PÄÄTÖS Nro 122/05/2 Dnro ISY-2004-Y-107 Annettu julkipanon jälkeen Juankosken kartonkitehtaan ympäristölupa, Juankoski LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 122/05/2 Dnro ISY-2004-Y-107 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Juankosken kartonkitehtaan ympäristölupa, Juankoski LUVAN HAKIJA Stromsdal Oyj PL Juankoski LAITOKSEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stromsdal Oyj:n Juankosken tehdas käsittää Juankosken kaupungin Akonveden kylässä sijaitsevan kartonkitehtaan kiinteistöillä (Alftan) ja kuorimo-hiomon kiinteistöllä (Tigerstedt). Yhteensä noin 28 ha:n alueen omistaa Juantehtaan Ympäristö Oy, jonka puolestaan omistaa Stromsdal Oyj 100 %:sti Kiinteistöllä Alftan sijaitseva Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mm. tehtaan jätevedet, ei sisälly hakemukseen. Jätevedenpuhdistamon lupahakemus (Dnro ISY-2004-Y-106) käsitellään samanaikaisesti tehtaan lupahakemuksen kanssa.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Kartonkitehdas on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 1 a ja 3 b mukaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n mukaan kartonkitehtaan on haettava ympäristölupaa viimeistään mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kartonkitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan. Kartonkitehdas ja jätevedenpuhdistamo sijaitsevat samalla toiminta-alueella ja niillä on sellainen toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä ja samanaikaisesti ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kuopion lääninhallituksen päätös 24 Y kartonkitehtaan ilmansuojeluilmoituksesta, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätös dnro 0697Y Stromsdal Oy:n kartonkitehtaan toiminnasta, Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n osakassopimus ja sopimus jätevesien johtamisesta Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle,

3 3 Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:lle annettu Juankosken kartonkitehtaan, Juankosken, Muuruveden ja Kaavin taajamien sekä Vehkalahden kaatopaikan jätevesien johtamista koskevan lupapäätöksen tarkistamista koskeva lupapäätös nro 18/98/3, Itä- Suomen vesioikeus sekä Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 114/1998. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Tehdas sijaitsee Juankosken keskustaajaman läheisyydessä Niskakosken rannalla. Tehdasaluetta kiertää koski etelässä ja lännessä. Tehdasrakennuksen itäpuolella hiomon ja tehtaan välissä on koskesta erottuva veneilykanava. Kosken länsirannalla tehdasta vastapäätä on tehtaan varastoja ja polttoainesäiliöt. Lähimpiin asuinrakennuksiin ja hotelliin on tehtaalta matkaa noin 200 m. Terveyskeskus, vanhainkoti ja koulu sijaitsevat m:n etäisyydellä tehtaasta. Lisäksi alueella toimivat Savon Voima Oy:n vesivoimalaitos, kytkinasemat ja jakokeskukset sekä Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamo, joka käsittelee Juankosken ja Kaavin kuntien sekä kartonkitehtaan jätevedet. Koillis-Savon seutukaavassa (vahvistettu ) Juankosken taajama-alue, jolla tehdasalue sijaitsee, on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Juankosken kirkonkylän yleiskaavassa (vahvistettu ) ja osayleiskaavan muutoksessa (vahvistettu ) tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi (T) ja ajantasa-asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1). Alueen läpi ja alueen pohjoispuolella kulkee veneilykanava, joka on kaavoitettu vesiliikenteen alueeksi (LV) ja asemakaavassa kanava-alueeksi (LK). Tehdasalueen kaakkoisnurkassa on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialueen raja (pv). Tehdasalueen ja veneilykanavan välissä, etelässä ja pohjoisessa sijaitsevat alueet ovat yhdyskuntahuollon alueita (YH). Pohjoisessa, veneilykanavan toisella puolella sijaitsevat alueet ovat merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Tehdasalueella sijaitsevan jätevedenpuhdistamon tontti on vahvistetussa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitos-

4 4 ten alueeksi (ET-1), joka jatkuu edelleen kanavan itäpuolella. Tehdastontin pohjoispuolinen alue on asemakaavassa merkitty kauttakulku- ja sisääntulotiealueeksi suojaja näkemäalueineen (LT). Tien ja veneilykanavan pohjoispuolinen alue tarkoitettu rivitaloille (AR-2) ja koillisessa on puistolle (VL) kaavoitettu alue. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Tehtaan pohjoispuolella sijaitsevan Vuotjärven vedenlaatu on vuoden 1999 pintavesiluokituksen mukaan hyvä. Tehtaan eteläpuolella, koskiosuuden jälkeen sijaitsevan Akonveden vedenlaatu on luokituksen mukaan tyydyttävä. Vuotjärvi ja Akonvesi ovat molemmat reheviä klorofylli-a-pitoisuuden perusteella. Ilman laatu Merkittävimmät ilman kuormittajat Juankoskella ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Liikenneperäiset päästöt on arvioitu seuraaviksi: hiukkaset 7 t/a, typenoksidit (NO 2 ) 123 t/a ja hiilivedyt 56 t/a. Vuonna 2003 kartonkitehtaan energiantuotannon (SO t, NO 2 68 t ja hiukkaset 14 t) ja kaukolämpöä tuottavan kolmen lämpökeskuksen (SO 2 36 t, NO 2 12 t ja hiukkaset 0,4 t) päästöt kuormittivat alueen ilmaa. Tarkempia, erillisiä ilmanlaatuselvityksiä Juankoskella ei ole tehty. Maaperän ja pohjaveden tila Juankosken kartonkitehtaan alue on saastuneiden tai saastuneiksi epäiltyjen maaalueiden valtakunnallisessa kartoituksessa yhtenä riskikohteena ja sisältyy Pohjois- Savon ympäristökeskuksen pilaantuneiden maa-alueiden tietokantaan. Aluetta ei ole tutkittu. Tehdasalueesta lounaaseen Hyppyrinmäellä sijaitseva Kirkonkylän pohjavesialue ei enää ole käytössä. Karttatarkastelun perusteella tehdasalueelta ei ole hydrologista yhteyttää kyseiselle pohjavesialueelle. Pohjavesialue kuuluu nykyisin luokkaan IV (poistettu pohjavesirekisteristä). Alue ulottuu puukentän alueelle, noin puolelle sen pintaalasta.

