Teema 3: Green Care Hyvinvointia työpaikoilla, nyt ja tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Teema 3: Green Care Hyvinvointia työpaikoilla, nyt ja tulevaisuudessa Sanna Peltola, projektipäällikkö, LuoKSe -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Piippukatu 2, Jyväskylä, puh , Sarita Jylhä-Rastas, projektityöntekijä, LuoKSe -hanke, Pohjoisen-Keski-Suomen ammattiopisto, Uuraistentie 240, Tarvaala, puh , Asiasanat: TYKY toiminta, luontolähtöinen, eläinavusteinen Vihdoinkin tykypäivä, josta puuttui pakkopulla! 1.Johdanto 1.1 TYKY toiminnan taustaa Luontolähtöiseen Green Care toimintaan perustuvat toimintaympäristöt ja siellä toteutettu toiminta ovat suosittuja TYKY päivien toteutusmuotoja. TYKY toiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa, jota toteuttavat työnantaja, työntekijät ja mahdolliset työyhteistyötahot yhdessä (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:12, 58). Yksi TYKY toiminnan toteutustavoista ovat työyhteisön TYKYpäivät, joissa tavoitteena voi olla luovuuden ja innovatiivisuuden tukeminen, yhdessä tekemisen ja avoimen kommunikaation opettelu (Heikkilä, 2002). Työntekijöiden elämänhallinnan tunteella on myös yhteys koettuun stressiin ja työpahoinvointiin (Manka, 2008, 153). TYKY -päivätoiminnassa voidaan vaikuttaa työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin sekä yksilöiden elämänhallintaan ja ajattelu- ja tulkintamalleihin erilaisten toiminnallisten toteutustapojen kautta Luonnon hyvinvointivaikutuksia Luonnonvarakeskuksen LUKE:n tutkimusten (Tyrväinen ym. 2017, 6-7) mukaan luontoympäristö edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, palauttaa stressistä ja kohentaa mielialaa. Ympäristöpsykologiassa tunnistetaan luontopaikkojen fysiologisia sekä tunnetiloihin ja keskittymiseen liittyviä vaikutuksia (Aura ym. 1997, 94-96). Tässä mielessä elvyttävä ja voimaannuttava luontolähtöinen toiminta TYKY toiminnassa on perusteltua. Tällainen yhden päivän aikana toteutettu toiminta määrittyy luontovoiman toiminnaksi (Green Care -työkirja, 2014,7), jossa tavoitteina on virkistystoiminta sekä hyvinvoinnin tukeminen Luontolähtöisen TYKY toiminnan palveluvaatimuksia Luontolähtöisiä palveluja Keski-Suomesta eli LuoKSe on Maaseuturahaston rahoittama tiedonvälityshanke, jossa yhtenä tavoitteena on kartoittaa erilaisten luontolähtöisten toimintojen palveluvaatimuksia. Toteutimme yhden työpaikan henkilöstölle (n. 70 henkeä) sähköisen palautekyselyn (42 vastaajaa) luonto- ja maatilaympäristössä toteutetun TYKY päivän kokemuksista. Päivä toteutui normaalin työpäivän puitteissa ja siihen sisältyi erilaisia eläinavusteisia, luonto- ja seikkailu- ja eräaktiviteetteja sekä rentoutusta. Osallistujat valitsivat vapaasti tarjolla olevista toiminnoista ne, mihin halusivat päivän aikana osallistua. Yhteen toimintamuotoon osallistui kerrallaan henkilöä. Tiedonvälityshankkeemme tavoitteiden mukainen lähestymisnäkökulma oli kartoittaa palautearvioinnin avulla, mitä palveluvaatimuksia luontolähtöiseen TYKY päivän toteutukseen liittyy. Mitä Green Care palvelujen tarjoajien olisi huomioitava tämän tyyppisen työhyvinvointia edistävän toiminnan sisällön suunnittelussa sekä käytännön toteutuksessa. Green Care Finland ry:n laatukäsikirjan mukaan Green Care toimintatavan kolme perusedellytystä ovat tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus (Green Care -työkirja, 2014, 6). Näiden edellytyksien toteutumista pyrimme myös tarkastelemaan.

