita samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia parempi terveydentila, eräät pitkäaikaissairaudet (reuma, allergia, lonkan tai polven nivelrikko) sekä tietyt terveysasemat. Koettua hyötyä vähensivät pitkä odotusaika vastaanotolle, potilaan miessukupuoli sekä astma tai keuhkoahtaumatauti. Päätelmät Potilaat kokivat hyötyvänsä terveyskeskuskäynnistä. Parhaiksi arvioitiin erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkärien antama hoito sekä käynnit terveysasemilla, joissa käytettiin lääkärin ja hoitajan työpareja. Vastaanottokäynnin kokeminen hyödylliseksi on tärkeää, koska se voi lisätä hoitoon sitoutumista ja parantaa hoitotuloksia. Vertaisarvioitu VV Potilaat ovat yleensä tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja vain pieni osa heistä on tyytymättömiä (1,2). Potilastyytyväisyyden tavoitteleminen on tärkeää, koska se edistää myös hoitoon sitoutumista ja sen tuloksellisuutta (3). Toisaalta tyytyväisyyttä yksinään pidetään epätäydellisenä hoidon laadun mittarina (4). Eri tekijöiden vaikutusta potilastyytyväisyyteen ja palvelujen valintaan on tutkittu aiemmin (5,6,7), mutta potilaan kokemaa hyötyä monimuuttujamallien avulla selvittäviä tutkimuksia ei ole Suomessa tehty. Tyytyväisyydellä ja tyytymättömyydellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa saman asian ääripäitä. Potilastyytyväisyyden mittaamisessa perusterveydenhuollossa on yhtenä osatekijänä käytetty potilaan kokemaa hyötyä (7). Hyödyn kokemuksen on todettu lisäävän tyytyväisyyttä (8). Potilaan kokema hyöty voidaankin nähdä sekä tyytyväisyyden yhtenä osatekijänä että siihen vaikuttavana itsenäisenä tekijänä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin potilaan kokemaan hyötyyn. Terveyskeskuspotilaiden tyytyväisyysmittarien pohjana Suomessa on viime vuosina käytetty paljon eurooppalaista EUROPEP-mittaristoa (9), joka mittaa 23 kysymyksellä potilastyytyväisyyttä 12 viime kuukauden ajalta. Laajassa suomalaistutkimuksessa terveyskeskuspalvelu 1654
2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Laurant MG, Hermens RP, Braspenning JC, Akkermans RP, Sibbald B, Grol RP. An overview of patients preference for, and satisfaction with, care provided by general practitioners and nurse practitioners. J Clin Nurs. 2008;17: Millar M. Patient satisfaction with general practice in Ireland. Ir Med J 2001;94:106, Doyle C, Lennox L, Bell D. A systematic review of evidence on the links between patient experience and clinical safety and effectiveness. BMJ Open 2013;3:e Pickering W G. Patient satisfaction: An imperfect measurement of quality medicine. J Med Ethics 1993;19: Peiponen A, Brommels M, Kupiainen O. Vakioitu potilastyytyväisyyden mittari. Suom Lääkäril 1996;51: Halonen P, Mäntyselkä P, Vehviläinen A, Takala J, Kumpusalo E. Lääkärin ammattitaito on tärkein tekijä, kun asiakas valitsee lääkärin. Suom Lääkäril 2007;62: Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D, Mattila K. Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa: yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia. Suom Lääkäril 2008;63: Halonen P, Vehviläinen A, Mäntyselkä P ym. Lääkäripalvelujen laatu väestön arvioimana. Suom Lääkäril 2006;61: Grol R, Wensing M, Mainz J ym. Patients priorities with respect to general practice care: an international comparison. European Task Force on Patient Evaluations of General Practice (EUROPEP). Fam Pract 1999;16: Laamanen R, Simonsen-Rehn N, Suominen S, Brommels M. Does patients choice of health centre doctor depend on the organization? A comparative study of four municipalities with different forms of service provision in Finland. Scand J Public Health 2010;38: Kekki P, Bergström T. Potilaiden kokemus lääkärin vastaanottotyön laadusta. Suom Lääkäril 1997;52: Salokekkilä P. Encounters in the health care The voice of the patient. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopiston julkaisuja Saultz JW, Albedaiwi W. Interpersonal continuity of care and patient satisfaction: a critical review. Ann Fam Med 2004;2: Nakari M, Möttönen S. Lisääkö väestövastuinen omalääkärijärjestelmä asiakastyytyväisyyttä? Suom Lääkäril 2000;55: Seilo N, Koskela T, Jääskeläinen J, Mattila K. Pitkäaikainen hoitosuhde on tärkeä terveyskeskuspotilaille. Yleislääkäri 2009;24: Sihvonen M, Käyhkö K, Kekki P. Factors influencing the patientprovider relationship. Vard Nord Utveckl Forsk 1989;9:4 9. jen eri osatekijöiden kouluarvosanojen keskiarvoksi saatiin yli yhdeksän (7). Todennäköisimmät syyt siihen, että jotkut potilaat valitsevat mieluummin yksityislääkärin, ovat heidän kielteiset