5 5 Tehtaan lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Vuonna 2004 tehdyn meluselvityksen mukaan tehtaan aiheuttama melu läheisillä asuinalueilla ei ylitä päiväajan ohjearvoa 55 db(a). Yöajan melutaso ylittää ohjearvon 50 db(a) ajoittain Juankosken keskustan ja Koivukosken asuinalueilla. Kaikki tehtaan raaka-aine-, huolto- ja tuoteliikenne hoidetaan maanteitse, pääasiassa päiväaikaan. Liikennemäärä on runsaat 20 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja prosessit Juankosken kartonkitehdas valmistaa monikerroksisia graafisia kartonkeja ja pakkauskartonkeja. Kartonki toimitetaan asiakkaille pääosin arkkeina. Loppukäyttökohteina ovat mm. CD/DVD-levyjen kannet, luetteloiden ja kirjojen kannet, folderit, esitemateriaalit, postikortit, lääke- ja kosmetiikkapakkaukset. Tehtaan tuotantokapasiteetti on t/a, joka on tarkoitus nostaa lähivuosina laiteinvestoinneilla tasolle t/a. Kartonkitehdas toimii huoltoseisokkeja lukuun ottamatta keskeytymättömässä kolmessa vuorossa. Myös kuorimo siirtyy joko keskeytyvään tai keskeytymättömään kolmeen vuoroon. Puunkäsittely Kartongin runkokerroksena käytettävä hioke valmistetaan kuusipuusta tehtaan hiomossa. Puu kuljetetaan tehtaalle kuorma-autoilla.

6 6 Puut katkaistaan sirkkelilaitoksen sirkkelipöydällä määrämittaiseksi ja kuljetetaan kuorimoon. Kuori irrotetaan kuorintarummussa märkäkuorintana. Kuorintavettä kierrätetään useaan kertaan, jonka jälkeen se johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kuori puristetaan kuivaksi ja myydään polttoaineeksi. Kuoritut puut varastoidaan siilossa ja siirretään kuljettimella hiomolle. Massan valmistus Hiomossa puusta valmistetaan mekaanista massaa (painehioketta) PWG-prosesissa. Hioke lajitellaan painesihdeissä. Karkeajae jauhetaan uudelleen rejektijauhimissa. Levyjauhimet korvattiin vuonna 2004 kartiojauhimilla massan laadun parantamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi. Jauhettu jae lajitellaan rejektisihdissä. Hyväksytty jae puhdistetaan pyörrepuhdistimissa, saostetaan ja valkaistaan yksivaiheisessa peroksidivalkaisussa. Valkaisun kemikaalitehokkuutta on lisätty kohottamalla hiokkeen sakeutta %:in. Selluloosa ostetaan eri selluloosatehtailta ja kuljetetaan tehtaalle kuorma-autoilla. Selluloosaa käytetään kartongin pinta- ja taustakerrokseen. Valmistusprosessin eri vaiheissa kartongin joukkoon lisätään sen ominaisuuksia parantavia kemikaaleja, kuten lujuutta lisääviä massa- ja pintaliimoja (vilja- ja perunatärkkelyksiä) sekä painatusominaisuuksia parantavia päällystyspigmenttejä (savi- ja kalsiummineraaleja). Lisäksi pohjakartongin valmistuksessa käytetään kemikaaleja, joilla optimoidaan kartonkikoneen talteenottoastetta sekä hallitaan kiertoveden mikrobitasoja. Kartongin valmistus Pohjakartonki valmistetaan kolmiviiraisella kartonkikoneella, jossa vesi poistetaan suodattamalla, puristamalla ja haihduttamalla. Pohjakartonki päällystetään päällystyskoneella käyttäen pintaliimaus- ja päällystysaineita sekä muita apuaineita, kuten kalsiumkarbonaattia, kaoliinia ja synteettistä lateksi. Kartonki leikataan asiakkaan tilaamiin mittoihin joko arkeiksi tai rulliksi.

7 Energiantuotanto 7 Prosessihöyryä tuotetaan kahdella 11,1 ja 7,9 MW:n tehoisella kattilalaitoksella. Polttoaineena on vähärikkinen, raskas polttoöljy. Savukaasut johdetaan 33 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Suunnitelmissa on rakentaa uusi kiinteän polttoaineen kattilalaitos, joka korvaa nykyiset tehtaan öljykattilat ja Juankosken keskustan kolme raskasöljykattilaa. Jätevesien käsittely Tehtaan prosessi- ja saniteettivedet käsitellään Stromsdal Oyj:n, Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan yhteisesti omistamassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon toiminnasta vastaa Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy. Puhdistamo on otettu käyttöön Kartonkitehtaalta tuleva kuormitus on kasvanut noin 90 %:in jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormituksesta johtuen pääasiassa lisääntyneestä kartongin valkaisutarpeesta. Valkaisussa käytetty vetyperoksidi on aiheuttanut lyhytaikaisia häiriötilanteita tehtaan etuselkeyttimessä mm. kuituylikaatoja itse puhdistamolle. Liiallinen kuitu aiheuttaa puhdistamolla lietepitoisuuden voimakasta kasvua ja huonontaa lietteen laskeutuvuutta jälkiselkeyttimessä. Puhdistamolle johdettavien vesijakeiden laatua seurataan tehtaan laboratoriossa. Kuorimo-hiomorakennuksen, jätevesikanaalien vedet, tehtaalta puhdistamolle johdettavat vedet (em. vedet yhdessä) ennen esiselkeytystä ja esiselkeytetty tehdasvedestä otetaan näytteet. Myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun liittyvien jätevesien ja puhdistetun, vesistöön johdettavan veden näytteenoton ja analysoinnin hoitaa tehtaan henkilökunta. Raaka-aineet Mekaanisen massan raaka-aineena käytetään kuusta noin m 3 /a. Lisäksi kartongin pinta- ja pohjakerroksena käytetään ostosellua t/a.

8 Raakaveden käyttö 8 Raakavettä otetaan tehtaalle viereisestä joesta noin m 3 /d. Raakavedestä noin 80 % käytetään prosessivetenä ja 20 % jäähdytysvetenä. Prosessivetenä käytetään sekä raakavettä että tästä hiekkasuodatettua vettä. Prosessivettä kierrätetään kiintoainehävikin ja ominaisvedenkulutuksen pienentämiseksi. Jäädytysvettä käytetään mm. prosessisäiliöiden viilentämiseen ja alipaineen synnyttämiseen vesirengaspumpuilla. Vesijae palautettaan takaisin jokeen ja sen laatua valvotaan. Kemikaalit Tehdas käytti vuonna 2003 kemikaaleja noin t. Massakemikaaleina käytettiin mm tärkkelystä noin t ja talkkia 410 t. Kartongin päällystykseen käytettiin pigmenttejä (pääasiassa kalsiumkarbonaattia, kaoliinia ja polystyreeniä) noin t/a sekä sideaineena latekseja (vinyyliasetaattia ja styreenibutadieenia) t/a. Tehtaan käyttämiä vaarallisia kemikaaleja on esitetty oheisessa taulukossa: Kemikaali Käyttökohde Määrä t/a Varasto t Varoitusmerkki CAS-nro Vetyperoksidi valkaisu C Natriumhydroksidi ph:n säätö C Natriumsilikaatti stabilointi Xi Rikkihappo ph:n säätö C Alumiinisulfaatti kiinnitys Xi Liimat kartonki Xi Vaahdoneston aineet prosessi 23 0, Pesuaineet ja mikrobientorjunta prosessi C, Xi, useita Polyetyleeniglykoli päällyste 36 4 Xi Zirkoniumsuolat päällyste 7 1 Xi - Polttoaineet Vuonna 2003 raskasta polttoöljyä käytettiin höyryn tuotantoon noin t (rikkipitoisuus 0,95 % ) ja kevyttä polttoöljyä kiinteistöjen lämmitykseen ja työkoneiden polttoaineena 97 t. Nestekaasua (propaania) käytettiin kartongin päällystyksen kuivaamiseen ja trukkien polttoaineena 97 t.