2 Palautekyselyn perusteella eläinavusteiset toiminnot näyttävät olevan osallistujille vahvasti elämyksellisintä. Eläinavusteiseen toimintaan (sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan tutustuminen ja harjoitteisiin osallistuminen, vuohitalutus ryhmässä, eksoottisiin eläimiin tutustuminen, oman voimaeläimen etsintä "halaa pupua" ja akvaariorentoutus) osallistumisesta tuli eniten kiittävää palautetta. Toinen selvästi myönteistä palautetta ja voimaantumista tuottanut toiminta oli ohjattu eräretkeily lähimaastossa. Ryhmissä lähimetsässä toteutettu rentoutushetki jakoi siihen osallistuneiden mielipiteitä. Rajatussa ajassa yhteinen luonnon rauhoittava ja rentouttava kokemus oli osalle vastaajista haastavaa tavoittaa. Green Care toimintatavan peruselementeistä luonto, toiminta ja yhteisö toteutuivat palautteen perusteella parhaiten aktiivista yhdessä ja eläinten kanssa toimimista sisältäneissä toimintatuokiossa. Osallistujat arvioivat myös ammatillisuuden ja turvallisuuden toteutuksessa varsin korkealle. Saadun palautteen perusteella päivän onnistumisen kokemuksiin vaikuttivat myös aikataulussa pysyminen, toimintojen selkeä ohjeistus, toiminnan vetäjien ryhmänohjaustaidot, yksilöiden huomioiminen toimintatuokiossa, ruokailun toteutus, toimintaympäristön soveltuvuus eli luontoyhteyden kokeminen sekä turvallisuuden huomioiminen. Huomioitavaa on, että tämänlaajuista palvelua ei pysty yksittäinen toimija tarjoamaan isolle työyhteisölle, vaan palvelu on toteuttava laajemmassa verkostossa sisältäen myös ruokailupalvelut. Hankkeessa on kokeiltu ja jatkokehitetty luontolähtöiseen toimintaan perustuvia hyvinvointi -virkistyspäivä toteutusmalleja myös muilla asiakasryhmillä mm. lapsiperheiden ja kuntoutuksen asiakasryhmän hyvinvointia tukevana toimintana. Jatkokehittelyssä on toiminnallisuutta eläinten parissa muokattu eri asiakkaille soveltuvaksi heidän toiveensa, tarpeensa ja toimintakykynsä huomioiden. Samoin on hyödynnetty akvaarion vaikutusten tutkimustietoa sekä kokeiltu sykkeen vaihtelun mittaamista ennen ja jälkeen rentoutushetkiä. Kaikissa hankkeen puitteissa toteutetuissa eläinavusteisen toiminnan kokeiluissa mukana olleissa ryhmissä oli myös merkityksellistä, että osallistujat saivat valokuvata luontoympäristöä, eläimiä tai oman eläinkontaktin. 2. Esimerkkinä akvaariot hyvinvoinnin edistäjinä Useissa tutkimuksissa on todettu luontoympäristöjen ja erilaisten luontoelementtien, kuten virtaavan veden äänen, rauhoittavia vaikutuksia muun muassa sykkeen ja verenpaineen alenemiseen, lihasjännityksen ja elimistön stressihormonimäärän alenemiseen, parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen ja sympaattisen hermoston toiminnan alenemiseen, positiivisten tuntemusten lisääntymiseen ja negatiivisten tuntemusten vähenemiseen sekä vilkkauden lisääntymiseen ja vihamielisyyden ja masentuneisuuden vähenemiseen. (Hirvonen 2014, 34). 2.1 Akvaariokokeilun vaikutuksia LuoKSe -hankkeessa on testattu akvaarioavusteista toimintaa kolmelle erilaiselle kohderyhmälle. Ensimmäinen kokeilu oli akvaariorentoutus osana työhyvinvointipäivän ohjelmaa. Akvaariorentoutuspiste rakennettiin ja rajattiin omaksi rauhalliseksi tilakseen. Rentouttavaa vaikutusta lisättiin järjestämällä akvaarion katselua varten mukava istumapaikka. Osallistujat johdatettiin rauhalliseen olotilaan akvaarion edessä ja tilanteessa toteutettiin sopiva rentoutusharjoitus. Tämän harjoituksen pituus oli noin 20 minuuttia. Havaintojen ja palautteen perusteella asiakkaat rentoutuivat, mm. 16 osallistujan palautteen keskiarvo oli 4 asteikolla 1-5. Toisessa kokeilussa akvaarion rentouttavaa vaikutusta testattiin asiakasperheille järjestetyssä Iloa luonnosta virkistyspäivässä. Erona edelliseen kertaan oli, että tässä

