Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä

Transkriptio

1 UEF//eRepository DSpace Artikkelit Terveystieteiden tiedekunta 2017 Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä Nissinen Sari Suomen lääkäriliitto info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedversion Suomen lääkärilehti All rights reserved Downloaded from University of Eastern Finland's erepository

2 Tieteessä alkuperäistutkimus Sari Nissinen TtM, työterveyshuollon erityisasiantuntija Työterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto Tuula Oksanen LT, dosentti, johtava asiantuntija Työterveyslaitos, Hyppäys digiin Ulla-Mari Kinnunen TtT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Timo Leino LT, dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto Simo Kaleva VTM, MMM, tutkija Työterveyslaitos, PK-sektori ja kasvu Kaija Saranto TtT, professori Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä Lähtökohdat Sähköisten potilastietojärjestelmien hyödyntämisessä on ongelmia. Tietoja on vaikea löytää, eivätkä ne aina vastaa tarvetta. Työterveyshuolto tarvitsee tietoja muun muassa työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Menetelmät Analysoimme työterveyslääkärien, -hoitajien, -psykologien ja työfysioterapeuttien tapoja kirjata tietoja potilastietojärjestelmiin. Selvitimme myös tietojen saantia järjestelmistä. Sähköinen kysely tehtiin v Vastaajia oli 571. Tulokset Kirjaaminen hallittiin hyvin. Työkykytiedot kirjattiin yleisemmin vapaamuotoisesti kuin rakenteisesti. Työkykyä selvittävät sähköiset kyselyt tallentuivat potilaskertomuksiin vain liitetiedostoina, joten ne oli yleensä kirjattava käsin. Tietojärjestelmästä tai ammattiryhmästä riippumatta suurin osa vastaajista koki, että työkykytietoja oli vaikea saada järjestelmästä. Päätelmät Potilastietojärjestelmät tukevat työkykytiedon saatavuutta huonosti. Tieto saataisiin käyttöön parhaiten, kun sen kirjaamiseen määriteltäisiin luokitukset ja koodistot sekä kirjaamiskäytäntö yhtenäistettäisiin. Liiteaineisto pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 37/2017 Vertaisarvioitu Sähköisten potilastietojärjestelmien toimivuudessa ja tallennettujen tietojen hyödyntämisessä on suuria haasteita. Järjestelmien käytettävyydessä on yhä puutteita, jotka estävät tietojen tehokkaan käytön potilastyössä (1). Tietoja voi olla vaikea löytää, eivätkä kirjatut tiedot aina vastaa tarvetta (2,3). Potilaan hoitoa koskevat päätökset perustuvat paljolti siihen, mitä tietoja potilastietojärjestelmiin on kirjattu. Tieto on Rakenteisuus täsmentää kirjaamista ja helpottaa paluuta aiempiin tietoihin. laadukasta, kun se on oleellista, luotettavaa, ajantasaista ja ymmärrettävää. Heikkolaatuinen tieto voi pahimmillaan johtaa vääriin johtopäätöksiin (4). Terveydenhuollossa tietojärjestelmät ovat keskeinen osa potilaiden hoito- ja palveluprosesseja, lainsäädännön edellyttämää hoidon dokumentointia ja toiminnanohjausta. Niiden käyttö tehostaa palveluja ja parantaa asiakastyytyväisyyttä sekä hoidon laatua ja turvallisuutta (5,6). Laki edellyttää potilastietojen kirjausta, mutta kirjaaminen hyödyttää myös tiedolla johtamista (7). Potilastietojärjestelmät helpottavat ammattilaisten toimintaa vasta, kun ne tukevat potilastyötä ja mahdollistavat tietojen hyödyntämisen (8). Tietojen hyödyntämisen perustana on rakenteinen kirjaaminen, eli tietojen kirjaaminen potilaskertomukseen sovittujen rakenteiden avulla (esim. Kanta-palvelujen mukaiset rakenteet) (9). Rakenteisuus parantaa ja täsmentää kirjaamista ja helpottaa paluuta aiempiin tietoihin (10,11). Kun tiedot kirjataan vapaamuotoisesti, potilaskertomusten tietosisällöt poikkeavat toisistaan ja olennaista tietoa on vaikea löytää (12). Rakenteisesti tallennettua potilastietoa voidaan hoidon lisäksi hyödyntää riskiryhmien ja trendien tunnistamisessa sekä päätöksenteko-, tilastointi- ja raportointijärjestelmissä (7). Rakenteinen tieto on esimerkiksi potilaan diagnoosi-, toimenpide- tai tutkimustieto tai erityisesti työterveyshuollossa tärkeä sairauslomatieto. Työterveyshuollon yhteistyötä työnantajan ja työntekijän kanssa ohjaa hyvä työterveyshuoltokäytäntö, jossa korostuu suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Yhteistyö on vaikuttavaa, kun se on sujuvaa ja sitä arvioidaan säännöllisesti (13). Vuonna 2015 työterveyshuollon piirissä oli 96 % palkansaajista ja työterveysyksiköitä oli toiminnassa yli 400 (14). Työterveyshuollossa 2013

3 Kirjallisuutta 1 Kaipio J, Lääveri T, Hyppönen H ym. Usability problems do not heal by themselves: National survey on physicians experiences with EHRs in Finland. Int J Med Inform 2017;97: Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna Suom Lääkäril 2014;69: Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn. Hahmotus. Tietoa työstä -sarja. Työterveyslaitos Häyrinen K, Saranto K. Tiedon laatu sähköisessä potilaskertomuksessa kirjallisuuskatsaus. FinJeHeW 2009;1: Lakbala P, Dindarloo K. Physicians perception and attitude toward electronic medical record. SpringerPlus 2014;3:63. 6 Soteriades ES, Talias MA, Harmon KT, Schumann SC, Kales SN. Electronic medical record use among US occupational medicine physicians: a national survey. J Occup Environal Med / American College of Occupational and Environmental Medicine 2013;55: Hyppönen H, Vuokko R, Doupi P, Mäkelä-Bengs P, toim. Sähköisen potilaskertomuksen rakenteistaminen. Menetelmät, arviointikäytännöt ja vaikutukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 31/ Nissinen S, Martimo K-P, Kaleva S, Leino T. Työterveyslääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmien käytöstä. Suom Lääkäril 2016;71: Virkkunen H, Mäkelä-Bengs P, Vuokko R, toim. Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas. Keskeisten kertomusrakenteiden kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 2/ Vuokko R, Mäkelä-Bengs P, Hyppönen H, Doupi P. Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta. FinJeHeW 2015;7: Kinnunen U-M. Haavanhoidon kirjaamismalli innovaatio kliiniseen hoitotyöhön. Itä- Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta tehdään vuosittain yli miljoona terveystarkastusta, noin viisi miljoonaa sairaanhoitokäyntiä ja noin yksilöllistä neuvonta- ja ohjauskäyntiä (15). Suuri osa käynneistä liittyy työntekijän työkykyyn (16). Sote-uudistuksessa työterveyshuollon toimintaa on tarkoitus nykyistä enemmän suunnata työkyvyn tukemiseen, joten sillä tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli työurien pidentämisessä. Työkyvyttömyysriskissä olevat työntekijät pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet käynnistyisivät Ammattiryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja tietojen saannissa. oikea-aikaisesti (17). Tämä tarkoittaa, että työkyvyttömyysriskissä olevia tuetaan, heidän työkykyään seurataan ja työnantajalle tuotetaan tietoa henkilöstön työkykyjohtamisen tueksi (18). Onnistuessaan toiminta säästää työkyvyttömyyseläkekustannuksia merkittävästi (19). Työterveyshuollon työntekijät haluavat käyttää potilastietojärjestelmiä ja ovat siinä kokeneita (6,8,20). Järjestelmät eivät kuitenkaan riittävästi tue vastaanotoilla kertyvien tietojen systemaattista käsittelyä ja hyödyntämistä, eikä tiedoista saada järkeviä yhteenvetoja raportointia varten (21,22). Työnantaja-asiakkaat toivovat työterveyshuollosta parempaa raportointia mm. työntekijöiden terveydestä, työkyvystä ja työolosuhteista (23). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten työterveyslääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit käyttävät potilastietojärjestelmiä: miten he kirjaavat työkykyyn liittyvää tietoa ja minkälaisena he pitävät tiedon saatavuutta käytössään olevista järjestelmistä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä maaliskuussa Kysely lähetettiin kaikille Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen (1 454 henkilöä), Suomen Työterveyshoitajaliiton (1 338) ja Työfysioterapeuttien (586) jäsenille sekä Suomen Psykologiliiton työterveyspsykologian erityisalakseen ilmoittaneille jäsenille (311). Siihen vastasi 571 henkilöä, joista oli työterveyslääkäreitä 154 (vastausprosentti 11), työterveyshoitajia 209 (16 %), työfysioterapeutteja 164 (28 %) ja työterveyspsykologeja 44 (14 %). Aineisto kerättiin osana Työterveyslaitoksella vuosina toteutettua Kelan rahoittamaa tutkimushanketta Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollisuudet työterveyshuollon kuntoutusyhteistyössä. Kyselylomake koostui neljästä kysymyskokonaisuudesta ja toisensa poissulkevista vastausvaihtoehdoista, jotka perustuivat tutkijoiden kokemukseen työterveyshuollosta. Lomakkeen käyttökelpoisuutta testattiin etukäteen seitsemällä henkilöllä, joilla oli kokemusta työterveyshuollossa työskentelystä. He eivät kuuluneet potentiaaliseen vastaajajoukkoon. Potilastietojärjestelmien käytön osaamista kysyttäessä käytettiin kolmiportaista Likertasteikkoa: hyvin, kohtalaisesti. Aineistoa analysoitaessa vastausvaihtoehdot huonosti ja kohtalaisesti yhdistettiin, jotta vastausmäärät saatiin riittävän suuriksi. Tutkimusaineisto analysoitiin SAS 9.4 -tilasto-ohjelmalla. Ristiintaulukoinneilla tarkasteltiin tietojärjestelmän käytön ja potilastietojärjestelmän tuotemerkin, tietojärjestelmän käytön ja ammattiryhmän, tietojen saannin ja järjestelmän tuotemerkin sekä tietojen saannin ja ammattiryhmän välisiä yhteyksiä. Ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05. Tulokset Kyselyyn vastanneista 571:stä terveydenhuollon ammattilaisesta suurin osa (89 %) työskenteli työterveyshuollossa. Heistä lähes puolet (46 %) työskenteli lääkärikeskuksessa, noin viidennes (22 %) kunnallisessa liikelaitoksessa tai osakeyhtiössä, 15 % työnantajan omassa työterveysyksikössä, 11 % terveyskeskuksessa ja 6 % työnantajien yhteisessä työterveysyksikössä. Vastaajien käytössä oli kuusi tietojärjestelmää: Acute (n = 130 vastaajaa), Dynamic- Health/ Doctorex (n = 227), Effica (n = 35), Mediatri (n = 24), Pegasos (n = 27) ja Soft-Medic (n = 89). Potilastietojärjestelmän nimen jätti ilmoit ta matta 14 vastaajaa, ja 25 jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Järjestelmäkohtaiseen tarkasteluun otettiin kolme yleisimmin käytettyä järjestelmää: DynamicHealth/Doctorex (42 %), Acute (24 %) ja SoftMedic (17 %). 2014

4 12 Lovis C, Baud RH, Planche P. Power of expression in the electronic patient record: structured data or narrative text? Int J Med Inform 2000;58 59: Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6. 14 Lappalainen K, Aminoff M, Hakulinen H ym. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi Työterveyslaitos Kansaneläkelaitos. Työterveyshuollossa tehtiin miljoona terveystarkastusta ja 5 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä. Tilastokatsaus, Ikonen A. Primary care visits in the Finnish occupational health services and their connections to prevention and work-related factors. Väitöskirja. Studies in social security and health 120. Kela, Research Department Työterveys 2025 yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja Kuvio 1. Työkykyyn liittyvien tietojen saanti potilastietojärjestelmistä (% vastanneista). Vastausten jakauma