ISSHP:n vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilanne Tulokset

Transkriptio

1 ISSHP:n vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilanne Tulokset Liisa Klemola

2 FCG Tietojohtaminen Oy:n sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteet FIM ja WeeFIM -järjestelmät: Toimintakyvyn ja kuntoutuksen arviointi- ja seurantamenetelmiä. FIM järjestelmä sopii kaikenikäisille. RehabFIM tietojärjestelmän avulla kaikki tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan. NordDRG: Erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmä pdrg: Perusterveydenhuollon potilasluokittelujärjestelmä RAFAELA: Hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jolla kerätään yhdenmukaisesti tietoa potilaiden hoitoisuudesta ja hoitotyöhön käytetyistä resursseista. RAFAELA -tietojärjestelmän avulla tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan. RAVA: Ikäihmisen toimintakyvyn ja avun tarpeen mittari. RAVATAR tietojärjestelmän avulla tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan. TUVA: Mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari

3 Mitä RAVA -mittari mittaa? RAVA mittari mittaa ns. perus ja välinetoimintoja, ei ns. vaativia päivittäisiä toimintoja Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: Näkö Kuulo Puhe Liikkuminen Rakon toiminta Suolen toiminta Syöminen Lääkitys Pukeutuminen Peseytyminen Muisti Psyyke /käytös Arvioinnin tuloksena saadaan kullekin asiakkaalle ns. RAVA indeksi (arvo välillä 1,29-4,03) ja RAVA luokka (1-6), joita voidaan käyttää viitteellisinä lukuina arvioitaessa ikäihmisen toimintakykyä ja siihen liittyvää avun tarvetta. Mittaa huonosti sosiaalista toimintakykyä (esim. kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat) RAVA -arvioinnin yhteyteen liitetään aina MMSE -testi ja GDS 15 - testi RAVA arviointi ei saa koskaan olla ainoa kriteeri päätöksenteossa

4 Miten RAVA -mittaria voi hyödyntää? 1. Yksilötasolla Toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin Hoito- ja palvelusuunnitelmaan laadintaan ja päivittämiseen Muutosten seurantaan Palveluun tai hoivaan / hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen ja perustelemiseen 2. Toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa Vertailut eri kuntien, yksiköiden, tiimien, osastojen jne. välillä Resurssisuunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa Asiakas- ja palvelumaksujen määrittämisessä 3. Kunnan ja valtakunnan tasolla Omaishoidon tuen määrittämisen apuvälineenä Palvelurakenteen ohjauksessa ja määrittämisessä

5 Toimintakyky RAVA -mittarin mittausalue Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) Haaste palvelujärjestelmälle! Omatoimisuus Sosiomedisiininen kriisivaihe Laitoskynnys Avuttomuus = RaVa-indeksillä mitattava toimintakykyisyys Aika

6 Arvioitu avun tarve RAVA luokittain RAVA luokka RAVA -indeksi Avun tarve RAVA luokka 1 1,29-1,49 Satunnainen RAVA luokka 2 1,50-1,99 Tuettu hoito RAVA luokka 3 2,00-2,49 Valvottu hoito RAVA luokka 4 2,50-2,99 Valvottu hoito RAVA luokka 5 3,00-3,49 Tehostettu hoito RAVA luokka 6 3,50-4,03 Täysin autettava

7 Esimerkki RAVA:n hyödyntämisestä RAVA luokka Mahdolliset palvelut Hoivan paikka 1 Koti, itsenäisesti tai omaisen avulla tukipalvelut, päivätoiminta, kotipalvelu tukipalvelut, päivätoiminta, kotipalvelu tukipalvelut, päiväsairaala, kotipalvelu, vuorohoito, omaishoidontuki tukipalvelut, päiväsairaala, kotipalvelu, vuorohoito, omaishoidontuki, yöhoito, kuntoutus tukipalvelut, päiväsairaala, kotipalvelu, vuorohoito, omaishoidontuki, yöhoito, kuntoutus Koti Koti Koti, jos yksinasuva tai CDR 1 tai yli -> palveluasunto tai dementiakoti Koti, palveluasunto, dementiakoti Koti, hoivaosasto Lähde: Maisa Karjula Sivu 7