3 käytettiin kahta valmista rentoutusvideota, joissa oli käytetty veden ääniä. Tässä kokeilussa oli mukana 4 asiakasta, 2 naista ja 2 miestä. Rentoutushetken täydensi yrttijalkakylpy, joka oli toisella asiakasparilla ennen akvaariosessiota ja toisella sen jälkeen. Tässä kokeilussa haluttiin konkreettisemmin tietoa rentoutushetken vaikutuksista, joten toteutusta ohjaavat mittasivat asiakkailta sykkeet ennen ja jälkeen rentoutuksen. Sykelukemissa oli huomattavat erot ennen ja jälkeen lukemissa. Akvaarion katselulla voi olla paitsi rauhoittavia, myös virkistäviä ja aktivoivia vaikutuksia. Plymouthin ja Exeterin yliopistojen tekemässä tutkimuksessa on todettu, että akvaarion katseleminen ja vedenalaisen elämän seuraaminen alensivat verenpainetta ja hidastivat sydämen sykettä. Katselu rauhoitti ja paransi mielialaa. Mitä enemmän akvaariossa oli elämää, sitä keskittyneemmin katselijat sitä seurasivat. Suurin osa vaikutuksista ilmeni jo viiden minuutin aikana. (Cracknell ym. 2016, 1261). Tutkimusten perusteella akvaarioiden hyödyllisiä vaikutuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi toimistoympäristöissä. Akvaarion rentouttavan katselun lisäksi akvaariosta huolehtiminen voi olla yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa. Vaihtoehtoisesti akvaarion voi toimittaa sekä hoitaa ja huoltaa ulkopuolinen palveluntarjoaja kokonaisvaltaisena palveluna. 3. Luonto- ja eläinavusteisen toiminta TYKY -päivässä Luontolähtöisillä hyvinvointipalveluilla (Green Wellbeing) tarkoitetaan toimintaa, jossa luontoympäristöä hyödyntäen edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua (Särkkä ym. 2013, 11). Ihmisten ja eläinten vuorovaikutus tuottaa tunnetiloja ja vahvistaa ihmisen kehonkieltä. Tämän ilmiön on selitetty johtuvan biofilia -hypoteesista, jonka mukaan ihmisillä on luontainen taipumus etsiä ja hakeutua kontaktiin elävän luonnon ja eläinten kanssa (Pitkänen, 2009). Eläinkontaktit tuottavat myös erilaisia tunto-, haju- ja kuuloaistimuksia, jotka voivat olla omasta arki- ja työympäristöstä poikkeavia ja tuottavat uusia tunne- ja ajattelumalleja (Mattila-Rautiainen ym. 2011, 81-83). Luontoympäristö ja eläimet TYKY -päivä toteutuksessa tuottavat edellä mainittujen vaikutusten avulla uusia kokemuksia, uuden oppimista ja elämyksellisyyttä. 3.1 Eläinavusteisen toiminnan suunnittelu Toiminnan kohderyhmästä riippuen Green Care -palvelujen tuottajan on toiminnan suunnittelussa otettava huomioon tiettyjä perusasioita liittyen ohjaajien koulutukseen ja kokemukseen, toimintaympäristön soveltuvuuteen ja asiakkaiden turvallisuuteen. TYKY päivän eläinavusteisen toiminnan suunnittelussa on huomioitava asiakkaiden taustatiedot mahdollisuuksien mukaan. Asiakkaiden kokemukset eläimistä voivat olla hyvinkin erilaisia. Joku on jo tottunut eläinten käsittelijä ja toisella voi olla pahoja pelkoja tiettyihin eläimiin liittyen. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tarkastella uutta ja pelottavaakin tilannetta turvallisesti, ilman pakkoa. Ryhmän haltuunotto ja asiakaslähtöinen toiminta yllättävissäkin tilanteissa vaativat ohjaajilta hyvää ihmistuntemusta ja ohjauksellista osaamista. Eläinten parissa tapahtuvassa toiminnassa ei päästä haluttuihin tavoitteisiin vuorovaikutuksessa ja elämyksellisyyden osalta, jos asiakasohjaustaidoissa on puutteita. Kaikkea ei voida ennakoida, mutta tilanteisiin voidaan varautua. Green Care -toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon asiakkaan turvallisuus. Lähtökohtana voi olla oman toimintaympäristön kartoitus riskien minimoimiseksi. Ammattimaisesti palveluja tarjoava toimija tekee omasta toiminnastaan turvallisuussuunnitelman ja riskianalyysin, sekä hankkii tarvittaessa osallistujia koskevan vakuutusturvan. Toimintaa ohjaavilla henkilöillä tulee olla hyvät ensiaputaidot ja saatavilla ensiaputarvikkeet ja -välineet. Asiakasryhmälle ennalta annettava tieto tapahtumasta, allergioiden selvittäminen ja ohjeistus valmistautumisesta mm. soveltuvan pukeutumisen osalta tekee tilanteesta turvallisemman ja ennakoitavamman. 3.2 Eläimen hyvinvoinnin huomioiminen Sekä eläinten että ihmisten turvallisuudesta huolehtimiseen sisältyy myös tautiriskien ehkäisy ja hygieniasta huolehtiminen. Jos asiakkaat vierailevat eri eläintiloissa,