asenteensa ja pitkät odotusajat julkisiin palveluihin (10,8). Yksityislääkärin vastaanotoilta on koettu saatavan enemmän hyötyä kuin terveyskeskuslääkärin (8). Potilasarvioiden perusteella juuri kokemus hoidon hyödyllisyydestä on tärkein lääkärin toiminnan laadunarviointiin vaikuttava tekijä (11). Onnistuneeseen kohtaamiseen vastaanotolla vaikuttaa koettu hyöty yhdessä tyytyväisyyden kanssa (12). Voidaan ajatella, että potilas kokisi hyötyvänsä pitkäaikaisesta hoitosuhteesta, koska sen ja potilastyytyväisyyden välillä on todettu olevan vahva positiivinen yhteys (13). Tiedetään myös, että potilaat pitävät tärkeänä pääsyä saman lääkärin vastaanotolle (14,15). Lääkäripalvelujen laatu Suomessa -kyselytutkimus osoitti, että etenkin eläkeläisille ja vähän koulutetuille keskeinen valintaperuste on lääkärin tuttuus (6). Hoidon jatkuvuus edistää hyvän potilas-lääkärisuhteen muodostumista sekä parantaa hoitomyöntyvyyttä ja hoitoon sitoutumista (16,17). Myös kansainvälisissä katsauksissa on huomattu hoidon jatkuvuuden olevan yhteydessä potilastyytyväisyyteen (18). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavia potilas-, lääkäri- ja organisaatiolähtöisiä tekijöitä suomalaisissa terveyskeskuksissa välittömästi vastaanoton jälkeen tehdyn potilasarvion perusteella. Aineisto ja menetelmät Tutkimus toteutettiin potilaskyselynä Pirkkalan terveyskeskuksessa sekä kahdella Tampereen terveyskeskuksen terveysasemalla: Linnainmaalla ja Pihlajalinna Oy:lle ulkoistetulla Omapihlajan terveysasemalla. Pirkkalassa ja Omapihlajassa oli tutkimusajankohtana käytössä lääkärin ja hoitajan muodostama työparimalli, kun taas Linnainmaalla noudatettiin väestövastuujärjestelmää ilman työparityöskentelyä. Lääketieteen opiskelijat rekrytoivat tutkimukseen valikoimattomia terveyskeskuspotilaita vastaanottokäynnin yhteydessä. Mukaan hyväksyttiin kaikki lääkärin tai hoitajan vastaanotolla käyneet potilaat sekä heitä hoitaneet lääkärit ja hoitajat. Neuvolakäynnit jätettiin pois aineistosta. Alle 18-vuotiaiden tutkittavien puolesta jompikumpi vanhempi vastasi kyselyyn. Osa potilaista kieltäytyi ja osaa heistä ei tavoitettu vastaanoton yhteydessä. Koko tutkimuksen aineistoksi muodostui 622 potilasta, mikä oli 41 % kaikista vastaanotolla tutkimusviikolla käyneestä 1520 potilaasta. Potilaat täyttivät välittömästi vastaanoton jälkeen kyselylomakkeen, jossa heiltä kysyttiin Likertin asteikolla 0 10 arviota kysymykseen: Saitteko vastaanottokäynnillä apua Teitä vaivanneeseen ongelmaan? (0 = en yhtään, 10 = täydellisesti). Tämä kysymystä on käytetty osana potilastyytyväisyyden arviota myös aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa (6). Tutkittavien Taulukko 1. Potilaiden (n = 622) taustatiedot. n (%) 1 Sukupuoli mies nainen Ikä < 18 vuotta vuotta vuotta > 64 vuotta Terveydentila 1,2 erinomainen (10) 22 4 erittäin hyvä (9) hyvä (8) kohtuullinen (5 7) huono ( 4) ei vastausta Pitkäaikaissairaus vähintään yksi pitkäaikaissairaus verenpainetauti diabetes sepelvaltimotauti 58 9 astma tai keuhkoahtaumatauti mielenterveyshäiriö nivelrikko syöpä 31 5 Terveysasema Linnainmaa Omapihlaja Pirkkala Laskettu vastanneiden mukaan 2 Terveydentila potilaan itse arvioimana 1655
3 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 2. Lääkärien (n = 27) taustatiedot. Linnainmaa Pirkkala Omapihlaja Yhteensä Sukupuoli nainen mies Aika LL-tutkinnon suorittamisesta < 2 vuotta vuotta > 10 vuotta Erikoistuminen yleislääketieteeseen ei erikoistunut erikoistuva lääkäri erikoislääkäri Potilastuntemus 1 < 2 vuotta vuotta > 10 vuotta Aika, jonka lääkäri on hoitanut samaa väestöä 17 Weiss LJ, Blustein J. Faithful patients: the effect of long-term physician-patient relationships on the costs and use of health care by older Americans. Am J Public Health 1996;86: Fan VS, Burman M, McDonell MB, Fihn SD. Continuity of care and other determinants of patient satisfaction with primary care. J Gen Intern Med 2005;20: Baker R. Characteristics practices, general practitioners and patients related to levels of patients satisfaction with consultation. Br J Gen Pract 1996;46: Rose KD, Ross JS, Horwitz LI. Advanced access scheduling outcomes. A Systematic Review. Arch Intern Med 2011;171: Salisbury C, Goodall S, Montgomery AA ym. Does advanced access improve access to primary health care? Questionnaire survey of patients. Br J Gen Pract. 