8 Hoitoisuuden arviointi RAVA-mittarin yhteydessä Kuvaa hoitajan subjektiivista kokemusta asiakkaan hoidon raskaudesta, ei ole olemassa kriteerejä Merkitään arvio siitä, kuinka raskaaksi arvioija kokee asiakkaan / potilaan hoitoisuuden toimintakyvystä riippumatta Arvioidaan asteikolla 0 10 (0= helppo, 10 = erittäin raskas) Ei vaikuta RAVA indeksiin Omaishoidontukiasiakkaille hoitoisuuden arvioinnin tekee omaishoitaja Etunimi Sukunimi Sivu 8 8

9 ISSHP-alueen RAVA -tutkimus Toteutettiin ajalla Aineisto tallennettiin RAVATAR ohjelmaan Yhteensä 815 arviointia Aineistoon otettiin Julkisen ja yksityisen palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaat Yksityisistä toimijoista ne, joilta kunta tai ISSHP ostaa lähes kaikki palveluasumisen paikat sopimuksen perusteella Hopearannan Palvelutalo Puruveden Helmi Aapelin hoivakoti Hoitokoti Anna ja Aatu Palvelukoti Kangasvuokko Palvelukoti Koivula Palvelukoti Rede-Riikka Palvelutalo Rosina Palvelukoti Villa-Saimaa Hoivakoti Onni Puruveden Palvelutalo Sivu 9

10 ISSHP alueen RAVA arvioinnit poisjätetyt asiakkaat (n=47) Sairaalasskuntalainen kokeilu lomalla exitus Yhteensä ulkopaikka- juuri tullut / < 65 Yhteensä * asiakas ei ole vielä tullut koska on näin hyvä ilma

11 Tulosten tulkinta Tavallisessa palveluasumisessa asuva yksityinen/julkinen (henkilökunta aamu- ja iltavuorossa) Tehostetussa palveluasumisessa yksityinen/julkinen asuva (henkilökunta aamu-, ilta- ja yövuorossa) Vanhainkodissa (sosiaalitoimen laitoshoito) asuva Terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa oleva asiakas Värikoodit: Punaruskealla värillä olevat ruudut = asiakkaiden määrät (lukumäärä / %) ovat ns. liian tuettujen palvelujen piirissä Ikäihmiset, joiden RAVA indeksi on alle 3 ja muisti on normaali tulisi ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan kotihoidossa Tulokset ovat suuntaa antavia ja niiden pohjalta täytyy käydä jokainen asiakas vielä yksilötasolla läpi Sivu 11

12 Vanhuspalvelujen palvelurakenne tulokset ISSHP alueen palvelurakenne Kaikki 65v. täyttäneet Pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksissa ja palvelutaloissa olevat asiakkaat Lyhytaikaishoidossa olevat asiakkaat Sivu 12 12

13 ISSHP palveluasumisen ja laitoshoidon palvelurakenne Yhteensä kaikki N= 815 Kaikki Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Palveluasuminen julk % Palveluasuminen yksit % Tehostettu palveluasuminen julk % Tehostettu palveluasuminen yksit % Vanhainkoti julk % Vanhainkoti yksit Terveyskeskus vuodeosasto julk % Terveyskeskus vuodeosasto yksit Yhteensä Huom! % N 32 % 4 % 14 % 10 % 4 % % n 11 % 43 % 33 % 13 %

14 ISSHP pitkäaikaisasiakkaiden/potilaiden palvelurakenne Yhteensä pitkäaikaiset asiakkaat/potilaat N= 718 Kaikki Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Palveluasuminen julk % Palveluasuminen yksit % Tehostettu palveluasuminen julk % Tehostettu palveluasuminen yksit % Vanhainkoti julk % Vanhainkoti yksit Terveyskeskus vuodeosasto julk % Terveyskeskus vuodeosasto yksit Yht Huom! % N 29 % 4 % 14 % 9 % 2 % % n 13 % 48 % 31 % 8 %

15 ISSHP alueen julkiset palveluntuottajat

16 ISSHP alueen yksityiset palveluntuottajat

17 Esimerkki ISSHP:n alueen tuloksista: Tehostettu palveluasuminen, yksityinen / Tavallinen palveluasuminen, julkinen Tehostettu palveluasuminen Henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden Tavallinen palveluasuminen Henkilökunta ei ole paikalla yöllä

18 Maija Valta Vanhuspalvelujen palvelurakenne tulokset Palvelurakenne kunnittain Kaikki 65v. täyttäneet Säännöllisen hoivan piirissä olevat asiakkaat Sivu

