1. Puheenjohtaja Jaana Manssila avasi kokouksen. Käytiin esittelykierros.

Transkriptio

1 Sosiaalialan amk-verkoston koulutusjohdon ja työvaliokunnan kokous , metropolia-ammattikorkeakoulu, Bulevardi Puheenjohtaja Jaana Manssila avasi kokouksen. Käytiin esittelykierros. 2. Verkoston strategian toimeenpano esitysten valmisteleminen verkostopäiville Jaana Manssila kertoi strategiasta ja sen toimeenpanosta yleistä, jonka jälkeen käytiin yksityiskohtaisesti läpi työryhmien työstämät pohjapaperit. Kompetensseista Tarkennettiin mm. eettistä osaamista lisäämllä siihen ihmisoikeuksien näkökulma. Tarkennettiin myös muiden kompetenssialueiden kuvauksia. Kompetensseja koskevat täydentävät kommentit voi viedä suoraan Innokylään verkoston sivuille ao. työpaperin kohdalle tai osoittaa ne työryhmän jäsenille Pirjo Näkille tai Sippa Kinokselle. Verkoston toiminnallinen rakenne Päivi Niiranen-Linkama esitteli työryhmän tuloksen. Käytiin keskustelu kuvauksesta ja keskusteltiin seuraavista näkökulmista. Työryhmien kokoonpanosta esitettiin, että tarvittaisiin myös koulutuksen kehittämiseen liittyvä työryhmä ja mahdollisesti kv-näkökulmaan liittyvä työryhmä. Todettiin, että koulutuksen rakenteisiin liittyvät asiat ovat ajankohtaisia, samoin esim. erkojen sisällöllinen kehittäminen. Koulutusjohto voisi olla tässä työssä paremmin edustettuna ja mukana valmistelussa. Samoin tulisi pohtia mikä on koulutusjohdon tehtävä verkostossa tulisiko olla mukana intensiivisemmin kuin nyt. Lisäksi tulisi pohtia verkoton, työvaliokunnan ja johdon keskinäiset suhteet. Työryhmä muokkaa toiminnallista kuvausta saadun palautteen pohjalta ja niitä voi kommentoida innokylän sivuilla tai suoraan työryhmän jäsenille Päivi Rinteelle, Meeri Rusille tai Päivi Niiranen- Linkamalle. Strategian toimeenpano Jaana Manssila esitteli strategian toimeenpanoon liittyvän pohjapaperin. Käytiin keskustelua kohdittain strategiasta ja sovittiin ehdotetuista muutoksista. Käytiin keskustelua sosiaalisen median asemasta verkoston toiminnassa ja tiedottamisessa. Todettiin, ettei verkosto ei tässä vaiheessa hyödynnä sosiaalista mediaa, esim. Twittriä ja Facebookia vistinnässään. Strategian toimeenpanoon liittyvät palautteet ja kommentit voi toimittaa Innokylän sivuille, Jaana Manssilalle tai työryhmän jäsenille.. 3. Sosionomin koulutusrakenne ja ops Helena Hatakka Lahden amk:sta esitteli ops-työskentelyyn liittyvän ydinosaamisen tarkastelun: kuinka suuri tulisi olla sosionomin ydinosaamisen osuus opseissa? Sovittiin, että sosionomin ydinosaamisen kompetensseille rakentuvia opintoja tulee olla opetussuunnitelmissa vähintään 180 op. ennen täydentäviä ja yleisiä opintoja.