9 Varastointi 9 Puu varastoidaan puukentälle. Keskimääräinen varastointimäärä on noin m 3 ja pakastevarastoinnissa m 3. Kemikaalit tulevat tehtaalle joko liuoksina tai säkkitavarana. Liuokset varastoidaan säiliöihin, jotka ovat vaarallisten kemikaalien osalta varustettu ylitäytön estolla. Vaarallisten kemikaalien säiliöt ja linjat on merkitty ja säiliöt varustettu pinnanmittauksin. Kemikaaleja puretan kolmessa paikassa. Tehdasalueen yläpihalla sellu- ja kuivien kemikaalien varaston yhteydessä (purkauspaikka 1) puretaan pääasiassa kartongin valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja. Purkuyhteydet ovat erillisessä pumppaushuoneessa. Huone on viemäröity. Purkualue on asfaltoitu ja alueella on kaksi sadevesikaivoa. Viemäri- ja sadevesikaivojen vedet johdetaan puskusäiliöön tai jätevedenpuhdistamolle. Hiokkeen valmistuksessa käytetyt kemikaalit puretaan hiomolla (purkauspaikka 2). Alue on sora/hiekkapintainen eikä aluetta ole viemäröity. Kartonkitahtaalla käytettävän rikkihapon (purkauspaikka 3) purkuyhde on rikkihapposäiliön varoaltaassa. Alue on asfaltoitu, muttei viemäröity. Ruukin piha-alueen reunalla sijaitsevat raskaan polttoöljyn (tilavuus m 3, varustettuna maapohjaisella suoja-altaalla) ja nestekaasun varastosäiliöt (purkauspaikka 1). Lisäksi ruukkirakennusten ja jokirannan välissä on kevyen polttoöljyn varastosäiliö (purkauspaikka 2). Purkausalueitta ei ole asfaltoitu eikä viemäröity. Kuorimon puukentän reunalla on työkoneiden käyttöön tarkoitettu kevyen polttoöljyn säiliö (5 m 3 ). Purkauspaikan 3 aluetta ei ole asfaltoitu eikä viemäröity.

10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 10 Kartonkitehtaan tuotantoteknologian taso on vaihteleva verrattuna paperiteollisuuden 2001 BREF-dokumenttiin. Osa edustaa BAT-tekniikkaa ja osa on jo vanhentunutta tekniikkaa. Kokonaisuutena mekaanisen massan valmistus on BAT-tasoa. Puunkäsittely on BATtekniikka kuorinnan edustaessa perinteisempää tekniikkaa. Hiomoprosessi käyttää vähän energiaa, valkaisukemikaalien käyttö, vedenkulutus ja päästöt ovat tavanomaisia verrattuna BAT-tasoon. Kuivaksi puristettu kuorijäte myydään polttoaineeksi. Tulevaisuudessa kuori poltetaan ja energia hyödynnetään paikan päällä. Kartonkikoneen eri osat edustavat eri teknologioita. Märkäprosessit ovat pääasiassa vanhoja, eivätkä edusta BAT-tasoa. Vedenkulutus on selkeästi korkeampi, kuin mihin tämän päivän tekniikalla päästäisiin. Tosin päästöt veteen (kg/tuotetonni) ovat alan keskiarvoja. Syynä on kuitujen korkea talteenottotaso ja prosessien lyhyet viipymät puuperäiset yhdisteiden liukenemiselle. Vedenkulutusta on tarkoitus vähentää BAT:n mukaisella kiekkosuodatin -projektilla. Tehtaan energiatehokkuus on selvitetty viimeksi vuonna 1998 ja osittain päivitetty ESCO-energiansäästöprojektin yhteydessä. Tehtaalla on suunnitteilla useita energian käyttöä muuttavia ja tehostavia hankkeita, joiden yhteydessä tarkastellaan myös energiatehokkuutta. Stromsdal 2000-projektissa parannettiin tehtaan energiatehokkuutta nostamalla pohjakartonkirainan kuiva-ainepitoisuus 37 %:sta %:in. Lisäksi kartonkikoneen hukkalämpöä pyritään hyödyntämään huuvan korvausilman, tehtaan ilmanvaihdon tuloilman ja prosessivesien lämmitykseen. Suomessa ESCO-toiminta on osa kansallista energiansäästöohjelmaa.

11 11 Kiekkosuodatin -projekti vähentää vedenkäyttöä ja tehostaa lämpöenergian käyttöä. Myös päällystyskoneen kuivatuskonseptia kehittämällä on tarkoitus lisätä energiatehokkuutta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Tehtaasta ei päästetä jätevesiä vesistöön. Jätevedet johdetaan keräilysäiliöiden kautta sekä suoraan prosessista omaan esikäsittelyyn (selkeytysallas) ja edelleen Koillis- Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien esikäsittelyä on mahdollista tehostaa (tarpeen vaatiessa) kemiallisella käsittelyllä. Tehdas laskee suoraan vesistöön ainoastaan jäädytys- ja tiivistysvesiä sekä poikkeustilanteissa esiselkeytettyä jätevettä biologisen puhdistamon ohi. Puhdistamolle on talvella rakennettu tasausallas (1 500 m 3 ), joka tasaa puhdistamon kuormitusta ja suojelee biologista prosessia onnettomuustilanteissa. Tehdas tarkkailee päivittäin jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua. Näytteistä määritetään COD, BOD, N, P, kiintoaine, ph ja Q. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta vastaa Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy. Päästöt ilmaan Tehtaan ilmapäästöt johtuvat pääosin energian tuotannosta. Tehtaan rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2003 noin 157 t, typenoksidipäästöt 66 t ja hiukkaspäästöt 13 t. Lisäksi liikenteestä ja kuorimon puukentältä aiheutuu ilmaan hajapäästöjä, kuten pölyä. Melu Vuonna 2004 tehdyn tehtaan ympäristömelua aiheuttavien toimintojen kartoituksen mukaan voimakkaimmat melulähteet ovat hiomon hiokepuiden katkaisupöytä (114 db) ja kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhallin (113 db). Muita yli 100 db:n melulähteitä ovat erilaiset puhaltimet ja tehtaan katolla olevat ulostulokanavat.

