Tervetuloa RAVA -mittari ja RAVATAR loppukäyttäjä koulutukseen

Transkriptio

1 Tervetuloa RAVA -mittari ja RAVATAR loppukäyttäjä koulutukseen

2 Agenda 1. Mikä on RAVA -mittari? 2. Miten RAVA -mittaria voi hyödyntää? 3. Miten RAVA -mittarin saa käyttöön? 4. RAVA -mittari koulutus 5. Miten RAVA -arvioinnit tallennetaan? 6. RAVA -mittarin luotettavuus 7. RAVA -arvioinnin yleiset periaatteet 8. Hoitoisuuden arviointi RAVA -arvioinnin yhteydessä 9. RAVA -arviointi toiminnoittain 10.RAVATAR -ohjelma

3 1. Mikä on RAVA mittari? Ikäihmisten (65 v. ->) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Nuoremmille henkilöille tulee käyttää FIM / WeeFIM mittaria. Kehitetty kuntien palvelurakennetarkastelua varten, mutta voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa Kehittäjinä Tapio Rajala ja Eero Vaissi Mittarin omistaa Kuntaliitto ja FCG:llä on mittariin yksinoikeudet ja velvollisuudet: Lisensointi Koulutus Analyysipalvelut Laadunvalvonta RAVA -mittarin peittoalue on n. 80 % 65 vuotiaista Lisenssin on hankkinut n. 270 kuntaa ja sadat yksityiset palveluntuottajat

4 Mitä RAVA -mittari mittaa? RAVA mittari mittaa ns. perus ja välinetoimintoja, ei ns. vaativia päivittäisiä toimintoja Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: Näkö Kuulo Puhe Liikkuminen Rakon toiminta Suolen toiminta Syöminen Lääkitys Pukeutuminen Peseytyminen Muisti Psyyke /käytös Arvioinnin tuloksena saadaan kullekin asiakkaalle ns. RAVA indeksi (arvo välillä 1,29-4,03) ja RAVA luokka (1-6), joita voidaan käyttää viitteellisinä lukuina arvioitaessa ikäihmisen toimintakykyä ja siihen liittyvää avun tarvetta. Mittaa huonosti sosiaalista toimintakykyä (esim. kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat) Kehitysvammaisten KeRAVA mittari on pilotointivaiheessa Mielenterveyspotilaille on olemassa TUVA -mittari RAVA -arvioinnin yhteyteen liitetään aina MMSE -testi ja GDS 15 -testi RAVA arviointi ei saa koskaan olla ainoa kriteeri päätöksenteossa

5 RAVA -mittarin mittausalue Toimintakyky Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) Haaste palvelujärjestelmälle! Omatoimisuus Sosiomedisiininen kriisivaihe Laitoskynnys Avuttomuus = RaVa-indeksillä mitattava toimintakykyisyys Aika

6 2. Miten RAVA -mittaria voi hyödyntää? 1. Yksilötasolla Toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin Hoito- ja palvelusuunnitelmaan laadintaan ja päivittämiseen Muutosten seurantaan Palveluun tai hoivaan / hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen ja perustelemiseen 2. Toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa Vertailut eri kuntien, yksiköiden, tiimien, osastojen jne. välillä Resurssisuunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa Asiakas- ja palvelumaksujen määrittämisessä 3. Kunnan ja valtakunnan tasolla Omaishoidon tuen määrittämisen apuvälineenä Palvelurakenteen ohjauksessa ja määrittämisessä

7 Arvioitu avun tarve RAVA luokittain RAVA luokka RAVA -indeksi Avun tarve RAVA luokka 1 1,29-1,49 Satunnainen RAVA luokka 2 1,50-1,99 Tuettu hoito RAVA luokka 3 2,00-2,49 Valvottu hoito RAVA luokka 4 2,50-2,99 Valvottu hoito RAVA luokka 5 3,00-3,49 Tehostettu hoito RAVA luokka 6 3,50-4,03 Täysin autettava

