Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Transkriptio

1 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Antti Perälä Organisaatio, jota vastaus edustaa Turunkaupunki, Hyvinvointitoimiala Mahdollinen tarkennus Onko vastaaja :ssä säädetään lain läpileikkaavista periaatteista. Kattaako säännös vammaispalveluille asetetut tavoitteet?

2 4. 4. Muita huomioita 1 :n sisältöön. Ei vastauksia Onko 2 :n perusteella selvää, missä tilanteissa sovelletaan erityislakia? :n 3 momentissa säädetään soveltamisalan rajauksesta. Onko rajaus selkeä? 7. Onko rajaus tarpeellinen?

3 8. 7. Muita huomioita 2 :n sisältöön. - Lain suhde sosiaalihuoltolakiin ei ole selkeä. Lakia tulisi mahdollisesti tarkentaa siten, että vammaispalvelulain mukaisen palvelun maksuttomuus ei saisi olla peruste viimesijaisen lain käyttämiseen tilanteissa, joissa ensisijainen laki takaisi henkilölle muutoin sopivan palvelukoko-naisuuden Arvioikaa momenttien tarpeellisuutta lain soveltamisen kannalta. Palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen suunnittelu, toteuttaminen ja toteutumisen seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa vammaisen henkilön ja hänen laillisen edustajansa taikka omaisen tai muun läheisen kanssa. 10. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja 10 :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36, 39 ja 41 :ssä. 11. Vammaisen henkilön osallistumista on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaisen henkilön on voitava käyttää hänelle soveltuvaa viestintä- ja kommunikointikeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa, oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä oman tahdon toteuttamisessa.

4 12. Lapsen ja nuoren mielipiteen selvittämisestä säädetään sosiaalihuoltolain 32 :ssä. Lapselle ja nuorelle on järjestettävä riittävä apu ja tuki tiedonsaantiin, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen Muita huomioita 4 :n sisältöön. - Suhde muihin lakeihin on sekava. Lukuisat viittaukset muihin lakeihin tekevät kokonaisuuden hahmottamisesta vaikeaa niin viranomaille kuin asiakkaillekin. 14. Asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista säädetään asiakaslain 5 :ssä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja osallistumisesta asiakaslain 8, 9 ja 10 :ssä. Asiakkaan osallistumisesta palvelutarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36, 39 ja 41 :ssä. Ei vastauksia. 15. Vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioinnista säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 ja 37 :ssä.

5 16. Asiakassuunnitelman tekemisestä ja omatyöntekijästä säädetään sosiaalihuoltolain 39 ja 42 :ssä. 17. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman yhteydessä tehtävässä monialaisessa yhteistyössä ja palvelujen yhteensovittamisessa noudatetaan, mitä sosiaalihuoltolain 41 :ssä säädetään Muita huomioita 5 :n sisältöön. - Palvelutarpeen arviointi on selkeämmin kuvattu nykyisessä vammaispalvelulaissa. Asiakkaan oikeudet eivät suoraan käy ilmi ehdotetusta pykälästä Arvioikaa seuraavia päätöksentekoon ja palvelujen toteuttamiseen liittyviä väittämiä.

6 Kyllä Ei Ei kantaa Yhteensä Keskiarvo Päätöksentekoon liittyvä sääntely on riittävä Päätösten toimeenpanon sääntely on riittävä Palvelujen laadun määrittämisen ja arvioinnin sääntely on riittävä. Lasten ja nuorten huomioon ottamisen sääntely on riittävä Yhteensä Muita huomioita 6 :n sisältöön. - Pykälästä ei käy selkeästi ilmi, mitä kaikkea päätöksenteossa ja palvelujen toteuttamisessa on otettavat huomioon. Miten palvelukokonaisuutta koskeva päätöksenteko toteutetaan käytännössä? Mikä on päätösten velvoittavuus? Täydentääkö säännös asianmukaisesti ehdotetussa laissa säädettyjä muita erityispalveluja? Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista valmennusta ja tukea koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (1301/2014) tai muun lain säännöksiä? (Esim. sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista sosiaalista kuntoutusta koskevaa säännöstä)?