2007;57: Rogers A, Flowers J, Pencheon D. Improving access needs a whole systems approach. BMJ 1999;319: THL. Hoitoonpääsy peruserveydenhuollossa -raportti 2013 (siteerattu ). fi_fi/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/ perusterveydenhuollon_hoitoonpaasy 24 Jung H, Wensing M, de Wilt A, Olesen F, Grol R. Comparison of patients preferences and evaluations regarding aspects of general practice care. Fam Pract 2000;17: potilastiedot kerättiin terveyskeskuksen potilaskertomuksesta potilaiden luvalla kolmen kuukauden ajalta. Lääkärit ja hoitajat täyttivät oman kyselylomakkeensa. Tilastomenetelmät Tilastollisessa mallinnuksessa analysoitiin yhteensä 57 eri muuttujan yhteyttä potilaan vastaanotolta kokemaan hyötyyn. Potilaskohtaisia selittäviä tekijöitä analyysissa olivat ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema, pitkäaikaissairaudet, käyntisyy- ja tyyppi sekä itse arvioitu terveydentila. Lääkärien osalta tarkasteltiin ammatillista kokemusta (aika valmistumisesta) ja potilastuntemusta (aika, jonka omalääkäri on hoitanut samaa potilaslistaa tai toiminut senhetkisessä työtehtävässään). Lisäksi arviointiin terveysasemien itsenäistä vaikutusta, vastaanoton jonotusajan, käynnin keston ja puhelinyhteyden saannin vaikutusta sekä hoitajan ja lääkärin yhteisvastaanoton yhteyttä potilaan kokemaan hyötyyn. Aineiston analysoinnissa käytettiin monimuuttujamenetelmiä (regressiomalleja). Tarkempi kuvaus mallintamisesta on esitetty liitetiedostossa 1. Liitetiedosto on lehden internetsivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www. laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 22/2014). Tulokset Potilaiden taustatiedot on esitetty taulukossa 1. Potilaat olivat käyneet lääkärillä (75 %), hoitajalla (22 %) tai molemmilla (3 %). Käynnit jakautuivat yhteensä 27 lääkärille, joista 11 toimi Linnainmaan ja 5 Omapihlajan terveysasemalla sekä 11 Pirkkalan terveyskeskuksessa (taulukko 2). Vastaanottokäynneistä 54 % oli potilaan arvion mukaan päivystyksellisiä tai muuhun kiireelliseen asiaan liittyviä. Vastaanoton kesto oli keskimäärin 20 minuuttia. 28 % käynneistä kesti yli 20 minuuttia. Odotusaika vastaanotolle oli keskimäärin viisi päivää, mutta 23 % potilaista oli odottanut yli viikon. 55 % oli uusia hoitojaksoja ja 32 % oli pitkäaikaissairauteen liityviä. 94 % (n = 584) tutkimukseen rekrytoiduista potilaista (622) vastasi vastaanottokäynnin hyötyä koskevaan kysymykseen. Vastaamatta jättäneet olivat useammin miehiä (p < 0,05), mutta iän suhteen ei näiden ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Potilaista 40 % arvioi saaneensa vastaanotolla täydellisen avun (arvosana 10) ja vain 19 % potilaista antoi huonomman arvon kuin 8. Kouluarvosanoiksi muutettuna (asteikko 4 10) hyödyllisyys olisi keskimäärin saanut arvosanan 9 (taulukko 3). Liitetaulukossa 1 on kuvattu koettuun hyötyyn yhteydessä olevien muuttujien kertoimet sekä niiden suhteellinen ja marginaalinen vaikutus optimoidun regressiomallin mukaan. Liite taulukko on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 22/2014). Kuviossa 1 on kuvattu muuttujien itsenäinen vaikutus potilaiden kokemaan hyötyyn monimuuttajamallissa. Hyötyyn liittyivät lääkärin pitkä kokemus (p = 0,066) ja parhaillaan jatkuva erikoistumiskoulutus (p = 0,107). Potilaskohtaisista tekijöistä hyödyn kokemusta edistivät itse arvioitu hyvä terveydentila (p = 0,110), parempi terveydentila muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin verrattuna (p = 0,109) sekä jotkut pitkäaikaissairaudet (reuma, allergia, lonkan tai polven nivelrikko, p < 0,050). Terveysasemista parhaiksi arvioitiin ne, joissa käytettiin lääkärin ja hoitajan työpareja (p = 0,050; p = 0,098). Vastaanoton toimintamallilla ei ollut itsenäistä tai ei-itsenäistä yhteyttä hyötykokemukseen. Työpareja käyttäviä terveysasemia pidettiin kuitenkin selvästi parempina kuin väestövastuujär 1656
4 tieteessä 25 Soini E, Ryynänen OP. 15Ds A new dynamic quality of life tool with increased sensitivity and improved composite structure for recall bias and response shift adjustments. Value Health 2006;9:A McPhail S, Haines T. Response shift, recall bias and their effect on measuring change in healthrelated quality of life amongst older hospital patients. Health Qual Life Outcomes 2010;8: Hallinen T, Martikainen J, Soini E, Suominen L, Aronkytö T. Direct costs of warfarin treatment among patients with atrial fibrillation in a Finnish health care setting. Curr Med Res Opin 2006;22: Soini E, Leussu M, Hallinen T. Administration costs of intravenous biologic drugs for rheumatoid arthritis. SpringerPlus 2013;2:531. Taulukko 3. Potilaiden (n = 584) kokemus vastaanottokäynnin hyödystä asteikolla Arvo n % 0 5 0,9 1,0 6 1,0 2,0 3 0,5 3,0 6 1,0 4,0 3 0,5 4,5 1 0,2 5,0 17 2,9 6,0 22 3,8 6,5 1 0,2 7,0 46 7,9 7,5 2 0,3 8, ,7 8,5 