8 3. Miten RAVA -mittarin saa käyttöön? RAVA mittarin käyttöoikeus on ainoastaan lisenssin hankkineilla kunnilla, yksityisillä yrityksillä, yhdistyksillä jne. Kunnat hankkivat aina oman lisenssin, yksityiset oman lisenssin Kunnat eivät voi pyytää RAVA arviointeja sellaisilta yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka eivät ole hankkineet lisenssiä Kunnan työntekijät eivät tee arviointeja yksityisten palveluntuottajien ostopalvelusopimusasiakkaista Yksityiset palveluntuottajat voivat tarvittaessa tulostaa ja toimittaa valmiiksi tehdyt arvioinnit kunnalle Lisenssin saa pyytämällä, täyttämällä ja palauttamalla ns. esitietolomakkeen FCG:lle Lisenssi on voimassa toistaiseksi, irtisanottava tarvittaessa aina kahta kuukautta ennen vuoden vaihtumista eli lokakuun loppuun mennessä

9 RAVA lisenssisopimuksen sopimusehdot Lisenssinsaaja toimii RAVA tiedon rekisterinpitäjänä ja vastaa kaikista henkilötietolain (523/99, HetiL) velvoitteista -> lisätietoja: Lisenssinsaaja sitoutuu kouluttamaan jokaisen arvioinnin tekijä, arviointiin osallistuvan ja tuloksia tulkitsevan RAVA mittarin ja RAVATAR ohjelman käyttöön. Kaikesta koulutuksesta vastaa FCG, sisäisesti ei voi kouluttaa Tunnukset ovat henkilökohtaiset; niitä ei saa missään tilanteissa luovuttaa toiselle henkilölle tai toiselle organisaatiolle Aineistoa (ei yksilöityä tietoa) käytetään tutkimustarkoituksesta RAVATAR -ohjelmassa on lokikirjanpito -> aina voidaan tarkistaa kuka on käynyt arviointeja katsomassa ja tallentamassa

10 Tietosuojassa huomioitavaa Henkilötietolaki (523/99, HetiL) henkilötietojen käsittelyä ohjaava yleislaki Henkilörekisteri (potilasrekisteri) Rekisterinpitäjä Rekisteriseloste! Rekisteritietojen käsittelyn tarkoitus (potilasrekisterin käyttötarkoitus) ja käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate Aktiivinen informointivelvoite Tiedonsaantioikeus Tiedon korjaaminen Tietojen luovuttaminen

11 4. RAVA -mittarin koulutus Jokaisen RAVA arviointeja tekevän / RAVA -arviointiin osallistuvan / tuloksia tulkitsevan henkilön on osallistuttava RAVA -mittari koulutukseen tallennustavasta riippumatta Myös yksityiset palveluntuottajat kouluttavat henkilökuntansa Kaikesta RAVA -koulutuksesta vastaa FCG ja sisäiset koulutukset on kielletty RAVA -arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi Koulutuksia järjestetään ns. alueellisina koulutuksina -> -> koulutukset -> hakusanaksi RAVA organisaation tilaamina koulutuksina

12 5. Miten RAVA -arvioinnit tallennetaan? Vaihtoehdot ovat: 1. RAVATAR web-ohjelma 2. Ns. perusjärjestelmä menetelmä 3. UUTTA: ns. integraatiomenetelmä Huom! RAVA 2000 levykeohjelma on jäänyt pois käytöstä v ja sitä ei saa enää käyttää. Samoin paperisten RAVAlomakkeiden käyttö on kielletty

13 RAVATAR tallennustapa Toimii netissä osoitteessa Web-ohjelma, joka ei vaadi asiakkaalta mitään asentamisia eikä ohjelman päivittämisiä Helppo ja nopea käyttää Kaikki tieto kertyy valtakunnalliseen tietokantaan Tarjoaa erinomaiset valmisraportit, sekä mahdollisuuden ottaa kaikki data joko Exceliin tai SPSS ohjelmaan RAVA -lisenssin hinnalla saa myös RAVATAR tietojärjestelmän ja käyttötuen pääkäyttäjälle Vaatii erillisen kirjautumisen RAVATAR ohjelmaan ja potilastietojärjestelmään FCG valvoo tiedon luotettavuutta ja laatua