kysymykseen Saatko potilastietojärjestelmästänne helposti tietoa seuraavista asioista? Työntekijän työ- ja toimintakyvystä yksilötasolla (n = 530) Työntekijän kuormitus- ja voimavaratekijöistä yksilötasolla (n = 532) Työhön liittyvistä vaara- ja kuormitustekijöistä ryhmätasolla (n = 532) Työntekijöiden työ- ja toimintakyvystä ryhmätasolla (n = 528) Työntekijöiden sairastavuudesta ryhmätasolla (n = 530) % Kyllä En En osaa sanoa Potilastietojärjestelmän käyttö tietojen kirjaamiseen sujui hyvin lähes kaikilta vastaajilta (89 %), ja vajaalta puolelta (47 %) käyttö sujui hyvin, kun kyseessä oli raportointi työterveyshuollon asiakkaan työpaikalle (liite 1, > Sisällysluettelot > SLL 37/2017). DynamicHealth/Doctorexin (93 %) ja SoftMedicin (92 %) käyttäjissä oli eniten vastaajia, jotka arvioivat osaavansa kirjata tietoja hyvin. Kirjaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ammattiryhmittäin. Raportoinnin työpaikalle kokivat osaavansa parhaiten työterveyshoitajat (liite 2, > Sisällysluettelot > SLL 37/2017). Vapaamuotoinen kirjaamistapa oli yleisempi kuin rakenteinen kaikkien kysyttyjen tietojen kirjaamisessa työhönsopivuuslausuntoja lukuun ottamatta (liite 3, > Sisällysluettelot > SLL 37/2017). Työterveyshuollossa on käytössä työntekijälle tarkoitettuja, terveydentilaa ja työkykyä selvittäviä sähköisiä lomakkeita. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että lähes kaikkien lomakkeiden tiedot oli kirjattava potilastietojärjestelmään uudestaan käsin. Viidennes ilmoitti tietojen tallentuvan liitetiedostoina (liite 4, > Sisällysluettelot > SLL 37/2017). Yli puolet vastaajista koki saavansa helpoiten tietoa työntekijöiden sairastavuudesta ryhmätasolla, eli ryhmiä koskevina anonyymeina tietoina (kuvio 1). Tietoja työntekijän yksilöllisestä työ- ja toimintakyvystä sai helposti puolet ja ryhmätasolla noin viidennes vastaajista. Tietojen saannissa oli potilastietojärjestelmittäin tarkasteltuna tilastollisesti merkitseviä eroja (taulukko 1). Tietoja työntekijöiden sairastavuudesta ryhmätasolla sai helposti 74 % DynamicHealth/Doctorexin käyttäjistä. Kolmen yleisimmän potilastietojärjestelmän käyttäjissä oli paljon vastaajia, jotka ilmoittivat, ettei työ- ja toimintakykyyn liittyvien tietojen saanti ole helppoa. Heikoimmin tietoja saivat SoftMedicin käyttäjät sekä yksilötasolla (65 %) että ryhmätasolla (80 %). Ammattiryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja tietojen saannissa (taulukko 2). Työterveyshoitajat saivat helpoiten tietoa työntekijän sairastavuudesta ryhmätasolla (72 %). Tietoa sekä työntekijän yksilöllisestä työ- ja toimintakyvystä että kuormitus- ja voimavaratekijöistä saivat helpoimmin työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit. Pohdinta Suomessa uudistetaan parhaillaan lainsäädäntöä, jotta kansalaisten tietoja voitaisiin tehokkaammin hyödyntää väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä hoito- ja palveluketjujen toimivuuden seurannassa. Työterveyshuollossa on tar- Taulukko 1. Tietojen saannin helppous potilastietojärjestelmittäin (% vastanneista, n pienimmillään). Acute (n = 105) DynamicHealth/Doctorex (n = 188) SoftMedic (n = 76) Saa potilastietojärjestelmästä helposti tietoa... Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei p-arvo työntekijän työ- ja toimintakyvystä yksilötasolla < 0,001 työntekijän kuormitus- ja voimavaratekijöistä yksilötasolla ns työhön liittyvistä vaara- ja kuormitustekijöistä ryhmätasolla ns työntekijöiden työ- ja toimintakyvystä ryhmätasolla ns työntekijöiden sairastavuudesta ryhmätasolla < 0,