1 0,2 9, ,6 9,5 1 0,2 10, ,2 Yhteensä ,0 jestelmää, joten ainakin organisatorisella tasolla toimintamallilla on merkitystä (terveysasemavaikutus). Lääkärien työkokemuksessa (vuodet LL-tutkinnon jälkeen, taulukko 2) oli merkittäviä eroa eri terveysasemien välillä (p < 0,05), mutta moni muuttujamallissa tämän eron huomiointi ei poistanut terveysasemavaikutusta, vaan lääkärien kokeneisuus ja terveysasemavaikutus näkyivät myös itsenäisinä tekijöinä. Hoitajien tai lääkärien potilastuntemuksessa (kuinka pitkään hoitanut samaa väestöä) ei ollut eroa eri terveysasemien välillä (hoitajat p = 0,446; lääkärit p = 0,370) eikä sillä ollut itsenäistä vaikutusta potilaan kokemaan hyötyyn. Hyvin pitkään (> 10 vuotta) samaa väestöä hoitaneita lääkäreitä aineistossa oli vain kaksi (taulukko 2). Nivelrikkopotilaat kokivat vastaanoton keskimäärin muita hyödyllisemmäksi. Heidän käyntinsä oli hieman pidempiä (22 min), he olivat iäkkäämpiä (p < 0,05), heissä oli enemmän naisia (77 %) ja heillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän kipuja EQ-5D -mittarilla (p < 0,001) muihin potilaisiin verrattuna. Kuitenkin vain 10 %:lla nivelrikkopotilaista käynnin syynä oli nivelrikko. Hyödyn kokemista vähentävät tekijät Vastaanoton vähäiseen hyötyyn olivat yhteydessä monimuuttajamallissa pitkä odotusaika (p = 0,075), potilaan astma tai keuhkoahtaumatauti (p = 0,140) sekä miessukupuoli (p = 0,124). KUVIO 1. Potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavat tekijät ja niiden itsenäinen vaikutus (95 %:n luottamusvälit). Kuviosta on jätetty pois terveysasemien vaikutukset (liitetaulukko 1). Lääkärin kokemus, vuosina Odotusaika, päivinä Subjektiivinen terveydentila 0 10 Erikoistuva lääkäri Subjektiivinen terveydentila 0 10 samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin verrattuna Astma tai keuhkoahtaumatauti Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tuomas Koskela: osakkeita ja osaaikainen työsuhde (Pihlajalinna oy). Olli-Pekka Ryynänen: luentopalkkiot (Orion Pharma, MSD, Pfizer). Veera Kangaspunta, Erkki Soini: ei sidonnaisuuksia. Miessukupuoli Reumaattinen sairaus Allergia tai allerginen oire 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Itsenäinen vaikutus (lisähyöty), 0 10 asteikko 1657
5 Terveydenhuoltotutkimus Nopea pääsy vastaanotolle paransi potilaiden arviota käynnin hyödyllisyydestä. Pitkäaikaista hengitystiesairautta potevat kokivat käynnin keskimääräistä vähemmän hyödylliseksi, vaikka heidän käyntinsä olivat hieman muita pidempiä (keskimäärin 24 min). Monimuuttujamallissa potilaan iällä ei ollut itsenäistä vaikutusta hyödyn kokemukseen, joten iän ei pitäisi selittää vähäistä hyödyn kokemusta. Näiden potilaiden käyntisyistä vain 11 % johtui hengitystieongelmista, useimmiten ne liittyivät muuhun pitkäaikaissairauteen. Pohdinta Tässä tutkimuksessa analysoitiin uudella tavalla potilaiden kokemusta terveyskeskusvastaanotolla saadusta avusta. Potilaiden hyötykokemus oli kuitenkin samaa luokkaa kuin aiemmassa laajasti potilastyytyväisyyden eri elementtejä selvittäneessä tutkimuksessa (7). Potilaat kokivat pääosin saaneensa apua terveyskeskusvastaanotolta. Hyödyllisimpinä sitä pitivät potilaat, jotka kävivät kokeneella lääkärillä, olivat päässeet nopeasti vastaanotolle, olivat naisia, joiden subjektiivinen terveydentila oli hyvä, joilla oli reumaattinen sairaus, allergia tai nivelrikko ja jotka kävivät Pirkkalan terveyskeskuksessa tai Omapihlajan terveysasemalla. Hyödyn kokemusta vahvistivat lääkärin meneillään oleva erikoistumiskoulutus tai toiminta hoitajan kanssa työparina. Arviota vastaanoton hyödystä heikensivät potilaan miessukupuoli, krooninen hengitystiesairaus, pitkä odotusaika vastaanotolle ja käynti väestövastuuta toteuttavalla Linnainmaan ter veysasemalla. Aiemmissa tutkimuksissa sukupuolen yhteys potilastyytyväisyyteen ei ole ollut yksiselitteistä (3,19). Tämän tutkimuksen sukupuolieroja voi selittää se, että miehet ja naiset arvioivat saamaansa hyötyä eri tavoin. Mikään looginen seikka ei selittänyt hengitystiepotilaiden muita heikompia arviota käynnistä, joten on todennäköistä että itse sairaudella on vaikutusta koettuun hyötyyn. Koska käyntisyy oli useimmiten muu, jäivät nämä taudit ehkä huomioimatta vastaanotolla, mikä voi selittää vähäistä hyödyn kokemusta. Myöskään nivelrikko- tai reumapotilaiden tyytyväisyydelle ei tutkimuksesta löytynyt loogista selitystä, mutta todennäköisesti hoidolla (esim. lääkehoito ja nivelinjektiot) on varsinkin kivun helpottumisen kautta ollut vaikutusta koettuun hyötyyn. Myös hoitosuhteella on saattanut olla itsenäistä merkitystä, koska