14 Ns. perusjärjestelmä tallennustapa RAVA mittari on potilas- / asiakastietojärjestelmän sisällä Lisenssi on hankittava FCG:stä ja itse ohjelma ja käyttötuki potilastietojärjestelmän toimittajalta Tiedot eivät kerry valtakunnalliseen tietokantaan Asiakkailta saadun palautteen perusteella ei juurikaan raportointiominaisuuksia tai ne ovat vaikeasti luotavissa Ei mahdollista kuntien välistä vertailua Ongelmana se, että kaikki arviointeja tekevät eivät ole osallistuneet koulutukseen -> tehdyt arvioinnit eivät ole luotettavia eivätkä vertailukelpoisia On FCG:n laadunvalvonnan ulkopuolella Väistyvä tallennustapa

15 UUTTA: ns. integraatiomenetelmä Ensimmäiset integraatiot valmistuneet RAVATAR ohjelma integroidaan osaksi potilastietojärjestelmää Potilastietojärjestelmään kirjautuessaan pääsee samalla RAVATAR ohjelmaan (jos on oikeudet ja käynyt koulutuksen) Kaikki tieto kertyy valtakunnalliseen tietokantaan Tarjoaa erinomaiset valmisraportit, sekä mahdollisuuden ottaa kaikki data joko Exceliin tai SPSS ohjelmaan Yhdellä kirjautumisella pääsee molempiin ohjelmiin FCG valvoo tiedon luotettavuutta ja laatua

16 6. RAVA -mittarin luotettavuus RAVA -mittari on kehitetty tutkimustyön tuloksena -> on luotettava ja toistettava RAVA -arviointi on aina juridinen asiakirja ja kaikkien arviointien tulee olla tehty ja tallennettu annetuilla kriteereillä ja ohjeilla Luotettavuutta voidaan edistää seuraavilla asioilla: Käyttöönottokoulutus Tunnettava mittarin käyttöominaisuudet Määriteltävä mitä arvioidaan, miten, miksi, koska ja kuka Käyttämällä mittaria systemaattisesti Käyttämällä varmistuskeinoja Vertailu työntekijöiden välillä Vertailu yksiköiden välillä Vertailu eri palvelumuodoissa Kuntien välinen vertailu vertailutiedon vaatimus Varmistamalla jatkuva koulutus, perehdytys, ohjeistus Käyttäjien keskustelu mittarin käytöstä ja tulosten hyödyntämisestä

17 7. RAVA -arvioinnin yleiset periaatteet Arvioidaan asiakkaan päivittäinen toimintakyky ja avuntarve 12 toiminnon avulla, kaikki kohdat tulee arvioida, vain yksi kohta valitaan kussakin kohdassa Oma hoitaja / asiakkaan parhaiten tunteva henkilö arvioi toimintakyvyn Toimintakyvyn vaihdellessa päivittäin, valitaan huonompaa tilaa kuvaava vaihtoehto Myös ohjaus ja neuvonta on avuntarvetta Psyyke, käytös osioon voimakkain tai asiakkaan tilaa parhaiten kuvaava vaihtoehto Arvio tulisi tehdä siinä ympäristössä, jossa arvioitava tulee elämään Tulokseen vaikuttaa aina asiakkaan sen hetkinen arviointiympäristö

18 8. Hoitoisuuden arviointi RAVA-mittarin yhteydessä Kuvaa hoitajan subjektiivista kokemusta asiakkaan hoidon raskaudesta, ei ole olemassa kriteerejä Merkitään arvio siitä, kuinka raskaaksi arvioija kokee asiakkaan / potilaan hoitoisuuden toimintakyvystä riippumatta Arvioidaan asteikolla 0 10 (0= helppo, 10 = erittäin raskas) Ei vaikuta RAVA indeksiin Omaishoidontukiasiakkaille hoitoisuuden arvioinnin tekee omaishoitaja

19 RAVATAR raporttiesimerkki: RAVA -indeksin keskiarvo ja hoitoisuuden kokemus asumismuodoittain

20 Mitä hoitoisuuden tulokset kertovat? Tuloksista voidaan päätellä esimerkiksi: Henkilöstömitoitusta Ammatillista osaamista ja sen hyödyntämistä Työyksikön ilmapiiriä tai esimiestyötä Toimintaympäristön toimivuutta (tilat, välineet, toimivuus) Työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota Työntekijän omaa työkykyä Toimintakyvyn ja hoitoisuuden väliseen ristiriitaan reagoitava!