4 eläintautitartuntojen ehkäisemiseksi toimintasuunnitelmaan laaditaan kulkureitit siten, että risteävää liikennettä ei synny. Eläintiloissa tulisi käyttää vain sinne tarkoitettuja suojavaatteita ja jalkineita. Tautien tarttuminen tulee estää sekä asiakkaasta eläimeen, että eläimestä asiakkaaseen. (Evira 2016.) Samoin on huomioitava mm. tallivierailujen osalta, mikäli osa asiakkaista käy vapaa-ajallaan muilla talleilla mm. tarttuvien hevostautiepidemioiden yhteydessä. Vastuulliseen ja ammattimaiseen toimintaan liittyy myös riittävä eläinten tuntemus, jolloin eläinavusteisessa toiminnassa on mukana sopiviksi todetut eläinlajit ja -yksilöt ja eläimet hyvin tunteva ja ymmärtävä ohjaaja. Toiminnan määrä tulee suhteuttaa yksilökohtaisesti eläimen jaksamisen ja stressinsietokyvyn mukaiseksi, eikä eläimiä ei saa kuormittaa liikaa. Eläinten jokapäiväiseen hoitamiseen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden lisäksi on otettava huomioon eri eläinlajien luontaisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen myös asiakastilanteissa. Eläimen hyvä terveydellinen tila on edellytys eläimen hyvinvoinnille. Kun eläinavusteisessa toiminnassa on tavoitteena tuottaa ihmisille hyvinvointia, se ei varmastikaan toteudu, jos toiminnassa käytettävät eläimet voivat huonosti on sitten kyse hevosista, lampaista, koirista tai vaikkapa akvaariosta. Kenelle tulee hyvä mieli pahoinvoivien kalojen ja sairaalloisten kasvien katselusta? 4. Yhteenveto Toiminnan turvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen ohella työyhteisön tavoitteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa sekä osallistujien viihtymisestä huolehtiminen luovat edellytyksen TYKY- päiväpalvelulle. Näistä, sekä uusien kokemusten saamisesta ja vertaisten seurasta syntyy elämys, joka voi olla esimerkiksi ikimuistoinen, voimaannuttava TYKY päivä. Työhyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen ovat työyhteisössä tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa, mutta ainakin luontolähtöisen toiminnan toteutuksen parissa paikkansa voi olla myös yksittäisillä TYKY-päivillä. Ainakin eläinavusteisen toiminnan toteuttaminen jatkuvana toimintana voi olla hyvin haasteellista monilla työpaikoilla jo erilaisten turvallisuus ja hygieniamääräysten osalta. Eläimiä on toimivampi mahdollisuus kohdata maatila-, talli tai eläintarhaympäristössä, jossa on eläimelle soveltuvat tilat lajista riippuen. Luonto tarjoaa kestävää hyvinvointia suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Meidän olisi otettava luontoympäristöt huomioon uudella tavalla ja tunnistettava ne tekijät, jotka vaikuttavat ja voimistavat hyvinvointiamme (Särkkä ym. 2013, 8). Luontolähtöistä toimintaa voi tehdä monenlaisten ryhmien kanssa. LuoKSe -hankkeen kokeilujen kautta on todennettu, että luontolähtöisen virkistystoiminnan toteutuksessa voidaan soveltaa samanlaista toimintaympäristöä ja samantyyppisiä eläinavusteiseen toimintaan liittyviä aktiviteetteja erilaisilla asiakasryhmillä. Luontoympäristön voimaannuttava tunne ja eläinkontaktien elämyksellisyys tulevat esille samalla tavoin eri asiakasryhmien virkistystoiminnassa. Kirjallisuus Aura, S. ym. (1997) Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Cracknell, D., White, M., Pahl, S., Nichols W. & Depledge, M. (2016) Marine Biota and Psychological Well-Being: A Preliminary Examination of Dose-Response Effects in an Aquarium Setting. Environment and Behaviour 2016, Vol 48(10) Luettu Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. (2016) Luettu Heikkilä, J. & Heikkilä, K. (2007) Voimaantuminen työyhteisön haasteena. WSOY.

5 Hirvonen, J. (2014) Luontohoivan asiakasvaikutukset. Luettu Manka, M-L. (2008) Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Talentum. Mattila-Rautiainen, S. (toim.) Ratsastusterapia. PS-kustannus. MTT, THL & Lapin AMK (2014) Green Care -työkirja. Luettu Pitkänen, R. (2009) Miten evoluutio selittää esteettisiä mieltymyksiä. Luettu Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita (2004:12.) Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuollon soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriö. Särkkä, S., Konttinen, L. & Sjöstedt, T. (toim.) (2013) Luonnonlukutaito luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista. Sitra. Luettu Tyrväinen, L. Savonen, E-M. Simkin, J. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/ Luettu