7 Muita huomioita 8 :n sisältöön. - Valmennuksen ja tuen määritelmä on liian laaja. Pykälän perusteella on esimerkiksi epäselvää, miten valmennus ja tuki suhteutuvat henkilökohtaiseen apuun ja sosiaalihuoltolain mukaiseen tukihenkilötoimintaan. Aiemmin harkinnanvaraisten palveluiden säätäminen subjektiivisiksi oikeuksiksi lisää palveluista syntyviä kustannuksia Monet hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitut palvelut ovat tosiasiassa sosiaalista kuntoutusta. Näistä palveluista säätäminen vammaispalveluissa johtaisi siihen, että vammaisia henkilöitä ohjataan pois peruspalveluiden piiristä. Neuropsykologisen kuntoutuksen tulisi olla Kelan korvaamien terapioiden piirissä, eikä sitä tulisi siirtää vammaispalvelulain nojalla järjestettäväksi. Pitkäaikainen tuki avoimilla työmarkkinoilla on uusi tukimuoto, joka lisäisi kustannuksia. Jos henkilö suuntaa avoimille työmarkkinoille, sääntelyn pitäisi toteutua työlainsäädännön kautta Onko säännös tarkoituksenmukainen? Huomioita 9 :n sisältöön. - Pykälä selkeyttää työnantajamallin velvoitteita hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa avatun mukaisesti Onko säännös tarkoituksenmukainen? Huomioita 10 :n sisältöön. - Miten toteutetaan käytännössä 3 momentin vaatimus kirjata asiakassuunnitelmaan henkilökohtaisen avun

8 sijaisjärjestelyjen toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteissa ja työsuhteen päättyessä? Vaatimus on erittäin suuri, jos sijaisjärjestelyjen toteuttamistavat tulee kirjata ennakolta kaikkia tilanteita varten Onko säännös tarkoituksenmukainen? Huomioita 11 :n sisältöön. - Säännös korvausvelvollisuudesta on liian yleisluontoinen. Mitä 4 momentti tarkoittaa (mahdollisesti maakunnan) tai kunnan korvausvastuun kannalta? Vaatimus asiakassuunnitelmaan kirjattavista kuluista hallituksen esityksessä vaadittavalla tarkkuudella on kohtuuton. Vammaisen henkilön ei tulisi olla velvollinen suunnittelemaan elämäänsä tarkemmin ja pidemmällä aikavälillä kuin muidenkaan sen vuoksi, että työnantajana toimimisesta aiheutuvien kulujen perusteet tulee kirjata asiakassuunnitelmaan. Jos vammainen henkilö ei kykene huolehtimaan työnantajavelvoitteista, paine tulee kohdistumaan ostopalvelumalliin sekä asiakassetelimalliin ja tätä kautta kustannukset kasvavat Onko säännös tarkoituksenmukainen? Huomioita 12 :n sisältöön. - Käytännön työn kannalta tässäkin pykälässä on epäselvää suhde sosiaalihuoltolakiin. Tehdäänkö palveluasumispäätös vpl:n vai shl:n mukaan? Epäselvää on myös se, mitkä palvelut ovat maksuttomia ja mitkä maksullisia. 32. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä ehdotetun lain mukaisena

9 palveluna. 33. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä lastensuojelulain mukaisena avohuollon sijoituksena ilman huostaanottoa. 34. Vammaisten lasten asumisesta kodin ulkopuolella olisi säädettävä sekä ehdotetussa laissa että lastensuojelulaissa siten, että ehdotettu laki on ensisijainen. 35. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi tehtävä ilman huostaanottoa avohuollon sijoituksena myös pidemmäksi aikaa.

10 36. Vammaisten lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi aina tehtävä lastensuojelulain periaatteiden ja säännösten mukaisesti Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin liittyen tilanteisiin, joissa lapsi asuu erossa vanhemmistaan tai huoltajistaan? - Mikäli lapsi on tarpeen sijoittaa kodin ulkopuolelle lapsen vammasta johtuvista syistä, tulisi sijoittamisen olla mahdollista ilman huostaanottoa ja myös pidemmäksi aikaa. Lapsen edun mukaista on kuitenkin, että tämä tapahtuisi lastensuojelun toimesta, ei vammaispalvelulain mukaan. Myös vammaisella lapsella on oikeus saada käyttöönsä lastensuojelun asiantuntemusta sekä lastensuojelun mahdollistamat (mm. taloudelliset) edut. 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vanhemmat ja huoltajat vastaavat lapsen elatuksesta. Oikea sanamuoto olisi, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta Onko säännös tarkoituksenmukainen?