5 18 Uitti J, toim. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työterveyslaitos, Sauni R, Kivekäs J, Uitti J. Uudet työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet neljänneksen. Suom Lääkäril 2015;70: Triff D, Triff Z, Tigan S, Achimas Cadariu A. Survey on the use of electronic health records by occupational medicine physicians. Applied Medical Informatics 2012;30: Rokkanen T. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos Viljamaa M, Uitti J, Kurppa K, Juvonen-Posti P. Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit. Väliraportti. Työterveyslaitos Hakulinen H, Pirttilä I. Asiakkuus työterveyshuollon ja asiakasorganisaation tulkinnoissa. Työelämän tutkimus 2012;10: Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset Julkaisuja 2016:5. 25 Nelson RR, Todd PA, Wixom BH. Anteedents of information and system quality: An empirical examination within the context of data warehousing. Journal of Management Information Systems 2005;21: Nissinen S, Leino T, Kinnunen U-M, Saranto K. Kokemuksia tietojen vaihdosta työterveysyhteistyössä: terveystarkastuksessa kirjattavat tiedot. FinJeHeW 2016;8: Nissinen S, Leino T, Oksanen T, Saranto K. Relevant patient data for health information exchange: A Delphi method study among occupational health professionals. Occup Med Health Aff 2016;4:244. koitus kehittää kirjaamista muuttamalla tietosisältöjä rakenteisiksi ja automatisoimalla tiedonkeruuta (24). Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon ammattiryhmien kokemuksia työkykyyn liittyvien tietojen kirjaamisesta ja saatavuudesta potilastietojärjestelmissä. Työterveyshuollon ja työnantajan tavoitteena on pitää hallinnassa työkykyä heikentävät riskit. Yhteistyö toimii, kun siihen on selkeä yhteistyömalli, työpaikalla tunnetaan työntekijöiden työkyky ja pystytään varautumaan sitä uhkaaviin tilanteisiin (18). Tietojärjestelmillä on tärkeä osuus yhteistyössä. Työterveyshuollon ammattilaisen pitää pystyä kirjaamaan tarvittavat tiedot sujuvasti ja rakenteisessa muodossa siten, että niitä voi hyödyntää mm. arvioitaessa työntekijän työkykyä ja sopivuutta työhön sekä seurattaessa sairausvastaanottokäyntien yhteyttä työhön ja vaikutusta työkykyyn. Jälkimmäiset voidaan kirjata osassa työterveyshuollon potilastietojärjestelmiä, mutta niiden luokitukset ja kirjaamiskäytännöt eivät noudata suositeltua tapaa (18). Aiemmin kirjattujen tietojen saatavuus on tietojärjestelmän välttämätön ominaisuus (25). Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että tietojen saamisessa käyttöön potilastietojärjestelmästä on vaikeuksia järjestelmästä tai ammattiryhmästä riippumatta. Suurin osa vastaajista arvioi, että lähes kaikkien työkykyyn liittyvien tietojen saamisessa on ongelmia. Työterveyshuollossa tietoa työkyvystä tarvitaan työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi, menetetyn työkyvyn palauttamiseksi ja sairauslomalta työhön palaamisen tukemiseksi (18). Siksi potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niiden käyttöympäristössä yhdessä käyttäjien kanssa. Työterveyshuollossa tähän on halukkuutta (8). Kirjatun tiedon rakenteisuus vaikuttaa tietojen hyödyntämiseen tietojärjestelmistä (7). Tässä tutkimuksessa yleisemmäksi osoittautui vapaamuotoinen kirjaaminen. Vaikka terveyssuunnitelma on työterveyshuollossa yksi oleellisimmista kirjattavista tiedoista, sen kirjasi rakenteisesti vain noin kolmasosa vastaajista. Vapaamuotoinen kirjaaminen kuitenkin heikentää terveyssuunnitelman toteutumisen seurantaa (26 28). Terveyssuunnitelmalle on Suomessa määritelty tietosisältö. Tavoitteena on, että suunnitelma kirjattaisiin yhdenmukaisella rakenteella kaikissa potilasjärjestelmissä. Näin se olisi kaikkien ammattilaisten käytettävissä järjestelmästä riippumatta (29). Kansallinen tietosisältö tulee mahdollisimman pian toteuttaa myös työterveyshuollossa, jossa