Maaseutuakatemia 2014

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuakatemia 2014"

Ahti Ketonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto Maaseutuakatemia 2014 Hilkka Vihinen

2 Maaseutuakatemia? Esimerkiksi, koska Kestävän kasvun toteutuminen edellyttää yhteiskunnassa systeemistä kokonaisuuksien ymmärtämistä, valmiutta ottaa käyttöön täysin uusia toimintamalleja ja rakenteellisia uudistuksia. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, VNK julkaisuja 18/2013, 15) tai mikä tahansa muu tärkeä kansallinen tehtävä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

kokonaisuuksien ymmärtämistä, valmiutta ottaa käyttöön täysin uusia toimintamalleja ja

3 ja koska Suomi on tämä: 95,2 % Suomen pinta-alasta on maaseutua Noin 42 % suomalaisista asuu maaseudulla Lähes koko maa asuttu, mutta harvaan Rakennettu alue laajentunut - monipaikkaisuus Ei maaltapakoa, vaan luonnollinen poistuma harvaan asuttu maaseutu ikääntyy ensimmäisenä Maaseutu ei autioidu, vaan asutus ohenee Työpaikat keskittyneet enemmän kuin asuminen Suomen maaseudun taloudellinen suoriutumiskyky yllättävä (ESPON) Itä- ja Pohjois-Suomi maaseutunsa varassa kaupungit liian pieniä ja harvassa (Eskelinen & ym.) Kaupungin läheisellä maaseudulla hyvinvoivimmat suomalaiset (STAKES) Ensi sijassa asutaan, aktiiviväestöstä suurin osa pendelöi, tärkein toimiala palvelut Maaseudulla enemmän teollisuutta kuin kaupungeissa Maatalous alueellisesti ja yrityskohtaisesti keskittynyt ei kanna koko maaseutua Yli kolmannes yrityksistä sijaitsee maaseudulla pienempiä kuin kaupungeissa Hajautunut ja tasainen maanomistus TILA selittää maaseudulla toimimista Kaupunkien läheinen maaseutu voimistuu Ydinmaaseutu tiivistyy Harvaan asuttu maaseutu laajenee ja pysyvä asutus siellä ohenee osin pistäytymismaaseutua MTT Agrifood Research Finland

taloudellinen suoriutumiskyky yllättävä (ESPON) Itä- ja Pohjois-Suomi maaseutunsa varassa kaupungit liian pieniä ja harvassa (Eskelinen & ym.

4 Mistä puhumme kun puhumme maaseudusta? Käytettävät maaseutu- ja kaupunkimääritelmät vaihtelevat; YK käyttää maiden omia määritelmiä Maailmanpankki ja OECD käyttävät ns. keskittymisindeksejä, esim. kuinka suuri osuus väestöstä asuu keskuksissa, joissa yli asukasta yli tietyn tiheyden Suomen kaupunkimääritelmä: 34 kaupunkiseudun keskustaajamien (vähintään asukasta) asemakaavoitetut alueet, lisäksi kaupungin kehysalue loput erityyppistä maaseutua TAI käytännön jäsennys toiminnasta käsin: kaupungissa keskittynyt rakenne, maaseudulla hajautunut olennaista on TILA ja sen käyttö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

kuinka suuri osuus väestöstä asuu keskuksissa, joissa yli 50 000 asukasta yli tietyn tiheyden Suomen kaupunkimääritelmä: 34 kaupunkiseudun keskustaajamien

5 Suomi on maaseudun suurvalta Maaseutu tilana ja arjen ratkaisuina on se tosiasia, jolla Suomi poikkeaa useimmista muista maista: suomalaiset käyttävät laajalti ja monella tavalla maaseutuaan, tuottaa hyvinvointia ja on saavutettavissa (esim. jokamiehenoikeudet) Suuri osa Suomen resursseista, sekä aineellisista että aineettomista, sijaitsee maaseudulla tila on globaalisti niukka resurssi Biotalous: tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa, yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia (biojalostus + puurakentaminen + luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen) Maaseutu on iso asia suomalaisille ja Suomelle Hyvin järjestäytynyt, koulutettu ja aktiivinen väestö, toimiva kansalaisyhteiskunta ja poliittinen järjestelmä, innovatiivisuus hajautetuissa ratkaisuissa, paljon tietoa ja kehittämisen välineet käytössä Sektoripolitiikat & 20 vuotta maaseutupolitiikkaa: järjestelmä ja omia kansallisia välineitä: YTR valtioneuvoston asettama monitoimijainen yhteistyöelin ja verkostomainen työtapa; tuhansia toimijoita hallinnosta, tutkimus- ja koulutusorganisaatioissa sekä yksityisellä ja kolmannella sektorilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

jokamiehenoikeudet) Suuri osa Suomen resursseista, sekä aineellisista että aineettomista, sijaitsee maaseudulla tila on globaalisti niukka resurssi Biotalous: tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta

6 Iden%tee' Kansalaiset: kaksoisiden%tee' yleinen Koetko itse olevasi..., n=kansalaiset Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 6 Maalainen , n= , n= , n= Kaupunkilainen Sekä efä Muu/ei osaa sanoa %

22 24 2013, n=1636 2011, n=1620 2009, n=1504 39 Kaupunkilainen 39 40

7 10621 Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 7 Alueidentiteetti ja puoluekanta Vastaajien puoluekannan mukaan vihreät ovat ylivoimaisesti kauimpana maaseutuidentiteetistä. Vain kolme prosenttia vihreiden kannattajista katsoo olevansa identiteetiltään maalaisia ja 62 prosenttia kaupunkilaisia. Toiseksi kaupunkilaisin puolue on kokoomus, jonka kannattajista maalaisina itseään pitää 12 prosenttia ja kaupunkilaisina 53 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien luvut ovat samansuuntaiset. SDP:n kannattajat ovat lähellä väestön keskiarvoa, kun taas perussuomalaiset ovat keskimääräistä maalaisempia: heistä 35 prosenttia kokee olevansa maalaisia, kun koko väestössä osuus on 24 prosenttia. Keskustan kannattajista maalaisina itseään pitää 47 prosenttia ja kaupunkilaisina 14 prosenttia. Puolueiden kannattajista reilu kolmannes kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen. Perussuomalaisten identiteetti on selvimmin joko maalainen tai kaupunkilainen.