11 Huomioita 14 :n sisältöön. Ei vastauksia Onko lyhytaikainen huolenpito tarpeellinen palvelu? Onko selvää, milloin sovelletaan ehdotetun lain mukaista lyhytaikaista huolenpitoa koskevaa säännöstä ja milloin sosiaalihuoltolain (1301/2014) säännöksiä (esim. SHL:n 19 :n mukaista kotipalvelua koskevaa säännöstä) tai omaishoidon tuesta annettua lakia? Huomioita 15 :n sisältöön Huomioita 15 :n sisältöön. Pykälän 1 momentissa tulisi määritellä tarkemmin, missä tilanteissa lyhytaikainen huolenpito on subjektiivinen oikeus. Käytännössä ei ole mahdollista vastata äkilliseen lyhytaikaisen huolenpidon tarpeeseen. Jos lyhytaikainen huolenpito myönnetään subjektiivisena vammaispalvelulain palveluna, siitä ei voida periä asiakasmaksua (paitsi aterioista). Voiko tulla tilanne, että sosiaalihuoltolain perusteella perheen tukemiseksi myönnetty lyhytaikaishoito tulisiki myöntää erityislain perusteella, koska se on asiakkaalle edullisempaa? Laki omaishoidon tuesta määrittää omaishoitajan vapaiden järjestämisen minimimäärästä. Syntyykö tässä ristiriita, jos vapaita haetaankin vammaispalvelulain mukaisesti? Pykälässä tulisi tarkemmin määritellä lyhytaikaisen huolenpidon määrää ja kestoa.

12 Vammaisten lasten lukuvuoden aikainen aamu- ja iltapäivätoiminta on kokonaisuudessaan suunniteltu sivistystoimen alaisuuteen, eli kunnan vastuulle. Maininta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä tulee poistaa perusteluista. Kesäaikainen hoito kuulunee tämän pykälän piiriin. Perusopetuslain 48 b 1 mom. Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimi-vien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. ( /642) Perusopetuslain 17 Erityinen tuki, käsittää erityisopetuksen ym Onko säännös tarkoituksenmukainen? Huomioita 16 :n sisältöön. - Palveluun kuuluvien matkojen sisällyttäminen päiväaikaiseen toimintaan tulee nostamaan kustannuksia. Pykälän 2 momentin viimeinen virke voisi kuulua: Päiväaikainen toiminta sisältää palveluun kuuluvat matkat, joista voidaan periä kohtuullinen korvaus. Työ- tai opiskelumatkoista aiheutuu yleensä kustannuksia riippumatta siitä, onko henkilöllä liikkumiseen liittyvää vammaa tai sairautta Turvaako säännös vammaisen henkilön liikkumisen? Muita huomioita 17 :n sisältöön. - Missä tilanteissa saattajapalvelu olisi käytössä eikä esim. henkilökohtainen apu?_shl:n liikkumisen tuessa on yhtenä toteutustapana mm. invataksi. Lakien välinen suhde jää epäselväksi Onko säännös tarkoituksenmukainen?

13 Huomioita 18 :n sisältöön. - Jos henkilölle on myönnetty julkisista varoista avustusta auton hankintaan, tulee voida edellyttää, että autoa käytetään nimenomaan työ- tai opiskelumatkoihin. Muussa tapauksessa tuki auton hankintaan ei juurikaan vaikuta kuljetuspalvelukustannuksia alentavasti, mikä kuitenkin on lähtökohtana Huomioita 19 :n sisältöön. - Erikoisravinnosta aiheutuvien kustannusten tulisi kuulua Kelan etuuksien piiriin eikä sitä tulisismainita enää lainkaan vammaispalvelulaissa Huomioita 3 luvun säännöksiin. Ei vastauksia Huomioita 4 luvun säännöksiin. Ei vastauksia Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin lakiesitykseen liittyen? - Tämä vastaus on annettu tilanteessa, jossa ainakin seuraaviin lakeihin ilmeisesti tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia: Maakunnan järjestämisvastuusta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Palvelujen tuottamisesta säädetään järjestämislaissa, laissa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta sekä laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain välinen suhde ehdotuksessa jää epäselväksi. Ehdotettu vammaispalvelulaki on tarveperustainen, eikä jatkossa perustu diagnoosiin vaan todettuun palvelutarpeeseen. Tämä linjaus tuonee uusia asiakasryhmiä palvelujen piiriin. Taloudellisissa laskelmissa ei ole juurikaan arvioitu uusien asiakasryhmien aiheuttamia lisääntyviä kustannuksia Valmennus ja tuki/lyhytaikainen huolenpito muuttuvat ehdotuksen mukaan subjektiivisiksi oikeuksiksi. Tämä muutos lisää kustannuksia. Autoavustuksiin liittyvät kustannuslaskelmat eivät ole tarkoituksenmukaisia eikä niissä ole huomioitu kaikkia tekijöitä