12 12 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteet lajitellaan syntypaikassaan ja varastoidaan kullekin jätelajille varatussa paikassa ennen niiden toimittamista hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Tehtaan sisällä on jäteastiat metalli-, kaatopaikka-, keräyspaperi- ja hylsyjätteelle. Ulkotiloissa on jätekalustoa kaatopaikka-, keräyspaperi-, metalli-, rakennus-, kuormalava- ja ongelmajätteille. Toiminnassa syntyvät jätejakeet, niiden laatu ja määrä sekä käsittely on esitetty oheisessa taulukossa. Jätelaji Numerotunnupaino Kokonais- Kuiva-aine Tyyppi Vastaanottaja (t/a) % Kuorimon kuiva kuori Biowatti Oy Kuorimon kuiva kuori KSYH:n kompostikenttä Puutavaran katkaisu- ja tasauspätkät Biowatti Oy Kuorimon tikkuroska KSYH:n kompostikenttä Kuorimon märkäkuori ja sahajauho KSYH:n kompostikenttä Metalliromu , Vartiaisen kuljetusliike Sekajäte Outokummun kaatopaikka Jäteöljy, vesipit. <20 % , Lassila & Tikanoja Oyj Jäteöljy, kirkas , Lassila & Tikanoja Oyj Öljyiset vedet ja emulsiot ,12 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljynerotuskaivon kokon nesteosa ,8 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljynerotuskaivon pohjasakka ,16 3 Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä öljypitoinen jäte ,12 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljysäiliön puhdistusjäte, neste ,3 3 Lassila & Tikanoja Oyj Liuotinjäte, halogenoimaton ,17 3 Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä maali-, liima- ja lakkajäte ,37 3 Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket ,33 3 Lassila & Tikanoja Oyj Paristojäte, lajittelematon ,037 3 Lassila & Tikanoja Oyj Laboratoriokemikaalijäte, lajiteltu ,54 3 Lassila & Tikanoja Oyj Polymeroituvat jätteet ,28 3 Lassila & Tikanoja Oyj Epäorgaaninen pienerä ,03 3 Lassila & Tikanoja Oyj Asbestijäte ,64 3 Lassila & Tikanoja Oyj Sähkö- ja elektroniikkaromu ,44 3 Lassila & Tikanoja Oyj Tynnyrit ,35 3 Lassila & Tikanoja Oyj Kertakäyttöestekontit, muovia ,75 3 Lassila & Tikanoja Oyj Tynnyrit ,3 1 Useita Kertakäyttöestekontit, muovia ,2 1 Useita Kartonkikoneen viirat ja huovat Useita Hylätyt kartonkierät, hyötykäyttöön Useita 1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte, 3 = ongelmajäte KSYH = Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy

13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 13 Vaikutus pintavesiin Tehdas laskee suoraan vesistöön ainoastaan jäähdytys- ja tiivistysvesiä eikä niillä ole vaikutusta vesistön tilaan. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Tehtaan alueella ei ole yhdyskuntien vedenottoon suunniteltuja pohjavesialueita, eikä alueella ole saastunutta maa-ainesta. Vaikutus ilmaan Päästöjen vähäisyyden ja leviämisen takia tehtaan päästöt eivät merkittävästi heikennä alueen ilmanlaatua. Myös tulevaisuudessa toiminnasta yhdessä muiden alueen päästölähteiden kanssa ei aiheudu niin suuria päästöjä ilmaan, että ne voisivat heikentää ilmanlaatua valtioneuvoston asetuksessa annettujen raja- ja ohjearvojen lähelle. Juankoskella ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä Melu Kartonkitehtaan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso 55 db(a) ulottuu noin metriä tehdasalueen ulkopuolelle. Kuitenkaan melu ei ylitä päiväajan ohjearvoa 55 db(a) lähimpien asuinalueiden kohdalla. Yöaikaiset melutasot ovat tehtaan länsi- ja eteläpuolella lähes samat kuin päivällä. Hiomon etelä- ja itäpuolella yöaikaiset melutasot ovat alhaisemmat kuin päivällä, koska voimakkain melulähde, katkaisupöytä ei ole käytössä yöaikaan.

14 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 14 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on normaalia laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua, jolla turvataan prosessin normaali toiminta ja eliminoidaan häiriötilanteita. Käyttöhenkilökunta tarkkailee tuotantoprosesseja mittalaitteilla ja tekemällä laadunvalvonta-analyyseja. Käytönvalvonnalla ja suunnitelluilla huoltotoimenpiteillä varmistetaan laitteiden toimivuus. Energian ja veden kulutus sekä jätemäärät tilastoidaan kuukausittain. Sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla tarkkaillaan ja kehitetään toimintatapoja ja ohjeistusta sekä ohjeiden noudattamista. Tehtaalla tehdään myös lakisääteiset paineastia-, palo- ja työsuojelutarkastukset. Tulevien raaka-aineiden määrän ja laadun tarkistaa varastonhoitaja tai kemikaalimies. He vastaavat myös, että tulevat kuormat puretaan asianmukaisesti varastoihin. Erikoiskemiakaalien purkuputket ovat varustettua lukollisilla hatuilla. Tehdas tarkkailee käyttämänsä raakaveden määrää magneettisella mittalaitteella ja laatua analysoimalla kaksi kertaa viikossa kiintoaine- ja COD-pitoisuus, rautapitoisuus, ph, johtokyky, sameus, kovuus ja permanganaattiluku. Jäädytysvesien määrää ja laatua ei tarkkailla. Tiivistevesien määränä käytetään vuonna 2003 määritettyä keskimääräistä vuorokausivirtaamaa. Tiivistevesilinjaan asennetaan magneettinen määrämittaus. Tiivistevesistä määritetään vuorokauden keräilynäytteistä päivittäin COD- ja kiintoainepitoisuudet. Tiivistevedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle kartonkikoneen seisokkitilanteissa, jolloin vesien kiintoainepitoisuus kasvaa. Puhdistamon ohi juoksutettavasta esiselkeytetystä vedestä otetaan kokoomanäyte, veden määrä mitataan patomittauksena ja näytteestä mitataan ph, kiintoaines, COD, ammoniumtyppi ja liukoinen fosfori. Puhdistamolle johdettavien vesien ph-tasoa seurataan jatkuvasti prosessinohjausjärjestelmän avulla valvomoissa.

15 15 Molempien kattiloiden käyttöpäiväkirjaan kirjataan neljän tunnin välein mm. öljyn paine, lämpötila, emulsioveden määrä, öljyn määrämittarin lukema, höyryn paine ja määrä. Lisäksi kirjataan savukaasujen lämpötila, tummuus, happipitoisuus sekä ulospuhallukset ja nuohoukset. Polttoaineiden määrät tilastoidaan kuukausittain. Tehtaan toiminnoista syntyvien jätejakeiden määrät kirjataan raporttiin kuukausittain. Kuivan kuoren, märän kuoren ja sahajauhon kuiva-ainepitoisuus ja ominaispaino määritetään. Kokonaisjätemäärät kerätään vuosittain VAHTI-vuosiyhteenvetolomakkeelle ja toimitetaan viranomaisille sähköisessä muodossa. Ongelmajätehuollosta vastaava raportoi ongelmajätteistä. Päästötarkkailu Päästöjä tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti tehtaan itsetarkkailuna ja ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden tekemänä. Tehtaan suoranaisia vesipäästöjä ovat Nash-pumppujen tiivistevedet. Tiivistevesien vuorokauden kokoomanäytteistä tehdään kuukauden yhdistelmänäyte, josta määritetään kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuuden. Myös virtaamapainotteisesta puhdistamon ohi juoksutettavasta esiselkeytetystä yhdistelmävesinäytteestä määritetään biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen kiintoaine sekä kokonaisfosfori ja typpi. Kattilaitosten päästöt ilmaan lasketaan vuosittain polttoaineiden kulutuksen, ominaispäästö- ja käyttöaikatietojen perusteella ja raportoidaan viranomaisille. Kattiloiden hiukkaspäästöt mitataan kolmenvuoden välein. Vuoden 2002 mittausten mukaan päästötaso oli noin 10 mg/mj. Vaikutusten tarkkailu Kartonkitehtaan päästöjen aiheuttama vaikutus alapuoliseen vesistöön sisältyy Koillis- Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailuun.