Toiseksi kaupunkilaisin puolue on kokoomus, jonka kannattajista maalaisina itseään pitää 12 prosenttia ja kaupunkilaisina 53 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien luvut ovat samansuuntaiset.

8 Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista - Kansalaiset Miten vahvas% maaseutu/kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita? Kansalaiset, n= Maaseutubarometri / PAH,snä,vpl 8 luonto aitous hyvä elämä turvallisuus hyvinvoinnin lähde ympäristöystävällinen elämäntapa yhteisöllisyys houkufeleva asuinympäristö tulevaisuuden voimavara sujuva arki kulfuuri erilaisuuden hyväksyminen syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite Maaseutu Kaupunki Keskiarvo 1 ei lainkaan 5 eri:äin paljon

yhteisöllisyys houkufeleva asuinympäristö tulevaisuuden voimavara sujuva arki kulfuuri erilaisuuden hyväksyminen syrjäytyminen stressi kansantalouden rasite 1.

9 Toivomukset ja uskomukset - Kansalaiset Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaiten vastaavat toivomustasi Suomen maaseudun merkityksestä vuonna 2025? Entä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025? Kansalaiset n=1636 luomu- ja lähiruokaa on runsaas% saatavilla maaseutu on kaikkien helpos% saavutefavissa maaseudun tarjoamaa mahdollisuufa luonnon kohtaamiseen arvostetaan lähipalvelut (fyysiset, virtuaaliset) ovat vaihtoehto keskifämiselle maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa monimuotoinen matkailu kukoistaa maaseudulla monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla väljä %la on Suomen vetovoimatekijä yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla yhä useammat asuvat maaseudulla osa- aikaises% maaseutu on kansainvälistynyt huomafavas% Toivoisin, efä Uskoisin, efä maatalous on huomafavas% tehostunut en%sestään maaseutu on voimakkaas% au%oitunut 4 34 Ei osaa sanoa %

Kansalaiset n=1636 luomu- ja lähiruokaa on runsaas% saatavilla 52 62 maaseutu on kaikkien helpos% saavutefavissa 27 59 maaseudun tarjoamaa mahdollisuufa luonnon kohtaamiseen arvostetaan 49 59

10 Maaseutuun liittyviä jännitteitä Barometrin mukaan suomalaiset liittävät ympäristöystävällisen asumisen nimenomaan maaseutuun. Päinvastoin kuin valtavirtakeskustelu? Rakentamista ei haluta tiivistettävän näkemys kautta puoluekentän Useampi haluaisi asua maaseudulla kuin siellä nyt asuu Biotalouden potentiaaliin uskotaan laajasti, mutta sen yhteyttä maaseudun yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittämiseen ei nähdä Suurin huoli maaseudun palveluista; joustavuutta järjestämistapoihin Aluekehittämisen kilpailuasetelma kuluttava: mobilisoitava omaa intoa ja sitoutumista, halua tehdä jotain omaa etua suurempaa? Keskitetyt ratkaisut ovat kalliita ja toimivat huonosti hajautetussa rakenteessa, mutta esimerkiksi: monessa EU-maassa uusiutuvan energian tuet on kohdennettu Suomea laajemmin eri tuotantomuotojen (aurinkovoiman, tuulivoiman, bioenergian, vesivoiman ja maalämmön) markkinoille tulon edistämiseen ja koskemaan myös pien- ja mikrotuotantoa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittämiseen ei nähdä Suurin huoli maaseudun palveluista; joustavuutta järjestämistapoihin Aluekehittämisen kilpailuasetelma kuluttava: mobilisoitava omaa intoa ja

11 Mitä tehdä? Osataan ja tehdään jo oikeita asioita: tieto & päätöksenteko & politiikkavälineet & käytännön teot ketjutettu, maaseutu on kansallinen voimavara, mutta Isot haasteet, joissa maaseutu-ulottuvuuden artikulointi heikkoa, tietoa käytetään liian vähän, osin vanhentuneita oletuksia, ei kunnollista areenaa laajalle keskustelulle ja uudelle ajattelulle, maaseutu ei ole politiikan agendalla, media ei vaivaudu Tehtävämme: Sosiaalisesti, ympäristöllisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävät ratkaisut maaseutuvaltaiselle, harvaan asutulle maalle: talous, osallisuus, hyvinvointi, rakenteet, energiaratkaisut ja ulostulot (politiikka, media, elinkeinot, tutkimus) MAASEUTUAKATEMIAn kutsu: uusi, keskustellen luotava näkemys ja tahto pohjaksi tekemiselle! Tietoa siitä, mistä tieto ja kumppanit löytyvät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

artikulointi heikkoa, tietoa käytetään liian vähän, osin vanhentuneita oletuksia, ei kunnollista areenaa laajalle keskustelulle ja uudelle ajattelulle, maaseutu ei ole politiikan agendalla, media ei

12 Mahdollisuuksien maaseutu

Samankaltaiset tiedostot

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat 7.3.2011 Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00 Mikä Maamerkit-barometri? Barometrin tarkoituksena on - herättää keskustelua