21 1. Näkö 2. Kuulo 3. Puhe 4. Liikkuminen 5. Rakon toiminta 6. Suolen toiminta 7. Syöminen 8. Lääke 9. Pukeutuminen 10.Peseytyminen 11.Muisti 12.Käytös / Psyyke 9 RAVA -arviointi toiminnoittain

22 1. NÄKÖ 1.Normaali Näkee kauas ja lähelle ilman silmälaseja tai silmälaseja käyttäen Näkökyky ei haittaa päivittäisiä toimia 2.Heikko Näkö on heikentynyt ja rajoittunut myös apuvälinein (esimerkiksi suurennuslasi) Ohjauksen tarve vieraassa ympäristössä 3.Sokea Näkö niin huono, että omin avuin liikkuminen onnistuu vain tunnustelemalla

23 2. KUULO 1.Normaali Kuulee normaalin puheen ilman apuvälinettä 2.Alentunut Kuulee korotetun ja selkeän puheen tai käytössä on apuväline 3.Kuuro

24 3. PUHE 1.Normaali Tuottaa selvää, ymmärrettävää puhetta, jossa on selkeä viesti 2.Epäselvä Puhe on puuromainen, sammaltava Takelteleva puhe Sanoista puuttuu osia Puhe voi olla selvää, mutta puheessa ei ole aina selkeää viestiä 3.Afasia Sanojen merkitys on väärä Ei löydä oikeita sanoja Puhetta on vaikea ymmärtää Puhekyvytön Tuotettu puhe voi olla täysin menneessä, ei yhteyttä nykyhetkeen

25 4. LIIKKUMINEN (1/3) Arvioidaan sisätiloissa liikkumista 1.Normaali Liikkuu itsenäisesti ilman apuvälineitä Ei tarvitse sanallistakaan ohjausta 2.Epävarma Liikkuminen on horjahtelevaa, mutta pysyy pystyssä Tarvitsee tueksi kepin tai kävelysauvat tai pitää kiinni esim. huonekaluista 3.Itsenäinen telinekävelijä Liikkuminen on itsenäistä ja turvallista kävelytelineen avulla (rollaattori, esla) Tarvitsee liikkumisen avuksi kävelytelineen tai kaksi kyynär-/ kainalosauvaa Ei tarvitse fyysistä eikä sanallista ohjausta ja apua

26 4. LIIKKUMINEN (2/3) 4. Itsenäinen pyörätuolilla Liikkuu itsenäisesti pyörätuolin avulla Siirtyy tuoliin ja siitä pois itsenäisesti Ei tarvitse minkäänlaista ohjausta tai apua pyörätuolilla siirtymisessä tai liikkumisessa 5. Talutettava Tarvitsee liikkumisessa avustajan Ei pysty turvallisesti liikkumaan yksin apuvälineistä huolimatta Talutettava tai ei löydä kohteita Esimerkiksi dementoitunut tai sokea, joka liikkuu mutta ei osaa mennä esim. huoneeseensa Ei tiedä minne menee, eksyilevä

27 4. LIIKKUMINEN (3/3) 6. Kaatuileva Apuvälineistä huolimatta kaatuilee toistuvasti 7. Nostettava pyörätuoliin tai muuhun vastaavaan Tarvitsee avustajan pyörätuoliin siirtymisessä 8.Vuodepotilas Täysin vuoteeseen perushoidettava Ei voida nostaa ylös vuoteesta, pesut suihkuvuoteella