terveyssuunnitelmat ovat käytössä. Myös työkykyä kartoittavissa sähköisissä lomakkeissa on kehitettävää. Niiden tiedot oli yleensä kirjattava tietojärjestelmään uudestaan käsin tai ne tallentuivat sinne liitetiedostona. Usein tietoja ei edes kerätty sähköisesti. Tutkimuksessamme tästä on esimerkkinä työkykyindeksikysely, joka on työterveyshuollossa käytetty standardoitu mittari (30). Sähköisen asioinnin yleistyessä ainakin lomakkeiden ja kyselyjen yhteenvedot tulee saada käyttöön niin, että ne tallentuvat suoraan potilaskertomukseen. Standardoitujen mittarien liittäminen osaksi sähköistä potilaskertomusta vähentää työtä, kun hoitoon osallistuvat voivat kirjata vain mittarien perusteella tekemänsä päätelmät eikä koko mittarin tietosisältöä (31). Taulukko 2. Tietojen saannin helppous ammattiryhmittäin (% vastanneista, n pienimmillään). Työterveyslääkäri (n = 133) Työterveyshoitaja (n = 175) Työfysioterapeutti (n = 111) Työterveyspsykologi (n = 29) Saa potilastietojärjestelmästä helposti tietoa... Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei p-arvo työntekijän työ- ja toimintakyvystä yksilötasolla < 0,0001 työntekijän kuormitus- ja voimavaratekijöistä yksilötasolla < 0,0001 työhön liittyvistä vaara- ja kuormitustekijöistä ryhmätasolla ns työntekijöiden työ- ja toimintakyvystä ryhmätasolla < 0,001 työntekijöiden sairastavuudesta ryhmätasolla < 0,

6 28 Leino T, Rautio M, Kanervisto M, Tilli J, Kaleva S. Terveystarkastuskäytännöt suomalaisessa työterveyshuollossa. Työterveyslaitos Komulainen J, Vuokko R, Mäkelä M. Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 7/ Tiitola K, Takala E-P, Rentto T, Tulenheimo-Eklund E, Kaukiainen A. Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen. Suositus. Toimia Häyrinen K. Kliininen tieto hoitoprosessissa. Tarkoituksenmukaisen moniammatillisen tietomallin kehittäminen. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN Terveydenhuollon potilastietojärjestelmien käytettävyys ei ole juuri parantunut viime vuosina. Tietojärjestelmät helpottavat ammattilaisten työtä vasta, kun ne tukevat potilastyötä ja mahdollistavat niihin tallennettujen tietojen hyödyntämisen. TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI Työkykytietoa ei ole kätevästi saatavilla työterveyshuollon tietojärjestelmistä. Työterveyshenkilöstö käyttää yleisemmin vapaamuotoista kuin rakenteista kirjaamistapaa. Ammattilaiset joutuvat yleensä itse uudestaan kirjaamaan potilastietojärjestelmään asiakkaille tarjottavien työkykyä kartoittavien sähköisten kyselyjen tiedot. Tuloksiamme pitää arvioida seuraavien vahvuuksien ja heikkouksien kannalta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, joka kohdistettiin kaikille tutkittujen ammattiryhmien ammattiliittojen ja -yhdistysten jäsenille. Lähes kaikki käyttivät työssään sähköistä potilastietojärjestelmää ja työskentelivät työterveyshuollossa, useimmat lääkärikeskuksissa. Niissä työskentelevien osuus oli hieman pienempi ja muualla työskentelevien suurempi kuin aiemmin (14). Aineiston voi kuitenkin katsoa edustavan työterveyshuollossa työskenteleviä hyvin. Vastausprosentit olivat pieniä. Tähän saattoi vaikuttaa se, ettei kohderyhmiä pystytty rajaamaan vain työterveyshuollossa tuolloin työskenteleviin. Siksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko tutkimuksen perusjoukkoa. Tutkimus osoittaa, että työterveyshuollon potilastietojärjestelmät tukevat työkykytiedon saatavuutta huonosti, vaikka käytössä on erityisesti työterveyshuoltoa varten kehitettyjä järjestelmiä. Kehittämisen tarvetta osoittavat myös aiemmat tutkimukset. Työkykyä koskevan tiedon tulee kulkea henkilön mukana kaikkialla, missä häntä hoidetaan. Tämä tieto saadaan parhaiten käyttöön, kun sen kirjaamisessa käytettävät luokitukset ja koodistot määritellään ja kirjaamiskäytäntö yhtenäistetään. English summary in english Work ability data in electronic health records of occupational health services 2017

