Työpolitiikka 3/ Työn muutokset

Transkriptio

1 Työpolitiikka 3/ 2014 Työn muutokset

2 Työnjako A. Ferguson (A. Smithin oppi-isä): Voitaisiin jopa epäillä, lisääntyykö kansakunnan yleinen kyvykkyys suhteessa tekniikan edistymiseen Tietämättömyys on yhtälailla teollisuuden kuin taikauskonkin äiti. Ajattelu ja mielikuvitus ovat alttiita erehdyksille; mutta tavanomaisuus, kuten jalan tai käden liikuttaminen ei riipu sen enempää toisesta kuin toisestakaan. Siten voitaisiin sanoa manufaktuurityön täydellisyyden perustuvan siihen, että henki voidaan tehdä tarpeettomaksi ja että työpajaa, jota käytetään ilman aivojen apua, voidaan pitää mekanismina, jonka yksityisiä osia ihmiset ovat

3 Työnjako Adam Smith, Kansojen varallisuus (1776) : jos yksittäinen työntekijä tuottaa 20 neulaa päivässä, mutta kun neulan tekemiseen vaadittavat tehtävät ositellaan yksinkertaisiksi työsuorituksiksi, voi kymmenen työntekijää valmistaa päivän aikana neulaa, siis 4800 neulaa jokaista työntekijää kohti. Työnjako antaa mahdollisuuden tehdä suuria asioita keskinkertaisuuksien avulla (Bernard De Mandeville)

4 Manufaktuuri

5 Manufaktuuri Useiden työläisten ja käsitöiden yhdistämistä yhteen ja samaan tilaan Ei työtehtävien hajottamista; hyöty ei perustunut työnjakoon, vaan tuotantoon suuressa mitassa Kauppiaat perustivat manufaktuureja eivät käsityöläiset.

6 Suurteollisuus

7 Suurteollisuus Konetekniikan kaikkinaisen edistämisen tarkoituksena, sen alituisena päämääränä on itse asiassa tehdä ihmistyö mahdollisimman tarpeettomaksi tai tehdä työn hinta halvemmaksi panemalla naiset ja lapset työhön täysikasvuisten työläisten sijasta, tai korvaamaan taitoa vaativa työ karkealla työllä Tämä pyrkimys käyttää tarkkasilmäisiä ja notkeasormisia lapsia harjaantuneiden työläisten sijaan osoittaa, että valistuneet tehtailijamme ovat vihdoinkin heittäneet syrjään skolastisen dogmin taitavuuden eri asteiden mukaisesta työnjaosta Andrew Ure, The Philosophy of the Manufacturers, 1835

8 Suurteollisuus Työläinen siirtyy koneen rinnalta, sen käyttäjästä koneen osaksi. Koneen rytmi säätelee työtä. Yksinkertainen fyysinen toiminta, jonka kuka tahansa kykenee tekemään Taidon, kokemuksen ja älyn eliminoiminen tuotantoprosessista

9 Kuriyhteiskunta/työpolitiikka Wyatt oli kauan ennen Arkwrightia keksinyt keinotekoiset kehruusormet (kolme rihlattua lieriötä rivissä. Vaikeaa ei ollut niinkään paljon toimivan mekanismi keksiminen Vaikeutena oli ennen kaikkea kurin aikaansaaminen. Se oli välttämätöntä, että ihmiset olisi saatu luopumaan epäsäännöllisistä tavoistaan työssä ja samastamaan itsensä suuren itsestään toimivan koneen liikkeen muuttumattomaan säännöllisyyteen. Mutta automaattisen järjestelmän nopeutta ja tarpeita vastaavan kurilakikokoelman keksiminen ja menestyksellinen soveltaminen oli urotyö, joka veti vertoja Herkuleen urotöille. Tämän jalon työn teki Arkwright, Andrew Ure, The Philosophy of the Manufacturers, 1835

10 Kuriyhteiskunta Määrätyssä paikassa (tila) Määrättyyn aikaan (aika) Määrätyt tehtävät (toiminta/teko) Määrätty tekijä ( tekijä ) +chaplin&oe=utf-8&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefoxa&um=1&ie=utf-8&sa=x&oi=video_result_group&resnum=4&ct=title #