28 5. RAKON TOIMINTA 1.Normaali Tunnistaa virtsaamistarpeen Ei kastele tai jos kastelee, vaihtaa itse vaipat / housut Itsensä katetroiva 2.Kasteleva Ei tunnista virtsaamisen tarvetta Pidätyskyvytön Tarvitsee apua kastelun hoitamiseksi 3.Katetri Virtsaa katetrin kautta Hoitajan katetroitava

29 6. SUOLEN TOIMINTA (1/2) 1. Normaali Tunnistaa ulostamisen tarpeen Ei tuhri Käy wc:ssä ja / tai ulostaa wc-tuolissa Itsensä hoitava avannepotilas, joka ei tarvitse hoitajan apua. Suolen toimintaan liittyviä ongelmia, jotka hoitaa itse Suun kautta menevät ulostuslääkkeet, jotka lääkelistalla 2. Alle Ei hallitse suoltaan Ei tiedosta ulostamisen tarvetta Ulostaa alleen tai vaippaan

30 6. SUOLEN TOIMINTA (2/2) 3. Tuhriva Pidätyskyvyn puutetta Sotkee ulosteen kanssa itseään ja / tai ympäristöään 4. Toimitettava Suoli toimii harvoin spontaanisti ilman peräruisketta Tarvitsee apua suolen toimittamisessa Potilas, jonka suoliavanteen hoitaa avustaja / hoitaja

31 7. SYÖMINEN (1/2) 1.Itsenäisesti Tiedostaa nälän tunteen Annostelee ruuan (jää)kaapista tai ateriapalvelun tuomasta laatikosta lautaselle Syö ruuan ilman sanallistakaan ohjausta tai apua Ei oteta kantaa siihen, kuka tuo ruuat kaupasta, ateriapalvelu voi tuoda ruuan kotiin tai henkilökunta voi tuoda ruuan esim. ruokalassa hihnalta pöytään Ei tarvitse itse laittaa ruokaa

32 7. SYÖMINEN (2/2) 2. Autettava Tarvitsee ohjausta syömisessä Ruoka annosteltava ja asetettava eteen 3. Letkuruokinta Syöminen ei onnistu Ruokinta nenämahaletkun avulla Ravintoliuos ja nesteet annetaan suonensisäisesti 4. Syötettävä Täysin autettava ruokailussa ja nesteen annossa Saattaa tiedostaa nälän

33 1.Itsenäisesti Ei tarvitse lääkkeitä 8. LÄÄKE Ei tarvitse valvontaa, annostelee ja ottaa itse lääkkeensä, pistää itse esim. insuliini-injektiot Ei tarvitse hakea itse lääkkeitä apteekista tai uusia reseptejä 2. Autettava Hoitaja jakaa lääkkeet annostelijaan (dosettiin) tai annosmukiin, josta asiakas ottaa ne itse. Hoitaja vetää insuliinin ruiskuun tai lataa kynän, asiakas itse pistää insuliinin. 3. Valvottava Hoitaja tai avustaja jakaa lääkkeet ja varmistaa, että asiakas ottaa ja nielee ne Hoitaja pistää injektiot (päivittäin pistettävät, esim. Klexane) Lääkkeiden antamisessa käytetään lääke- / kipupumppua

34 9. PUKEUTUMINEN 1.Itsenäisesti Tiedostaa pukeutumistarpeen Pukeutuu itsenäisesti ja asianmukaisesti Osaa valita vaatteet ja pukeutua säänmukaisesti 2. Autettava Tarvitsee pukeutumisessa hoitajan tai avustajan apua Osittain tai täysin puettava Ei vaihda vaatteita On aina yöpukeissa kotioloissa (vertaa entiseen toimintatapaan) Ali- tai ylipukeutuu Myös tukisukkien pukemisessa avustaminen

35 10. PESEYTYMINEN 1. Itsenäisesti Tiedostaa peseytymistarpeen Peseytyy itsenäisesti Saattaa tarvita apua selänpesussa Samalla siisteystasolla kuin aikaisemmin (eli verrataan asiakkaalle ominaiseen tapaan peseytyä, kaikki eivät yhtä innokkaita) 2. Autettava Tarvitsee avustajan apua peseytymisessä Ei pysty tai ei halua peseytyä itse Osittain tai täysin autettava (esim. jalkojen pesussa)