7 English summary Sari Nissinen M.Sc. (Health Care), Senior Specialist, Occupational Health Finnish Institute of Occupational Health Tuula Oksanen Ulla-Mari Kinnunen Timo Leino Simo Kaleva Kaija Saranto Work ability data in electronic health records of occupational health services Background Almost all healthcare professionals use electronic health records. The utilization of electronic health records is challenging; the patient data are not always easily accessible or do not always meet the needs of the various health professionals. In occupational health services, the employees work ability data is needed for example to support maintaining the ability to work and to prevent incapacity for work. Methods We evaluated the use of electronic health records in occupational health services with an electronic questionnaire in The survey targeted occupational health physicians, nurses, physiotherapists and psychologists, and 571 responded to the survey. We analyzed the data from two perspectives: documentation by occupational health professionals and data availability in electronic health records. Results The electronic documentation of health data was well managed. Narrative documentation was more common than structured documentation. Patients work ability data from electronic surveys were saved as an attachment in electronic health records yielding the need for electronic redocumentation. Access to work ability data was not easy in any electronic health records system or by any professional group. Conclusions The electronic health records in occupational health services do not enhance the availability of work ability data. The availability of work ability data would be improved if the documentation were standardized and structured into defined categories with universal codes. 2017a

8 Liite 1. Potilastietojärjestelmien käytön osaaminen potilastietojärjestelmittäin (% vastanneista, n pienimmillään). Acute (n = 129) Osaa käyttää potilastietojärjestelmää Hyvin Kohtalaisesti DynamicHealth/Doctorex (n = 223) Hyvin Kohtalaisesti Hyvin SoftMedic (n = 88) Kohtalaisesti p-arvo Potilastietojen kirjaamiseen < 0,001 Raportointiin työpaikalle < 0,01 Liite 2. Potilastietojärjestelmien käytön osaaminen ammattiryhmittäin (% vastanneista, n pienimmillään). Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi p-arvo (n = 149) (n = 202) (n = 142) (n = 44) Osaa käyttää potilastietojärjestelmää Hyvin Kohtalaisesti Hyvin Kohtalaisesti Hyvin Kohtalaisesti Hyvin Kohtalaisesti Potilastietojen kirjaamiseen ns Raportointiin työpaikalle < 0,0001 Liite 3. Työkykytietojen kirjaamistapa potilastietojärjestelmään (% vastanneista). Terveyssuunnitelmaa koskevat tiedot (n = 535) Työkykyä koskevat tiedot (n = 533) Työhönsopivuuslausunto (n = 524) Työterveysneuvottelua koskevat tiedot (n = 532) Toteutetut työn muokkaustoimenpiteet (n = 530) Tieto osasairauslomasta (n = 527) % Vapaamuotoisesti Rakenteisesti Tietoja ei kirjata Liitetiedostona En osaa sanoa Liite 4. Terveydentilaa ja työkykyä kartoittavien lomakkeiden tallentuminen potilastietojärjestelmiin (% vastanneista). Terveystarkastuksen esitietolomake (n = 528) Seulova terveys- tai hyvinvointikysely (n = 468) Terveysriskikysely (esim. DM-seula, Score, masennusseula) (n = 509) Työkykyindeksi (n = 526) Audit (n = 528) Työuupumusmittari (esim. BBI-15) (n = 521) Liikuntaelinten oirekysely (n = 495) % Tiedot on kirjattava uudestaan Tiedot tallentuvat liitetiedostona Tietoja ei kerätä sähköisesti 2017b