11 Teollisen yhteiskunnan työ Tietyssä paikassa Määrättyyn aikaan Tuottaa erityisiä tuloksia: tavaroita Tehdas näyttämönä tilan, ajan ja toiminnan yhtenäisyydelle Yhteiskunta organisoidaan tehtaan mallin mukaan

12 Teollinen työ Tiede keksii, teollisuus soveltaa, ihminen sopeutuu (Chicagon maailmannäyttely 1933); suunnittelu, toimeenpano, kaupallistaminen Tuotannon osittelu ja kurinalainen kontrollointi ja yhteen kokoaminen Spontaanin vuorovaikutuksen eliminointi ja korvaaminen mekanisoidulla (liukuhihna) Kuriyhteiskunta (Friz Lang, Metropolis); kellon merkitys

13 Työ? Mykkää: työssä ei puhuta Suoritukseen keskittynyttä Toistuvaa fyysistä suorittamista Työ ja perhe, tuotanto ja uusintaminen erillisiä Perhe/koti/vapaa-aika erillinen ja välttämätön kasvatuksen, affektien ja persoonallisuuden rakentumisen alue.

14 Tayloristis-fordistinen (keynesiläinen) malli 1900-luvun Työpolitiikan kaksi jalkaa ja keppi: 1. Tuotannon rakenne (taylorismi) 2. Tulonjako 3. Valtiointerventio (fordismi: hyvinvointivaltio ja keynesiläinen politiikka)

15 Taylorismi Taylorismi= tekninen tuotanto-organisaatio ja tieteellinen management (lattiataso= koneet, laitteet työvoiman organisointi) Henry Ford = tuotannon ja kulutukseen sekä tulonjaon uudet muodot ( five dollar a day, tuplasi palkat), työntekijöiden kyvystä kuluttaa tuli olennainen taloudellisen kasvun tekijä. John Maynard Keynes, taloustieteilijä: työvoima, erityslaatuinen tavara, jonka hintaa ei voi määrätä vain markkinoilla (koska luo uutta arvoa), tarvitaan yliyksilöllistä toimijaa (Kansallisvaltio).

16 Taylorismi Työn tieteellinen organisointi (tuotannon mekaaniset tekniikat, liukuhihna, standardisoitu sarjatuotanto) Tuottavuuden voimakas kasvu ja tehtaiden koon kasvu (skaalaekonomia) ==> tuotannon keskittyminen suuryrityksiin Tuotannon kasvua vastaa työllisyyden kasvu (tehdastyöläisten) Tiukka hierarkia ja kuri työpaikoilla ja tehtävien eriyttäminen (suunnittelun ja toimeenpanon, henkisen ja ruumiillisen työn ero), työn osittelu Sukupuolittunut työnjako : nainen/koti/vapaa-aika uusintaa/ ylläpitää, mies/tehdas tuottaa, luo uutta Suljettujen tilojen kuriyhteiskunta, jossa jokaisella on paikkansa:määrättyyn aikaan, määrättyjä asioita määrätyssä paikassa

17 Liukuhihna Liikkuva kokoonpanolinja oli Ford Motor Companyn lahja autoteollisuudelle. Otettiin käyttöön Highland Parkin tehtailla (Michigan): kukin työläinen omalla paikallaan teki jatkuvasti samaa ohikulkeviin autoihin. Liukuhihna oli tehokas ja auttoi yhtiötä tuottamaan kilpailijoitaan enemmän ja samalla tekemään autoistaan luotettavampia (standardisointi: kaikki osat vaihdettavissa, valmistus ei riipu kunkin työntekijän tavoista tehdä

18 Five dollar a day! Tammikuussa 1914 Ford ilmoitti maksavansa 5 dollaria päivässä työläisilleen ynnä lyhentävänsä työpäivän 8 tuntiin (ei koskenut kaikkia työläisiä). Taustalla ongelma: työläisten suuri vaihtuvuus ja kamppailu työoloja vastaan. Ford näki mahdollisuuden hajottaa trade-unions ja tehdä samalla rahaa