16 16 Pohjaveden laadun tai määrän tarkkailuun ei ole tarvetta. Myös tehtaan vaikutukset alueen ilma laatuun ovat niin vähäiset, ettei ilmaan kohdistuvien päästöjen vaikutustarkkailu ole tarpeen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Tehtaan ympäristöriskit on analysoitu vuonna Mahdollisia ympäristövahingon aiheuttamia kemikaaleja ovat raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy, voiteluöljyt, rikkihappo, lipeä ja fosforihappo. Lisäksi poikkeuksellisen suuret massa-, päällystepastatai pigmenttipäästöt jäteveden mukana puhdistamolle voivat aiheuttaa välillisesti puhdistamon toimintahäiriöiden kautta ympäristövahingon. Ympäristöriskianalyysi päivitetään vuonna 2004 ja arvioidaan kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvä vaara. Tulokset toimitetaan viranomaisille. Vuonna 2002 yhtiö täydensi öljyntorjuntakalustoa niin, että koko tehtaan alapuolinen vesialue voidaan tarvittaessa sulkea. Lisäksi tehtaan sisäisen vakavan öljyvuodon sattuessa voidaan öljypuomi laskea etuselkeyttimeen ja estää jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen. Vuonna 2004 jätevedenpuhdistamon tasausallasta on laajennettu niin, että allastilavuutta voidaan käyttää kemikaalionnettomuuksien varoaltaana. Tasausaltaan käyttö eri tilanteissa ohjeistetaan ja henkilöstö koulutetaan sen käyttöön. Tehtaan pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna 2004 ja vastuualueet ja henkilöt on nimetty. Tehtaalla on oma palokunta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty ja

17 Lupahakemuksesta tiedottaminen 17 Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä kaupunginhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Juankosken kaupungissa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Savon Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. Lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että kolmen polttoaineiden purkupaikan ja yhden kemikaalien purkupaikan päällystäminen tiiviillä asfaltilla on tarpeen aineiden talteenoton helpottamiseksi vahinkotilanteissa. Polttoöljyjen purkupaikoilla tulee olla saatavilla imeytysmateriaalia. Alueet, joissa varastoidaan tai käsitellään nestemäisiä polttoaineita, tulee olla varustettu öljynerotuskaivoilla. Lisäksi kemikaalien suora kulkeutuminen puhdistamolle tulee estää. Kemikaalit tulee säilyttää asianmukaisissa tiloissa, joissa on tiiviit reunalta korotetut lattiat tai varoaltaat. Varoaltaiden tilavuuden tulee vastata kemiakaalien varastointitilavuutta. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää keskiäänitasoa 55 db(a) päivällä (klo 7 12) eikä yöllä (klo 22 7) tasoa 50 db(a). Tehtaan melu on kapeakaistaista ja sisältää impulssimaisia ääniä. Melun vaihtelevuus ja häiritsevyys tulee huomioida vertaamalla raja-arvoja yhden tunnin ajalta integroituihin mittaus- ja laskentatuloksiin. Laitoksen aiheuttama melu ylittää yöajan 50 db(a):n keskiäänitason läheisellä tehdasalueen länsi- ja eteläpuoleisella asuinalueella. Suurimmat melukohteet ovet hiomon katkaisupöytä sekä kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhallin. Stromsdal Oyj:n tulee tehdä tarpeelliset toimenpiteet vaaditun melutason saavuttamiseksi. Selvitys laitoksella tehdyistä toimista melun vähentämiseksi tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Kartonkitehtaan toimintaa on suunnitelmien mukaan tarkoitus laajentaa. Laajennuksen yhteydessä tehtävissä investoinneissa tulee

18 myös huomioida meluntorjunta ja sen kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto, jotta laitoksen melutaso ei entisestään kasvaisi. 18 Laitoksen melutaso tulee varmistaa tarkistusmittauksin meluntorjuntatoimenpiteiden valmistuttua. Mittaukset laitoksen aiheuttamasta melusta tulee lisäksi uusia vuonna 2009, jolloin suunnitellut laitoksen laajennustoimet on suoritettu. Stromsdal Oyj:n ilmapäästöt koostuvat pääasiassa raskasta polttoöljyä käyttävien kattiloiden päästöistä sekä liikenteen ja kuorimon aiheuttamista pölypäästöistä. Hakemuksessa ei käy ilmi jäävätkö kattilat kokonaan käytöstä pois Juankosken Biolämpö Oy:n kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Molempien öljykattiloiden hiukkaspäästöt saavat ympäristökeskuksen esityksen mukaan olla enintään 40 mg/mj. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa lisäksi olla enintään 1,0 painoprosenttia. Savukaasuista tulee mitata jatkuvatoimisesti lämpötilaa, happipitoisuutta ja tummuutta. Lisäksi hiukkaspäästömittaukset tulee tehdä kolmen vuoden välein. Mikäli raskaan polttoöljyn kattilat tullaan poistamaan käytöstä, tulee käytön loppumisesta ilmoittaa hyvissä ajoin laitoksen valvojalle. Stromsdal Oyj:n jätevedet johdetaan käsiteltäväksi viereiselle Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Suurin osa puhdistamon tulovirtaamasta ja tulokuormasta koostuu tehtaan vesistä. Tehtaan jätevesistä noin 80 % tulee kartonkitehtaalta ja loput noin 20 % kuorimolta. Tehtaalta puhdistamolle johdettavan veden määrä vaihtelee tuotannon mukaan, vuonna 2004 tulovirtaaman ollessa keskimäärin m 3 /d. Kartonkitehdas ei vedenkulutuksen osalta ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Tahtaalla on lisäksi suunnitelmissa laajentaa tuotantoa, minkä seurauksena tehtaan jätevesien määrä ja puhdistamolle aiheutuva kuormitus lisääntyy entisestään. Hakemuksessa esitetään muutamia keinoja tehtaan jätevesien määrän ja kuorman vähentämiseksi. Muun muassa prosessiveden käytön vähentämiseksi, kiintoaineen talteen ottamiseksi sekä energiantarpeen vähentämiseksi kartonkikoneelle on suunnitteilla kiekkosuodin. Suotimen mahdollista käyttöönottoajankohtaa ei kuitenkaan esitetä.

