1. Johdanto Suomen lepakot Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä Lajeistamme tarkemmin Pohjanlepakko on Suomen
|
|
- Merja Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Johdanto Suomen lepakot Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä Lajeistamme tarkemmin Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakko Vesisiipat kaartelevat lähellä veden pintaa Lampisiippa on vesisiippaa kookkaampi Viiksisiipat asustelevat vanhojen metsien siimeksessä Ripsisiippa on Suomessa erittäin uhanalainen Korvayököllä on suuret korvat ja erinomainen kuulo Pikkulepakko on harvinainen kesävieras Isolepakkoa on tavattu ainakin Keski-Suomea myöten Kimolepakko ovat hyvin harvinainen muuttava lepakko Tutkimusalue ja menetelmät Tulokset ja niiden tarkastelu Raision lepakkokeskittymät Viheriäinen Raisionlahden silta Kaanaanranta-Kattelus Krookila Nuorikkala - Järämäki Vesitorninmäki Tahvio Tikanmaa Pirilä-Vatsela Kallastenvuori Miekelä Somersoja Kirsti Petäsmäki Kuuanvuori Hitinmäki Hintsa 1, 2 ja Haunisten allas Kuloinen 1 ja Huhkon kartano Knuuti Vaisaari Kartoitustulosten pohjalta vedettävät lajikohtaiset johtopäätökset Pohjanlepakko, Eptesicus nilssoni Vesisiippa, Myotis daubentoni Viiksisiippa, Myotis mystacinus Isoviiksisiippa, Myotis brandti Pikkulepakko, Pipistrellus nathusii Korvayökkö, Plecotus auritus Muut lepakkomme Mikä uhkaa lepakoita Raisiossa? Laki suojaa lepakoita Raisio lepakkoalueena Johtopäätökset Arvioita tulosten luotettavuudesta... 23
2 1. Johdanto 1.1 Suomen lepakot Suomessa lepakoita on tutkittu vähän. Lepakkotieto on usein hajanaista, vanhaa, epävarmaa tai se ei ole lajikohtaista. Tämän lepakkokartoituksen tarkoituksena oli saada selville Raision kaupungin tärkeimmät lepakoiden esiintymispaikat, "hot spotit", jotta ne voitaisiin ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Raportin tietoja voidaan käyttää hyväksi kaavoituksessa, lepakoiden suojelussa, ympäristövaikutuksia arvioitaessa sekä luontokasvatuksessa. Maailman noin tuhannesta lepakkolajista Suomessa esiintyy yhtätoista. Suomen lepakot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Suomessa on tavattu yhtätoista lepakkolajia. Laji Tieteellinen nimi Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni yleisin lepakkomme, esiintyy Lappia myöten Vesisiippa Myotis daubentoni yleinen, saalistaa veden yllä Lampisiippa Myotis dasycneme harvinainen, saalistaa veden yllä Viiksisiippa Myotis mystacinus yleinen vanhoissa metsissä Isoviiksisiippa Myotis brandti yleinen vanhoissa metsissä Ripsisiippa Myotis nattereri erittäin uhanalainen Suomessa Korvayökkö Plecotus auritus vaikeasti havaittava, usein hautausmailla Pikkulepakko Pipistrellus nathusii harvinainen, muuttava lepakkolaji Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus harvinainen, muuttava lepakkolaji Isolepakko Nyctalus noctula harvinainen, muuttava lepakkolaji Kimolepakko Vespertilio murinus harvinainen, muuttava lepakkolaji Kaikki Suomen lepakot ovat rauhoitettuja ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja, lisäksi lampisiippa on liitteessä II. Lepakoiden lisääntymis-, levähdys- ja säännöllisten ruokailupaikkojen hävittäminen tai heikentäminen sekä kaikki tahallinen häirintä erikoisesti lisääntymisaikaan tai muuhun niiden elämänkierron kannalta tärkeään aikaan on kielletty. Suomi on lisäksi ratifioinut Eurobats -lepakoidensuojelusopimuksen (Bonn Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild Animals). Kaikkeen tahallisesti tapahtuvaan lepakoiden häirintään on haettava poikkeuslupa alueelliselta ympäristökeskukselta. 1.2 Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä Kaikki Suomen lepakot ovat yöeläimiä. Pimeydessä ne näkevät päästämiensä ultraäänien kaikujen avulla. Korviin palautuvien kaikujen perusteella ne kykenevät muodostamaan kolmiulotteisen kuvan ympäristöstään ja saaliistaan. Lepakoillamme on lajityypilliset kaikuluotausäänet ja täten lajit pystytään erottamaan toisistaan kaikuluotausäänien perusteella. Jotkut lepakkojen saaliit kykenevät pakenemaan lepakon tutkalta yksinkertaisen kuuloaistinsa ansiosta. Ihminen ei yleensä kuule lepakkojen ääniä. Kuuntelulaite eli detektori 1
