Tyrnävän kunnan kouluverkkosuunnitelma 2010 / 2012

Transkriptio

1 Tyrnävän kunnan kouluverkkosuunnitelma 2010 / 2012 SIVLT SIVLT

2 Sisältö Kuntakohtainen opetussuunnitelma 3 Arvopohja 3 Tuntijakopäätös 3 Kunnan arvot, strategia ja toimintasuunnitelma 4 Tyrnävän visio 4 Strategiset tavoitteet mm. 4 Lähipalvelut 5 Sivistysosasto 5 Toiminta-ajatus 5 Tulosalueen kuvaus 5 Päämäärä Arvioitu väestökehitys 5 Olemassa oleva kouluverkko 6 Kuulammen koulu (5.-9. luokat) 6 Kirkkomännikön koulu 6 Markkuun koulu 6 Murron koulu 6 Temmeksen koulu 7 Oppilasennuste vuoteen Toimenpide-ehdotukset 10

3 Kuntakohtainen opetussuunnitelma Tyrnävän kunnan opetussuunnitelma on valmistunut Sitä on päivitetty 2006, 2008 ja 2011 Arvopohja Tyrnävän kunnan koululaitos kasvattaa lapsista ja nuorista rehellisiä ja luotettavia ihmisiä, jotka kykenevät ottamaan vastuun omasta työstään ja ympäristöstään. Koulu opettaa hyviä käytöstapoja ja terveitä elämäntapoja sekä edistää oppilaan itsetunnon kehittymistä. Opetussuunnitelmassa painotetaan Tyrnävän kunnan historiaa, maaseutuelinkeinoja ja ympäröivää luontoa. Oppilaiden juuret ovat Lakeuden kulttuurissa. Koulun tehtävä on antaa perustiedot ja taidot. Opetuksessa voidaan käyttää myös projektitöitä ja verkko-opiskelua. Itsenäistä tiedonhankintaa harjoitellaan. Opettajan tehtävä on ohjata opiskelua, antaa tietoja ja taitoja oppiaineista, olla aikuisen mallina oppilaille sekä kannustaa lapsia ja nuoria. Opettajan velvollisuus on myös huolehtia järjestyksestä luokassa. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Koulun tehtävä on ensisijaisesti opettaa ja kodin tulee huolehtia peruskasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustyötä. Kodin ja koulun sääntöjen tulee olla yhteneväisiä. Tyrnävän kunnan opetussuunnitelma (Sivistyslautakunta ) Tuntijakopäätös Perusopetuksen tuntijako alkaen (SIVL ) Aineryhmä \ vuosiluokat Äidinkieli ja kirjallisuus ,5 3,5 3 A-kieli ,5 2,5 3 B-kieli Matematiikka ,5 3 3,5 Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia ,5 2, ,5 2,5

4 Terveystieto 1 1,5 0,5 Uskonto tai ET Historia ja yhteiskuntaoppi Taide- ja taitoaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 Valinnaiset aineet Oppilaan viikkotuntimäär ä Kunnan arvot, strategia ja toimintasuunnitelma Taloussuunnitelma , Talousarvio 2012 Tyrnävän visio Merestä noussut juuristaan tunnettu kunta keskellä lakeutta ihmisistä ja ympäristöstään huolehtiva sinun ja minun Tyrnävä. Strategiset tavoitteet mm. Tyrnävän asukasluku vuonna 2010 on 6500 Tyrnävän asukasluku vuonna 2015 on 7200 Tyrnävän asukasluku vuonna 2020 on 8000.

5 Asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Kasvusta ohjataan kirkonkylään 70 %, Murtoon 13 %, Temmekselle 11 % ja kyläalueille 6 %. Kirkonkylä on elävä ja vahva kuntakeskus Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät Asuinalueet ovat korkeatasoisia ja kestävän kehityksen periaatteen mukaisia. Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin Kunnalla on omistuksessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävänkaavoituksen edellyttämää, asumiseen ja yrittämiseen sopivaa kaavoitettavaa raakamaata 10 vuoden tarpeeseen palvelujen lähellä Toimiva julkinen liikenne. Lähipalvelut Strategiset tavoitteet (tuottavat hyvinvointia) Peruspalvelut ovat kaikenikäisille helposti tavoitettavissa. Palvelu on ammattitaitoista, ripeää ja ystävällistä. Kehitetään ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi. Lähipalveluina tarjotaan kuntalaisille kirkonkylässä kaikki peruspalvelut, Temmeksellä päivähoito-, koulu-, kirjasto- ja senioripalvelut, Murrossa päivähoito- ja koulupalvelut, Markkuun kylässä koulupalvelut (edellytetään 20 oppilasta/koulu). Sivistysosasto Toiminta-ajatus Sivistysosasto antaa hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun ja itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Sivistysosasto luo edellytyksiä kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tarjoamalla laadukkaita kasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Tulosalueen kuvaus Sivistysosaston tulosalueeseen kuuluvat kasvatus- ja opetuspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut. Päämäärä 2012 Sivistysosasto järjestää kuntalaisille laadukkaita, innovatiivisia ja tarpeiden mukaisia palveluja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen.