19 19 Stromsdal Oyj:n tehtaalla tulee aktiivisesti panostaa jätevesien määrän vähentämiseen. Suunnitteilla olevan kiekkosuotimen tai muun vastaavalla tekniikalla toteutetun prosessin käyttöönotto on välttämätöntä, etenkin tehtaan tuotannon laajentuessa ja jätevesien määrän lisääntyessä. Menetelmä tulisi ottaa käyttöön ennen tuotannon huomattavaa laajentumista nykyisestään. Seuraavan lupahakemuksen yhteyteen tulee lisäksi selvittää mahdollisuudet tehtaan ja kuorimon jätevesien määrän sekä kuorman vähentämiseksi entisestään muun muassa kuivakuorinnan käyttöönotolla. Hakemusasiakirjoissa ei esitetä kattavia tietoja tehdystä ja suunnitelluista toimista jätteiden määrän vähentämiseksi eikä tietoja tällä hetkellä hyödynnettävistä jätteistä tai niiden määristä. Tulevaisuudessa laitoksella esitetään olevan suunnitelmia reunanauhasilpun ja hylsyjätteen hyödyntämiseksi sekä palavan jätteen toimittamiseksi polttoon. Jätteiden laatua ja määrää on seurattava säännöllisesti. Jätteet on lajiteltava ja ne on toimitettava käsittelyyn asianmukaisiin luvallisiin paikkoihin. Laitoksella muodostuu runsaasti hyödynnettäväksi kelpaavia jätejakeita, jotka tulisi hyödyntää ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Hakemuksessa ei käy ilmi muun muassa hylsyjätteen tai kartongin reunanauhasilpun nykyinen sijoituskohde. Mikäli jätteet toimitetaan sekajätteen seassa kaatopaikalle, tulee laitoksen jätehuoltoa kehittää siten, että hyödyntämiseen kelpaavia jätteitä ei jatkossa toimitettaisi kaatopaikalle. Hakemuksessa ei ole esitetty lumien läjittämispaikkaa. Laitoksen tulisi osoittaa tietty lumenkaatopaikka sekä tiedot alueen vesien johtamisesta. Osa tehtaan puukentästä sijaitsee pohjavesialueella ja aivan kosken rannassa. Tukkikenttä on sijoitettu sorapohjaiselle alueelle, eikä pihavesien laadusta sekä kulkeutumisesta alueella ole tietoa. Koska tukkikentän alueella on runsaasti toimintaa ja muuta liikennettä sekä alue sijoittuu osittain pohjavesialueelle ja vesistön läheisyyteen, tulee mahdollisuudet tukkikentän päällystämiseksi ja alueen hulevesien johtamiseksi asianmukaiseen paikkaan selvittää.

20 20 Stromsdal Oyj:n raskaan polttoöljyn kattilat ovat toimineet nykyisellä paikallaan jo useita kymmeniä vuosia, joten maaperän pilaantuminen öljyllä kattiloiden alueella on mahdollista. Mikäli kattilat poistetaan nykyisiltä paikoiltaan energiantuotannon mahdollisesti siirtyessä Juankosken Biolämpö Oy:lle, tulee Stromsdal Oyj:n esittää suunnitelma raskaan polttoöljyn kattiloiden käytöstä poistamisesta, maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksista kattiloiden alueella sekä mahdollisesta maaperän kunnostamisesta. Stromsdal Oyj:n tulee koota kaikki hakemuksessa esitetyt laitoksen käyttö- ja päästötarkkailut sekä ympäristövaikutusten tarkkailut yhteen tarkkailusuunnitelmaksi. Tarkkailutiedot tulee raportoida sähköisesti ympäristökeskukselle jokaisen vuoden helmikuun loppuun mennessä. Jätevesien osalta tarkkailusuunnitelman tulee sisältää käyttö- ja päästötarkkailut jätevesien esikäsittelyn, Nash-vesien sekä ohijuoksutettavien vesien osalta. Tiedot edellä mainitusta tarkkailusta tulee mainita myös Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n tarkkailuohjelmassa. Puhdistamolta vesistöön johdettavan COD-kuorman laskentaan tulee lisätä Nashvesistä määritettävä COD-kuorma. Raskaan polttoöljyn kattiloiden päästötietojen tulee sisältää polttolaitoksen normaalin toiminnan aikaisten päästöjen lisäksi alas- ja ylösajojen ja häiriötilanteiden päästöt. Raportoinnin yhteydessä tulee lisäksi ilmoittaa laskentatiedot, joilla esitettyihin päästöarvoihin on päästy. Luvan saajan tulee osallistua tarvittaessa Juankosken kaupungin ilmanlaadun seurantaan. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää toimintasuunnitelma laitoksen häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Laitoksella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa välittömästi ympäristökeskukselle sekä Juankosken kaupungille.

21 21 Laitoksella käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatua ja kulutusmäärää tulee tarkkailla. Ennen uusien prosessikemikaalien käyttöönottoa tulee asiasta ilmoittaa etukäteen ympäristökeskukselle. Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakija tulisi velvoittaa jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus viimeistään mennessä. Juankosken kaupungin ympäristönsuojelulautakunta lausuu, että Nash tyhjiöpumppujen vesi tulisi jatkossa ohjata Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n puhdistamolle, jolloin vesistöön tuleva kiintoaineskuorma vähenee. Kartonkitehtaan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota vedenkäyttöön koko tuotantoprosessissa, pyrkiä vähentämään kuitujen joutumista jätevedenpuhdistamolle ja pääsemään BAT:n mukaiseen toimintaan. Stromsdal Oyj:n on tehtävä valvontasuunnitelma, miten menetellään, jos ympäristövahingon aiheuttavaa kemikaalia, raskasta polttoöljyä, kevyttä polttoöljyä, voiteluöljyä, rikkihappoa, lipeää, fosforihappoa tai poikkeuksellisen suuri massa-, päällystepasta- tai pigmenttipäästö pääsee jätevedenpuhdistamolle. Juankosken kaupunginhallitus toteaa lausunnossa, että Nash-vesien sisältämät kiintoainemäärät ovat vähäiset ja niiden ohjaaminen yhteispuhdistamolle lisäisi merkittävästi puhdistamon hydraulista kuormitusta. Tämä haittaisi merkittävästi puhdistamon toimintaa lisäämällä virtausta ja nostamalla lietetä pintaan. Jos Nash-vesien ohjaamisella sivuun saadaan puhdistamon toiminnan vakautumisena suurempi hyöty ympäristön kannalta, tulisi tämä ottaa lupamenettelyssä huomioon. Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto lausuu, että Juankosken kartonkitehtaan ympäristöön on alkujaan muodostunut lähinnä henkilökunnan tarpeisiin rakennettua asutusta. Tuotannon muuttuessa ja toimintatapojen tehostuessa toiminnan aiheuttama melu on lisääntynyt ja ylittää läheisiä asuinalueilla yöajan ohjearvot. Terveysviranomaiselle ei ole tehty meluvalituksia.