3 muuttaa äänet ihmisen kuultaviksi. Ääniä kuunnellaan detektorilla, äänitetään ja analysoidaan lopuksi tietokoneella. Talven kylmyydessä hyönteisiä on niukasti lepakkojen saatavilla. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi- ja viiksisiipat sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia lepakoita, jotka muuttavat talveksi Keski- Eurooppaan. Suomeen talveksi jäävien lepakoiden on selvittävä kylmän kauden niukkuudesta mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella, joten ne vaipuvat talvihorrokseen. Nahkasiivet elävät syksyllä säästeliäämmin ja ylimääräinen ravinto varastoituu kehoon rasvaksi. Lepakon ruumiintoiminnot hidastuvat ja lepakko vaipuu horrokseen. Suomeen talveksi jäävät lajit horrostavat yleensä lokakuulta huhtikuulle. Horrostuspaikat ovat usein talojen ullakoilla, maakellareissa, erilaisissa tunneleissa, pirunpeltojen tapaisissa louhikoissa tai syvissä kallioiden halkeamissa eli paikoissa, joissa lämpötila säilyy läpi talven hieman plussan puolella. Jokaisella lajilla on hieman toisistaan eroavat horrostustapansa. Puolet vuodesta jääkaapissa nukkuvat lepakkomme elävät pitkään, jopa kymmeniä vuosia. Itse asiassa lepakot vaipuvat horrokseen päivittäin, sillä ne ovat ajoittaistasalämpöisiä. Vanhojen puiden kolot, kaarnanaluset, rakennusten vintit ja usein myös linnunpöntöt ovat lepakoille hyviä piilopaikkoja kesäisin. Jokaisella lajilla on hieman erilaiset mieltymyksensä. Lepakot lisääntyvät hitaasti. Ne parittelevat yleensä syksyllä ennen horrosta, mutta usein myös kesken horroksen. Naaras säilöö koiraiden siittiöt talven yli ja hedelmöittää itse itsensä sopivaksi katsomallaan hetkellä keväällä. Raskaus kestää 4 8 viikkoa. Alkukesällä koiraat levittäytyvät laajemmalle alueelle ja naaraat kokoontuvat lisääntymiskolonioihin synnyttämään poikasiaan. Koiraiden elämä on vapaata. Yleensä harvakseltaan esiintyvät lepakot ovat koiraita. Naaraat saalistavat suurempina ryhminä lähellä lisääntymiskoloniaa. Yleensä lepakoillamme on vain yksi poikanen, mutta pohjanlepakolla ja muuttavilla lajeilla voi poikasia olla kaksikin. Loppukesästä lepakkoja on taas laajemmalla alueella, koska lisääntymiskoloniat ovat hajonneet ja poikaset varttuneet saalistajiksi. 1.3 Lajeistamme tarkemmin Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakko Pohjanlepakko on maailman pohjoisin lepakkolaji. Sen kolonioita löytyy Lappia myöden. Tyypillisimmillään pohjanlepakko saalistaa noin 5 10 metrin korkeudella omakotitalon pihan tai kadun yllä. Pohjanlepakot ovat lyöttäytyneen paljolti ihmisen seuraan. Laji hyötyy selvästi niin metsäautoteistä kuin katujen valaisemisestakin. Loppukesästä pohjanlepakon voi tavata kurvailemassa etenkin valkoisten lamppujen ääreltä, sillä valkoinen valo vetää hyönteisiä huomattavasti paremmin puoleensa kuin keltainen. Koiraat saattavat lennellä jopa keskellä talvea katsastamassa saalistusalueitaan, kun lämpötila nousee hieman plussan puolelle. 2