näiden sairauksien takia käydään usein lääkärillä. Nopea pääsy vastaanotolle paransi potilaiden arviota käynnin hyödyllisyydestä. Jos aikaa joutuu odottamaan pitkään, käsiteltävät asiat kasautuvat ja monimutkaistuvat, jolloin potilaan odotuksiin voi olla vaikeampi vastata. Aiemman systemaattisen katsauksen mukaan ajanvarausjärjestelmä, jossa vastaanottoaika pyritään antamaan samalle päivälle, ei kuitenkaan lisännyt potilastyytyväisyyttä (20,21). Nopeuden sijaan oli tärkeää saada vastaanotto potilaalle sopivaan aikaan, ellei kyseessä ole uusi terveysongelma (21). Hyvä palveluiden saatavuus (access) on määritelty oikeana palveluna, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa (22). Suomalaisissa terveyskeskuksissa on kuitenkin poikkeuksellisen pitkät jonotusajat, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Vuonna 2013 valtaosassa terveyskeskuksia joutui hoitoon pääsyä odottamaan yli kaksi viikkoa (23). Tutkimusaineistossamme jonotusajat olivat tätä lyhyempiä. Brittitutkimuksessa yleislääkärien iän lisääntyminen vähensi potilaiden tyytyväisyyttä (19), joskin kyse oli vanhemmista lääkäreistä kuin tässä tutkimuksessa. Meidän tulostemme mukaan pitkä työkokemus ja käynnissä oleva erikoistumiskoulutus olivat merkittävimmät potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavat lääkärin ominaisuudet. Myös vähintään vuoden alueella toimineet omalääkärit saivat tilastollisesti merkitsevästi muita paremman arvion. Nämä havainnot kertovat erikoistumiseen, kokemuksen karttumiseen ja potilastuntemukseen liittyvästä kyvystä kohdata potilaita ja vastata heidän ongelmiinsa. Tulos tukee aiempaa käsitystä siitä, ammattitaito on tärkein tekijä, kun potilas valitsee lääkäriä (6). Toisaalta potilaat kokivat saaneensa apua vaivoihinsa yhtä hyvin hoitajien kuin lääkärien vastaanotoilta, joskin käyntisyyt niille olivat erilaisia. Hyödyllisimpinä pidettiin terveysasemia, joissa käytettiin lääkärin ja hoitajan työpareja. Tosin vain 3 %:ssa aineiston käynneistä potilas tapasi molemmat samaan aikaan, joten tällaisten yhteisvastaanottojen vaikutuksia potilaskokemukseen ei tästä aineistosta voida luotettavasti arvioida. Yleensä potilas kävi ensin hoitajan luona, jossa ilmeni, että lääkäriäkin tarvittiin asian selvittämiseen. Tuloksen perusteella voi kuitenkin olettaa, että terveysasemien välillä on potilashyödyn näkökulmasta katsoen 1658
6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin: Potilaat ovat useimmiten tyytyväisiä hoitoonsa. Potilastyytyväisyys vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Potilaan kokemaa hyötyä itsenäisenä päätetapahtumana ei ole tutkittu Suomessa. Tämä tutkimus opetti: Pitkä jonotusaika voi heikentää potilaan arviota vastaanottokäynnin hyödystä. Potilaat kokivat saavansa parhaiten apua erikoistumisvaiheessa olevalta tai kokeneelta lääkäriltä. Lääkärin ja hoitajan työparia pidettiin hyvänä toimintamallina. eroja liittyen sekä henkilökuntaan että työn organisointiin. Meidän tulostemme mukaan potilaat, jotka itse arvioivat oman terveytensä hyväksi, pitivät myös vastaanottokäyntiä hyödyllisenä. Tämä poikkeaa ulkomaisista tutkimuksista, jossa on arvioitu laajasti potilaiden tyytyväisyyttä yleislääkäripalveluihin (1,2). Tämän tutkimuksen vahvuus on se, että siinä analysoitiin lukuisten potilaisiin, lääkäreihin ja terveysasemiin liittyvien tekijöiden yhteyttä valikoimattoman potilasaineiston kokemuksiin vastaanottokäynnin hyödyllisyydestä. Monimuuttujamenetelmän avulla pystyimme samanaikaisesti analysoimaan näiden selittävien tekijöiden itsenäistä vaikutusta sekä hyödyn että hyödyttömyyden kokemukseen. Tutkimuksen rajoituksena on hyödyn arviointi ainoastaan yhdellä kysymyksellä välittömästi vastaanoton jälkeen sekä se, että tutkimusaineisto on suhteellisen pieni ja kysely tehtiin vain kolmella terveysasemalla samalla alueella. Tämä eroaa potilaskyselyistä, jossa mitataan tyytyväisyyttä useasta eri näkökulmasta pidemmän aikavälin kokemusten perusteella. Potilaiden käsitykset voivat muuttua, kun saadun diagnoosin tai hoidon seuraukset selviävät ajan mittaan. Yksittäinen vahva tapahtuma tai viimeisin kokemus voi tällöin vaikuttaa arvioon ja aiheuttaa siihen myös harhaa. Pidemmän aikavälin arviointeja voivat vääristää myös recall bias- ja response shift -ilmiöt (24,25,26). Lisätutkimusta tarvitaankin potilaan kokeman hyödyn muuttumisesta tutkimus- ja hoitoprosessin edetessä sekä sen vaikutuksista hoidon tuloksiin. Välittömästi vastaanoton jälkeen mitattu arvio käynnin hyödystä kertookin siitä, miten potilaan odotukset ja tarpeet tulivat huomioiduksi juuri päättyneellä käynnillä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehittämistyössä niiden tekijöiden havaitsemiseen ja hyödyntämiseen, joilla on eniten merkitystä potilaskokemukseen terveyskeskusvastaanotolla. Kiitokset Tämä tutkimus on rahoitettu osittain Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kilpailutettavalla valtion tutkimusrahoituksella, hankenumero 9N029. Kiitämme LL Noora Seiloa aineiston keruusta ja tallennuksesta sekä tutkimusterveys asemien henkilökuntaa yhteistyöstä aineiston keruuvaiheessa. English summary > in english Factors impacting the perceived usefulness of a patient s health centre visit 1659