6 Palvelutarjonta on monipuolista ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa seudun, lähikuntien sekä kolmannen sektorin kanssa on aktiivista. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta. Toimintaympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Henkilöstön ammattitaito on ajantasaista ja sitä tuetaan täydennyskoulutuksella. Arvioitu väestökehitys Kunnan strategiassa on linjattu tavoitteeksi, että kunnan väkiluku vuonna 2020 on 8000 henkeä. Asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Kasvusta merkittävä osa tulee syntyvyyden kautta. Vuosina 2010 ja 2011 Tyrnävä nimettiin Suomen hedelmällisimmäksi kunnaksi. Vuodesta 2003 vuoteen 2010 alle kouluikäisten osuus kunnan väkiluvusta oli kohonnut 13 %:sta 16,5 %:in. Olemassa oleva kouluverkko Kuulammen koulu (5.-9. luokat) Koulun vanhin osa valmistui vuonna Vuosina koululle saatiin merkittävä laajennus, johon sisältyivät liikuntatilat, keittiö, ruokasali ja opetuskeittiö sekä kaksi luokkatilaa koulua laajennettiin alkuperäisen rakennuksen eteläpäätyyn. Viimeisin laajennus valmistui Tämän jälkeen Kuulammen koulun valmius on antaa opetusta n 590 oppilaalle 42 opettajan, 5 avustajan ja 2 opinto-ohjaajan voimin. Kirkkomännikön koulun 5. ja 6. luokkalaiset on siirretty Kuulammen koulun oppilaiksi lukuvuosien ja alusta toistaiseksi. Kirkkomännikön koulu Kirkkomännikön koulu n. 400 oppilaan alakoulussa vietettiin vihkiäisjuhlaa syksyllä Vanha, pääosin 1950-luvulta peräisin oleva koulurakennus saneerattiin ja sen yhteyteen tehtiin uudisrakennus, joten koulu koostuu nyt kolmesta osasta, joiden ajallinen kerroksellisuus on annettu näkyä myös koulun julkisivussa. Persoonallinen, hyvin ympäristöönsä istuva koulurakennus on tunnelmaltaan kodikas ja lämminhenkinen ja sen suunnittelussa tehdyt ratkaisut palvelevat nykypäivän koulumaailman tarpeita tehden työympäristöstä viihtyisän sekä oppilaille että myös koulun henkilökunnalle. Koulussa toimii myös erityisluokka oppilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaista erityistä tukea. Markkuun koulu Markkuun koulu sijaitsee noin seitsemän kilometriä Tyrnävän keskustasta Muhoksen suuntaan. Koulu on kaksiopettajainen.

7 Lukuvuodesta Markkuun koulun 6. luokkalaiset ja lukuvuodesta koulun 5. luokkalaiset on siirretty Kuulammen koulun oppilaiksi Markkuun koulun luokan suuren oppilasmäärän johdosta. Murron koulu Koulu koostuu viidestä eri-ikäisestä laajennuksesta tai osasta. Vanhin, luvulla rakennettu osa on jo poistumassa käytöstä. Koulua uhkasi lakkauttaminen luvulla, mutta kylä alkoikin kasvaa Oulun läheisyyden ja Tyrnävän kunnan kaavoitus- ja kehittämissuunnitelmien johdosta. Ensimmäinen laajennus tehtiin 1993, jolloin koulu tilat lisääntyivät 2 luokkahuoneella, liikuntasalilla, ruokalalla ja teknisen työn tiloilla. Laajennetut tilat kävivät pian ahtaiksi, ja uudessa laajennuksessa vuonna 1999 koululle rakennettiin 6 luokkahuonetta lisää. Koululla oli tällöin 168 oppilasta. Murron kylän asutuksen kasvu pakotti tekemän kolmannen laajennuksen vuonna 2005, jolloin koulu sai kaksikerroksisen laajennusosan, jossa on 10 luokkahuonetta ja uusi keittiö ja ruokala. Tänä päivänä opetustiloiksi on otettu jo käytäväaula ja opettajien huone. Murron kouluun perustettiin lukuvuonna erityisluokka oppilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaista erityistä tukea. Murron koulun laajennus valmistuu 2012 viikolla 43. Laajennus tuo koululle neljä uutta luokkatilaa. Hanke toteutetaan kunnan omana investointina. Päiväkoti Käpytikka sijaitsee Murron koulun kanssa samassa pihapiirissä. Temmeksen koulu Temmesläiset oppilaat muuttivat kunnan ensimmäiseen varsinaiseen koulurakennukseen vuonna 1893, joka sijaitsi seurakuntatalon naapurissa vastapäätä maantien ja Temmesjoen välisellä maapalalla. Tämän ensimmäisen koulun tuhouduttua tulipalossa, uusi koulu rakennettiin nykyiselle paikalleen. Koulu alkoi uusissa tiloissa syksyllä Koulun uusi puoli veisto- ja voimistelusaleineen sekä wc-tiloineen rakennettiin vuonna Koulurakennus peruskorjattiin 1994 kokonaan sisältä sekä ulkoa. Temmeksen uusi liikuntahalli koulun pihapiiriin valmistui Entisestä liikuntasalista tehtiin teknisten käsitöiden luokka ja englannin luokka. Puuvarastosta tuli erityisopetuksen tila. Koulun pihapiirissä on myös 2001 korjattu jääkiekkokaukalo Oppilasennuste vuoteen 2025 Lasten ja nuorten suhteellisen korkea määrä asettaa kouluverkolle erityisiä haasteita. Suurin paine tällä hetkellä on kuntakeskuksen koulujen tila-ahtaus. Vuonna 2010 valmistunut Kuulammen koulun laajennus vastaa yläluokkien (7-9 luokat) haasteisiin 10 vuodeksi eteenpäin. Vuosina 2010 ja 2011 Kirkkomännikön 5. ja 6. luokan oppilaat siirtyivät Kuulammen koulun oppilaiksi. Vuodesta 2017 alakoulun 5-6 luokkien oppilaat eivät enää mahdu Kuulammen tiloihin.