4 1.3.2 Vesisiipat kaartelevat lähellä veden pintaa Vesisiippa viihtyy alueella, jossa rannassa kasvaa puita, mutta jossa ei ole liiaksi ruovikkoa tai muuta vesikasvillisuutta. Vesikasvillisuus aiheuttaa kaikuluotaukseen turhia kaikuja. Ruovikkorantaan ruopattu venesatama onkin usein erinomainen vesisiippapaikka. Vesisiipan voi tavata koko kesän ajan myös maalta tai jopa keskeltä järveä. Kiikaroimalla kesäyön vaaleaa vedenpintaa löytää vesisiippoja helposti. Vesisiippoja esiintyy Suomessa ainakin Lappajärvi-Lapinlahti -tienoille Lampisiippa on vesisiippaa kookkaampi Lampisiippa on tavattu ensi kertaa talvehtimasta maassamme vuonna Nahkarotta on harvinainen koko esiintymisalueellaan. Se lentää pitkiä matkoja isompien jokien keskialueilla tai saarien välisissä salmissa. Suomessa laji todennäköisesti viihtyy vain etelärannikon tuntumassa. Se on meillä mahdollisesti itäinen. Sitä tavataan muun muassa Laatokalla ja varsin hyvin myös Virossa Viiksisiipat asustelevat vanhojen metsien siimeksessä Suomessa on kahta lajia viiksisiippoja viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa. Niiden erottaminen toisistaan äänen perusteella on hyvin hankalaa. Siksi tässä raportissa ne esitetään yhdessä viiksisiippoina. Viiksisiipat puikkelehtivat vanhojen metsien siimeksessä usein aivan päidemme yläpuolella. Niiden kaikuluotausääni on heikko ja siksi ne karttavat valaistuja ja avonaisia alueita. Valaistun ulkoilutien rakentaminen vanhaan kuusikkoon voi pahasti pirstoa viiksisiippojen elinalueen. Kaupunkialueilla viiksisiipat sinnittelevät usein pienissä rakentamattomissa metsiköissä. Myös kilometrien päässä mantereesta sijaitsevat saaret ja hiekkarantojen männiköt ovat usein viiksisiippojen asuttamia. Viiksisiippoja löytyy todennäköisesti Oulun tasolle Ripsisiippa on Suomessa erittäin uhanalainen Ripsisiippa viihtyy maaseutumaisessa ympäristössä kartanoiden, karjatilojen tai hevostallien liepeillä sekä pienipiirteisissä vanhoissa kulttuurimaisemissa. Laji asustelee hyvin laikuittaisena eteläisessä Suomessa. Sen voi löytää horrostamasta lokakuussa tai huhtikuussa kellarista, mutta keskitalvella se on todennäköisesti niin syvissä kellareiden tai kallioiden rakosissa, ettei sitä yleensä havaitse. Ripsisiipan saalistustapa muistuttaa korvayökköä. Molemmat hakevat ruokansa myös kasvien pinnoilta eli hyödyntävät päiväaktiivisiakin hyönteisiä Korvayököllä on suuret korvat ja erinomainen kuulo Korvayökkö roikkuu usein oksalla, josta se kaikuluotaa hyönteisiä metronomin tikitystä muistuttavalla äänellään. Äänen voi kuulla vain detektorilla. Se pudottautuu hakemaan saaliin ja palaa sitten samaan paikkaan tikittelemään. Toisinaan korvayökkö lepattelee puun oksien 3
5 välissä kuulostellen hyönteisiä ja pitää ajoittain hiljaista sirisevää kaikuluotausääntä. Kun korvayökkö paikantaa seuraavaa puuta, sen ultraääntelyt ovat kuin pyssyn pamauksia. Varmimmin isokorvan tapaa kartanopuistoista, hautausmailta tai karjatilalta. Korvayökköä on löytynyt Kuolan niemimaalta saakka Pikkulepakko on harvinainen kesävieras Pikkulepakon tapaa parhaiten korkeimpien tervaleppien latvuksista. Se saalistaa usein pohjanlepakon seurassa ja sekoitetaan siihen. Usein pohjanlepakko ja pikkulepakko kilpailevat samasta ruokailualueesta. Pikkulepakkoja lentää yleensä rannan suuntaisesti tai esimerkiksi rannan tuntumassa olevalla aukiolla tai jopa jossain katoksessa. Pikkulepakot saapuvat meille keväällä ja muuttavat etelään syksyllä. Suomessa esiintyy hyvin harvinaisena myös hieman pienempää vaivaislepakkoa ja mahdollisesti vaivaislepakkoakin pienempää kääpiölepakkoa. Kääpiölepakkoa esiintyy meitä lähinnä Ruotsissa Tukholman alueella ja Virossa Isolepakkoa on tavattu ainakin Keski-Suomea myöten Isolepakot liikkuvat meillä yleensä yksittäin, mutta esimerkiksi Hämeessä niitä havaittiin viisikin kappaletta yhdellä kertaa kesällä Isolepakko on varsin yleinen Virossa, mutta jostain syystä se on meillä harvinainen. Isolepakko on muuttava laji Kimolepakko ovat hyvin harvinainen muuttava lepakko Kun kimolepakon näkee, on se erittäin helppo tunnistettava, mutta äänen perusteella sen sekoittaa helposti iso- tai pohjanlepakkoon. Kimolepakkoa voi esiintyä Lappia myöten. Virossa kimolepakkoa ja niiden kolonioita löytyy varsin helposti. 