7 english summary Veera Kangaspunta B.M. University of Tampere Tuomas Koskela Erkki Soini Olli-Pekka Ryynänen Factors impacting the perceived usefulness of a patient s health centre visit Background Based on previous studies patients have usually been satisfied with the treatment they have received at the health centre. The aim of our study was to evaluate the usefulness of health centre visits as assessed by patients and determined by factors related to patient, doctor and organization characteristics. Methods The study was conducted amongst primary care (PC) patients visiting 3 health centres in Pirkanmaa district during one week in Our sample consisted of 622 PC patients, who were treated by 27 doctors. The patients health centre visit experience was measured immediately after the visit by the question: Were you helped by your last health centre visit rated on a Likert scale with a range of Clinicians characteristics were evaluated with a questionnaire. Factors impacting patients experience were evaluated using a multivariate model. Results A total of 94% (n = 584) of the full sample had answered the question regarding the usefulness of the health centre visit. The answers showed that 40% of the patients had had the problem fully solved during the visit (value 10) and just 19% scored the visit value under 8. The factors reducing the score in the multivariate model used were waiting time (p = 0.075), asthma/copd (p = 0.140) and male sex (p = 0.124). Factors increasing the score were clinician s experience (p = 0.066), patient s better subjective health status (p = 0.110), clinician in specialist training (p = 0.107), patient s better subjective health status in comparison to others of same age/sex (p = 0.109), some chronic diseases (rheumatoid disease, allergy, hip/knee joint erosion; all p<0.050) and specific health centre (p = 0.05, p = 0.098). Conclusions Most patients experienced that they were helped by the health centre visit. Multiple factors impact patients health centre visit experience and some of them can be modified. 1659a
8 tieteessä Liitetiedosto 1. Aineiston monimuuttujamallintamisen yksityiskohtainen kuvaus Tutkimuksen tilastollinen analyysi suoritettiin regressiomallien avulla, joita tukemaan sekä alaryhmien tarkastelua varten tehtiin myös tavanomaisia tilastollisia testejä (Anova). Optimoidun regressiomallin tulokset on esitetty artikkelissa sekä Liitetaulukossa 1, tilastollisten testien tulokset on esitetty artikkelissa. Regressiomallit ovat monimuuttujamalleja, joiden avulla voidaan selittää selitettävän muuttujan vaihtelua useampien tekijöiden suhteen yhtä aikaa sekä etsiä tekijöiden ns. itsenäisiä yhteyksiä selitettävään muuttujaan. Tässä tutkimuksessa regressiomallin muuttujavalinnan avulla etsittiin hyötykokemukseen yhteydessä olevia tekijöitä 57 mukana olleen mahdollisen hyötyä selittävän tekijän joukosta. Kaikki monimuuttuja-analyysit suoritettiin InterCooleted Stata v10 -tilasto-ohjelmalla. Regressioanalyysiä varten voimakkaasti vasemmalle eli negatiivisesti vinon jakauman tuottaman hyötykysymyksen vastaukset (= paljon korkeita arvoja) (taulukko 3) käännettiin vastakkaiseksi eli kuvaamaan hyödyttömyyttä (0 = täysi apu käynnistä, 10 = ei apua käynnistä), joka tuotti voimakkaasti oikealle eli positiivisesti vinon jakauman. Tällöin regressiomallien erilaisten jakaumien (mm. normaali-, logaritminen ja gamma-jakauma) ja linkkifunktioiden (lineaarinen ja logistinen) onnistunut sovittaminen aineistoon oli mahdollista. Ennen varsinaista muuttujanvalintaa verrattiin erilaisia yleisiä mallintamistekniikoita. Informaatiokriteereiden sekä selitysosuuden perusteella päädyttiin ns. semi-log pienimmän neliösumman regressiomalliin, jonka avulla selitettiin potilaan kokemaa hyödyttömyyttä vastaanottokäynnistä. Tällainen mallintamistapa on todettu toimivan hyvin voimakkaasti oikealle vinoissa jakaumissa (27,28). Semi-log-mallintamisessa selitettävä muuttuja