8 Murrossa vuonna 2009 käytäväaula ja vuonna 2010 opettajien huone otettiin opetustiloiksi. Syksyllä 2012 valmistuva Murron koulun laajennus on ensiapu Murron koulun tila-ahtauteen. Nyt valmistuvasta neljän luokkahuoneen laajennuksesta huolimatta Murron koulun laajennustarve säilyy tulevina vuosina. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja laajan yksilöllistämisen piirissä olevien oppilaiden ryhmässä saa olla enintään 8 oppilasta, haastavampien oppilaiden ryhmässä enintään 6 oppilasta. Kuntakeskukseen on tarve perustaa toimen pienryhmä lukuvuodesta alkaen. Vuoteen 2020 kuntakeskuksessa on n. 20 perusluokan lisätarve sekä tiettyjen aineluokkien ja uuden liikuntasalin tarve. Tilatarve on arvioitu siten, että 0-2 luokkien teoreettinen maksimikoko on 20 oppilasta ja 3-9 luokkien teoreettinen maksimikoko on 25 oppilasta. Rehtorien mukaan nykyisiin luokkahuoneisiin ei kaikkiin pystytä sijoittamaan 25 oppilasta. Uudet opetustilat tulisi saada käyttöön syksyllä Kaaviossa 1 kuvataan Tyrnävän kunnan oppilasennustetta sekä kaaviossa 2 oppilasennustetta kouluittain. Oppilasennuste on laadittu tarkistetun oppilastilaston mukaan. Kunnan strategian mukaan ikäluokkiin on laskettu 2 % vuotuinen kasvu vuodesta 2013 alkaen. Nyt vielä syntymättömät ikäluokat on kuitenkin arvioitu tasasuuruisina. Taulukoissa 1 on tilastoitu Tyrnävän kunnan oppilasennuste vuosiluokittain. Taulukossa 2 on tilastoitu kuntakeskuksen oppilasennuste ryhmiteltynä 0-2 vuosiluokat, 3-6 vuosiluokat sekä 7-9 vuosiluokat. Taulukossa 3 on arvioitu kuntakeskuksen tilatarvetta vuoteen 2020 asti. Taulukossa 4 on arvioitu pidennetyn oppivelvollisuuden ja laajan yksilöllistämisen piirissä olevien oppilasryhmien tilatarve. Kaavio 1. Tyrnävän kunnan oppilasennuste vuoteen 2025 asti.

9 Kaavio 2. Oppilasennuste kouluittain vuoteen 2025

10 Taulukko 1. Tyrnävän kunnan oppilasennuste vuoteen 2025 Lk-aste (koulut) Koulut yht Taulukko 2. Tyrnävän kuntakeskuksen oppilasennuste kouluittain. Oletettu uusi koulurakennus mukana Oppilaita KM XX 3-6 (ERO) KL7-9 (ERO+pienr) Kuntakeskus Taulukko 3. Tyrnävän kunnan kuntakeskuksen ja Murron ennustettu tilatarve vuoteen KM XX 3-6 (ERO) KL7-9 (ERO+pienr) Murto Taulukko 4. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja laajan yksilöllistämisen piirissä olevat oppilaat kuntakeskuksessa ja Murrossa KK Murto KK Murto KK Murto KK Murto KK Murto KK Murto

11 Toimenpide-ehdotukset Kuntakeskukseen perustetaan pidennetyn oppivelvollisuuden ja laajan yksilöllistämisen piirissä oleville oppilaille toinen pienryhmässä lukuvuonna Kuntakeskukseen rakennetaan uutta koulutilaa n. 400 oppilaalle vuonna Alustava kustannusarvio on n Hankkeeseen haetaan valtion rahoitusta. Murron koulun laajennustarve on edelleen ajankohtainen. Alustava kustannusarvio on n Hankkeen toteutuminen edellyttää valtion rahoituspäätöstä. Murron vanhimmasta koulusta kylätalo/nuorisotila Murron koulun toisen laajennuksen jälkeen.