19 Savonlinna PaTe, yk = Yksityinen tehostettu palveluasuminen PaTe, ku = Julkinen tehostettu palveluasuminen VaKo, ku = Julkinen vanhainkoti Hosa, Ku = terveyskeskuksen vuodeosasto

20 Enonkoski PaTe, ku = Julkinen tehostettu palveluasuminen VaKo, ku = Julkinen vanhainkoti

21 Kerimäki PaTa, yk = Yksityinen tehostettu palveluasuminen PaTe, yk = Yksityinen tehostettu palveluasuminen VaKo, ku = Julkinen vanhainkoti Hosa, Ku = terveyskeskuksen vuodeosasto

22 Punkaharju PaTa, ku = Kunnallinen tavallinen palveluasuminen PaTe, yk = Yksityinen tehostettu palveluasuminen PaTe, ku = Julkinen tehostettu palveluasuminen VaKo, ku = Julkinen vanhainkoti Hosa, Ku = terveyskeskuksen vuodeosasto

23 Rantasalmi PaTe, ku = Julkinen tehostettu palveluasuminen Hosa, Ku = terveyskeskuksen vuodeosasto

24 Sulkava VaKo, ku = Julkinen vanhainkoti Hosa, Ku = terveyskeskuksen vuodeosasto

25 Tavallinen palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen yhteensä, N= 43 Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Kunnallinen palvelutalo % Yksityinen palvelutalo % Yhteensä Huom! % N 37 % 19 % 19 % % n 50 % 50 %

26 Tehostettu palveluasuminen henkilökunta on paikalla aamu-, ilta- ja yövuorossa Tehostettu palveluasuminen yhteensä, kaikki, n= 447 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Tehostettu palveluasuminen julkinen % Tehostettu palveluasuminen yksityinen % Tehostettu palveluasuminen yhteensä Huom! % N 40 % 4 % 21 % 15 % % n 11 % 53 % 37 %

27 Yksityinen tehostettu palveluasuminen Yksityinen tehostettu palveluasuminen (n= 294) Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Hopearannan Palvelutalo % Puruveden Helmi % Aapelin hoivakoti % Hoitokoti Anna ja Aatu % Palvelukoti Kangasvuokko % Palvelukoti Koivula % Palvelukoti Rede-Riikka % Palvelutalo Rosina % Palvelukoti Villa-Saimaa % Hoivakoti Onni % Yhteensä Huom! % N 48 % 5 % 26 % 17 % % n 11 % 54 % 35 %

28 Yksityinen tehostettu palveluasuminen lyhytaikaiset Yksityinen tehostettu palveluasuminen (n= 8) 75 v - lyhytaikaiset Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Hoivakoti Onni % Yhteensä Huom! % N 38 % 0 % 0 % 38 % % n 0 % 0 % 100 % Yksityinen tehostettu palveluasuminen (n= 1) v lyhytaikaiset Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Hoivakoti Onni % Yhteensä Huom! % N 0 % 0 % 0 % 0 % % n

29 Vanhainkoti Vanhainkoti, Yhteensä kaikki, n=111 Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Julkinen vanhainkoti % Yksityinen vanhainkoti Yhteensä Huom! % N 21 % 0 % 4 % 5 % 13 % % n 0 % 17 % 22 % 61 %

30 Terveyskeskus vuodeosasto Terveyskeskus vuodeosasto, Yhteensä kaikki, n=214 Yhteensä Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Luokka 6 Huom! Julkinen terveyskeskus vuodeosasto % Yksityinen Hoivasairaala Yhteensä Huom! % N 19 % 1 % 2 % 7 % 9 % % n 5 % 12 % 34 % 49 %

31 Johtopäätökset Johtopäätökset on tehty ulkopuolisen asiantuntijan toimesta pelkästään RAVA arviointien perusteella. Koska ulkopuolinen asiantuntija ei tunne ISSHP:n toimintaympäristöä ja yksikköjä, tuloksista ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toisaalta johtopäätöksissä on huomioitu vertailutieto ja asiantuntijan kokemus monien kymmenien kuntien RAVA aineistojen analyysista Sivu 31 31

32 Johtopäätökset 1: Tavallinen palveluasuminen Tavallisen palveluasumisen kaikista asiakkaista 37 % (n=16)kuuluu RAVA luokkaan 1 tai 2, Julkisen palvelutalon asiakkaista 6 % (n=1) kuuluu RAVA luokkaan 1 tai 2 Yksityisen palvelutalon asiakkaista 60 % (n= 15) kuuluu RAVA luokkaan 1 tai Sivu 32