22 22 Kuorimon ja hiomon siirtyessä mahdollisesti toimimaan yöaikana melun häiritsevyys on otettava huomioon ja pyrittävä järjestelyihin, joilla estetään melun leviäminen asuinalueille. Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoa hoitaa ja tarkkailee tehtaan henkilökunta. Puhdistamon toiminnassa on ollut pitkäaikaisia häiriöitä ja huonosti puhdistettua jätevettä on johdettu alapuoliseen vesistöön. Häiriötilanteista ei ole tiedotettu ranta-alueiden asukkaille eikä terveysviranomaiselle. Merkittävistä puhdistamon häiriöistä ja puhdistamattoman jätevedenjohtamisesta on välittömästi tiedotettava viranomaisille ja alueen asukkaille mahdollisten terveyshaittojen välttämiseksi. Itä-Suomen lääninhallitus toteaa lausunnossa, että yöajan melupäästöä tulisi vähentää. Tehtaan toiminta tulisi järjestää niin, ettei siitä aiheudu melusta, jätteistä tai jätevesistä aiheudu terveyshaittaa ympäristön asukkaille. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Hakijan selitys Hakija on toimittanut selitykset lausuntoihin Vuonna 2005 suunnitellaan kemikaalien purkupaikka 1:lle tarvittavat muutostyöt ja ne toteutetaan kesällä Kemikaalien purkupaikka 3 toiminta on tarkoitus lopettaa vuoden 2006 aikana ja siirtää toiminnot purkupaikalle 1. Kemikaalien purkauspaikalle 2 ja polttoaineiden purkauspaikalle 3 suunnitellaan kevään 2005 aikana paikallisasfaltointi ja viemäröinti. Suunnitelmat toteutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Puukentän asfaltointi ja viemäröinti ei ole tarpeen, koska sen alla osittain oleva pohjavesialuetta ei koskaan tulla hyödyntämään vedenotossa. Lisäksi hankeen kustannukset ovat kalliit (1,4 M ).

23 23 Raskaan polttoöljyn purkauspaikka 1 poistuu käytöstä, kun Juankosken biolämpölaitos valmistuu. Paikkaa pidetään varalla ainakin vuoden 2007 loppuun saakka, jotta varmistutaan uuden kattilalaitoksen ja kartonkitehtaan yhteistoiminnan sujuvuudesta. Nestekaasun vastaanotto ja varastointi on tarkoitus siirtää toisaalle tehdasalueelle pois ruukkimiljööstä. Aikataulu on vielä avoin. Polttoaineiden purkupaikka 2 ei ole teollisessa käytössä, vaan varastosäiliön öljyä käytetään vain ruukkirakennusten lämmitykseen. Purkupaikan käyttö, mahdolliset muutokset tai siirrot sisällytetään perinnemiljööprojektiin. Vuonna 2004 tehdyn ympäristömeluselvityksen mukaan Koivukosken asuntoalueen yöaikainen melu on suurimmaksi osin peräisin kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhaltimesta. Laitteeseen tehdään vuoden 2005 aikana tarvittavat muutokset melupäästön vähentämiseksi. Tuotantoa lisättäessä tai mikäli kuorimo alkaa toimia myös yöaikaan, tullaan meluntorjunta ottamaan huomioon suunnittelussa ja toiminnassa (mm. puun katkaisupöydän melun vähentäminen). Keväällä 2006 on tarkoitus siirtyä käyttämään Juankosken Biolämpö Oy:n höyryä, jolloin omat raskaan polttoöljyn kattilat poistuvat päivittäisestä käytöstä, mutta ne jäävät varalle ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Kattilat sijaitsevat betonilattian päällä tehtaan sisällä. Jätevesien vähentäminen on tehtaan taloudellisen intressin mukaista ja jatkuvan kehittämisen kohteena. Kiekkosuotimen käyttöönotto säästäisi energiaa ja raaka-aineita sekä paranaitasi jätevedenpuhdistusta (vähentää kuitupäästöjä %, vesimäärää 30 %). Kiekkosuotimesta hankkeen suuruuden vuoksi tullaan päättämään erikseen. Selvitys jätevesimäärän ja -kuorman pienentämisestä on ajankohtainen uuden lupahakemuksen yhteydessä.

24 24 Selvitys kuivakuorintaan siirtymisestä tehdään seuraavan lupahakemuksen yhteydessä. Arviolta vuonna 2012 nykyinen kuorimo tarvitsee perusteellisen kunnostuksen. Käytännössä kuivakuorintaan siirtyminen edellyttää kuorimon uudelleen rakentamista ja kalliita investointeja (3-5 M ). Jätehuoltoa tehostetaan. Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitos hyödyntää maksimaalisesti tehtaan sivutuotteita ja puhtaita jätteitä. Hylsyjätteen hyötykäytöstä materiaalina on käyty alustavia neuvotteluja. Lisäksi hylsyjätteen soveltuvuus poltettavaksi selvitetään. Kartonkisilppu toimitetaan hyötykäyttöön (Veto Stop, Imatra). Lumi läjitetään tehtaan piha-alueelle ja tarvittaessa osa Juankosken kaupungin osoittamalle lumenkaatopaikalle. Suuri osa lumesta käytetään kevättalvella raakapuun pakastevaraston valmistamiseen. Lumien sulamisvedet johtuvat luonnollisia kulkureittejä maastoon. Kaikki voimassa olevat ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmat ovat koottu jo nyt yhteen kansioon eikä tarkkailusuunnitelmien kirjoittamien samaan dokumenttiin lisää niiden käytettävyyttä. Vaatimus "puhdistamolta vesistöön johdettavan COD-kuorman laskentaan tulee lisätä Nash-vesistä määritettävä COD" on epäselvä. COD-kuorma on jo nyt seurannassa ja sille on sovellettu Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevesiluvan vastaavaa arvoa. Jäähdytysvesien COD-kuorman lisääminen jätevesipuhdistamon aiheuttamaan vesistökuormaan sekoittaa kaksi erillistä asiaa keskenään. Nash-pumppujen tiivistevesien käsittelyä, seurantaa tai ympäristökuormitusta ei ole tarpeen muuttaa. Nash-pumput aiheuttavat noin 5 mg/l lisäyksen jokiveden COD:hen, joka luonnostaan on tasolla mg/l (keskiarvo 38 mg/l). Joen COD kuorma on laskennallisesti 164 t/vrk ja siihen nähden Nash-pumppujen aiheuttama kuormitus 7,5 kg/vrk on merkityksetön alapuolisen vesistön kannalta. Nash-vesien johtaminen puhdistamolle ei ole sen toiminnan kannalta (lisää turhaan hydraulista kuormaa) järkevää, vaan pikemminkin haitallista. Vuonna 2005 otetaan