2 4. Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämisstrategian esittely, Päivi Petrelius THL Päivi Petrelius esitteli uutta lastensuojelun kehittämis- ja tutkimusstrategiaa. Yhteistyökumppaneina mm.yliopistot, amk, järjestöt ja alueen toimijat. Esille kentän tutkimustarpeita- tutkimusperustaisen tiedontuotannon vahvistaminen. Kansallinen rakenne tavoitteena. Kansallinen lastensuojelun tutkimuksen asiantuntijaryhmä syntynyt. mitä lastensuojelun kehittäminen on osana lape-muutosohjelmaa? Millaisia intressejä amkeilla olisi aiheesta ja THL:n suuntaan keskusteltiin aiheesta esittelyn jälkeen. Osa hallituksen kärkihankkeita. 1.Tavoitteena lastensuojelun kansallinen ja alueellinen kehittämis- ja koordinaatiorakenne. 2. Seudullisen palvelumallin kehittäminen hyviä malleja hyödyntäen, Hackneyn malli, perheterapeuttinen ajattelu taustalla. 3. Ohjauksen ja valvonnan pilotointi. 4. Vaativa hoito. Perehdytysohjelma valmistuville asiakastyötä aloittaville lastensuojelun työtekijöille koulutus- ja työorganisaatioiden yhteistöynä millaisia kompetensseja edellytetään? Entä vaativassa lastensuojelutyössä millaisia kompetensseja edellytetään? 1.-alueelliset teemalliset ryhmät ja amkit mukaan oskejen kanssa, yhteistyötä esim. esim. opinnäytetöiden muodossa 2. lastensuojelun perusosaamisen kompetenssien rakentaminen yhdessä amkien kanssa Keskustelun yhteenvetoa: - Erkojen rooli keskustelu siitä, mihin kohtaan ehdotettu lastensuojelun koulutus asettuisi suhteessa erkoihin ja toisaalta peruskoulutukseen. - Tavoitteena on varmistaa osaamista välttämättömän perusosaamisen osalta. - Pääkaupunkiseudulla käyty keskustelua siitä, että alalle tulevat uudet työntekijät uupuvat nopeasti. - Mentoroiva koulutus voisi olla vastaus tähän haasteeseen työuran alussa tai jo koulutuksen aikana. - Esim. moniammatillisuus miten toteutuu käytännössä, miten toiminta saadaan muuttumaan moniammatilliseen suuntaan? - Monialisen johtamisen rakenne tulisi myös olla uudessa soterakenteessa tukemassa moniammatillisen osaamisen kehittämistä. - Eri roolien ja vastuiden tarkastelu ja koko tehtäväkentän jäsentäminen tarpeen. - Työntekijän oman roolin määrittelyn selkeys tärkeää työuran alussa ja siihen mentoroiva tuki. - Sosionomeista sijoittuu suuri osa lastensuojelun sijaishuoltoon millaisia mentorointiohjelmia tähän voisi rakentaa ja jo koulutusaikana voisi olla mentoroivaa työskentelyä? - Työyhteisöllisten rakenteiden luomista perehdyttämiseen ja mentorointiin. - Skotlannissa jäsennelty ko. valmennusmalleja ja samoin brittien ohjelmissa - näistä voisi ottaa mallia.

3 Eva Timonen-Kallio Turun AMKsta on ollut mukana lastensuojelun strategian valmistelussa ja vie verkoston valtuuttamana asiaa eteenpäin. Tärkeää verkostoitua alueellisesti ja tukea ko. toimintaa. Avainalueiden jäsentyminen em. kuuden teeman pohjalta. - Käytiin keskustelua osaamiskeskusten roolista ja työskentelyyn liittyvästä kehittämisklinikasta. - Esimerkiksi joka alueella amk voisi liittyä mukaan toimintaan; opinnäytetöitä mukaan, samoin tutkimusta ja sen fokusointia, esim. tutkimusryhmät, joissa mukana amk, opiskelijat yliopisto, alueen toimijat. - Alueellinen erikoistuminen voisi olla mahdollista esitettyjen teemojen pohjalta. - Miten toimintaympäristö mahdollisesti muuttuu täytyy myös huomioida eli ehkäisevän työn osuus saattaa painottua enemmän. - Strategiassa on painotus nyt enemmän korjaavassa näkökulmassa. - Terapeuttinen, hoidollinen, kuntotuttava työ tärkeitä- mikä painopiste valitaan. -Sovittiin, että amkit ovat kiinnostuneita olemaan mukana tässä toiminnassa ja lähetettiin siitäpäivin välityksellä terveiset oskeille ja hankkeen ohjausryhmälle. 5. Verkostopäivät Kuopio , Anne Walden, Savonia amk Anne Walden esitteli alustavan ohjelman verkostopäiville. Ohjelmasta tulossa esite Innokylän sivuille. Ohjelmassa mm. Tarja Kauppilan puheenvuoro tietojohtamisesta, Sanna Hirsivaara OKM:stä sekä Kimmo Mäen ja Hannu Kotilan puheenvuoro opinnollistamisesta. Lisäksi käsitellään verkoston ajankohtaisia asioita työryhmien kokouksissa, työvaliokunnan kokouksessa sekä verkostokokouksessa. Perjantaina mukana on Pirjo Sarvimäki STM:stä. Ohjelmassa myös Jari Helmisen vetämänä työskentely erikoistumiskoulutuksen teemoista. Asiaan palataan työvaliokunnan seuraavassa kokouksessa. 6. Erkoistumiskoulutukset, Jari Helminen, Diak Jari Helminen esitteli Sotelika verkoston hanketta erkojen suunnittelluun. Hanketta koordinoi Karelia amk, yhdyshenkilönä on Tuula Kukkonen, Tuula.kukkonen@karelia.fi. Talousasioita hankkeessa hoitaa Sari Erkkilä. Jokaisen amkin tulee avata tili hanketta varten. Hankkeen tavoitteet, eteneminen ja toteutus- ja rahoitussuunnitelma ovat muistion liitteenä. Huom! Jokaisessa amkissa otettava esille oman amkin sotelika-yhteyshenkilölle tullut viesti, jossa ko. hankesuunnitelma ja rahoituspäätös. Jokainen rahoitusta saanut amk käyttää omaa työpanostaan hankkeeseen rahoituksen mukaisesti ja hankkeelle on valittava oma vastuuhenkilö. Koska sosiaalialalla on jo tehty kaksi erkokartoitusta, ei sähköistä hankkeessa mainittua sähköistä karotoitusta enää tarvita. Sen sijaan amk voi tehdä alueellisen kartoituksen/kyselyn tai järjestää alueellisen foorumin, joka kohdentuu sosiaalialan johtaville työntekijöille. Edellisistä kartoituksista on jo saatu hyvä kuva työntekijöiden näkökulmista. Millaisia erkoja lähdetään kehittämään tämä on alueellisen kartoituksen pääkysymys. Jari Helminen esitteli edellisten kartoitusten pohjalta mallin jossa mukana on neljä erkokoulutusteemaa seuraavasti: 1. Sosiaalipedagoginen lapsityö ja lapsiryhmän ohjaus