33 Johtopäätökset 2: Tehostettu palveluasuminen Valtakunnallisesti painopiste siirtyy entistä enemmän tehostettuun palveluasumiseen ISSHP:n alueella tehostetun palveluasumisen piirissä 40 % (n=179) RAVA luokkaan 1-3 kuuluvia Julkisella sektorilla 25% (n=38) Yksityisellä sektorilla 48% (n=141) Jos tehostetun palveluasumisen paikoista on puutetta -> RAVA luokkien 1-3 asiakkaat ovat kotihoitokuntoisia ellei näillä asiakkailla ole sellaista muistihäiriötä, joka haittaa perustoiminnoista selviämistä Sivu 33

34 Johtopäätökset 3: vanhainkotihoito Valtakunnallisesti vähenee koko ajan ISSHP:n alueella vanhainkotihoidossa on 21 % (n=23) RAVA luokkiin 1-4 kuuluvia asiakkaita Sivu 34

35 Johtopäätökset 4: Terveyskeskus vuodeosastohoito Vuodeosastohoito vähenee siirryttäessä Ikähoivatyöryhmän ehdotuksen mukaiseen yksiportaiseen hoitamisen palvelurakenteeseen ISSHP alueella vuodeosastohoidossa on 19 % (n=41) RAVA luokkaan 1-4 kuuluvia Pitkäaikaispäätöksellä 5 % (n=7) Lyhytaikaishoidossa 50 % (n=34), joista 18 on RAVA-luokkaan 1-3 kuuluvia 16 on RAVA-luokkaan 4 kuuluvia Onko kaikilla lyhytaikaishoidossa olevilla lääketieteellinen syy sairaalassa oloon? Mikä olisi vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa olevien RAVA -luokkaan 5 ja 6 oikea hoitopaikka yksiportaisessa hoitamisen palvelurakenteessa? jos ei lääketieteellistä syytä, tehostetussa palveluasumisessa. Myös koti mahdollinen, jos asiakas niin haluaa ja pystytään järjestämään. Havainnoidessa saa vaikutelman, että samankuntoisia asiakkaita hoidetaan hyvin eri tavoin eri yksiköissä Sivu 35

36 Suosituksia: Tavallisen palveluasumisen asiakkaiden läpikäynti Miten ja millä perusteella ovat ohjautuneet hoivaan Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden läpikäynti Miten ja millä perusteella ovat ohjautuneet ympärivuorokautiseen hoivaan Osa asiakkaista asioi kaupungilla omatoimisesti Selvitetään kotihoidon asiakkuudet Ohjautuuko avovastaanotolta kotihoitoon sellaisia asiakkaita, jotka voisivat toimintakykynsä perusteella tulla vastaanotolle / laboratorioon? Työprosessien, toimintatapojen, työn sisällön tarkastelu Miten yksiportainen palvelurakenne toteutuu siirretäänkö ikäihmisiä vuodeosastoille elämän ehtoolla vaikka lääketieteellisen hoidon tarvetta ei ole? Työajanseuranta (välitön hoivatyö, välillinen hoivatyö, matkat, toimistotyö, henkilökohtainen aika) Tarkasteluun otetaan mukaan: Kustannukset (koko sosiaali- ja terveydenhuolto + esh) Henkilöstömitoitus kotihoidossa, palveluasumisessa, laitoshoidossa Sivu 36

37 Keskeiset kehittämishaasteet vanhuspalveluissa Arvokeskustelua Mikä on yhteiskunnan / kunnan tehtävä ja vastuu? Mikä kansalaisen / kuntalaisen / asiakkaan / potilaan / omaisen / ystävän jne. tehtävä ja vastuu? Voiko asiakas hankkia jotain palveluja yksityisesti. Palvelufilosofian kirkastuminen Aktiivinen ikäihminen, oman aktiviteetin tukeminen, ei tehdä mitään puolesta, vaan tuetaan ikäihmisen omaa toimintakykyä Laadukas palvelu talouden reunaehdot huomioon ottaen Kaikkea ei voi tarjota kaikille Kaikki eivät tarvitse kaikkea Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin (luottamushenkilöt, johto, työntekijät, kuntalaiset) Avointa ja toiminnallista yhteistyötä yli sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden sektorirajojen (liikunta, kulttuuri, asunto, koulutoimi jne.) kolmannen sektorin kanssa (järjestöt, yhdistykset, seurakunnat jne.) Huom! Ikäihmisten yksinäisyys ei poistu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten avulla näihin talkoisiin tulee osallistua kaikkien tahojen ja sektorien Kotihoitoon panostaminen Useimmiten koti on paras paikka asua ja elää, tuetaan tarvittaessa Toimintakyky säilyy parhaiten kotihoidossa lähtötasosta riippumatta (Maisa Karjula, 2010) Sivu 37