25 käyttöön lisäjärjestelmä, joka tarkkailee Nash-vesien laatua jatkuvasti ja tarvittaessa ohjaa vakavassa häiriötilanteessa likaantuneet vedet puhdistamolle. 25 Häiriö- ja poikkeustilanteiden toimintasuunnitelmaa kehitetään. Ympäristöriskianalyysi valmistuu toukokuussa Kemikaalien laadun ja määrän tarkkailu ja raportointi tehdään jo nykyisen käytännön mukaan riittävän tarkasti ja ilmoitetaan vuosittain Vahti-tietokantaan. Suuren päästön sattuessa ei tarvita erillistä valvontasuunnitelmaa, vaan toimitaan tilanteen ja tehtaan suojelusuunnitelman mukaan. Vuonna 2004 käyttöönotettu tasausallaslaajennus toimii puskurivarastona. Tehtaalla on 200 m 3 puskusäiliö häiriötilanteille. Vakavien päästöjen yhteydessä tehdään ylimääräisiä vesistötarkkailuja. Puhdistamon vakavista toimintahäiriöistä ilmoitetaan ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojelusihteerille sekä puhdistamattoman kuntajäteveden ohituksista myös kaupungin terveysviranomaisille. Huoltotöistä, joihin saattaa liittyä ohijuoksutuksia, voidaan ilmoittaa paikkakunnan lehdessä. Neuvottelut ja tarkastukset Ympäristölupavirasto on pitänyt tehtaalla tarkastuksen. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on antanut Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toimintaan ympäristöluvan nro 113/04/2. Laitos tuottaa höyryä kartonkitehtaalle. Toiminta alkaa vuoden 2006 aikana.

26 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 26 KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupa-asian dnro ISY-2004-Y-106 ja antanut tänään sitä koskevan päätöksen nro 123/05/2. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Stromsdal Oyj:lle Juankosken kartonkitehtaan toimintaan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista hiokkeen, kartongin ja energian tuotantoa Juankosken kaupungissa sekä antaa seuraavat lupamääräykset. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden vesistön pilaantumiseen perustuvia vahinkoja, joista olisi määrättävä ympäristönsuojelulain mukaisesti korvaukset ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin Prosesseissa muodostuvat jätevedet ja piha-alueiden likaiset valumavedet on kerättävä ja johdettava Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle yhtiön kanssa tehtyä sopimusta noudattaen siten käsiteltynä, etteivät ne vaikeuta puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. Puhtaat jäähdytys-, sade- ja rakenteiden kuivatusvedet voidaan johtaa suoraan vesistöön. Laitoksesta suoraan vesistöön johdettavien vesien aiheuttamien päästöjen tulee olla mahdollisimman pienet. Nash-pumppujen tiivistysvesien määrää ja laatua on tarkkailtava jatkuvasti ja johdettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi COD-

27 päästön ylittäessä pitoisuuden 100 mg/l. Tarkkailun tulokset tulee sisältyä vuosiraporttiin. 27 Normaalista jätevedestä poikkeavat, puhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa oleellisesti heikentävät jätevedet on johdettava jätevedenpuhdistamon tasaus/varoaltaaseen. Varoaltaan vedet on tarpeen mukaan käsiteltävä ennen johtamista puhdistamolle tai johdettava puhdistamolle niin pienellä virtaamalla, että puhdistamon toimintaa haittaavia vaikutuksia ei synny. Polttonesteiden ja kemikaalien käsittelyalueiden on oltava asfaltti- tai betonipintaisia ja niiltä tulevat sade- ja sulamisvedet on johdettava pinnan kallistuksin sadevesiviemäreihin. Verkosto on varustettava lietteen ja hiekan erottimilla, öljynerottimilla ja sulkulaitteilla siten, että viemärit voidaan tarvittaessa välittömästi sulkea. Näiden varusteiden on oltava käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. Erottimet on tyhjennettävä säännöllisesti ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Kartonkitehtaan jätevesien määrän ja jätevedenpuhdistamolle johdettavan kuorman vähentämistoimia tulee tehostaa. Tavoitteena on, että jätevesimäärä on vähentynyt mennessä 30 % ja jätevesien sisältämien kuitujen määrä 40 %. Suunnitelma tehostamistoimista tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Luvan saajan on tulee selvittää mahdollisuudet kuorimon jätevesimäärän ja -kuorman vähentämiseksi. Myös tukkien varastointialueen päällystämisestä ja hulevesien keräämisestä ja hallitusta johtamisesta tulee laatia yksityiskohtainen selvitys kustannusarvioineen. Selvitykset ja niihin perustuvat suunnitelmat toimenpiteistä on esitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa. Polttoaineet Laitoksella poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,1 painoprosenttia.

28 28 Päästöt ilmaan Öljykattiloiden (11,1 ja 7,9 MW) hiukkaspäästö raskasta polttoöljyä käytettäessä saa olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Hiukkaspäästö mitataan kolmen vuoden välein. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattiloiden käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen, peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. Melu ja pöly Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7 22) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (klo 22 7) 50 db (A). Luvan saajan on toteutettava kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhaltimen meluntorjuntatoimet mennessä ja selvitettävä muut melun vähentämismahdollisuudet sekä tehtävä meluntorjuntasuunnitelma. Suunnitelma tulee toimittaa Pohjois- Savon ympäristökeskukselle mennessä. Tehtaan ulkotoiminnat, kuten raaka-aineiden ja jätteiden käsittely, liikenne sekä kuoren varastointi tulee toteuttaa ja järjestää niin, että ympäristön melu- ja pölyhaitat sekä roskaantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pölyn, melun ja roskien leviäminen tehdasalueen ulkopuolelle on estettävä huolehtimilla riittävistä torjuntatoimenpiteistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehtaalta tulevien jätteiden määrä on minimoitava. Jätteet on lajiteltava ja kerättävä erilleen ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä.

29 Luvan saajan tulee pitää kirjaa kaikista jätteiden hyödyntämiskohteista ja niissä hyödynnettyjen jätteiden määrästä ja laadusta. 29 Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa ongelmajätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. Tehdasalueen maaperän mahdollinen pilaantuminen tulee selvittää ennen lisärakentamista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muututtua. Selvitykset tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Juankosken kaupungin ympäristösuojelu- ja terveysviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tehdasalueelta poistettava lumi on läjitettävä sellaisiin paikkoihin, joista kiintoaines ja roskat eivät pääse sulamisvesien mukana vesistöön. Jos lunta läjitetään tehdasalueelle, on läjityspaikat osoitettava selvillä merkinnöillä ja puhdistettava roskista ja jätteistä heti lumen sulamisen jälkeen. Varastointi Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessiliuokset sekä muodostuvat jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliöiden sekä kaikkien muidenkin kemikaalien lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään tai vesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Polttoöljy- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava riittävän suuriin, tiivisrakenteisiin suojaaltaisiin niin, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön, purkamisen tai rikkoutumi-