19 Vuoden 1929 lama Laman syynä epätasapaino tarjonnan ja tuotannon realisoinnin välillä. Aiemmin oli ajateltu, että tuotanto luo oman kysyntänsä ja tuotettu joko kulutetaan tai säästetään, ja säästetty voidaan investoida. Tuotannon liisäys = kysynnän kasvu kulutuksen ja investointien kautta. Palkat määräytyvät markkinoilla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kautta. Keynes: alikulutuksesta päästään, jos työläinen saa riittävästi ja riittävän vakaasti palkkaa, joka voi kääntyä kulutukseksi ja auttaa tavaroiden muuttumista rahaksi ja uudeksi pääomaksi. Tayloristista massatuotantoa olisi vastattava massakulutus.

20 Taylorismin kriisi Taylorismi oli keskittynyt tuotantoprosessin organisoinnin ja kasautumisen (koneinvestoinnit) tarkasteluun, ei kulutukseen. Ratkaisu: palkan tai tulon jatkuvuuden kautta voitaisiin taata työläisten ostovoima ja tavaroiden kysyntä. Vaati, että palkan määräytyminen irrotetaan markkinoista ja sen määräytyminen liitetään osaksi kapitalistisen kasautumisen prosessia ja sen mekanismeja (tuottavuuden kasvu). Palkan määrittyminen siis irtoaa työvoiman tarjonnasta markkinoilla. Kasvavalle ja työvoimaa jatkuvasti enemmän tarvitsevalle teollisuudelle taattaisiin työvoiman vakaa tarjonta palkan stabiiliuden kautta, koska taylorismissa työvoiman tarjonnan puute uhkasi tuottavuuden kasvua erityisesti tärkeillä mekaanisen teknologian soveltamisen alueilla

21 Ratkaisu: New Deal Roosevelt velvoittaa teidät kaikki, velvoitan itseni, new dealiin Amerikan kansan parhaaksi tämä on enemmän kuin poliittinen kamppailu, tämä on kutsu aseisiin. You need more industries in Texas, but I know you know the importance of not trying to get industries by the route of cheap wages for industrial workers. Keskeiset elementit: tuottavuushyötyjen jakaminen (valtiointerventio/ Kolmas ), työvoiman tarjonnan vakaus (ay-liikkeen hyväksyminen osapuoleksi) Fordismi= uusi tulonjaon tapa, joka sitoo reaalipalkkojen määräytymisen tuottavuuden kasvuun ja tekee mahdolliseksi palkkojen ja voittojen yhtäaikaisen kasvamisen.

22 Nykyaikaisen ay-liikkeen synty Ammattiyhdistysliikkeestä tulee Yhdysvalloissa 1930-luvun työtaisteluiden jälkeen hyväksytty sopimuskumppani (Suomessa STK tunnustaa SAK:n olemassaolon vuoden 1940 Tammikuun kihlauksessa ). Sopimusosapuolena ay-liike vedetään mukaan työrauhan takaamiseen ja jäsentensä kontrollointiin. Ay-liike edustaa palkkatyöläisiä eikä ole enää varsinainen trade union =työläisten järjestäytymisen muoto

23 Keskeiset paikat 1. Tehdas: konfliktin, dynamiikan ja tuottavuuden kasvun paikka (erillään yhteiskunnasta, varallisuuden luomisen paikka) 2. Valtio(rahoitus, vakaus, säätely, investoinnit infraan) 3. Etujärjestöt (perustuslaillinen demokratia)

24 Valtio Vaikuttaa suoraan tulonjakopolitiikkaan, tukea kysyntää julkisen sektorin kautta verotuksen, sosiaalija perhepolitiikan ym tukien kautta. Tukee teollista toimintaa, rakentaa infrastruktuureja ja edistää innovaatiotoimintaa valtion suorien investointien kautta. Itsenäisyys ja yhtenäisyys olennaista (kansallinen rahapolitiikka, teollisuuspolitiikka) Mitä riippuvaisempi kansallisvaltio on ulkoisista tekijöistä, sitä vähemmän on mahdollisuuksia keynesiläiseen politiikkaan.