määriteltiin vastaus +1:n luonnollisena logaritmina, koska luvusta 0 ei voi ottaa luonnollista logaritmia. Tämä ln(y+1) -muunnos on huomioitava regressiomallin kertoimia tulkittaessa, ja siksi tuloksissa on kuvattu hyötyyn yhteydessä olevien tekijöiden itsenäiset keskimääräiset vaikutukset luottamusväleineen sekä suhteelliset ja marginaaliset (yhden yksikön muutoksen) vaikutukset. Taaksepäin askeltavassa semi-log-regressiomallissa selittäviä muuttujia eliminoitiin niiden p-arvoon perustuen kunnes mallin Akaiken informaatiokriteeri (AIC) ei enää parantunut. AIC on yksi yleisemmin käytetyistä mallinvalinnan kriteereistä, koska AIC ottaa yhtäaikaisesti huomioon mallin yhteensopivuuden aineistoon ja mallin monimutkaisuuden. P-arvo 0,15 oli taaksepäin askeltavassa muuttujavalinnassa raja-arvo, jonka alapuolelle mentäessä mallin AIC ei enää parantunut ja mallin selitysosuus (R2) alkoi huonontua. Mallissa onkin mukana ennustetekijöitä, joiden p-arvo ylittää 0,05. Näillä tekijöillä on kuitenkin ainakin regressiomallin aineistoon sopivuuden kannalta merkitystä, koska mallin selitysosuus ja ennustearvo alkavat heikentyä muuttujavalinnan p-arvorajan alittaessa 0,15. Tarkalla selittävien muuttujien valinnalla saatiin malliin mukaan ne muuttujat, jotka koko aineisto huomioiden olivat voimakkaimmin yhteydessä vastaanotosta koettuun hyötyyn. Regressiomallin avulla voitiin arvioida samanaikaisesti useampien muuttujien yhteyksiä vastaanotosta koettuun hyötyyn. Tavanomaiseen korrelaatio- tai varianssi ( Anova) -analyysiin verrattuna regressiomallien etuna voidaan yleisesti pitää sitä, että koettuun hyötyyn yhteydessä olevien muuttujien vaikutukset ovat itsenäisiä. Lisäksi koettuun hyötyyn yhteydessä olevien muuttujien mahdollinen sekoittuneisuus (mm. yksiköiden väliset erot hoitohenkilöstössä ja potilasominaisuuksissa) tulee huomioiduksi ja yhteyksien tilastolliset merkitsevyydet sekä vaikutukset (mallin muuttujien kertoimet) ovat itsenäisiä. 1659b
9 Liitetaulukko 1. Vastaanottokäynnistä koettuun hyötyyn yhteydessä olevat tekijät (positiivinen kerroin on yhteydessä pienempään koettuun hyötyyn ja negatiivinen kerroin on yhteydessä suurempaan koettuun hyötyyn) sekä niiden suhteellinen (%) ja marginaalinen (yhden yksikön muutoksesta tyytymättömyydessä seuraava) vaikutus. Muuttuja ln (y+1) -kerroin 4 p-arvo 95 %:n LV 5 alaraja 95 %:n LV 5 yläraja Suhteellinen vaikutus Marginaalinen vaikutus 6 Lääkärin kokemus, v 0, ,066 0, , ,6 % 0,01048 Odotusaika, vrk 0, ,075 0, , ,8 % 0,01370 Subjektiivinen terveydentila , ,110 0, , ,5 % 0,07371 Erikoistuva lääkäri 1 0, ,107 0, , ,5 % 0,22236 Subjektiivinen terveydentila , ,109 0, , ,2 % 0,06978 Astma tai keuhkoahtaumatauti 1 0, ,140 0, , ,5 % 0,32136 Miessukupuoli 1 0, ,124 0, , ,0 % 0,19781 Reumaattinen sairaus 1 0, ,041 0, , ,2 % 0,48164 Allergia tai allergiaoire 1 0, ,037 0, , ,5 % 0,30502 Lonkan tai polven kuluma 1 0, ,020 0, , ,5 % 0,32247 Pirkkalan terveysasema 1 0, ,050 0, , ,5 % 0,25603 Omapihlajan terveysasema 1 0, ,098 0, , ,7 % 0,25884 Vakiotermi 1, (1,64965) 3 1 Dummy-muuttuja (dikotominen kyllä = 1, ei = 0). 2 Suhteessa muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin. 3 Hyötykokemuksen referenssi (Linnainmaa, ei lonkan tai polven kulumaa, ei allergiaa tai allergiaoiretta, ei reumaattista sairautta, nainen, ei astmaa tai keuhkoahtaumatautia, subjektiivinen terveydentila keskimääräinen, ei erikoistuva lääkäri, odotusaika keskimääräinen ja lääkärin kokemus keskimääräinen). 4 Vastauksen +1 luonnolliseen logaritmiin perustuva kerroin. 595 %:n luottamusväli. 6 Kertoo itsenäisen hyödyn kokemuksen määrän vähentymisen 0 10 skaalalla suhteessa vakioituun referenssin vakiotermiin (), kun selittävä muuttuja kasvaa yhdellä yksiköllä. Helpottaa vaikutusten tulkintaa, koska ln(y+1) -kerroin ei ole suoraan tulkittavissa, koska logaritmisoitu selitettävä muuttuja ei enää vaihtele välillä Käytetyn semi-log -mallin ominaisuudet: robusti estimaatio mallin heteroskedastisuuden vuoksi, n = 331, mallin p < 0,0001, selitysosuus (R2) 15,4 %, root mean square error (RMSE) 0,614, puuttuvien muuttujien testin p-arvo 0,949 (ei merkittäviä puuttuvia muuttujia), log likelihood 301,79, Akaiken informaatiokriteeri (AIC) 629,58 ja bayesilainen informaatiokriteeri (BIC) 679, c
Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotPOTILAIDEN KOKEMUKSET KÄYNNISTÄ TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Asiakaskysely TAYS:n erityisvastuualueella 2015