4 2. Lastesuojelun alueelle Lapsi ja perhelähtöinen lastensuojelutyö 3. Arjen ja elämänhallinnan sekä sosiaalisen vahvistamisen 4. Vanhus- ja vammaistyö Erkojen haku on mahdollisesti ensi syksynä Ehdotukseen voi jättää kommentteja Tuula Kukkoselle tai Jari Helmiselle. Keskusteltiin mahdollisesta esr-hankkeesta ja todettiin, että aikataulu on siihen liian tiukka. Seuraavan kerran erkoja käsitellään verkostopäivillä. helmikuu: yhdyshlöt nimettävä jokaisesta amkista alueelliset kuulumiset Jari/sotelikayhdyshlö Kuopioon esitys erkoista, ryhmätyönä sisältöjä 5. OKM:n Vaka-tutkimusrahoitus ja tutkimus- sekä kehittämisaihio OKM:n rahoitus vaka-kehittämiseen on avautumassa tänä vuonna, summa yhteensä n. 3,7, miljoonaa. OKM on pyytänyt esityksiä hankkeeseen esittämiensä painopisteiden pohjalta ammattikorkeakouluilta, yliopistolta ja THL:stä. Yliopistolta tulossa tutkimushanke. Käytiin aiheesta keskustelu Outi Kokko-Muhosen ja Sylvia Tastin esittämän aihion pohjalta, esitys liitteenä. Keskusteltiin mm. siitä, onko enää tarpeen kartoittaa sosionomien vaka-osaamista. Lisäksi pohdittiin näkökulmia, joita voisi liittää hankkeeseen. esimerkiksi miltä sote ja vaka jatkumo näyttää, kun palvelurakenteita on uudistettu, mitä ovat lasten ja perheiden tulevaisuuden tarpeet, millainen on tulevaisuuden lapsuus ja perhe ja miten lasten ja vanhempien tarpeisiin vastataan varhaiskasvatuksessa, onko varhaisen tuen päivähoitokonsepti mahdollinen ja millä ehdoilla ja tulisiko lähteä liikkeelle vakasosionomien vahvuuksista ja niiden näkyväksi tekemisestä. Ehdotettiin myös toimintatutkimuksellista orientaatiota, joka sopisi osaan em. aiheista. Todettiin, että hankehakua seurattava ja valmistauduttava tulevaan hakuun. Jaana Manssila informoi työvaliokunnan ja koulutusjohdon linjauksista verkoston vakatyöryhmän vetäjiä. 6. Syksyn kokous Diakin etelä os koulutusjohto ja työvaliokunta 7. Kokous päättyi n Muistion vakuudeksi PNL

5 -

6