25 Fordismi Korkeata työn tuottavuutta vastaa kestokulutushyödykkeiden runsas tuotanto: yrittäjille välttämätöntä löytää tilaa markkinoilta ja välttämätöntä, että ihmisillä on riittävästi ostovoimaa luomaan kysyntää (fordismi) Työn hinta ei ole riippuvainen työttömyyden tasosta (markkinoista), vaan tuottavuuden dynamiikasta: jos tuottavuus nousee, täytyy myös työläisten ostovoiman kasvaa, jotta voidaan luoda tuottavuuden kasvua vastaavaa kysyntää. Malin toiminta riippuvainen tuottavuuden kasvusta ja palkkatyöläisten määrän kasvusta (täystyyöllisyys)

26 Työpolitiikka Valtion tehtävä on taata tuotannon ja kulutuksen kasvun kehä, ei pelkästään tulosopimusten neuvottelujen tuomarina, vaan myös sosiaalisten tulonsiirtojen epäsuoran tulonjaon kautta (koulutus, koti, terveydenhuolto jne..) ==> keynesiläinen politiikka Työvoiman tarjonnan takaaminen, työvoiman hinnan säätely,

27 Palkkatyön instituutio Rakentuu työorganisaation, työläisten elämäntavan ja palkkatyöläisyyden uusintamisen keskinäissuhteista. Viisi eri tekijää, jotka rakentavat työn ja pääoman historiallisen muodostuman: 1. Tuotantovälineiden tyyppi 2. Työnjaon tekniset ja yhteiskunnalliset muodot 3. Tavat ja käytännöt, joilla työläiset ohjataan ja kiinnitetään tuotantoon ja yritykseen 4. Palkkatuloa määrittävät suorat tai epäsuora tekijät (sosiaalitulo, työläisten järjestäytyminen jne.) 5. Työläisten elämäntapa, joka on yhteydessä palkkatulolla hankittavien tavaroiden ja palveluksien ja markkinoille ulkopuolisten kollektiivisten tai yhteisten palvelujen ja hyödykkeiden saatavuuden kanssa.

28 Fordistisen kasvun kehä (Boyer) Tuottavuuden potentiaalinen kehitys Pääoma/ työ kompromissin vakaus Kansainvälistymi nen heikkoa Tuotantoprosessin taylorisointi Työläisten hyväksyntä kamppailut keskittyvät ostovoimaan Kulutuksen outlets Tuott.hyödyt Vakaa kasvu sallii Voittojen taso Välineellisten hyödykkeiden tuotanto

29 Kasvun kaksi puolta fordismissa Jatkuvaa teknistä kehitystä edellyttävät investoinnit koneisiin ja laitteisiin: tehtaan keskeinen asema fordismissa sekä taloudellisen kasvun (investoinnit, koneet, organisointi) että konfliktien näkökulmasta (työpaikka muodosti työläisten järjestäytymiselle olennaisen fyysisen tilan). Kysynnän kasvattaminen. Tuotannon kasvun oli kasvatettava työllisyyttä ja tuottavuuden kasvun oli kasvatettava tuloja. Jos massatuotanto ja massakulutus kasvavat samassa tahdissa tai pysyvät tasapainossa lähestytään täystyöllisyyttä. Taloudellisen kehityksen tasapainoisuus vaati säätelyä tuotannossa ja kulutuksessa. Se vaati niin homogeenista työetiikkaa kuin homogeenista kulutusta. Ne taas edellyttivät voimakasta sosiaalista säätelyä ja jokaisella oli oltava yhteiskunnassa oma paikkansa ja oma tehtävänsä.

30 Upeat vuodet Vuodet Yhdysvalloissa jatkuva talouden kasvu ja palkkojen kohoaminen. Talouden nousuvesi nostaa kaikkia veneitä (John F. Kennedy) Tuottavuus nousi neljännesvuosisadassa 97 % ja mediaanipalkka 95%. John Kenneth Galbraith, The Affluent Society: uusi keskiluokkainen kansakunta oli tullut tasaarvoisemmaksi, köyhimmän viidenneksen palkat nousivat 42, rikkaimman viidenneksen tulot vain 8% Great Compression.