38 Mitä tämän jälkeen? Tulosten ja johtopäätösten on tarkoitus herättää keskustelu siitä: Onko aineisto kattava eli oliko aineistossa mukana kaikki ne asiakkaat, joiden siinä kuuluikin olla? Onko arvioinnit tehty oikein ja oikeilla kriteereillä? Ovatko palvelurakenne ja tulokset sellaiset, kuin niiden toivotaan / tiedetään / luullaan olevan? Halutaanko suuntaa lähteä muuttamaan? Mihin suuntaan muutosta halutaan lähteä viemään? Kuka muutoksen läpiviemisestä ottaa vastuun? Sivu 38 38

39 Mitä suunnan muutoksesta yleensä seuraa? Yleensä edessä muutos, joka ei miellytä kaikkia. Jokaisen henkilön, joka on kerran saavuttanut jotain, on erittäin vaikea luopua kerran saavutetusta edusta. (kuntalainen, asiakas, työntekijä, esimies, päättäjä jne.) Maailma kuitenkin muuttuu ja palveluiden on muututtava sen mukana. Työntekijöiden työn sisältö ja työn kuvat tulevat myös muuttumaan. Vanhuspalveluissa ei enää hoideta hyväkuntoisia asiakkaita eikä kotia. Vanhuspalveluiden piirissä ei ole tulevaisuudessa hyväkuntoisia asiakkaita. -> Tarvitaan erittäin vahvaa ja osaavaa muutosjohtajuutta sekä avointa ja rehellistä tiedottamista. -> Tarvitaan kaikkien tahojen sitoutumista Sivu 39

40 Hyvä ja laadukas hoiva ja hoito ei ole palvelemista ja puolesta tekemistä, vaan ikäihmisen voimavarojen hyödyntämistä ja tukemista eli toimintakyvyn ylläpitämistä. Oikea asiakas, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean ajan Sivu 40

41 1. Jatketaan entiseen malliin: Miten tästä eteenpäin? Tämä tuntuu ehkä helpolta tieltä, mutta kustannukset nousevat lähivuosina entistä jyrkemmin ja henkilökunta ei tule riittämään. Mitä pidempään tämä tilanne jatkuu, sen vaikeampaa muutos tulee myöhemmin olemaan. 2. Hidas, helpompi tie: Olemassa olevia asiakkaita ei siirrellä, eikä aiempia päätöksiä kumota, jolloin muutos koskee vain uusia asiakkuuksia -> Voidaan vaikuttaa kustannuskehitykseen hitaasti, pitkällä aikaväillä. 3. Nopea, vaikein tie: Olemassa olevia asiakkuuksia ja palveluita arvioidaan kriittisesti, jolloin joltakin asiakkaalta voidaan ottaa jotain pois tai joku asiakas voidaan siirtää kevyempään palvelumuotoon. -> Voidaan vaikuttaa kustannuskehitykseen nopeasti ja silti asiakaslähtöisesti.

42 Referenssejä Ikäihmisten toimintakyvyn ja kotihoidon nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen, seurannan kehittäminen Ikäihmisten toimintakyvyn ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen Ikäihmisten toimintakyvyn ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen Ikäihmisten toimintakyvyn ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen, seurannan kehittäminen Pitkäaikaishoidossa työskentelevien hoitajien työajan mittaaminen ja havainnointi Ikäihmisten toimintakyvyn ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen, seurannan kehittäminen Ikäihmisten toimintakyvyn ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilan analysointi ja johtopäätösten antaminen Kotka 2012 Lohja 2012 Eura 2012 Rovaniemi 2012 Imatra 2011 Kuopio 2011 Kokkola 2011 RAVA poikkileikkaustutkimuksen koordinointi ja tulosten analysointi Mikkeli 2011

43 Yhteystiedot FCG Tietojohtaminen Oy Osmontie 34, PL Helsinki Tuotepäällikkö Liisa Klemola