36 11. MUISTI Käytä MMSE testiä apuna 1.Normaali Orientoitunut aikaan ja paikkaan Muistaa menneet ja nykyiset tapahtumat MMSE 25 tai yli 2.Alentunut Muisti on lievästi alentunut Muistaa vanhat asiat paremmin kuin viimeaikaiset MMSE Muistamaton Muisti on voimakkaasti rajoittunut Ei orientoitunut aikaan ja paikkaan Ihmisten tunteminen vaikeaa MMSE 11 tai alle

37 12. PSYYKE (1/3) 1. Normaali Asiallinen, tasapainoinen, helppo tulla toimeen Kommunikoi muiden kanssa Voi käyttää mielialalääkkeitä, joiden avulla tilanne on kuitenkin tasapainossa 2. Masentunut (käytä GDS-15 mittaria apuna) Masentunut Myös ahdistunut Haluton kaikkeen, aloitekyvytön Eristäytyvä Itkee usein Haluaa kuolla

38 12. PSYYKE (2/3) 3. Aggressiivinen Lyö Kiroilee Vastustelee hoitotoimenpiteitä 4. Sekava Ei tiedä aikaa eikä paikkaa Epäasiallinen puhe ja /tai käytös (esim. näkö- / kuuloharhainen) Ei kykene itsenäisesti hoitamaan arkipäivän asioitaan 5. Häiritsevä Äänekäs, häiritsee ympäristöään Herättää negatiivisia tunteita Levoton

39 12. PSYYKE / KÄYTÖS (3/3) 6. Harhaileva Eksyy normaalissa ympäristössään Kuljeskelee kaiken aikaa Karkailee 7. Kontaktikyvytön Henkilöön ei saa järkevää kontaktia Syvä dementia tai tajuton Katatoninen

40 Tervetuloa RAVA mittarin ja RAVATAR ohjelman käyttäjäksi Netti -sovellus, joka on helppo ja nopea käyttää Ohjelmassa ohjekirja sisäänrakennettuna Jokainen vastaa omilla tunnuksilla tehdyistä arvioinneista Tunnukset ovat henkilökohtaiset!

41 Yhteenvetoa RAVA mittari on apuväline, jota käytetään ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnissa RAVA mittari mittaa huonosti sosiaalista toimintakykyä, eikä mittaa ns. vaativia toimintoja RAVA mittaria tulee käyttää vain niille asiakkaille, joille se on tarkoitettu Mikään päätös ei saa koskaan perustua yksinomaan RAVA mittariin. RAVA mittari ei määrää kenenkään asiakkaan asumispaikkaa, vaan tukee päätöksentekoa RAVA mittari ei ratkaise kaikkia vanhuspalvelujen haasteita, mutta on osoittautunut erinomaiseksi apuvälineeksi STM:n suositusten mukaisessa palvelurakennemuutoksessa

42 Miten tästä eteenpäin? Kun sopimus tehty ja henkilökunta koulutettu, pääkäyttäjä saa tunnukset pyytämällä ne sähköpostilla tai (jos tunnuksia ei ole annettu koulutuksen yhteydessä). Pääkäyttäjän tehtävänä on antaa tunnukset muille koulutuksessa olleille henkilöille. Pääkäyttäjän ja rekisterinpitäjän muutoksista ilmoitettava aina Rekisterinpitäjän muutoslomake löytyy RAVATAR -ohjelman dokumentit sivulta. Kun sopimus halutaan irtisanoa seuraavalta vuodelta, se tulee tehdä kirjallisesti ennen lokakuun loppua ja samalla tulee ilmoittaa, mitä jo kertyneelle RAVA rekisterille tehdään. Irtisanomislomake ja rekisteritietojenmuutoslomake löytyvät RAVATAR -ohjelman dokumentit sivulta

43 Yhteystiedot: Lotta Sokka Liisa Klemola Maija Valta

44 FCG Hyvän elämän tekijät