POTILAIDEN KOKEMUKSET KÄYNNISTÄ TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Asiakaskysely TAYS:n erityisvastuualueella 2015 Juuso Aurasmaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotJokaiselle oma lääkäri to/a vai tarua? QUALICOPC- Finland - kyselytutkimuksen tuloksia
Jokaiselle oma lääkäri to/a vai tarua? QUALICOPC- Finland - kyselytutkimuksen tuloksia QUALICOPC Finland Elise Kosunen, yleislääke/eteen professori Tuomas Koskela, LT, yleislääke/eteen el, tutkija Kari
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotFINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA
FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotHOIDON JATKUVUUS. Seppo Voutilainen Ei sidonnaisuuksia
HOIDON JATKUVUUS Seppo Voutilainen 13.5.2016 Ei sidonnaisuuksia Shortell (1976): Hoidon jatkuvuuden viisi ominaisuutta Keskityn nyt vain niistä ensimmäiseen eli: Missä määrin ensimmäisellä käynnillä tavattu
LisätiedotSuurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015
Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164
LisätiedotTerveysasemien vaihdot Tampereella
Terveysasemien vaihdot Tampereella 2011 2015 Terveysasemien sisäisten vaihtojen määrät ja syyt Annika Sallinen 1 Avopalveluiden hallinto Taustasta ja aineistosta Terveyskeskusten vaihto ollut mahdollista
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotUsean selittävän muuttujan regressioanalyysi
Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6
Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotYLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733
Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotTerveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut
TIETEESSÄ HARRI HAIMAKAINEN LL, aluejohtaja Attendo MedOne Oy harri.haimakainen@attendo.fi ARTO VEHVILÄINEN LT, dosentti Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Attendo MedOne Oy ESKO KUMPUSALO LKT, yleislääketieteen
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotPerusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere
Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotPalveluiden asiakastyytyväisyyskysely
Palveluiden asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoa (Summary in English, see below) Sakari Heikkilä Kehityspalvelut Kyselystä Henkilöstölle suunnattu kysely oli avoinna 2.3.-26.3. Uutista ja siihen liittyviä
LisätiedotHirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
LisätiedotAsiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely)
Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Petteri Räty 28.4.2014 Ohjaaja: Prof. Harri Ehtamo Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Kaikki oikeudet pidätetään. Esityksen sisältö
LisätiedotAjankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista
Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotJohda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?
Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei
LisätiedotOhjaamojen asiakaspalaute kevät 2018
1 Mirja Määttä Tutkija, VTT, Kohtaamo-hanke Marja Riikonen Assistentti, Keski-Suomen ELY-keskus 5.6.2018 Ohjaamojen asiakaspalaute kevät 2018 Keväällä 2018 Ohjaamojen yhteinen palautteenkeruu toteutettiin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotLataa Ohitusleikkauspotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen liittyvä elämänlaatu ja sosiaalinen tuki - Anja Rantanen. Lataa
Lataa Ohitusleikkauspotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen liittyvä elämänlaatu ja sosiaalinen tuki - Anja Rantanen Lataa Kirjailija: Anja Rantanen ISBN: 9789514478154 Sivumäärä: 106 Formaatti: PDF
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotMITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA
MITÄ MIELTÄ ASIAKKAAT TERVEYSKESKUSTEN VASTAANOTTOPALVELUISTA Asiakkaat ja sote: kohtaamisten kehässä 7.2.2019 KANSALLISTEN ASIAKASPALAUTEKYSELYJEN HYÖDYT THL-kyselyt: terveyskeskusten vastaanotot, hammashoitolat,
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotDigital Admap Native. Campaign: Kesko supermarket
Digital Admap Native Campaign: Kesko supermarket Digital Admap Native Campaign: Kesko Supermarket Mainosmuoto: Natiivi Media: IS.fi Campaign period: 25 September Date of measurement: 26 September Unique:
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotKokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella
Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotPÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS
PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotAsiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014
2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua
LisätiedotHarjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
Lisätiedot