2. Tutkimusalue ja menetelmät Lepakkokartoituksen tarkoituksena oli selvittää tärkeimmät lepakoiden esiintymispaikat Raision kaupungin alueella kesän 2003 aikana. Kartoitusalueeseen tutustuttiin etukäteen päiväsaikaan ja varsinaista lepakkokartoitusta tehtiin yöaikaan polkupyörällä, jalan tai autolla. Alueita käytiin läpi vähintään kolme kertaa kesän aikana. Mitään vakituista reittiä ei ollut vaan kohteita käytiin läpi tasapuolisesti ja ripeästi eri suunnista ja mahdollisimman sattumanvaraisesti. Kartoitusta tehtiin vain poutaisina öinä ja korkeintaan kohtalaisella tuulella. Kartoitus aloitettiin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen ja se jatkui auringon nousuun. Havaitut lepakot merkittiin kartalle ja tihentymät, hot spotit, selvitettiin perusteellisemmin. Näin pyrittiin löytämään tärkeimmät lepakkojen käyttämät alueet Raision kaupungin alueelta. Kartoituksessa pyrittiin selvittämään alueella esiintyvät lepakot ottamalla huomioon lepakkojen vuosirytmiikka ja lajikohtaiset eroavaisuudet. Lepakot ovat hyönteissyöjiä ja seuraavat varsin tarkasti omia lajikohtaisia ruokalistojaan, sään vaihteluita ja 4
6 ympäristömieltymyksiään. Kun ruoka on hajaantunut, ovat lepakotkin laajemmalla alueella ja kun ruoka on kasaantunut tiettyyn paikkaan, ovat lepakot keskittyneet näille parhaille paikoille. Naaraat ruokailevat usein lähellä koloniaansa ja koiraat saalistavat usein yksin. Lepakkolajeillamme on erilaiset ympäristövaatimukset, joten lepakot on aina pyrittävä tunnistamaan lajilleen. Lepakot eivät "pesi" reviireissä, joten lintulaskennoissa käytetyt linjaja pistelaskennat sopivat niille huonosti. Lisäksi nämä lentävät nisäkkäät ovat sosiaalisia, elävät kolonioissa ja esiintyvät laikuittaisesti, mikä tekee linja- ja pistelaskentojen tulokset entistäkin epävarmemmiksi. Yksittäisten linjojen laskentaan perustuva lepakkokannan arviointi ei anna kaavoittajalle tämän tarvitsemaa tietoa koko alueen lepakkopaikoista. Tässä kartoituksessa ei siis ole kyse minkäänlaisesta kannanarvioinnista vaan siinä selvitettiin tärkeimmät lepakkopaikat Raision kaupungin alueella maankäyttöä varten. Tällä tavalla saatiin selville lepakkojen käyttämät alueet Raision alueella yhden kesän aikana kohtuullisin kustannuksin, samoin standardein ja maankäytön suunnittelua varten riittävällä tarkkuudella. Vastaava kartoitus on tehty Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä ja Tampereella. Lepakkomme ääntelevät lähes yksinomaan ultraäänillä Eri lepakkolajeilla on lajityypilliset kaikuluotausäänensä. Ihmiskorva ei yleensä kuule niitä ilman lisälaitteita. Lepakkojen päästämien korkeiden ultraäänien kuulemiseksi ja tulkitsemiseksi tarvitaan lepakkodetektori eli "lepakkotutkaksi" kutsuttu laite, joka alentaa äänet kaiuttimen kautta korvillemme sopiviksi. Tässä tutkimuksessa käytettiin viittä eri "lepakkotutkaa". Nämä olivat kaikki ruotsalaisen Pettersson Elektronikin D240x, D200 ja D100 -merkkisiä. Kartoittaja on itse virittänyt osan detektoreista soveltumaan paremmin kartoitukseen. Jokainen detektorityyppi on ominaisuuksiltaan hieman erilainen ja eri detektoreita käytetään usein samanaikaisesti. Käytössä oli myös BatSound Professional - äänianalyysiohjelma yhdessä National Instrumentin DAQCard-6062E -kortin kanssa. Tällöin detektorin alkuperäiset lepakkoäänet äänitetään suoraan kortin kautta tietokoneelle ja äänten sonogrammit nähdään reaaliaikaisesti kannettavan tietokoneen ruudulta. Parhailla lepakkopaikoilla tästä järjestelmästä on paljon apua, kun lepakot voi tunnistaa paikanpäällä eikä joskus myöhemmin nauhoituksista. D100 on erittäin herkkä perusdetektori, jolla useimmat lajit on helppo tunnistaa. Se on ns. heterodyne-detektori, joka muuttaa lepakkojen ääntelyt korviemme kuultaviksi. D240x on monipuolinen detektori, jossa on paitsi heterodyne, myös äänilaajennusominaisuus eli tällä detektorilla lepakkojen äänet voidaan hidastaa 10- tai 20-kertaisesti tunnistuksen helpottamiseksi. Yllättäen esiintyvien lepakkojen äänet voidaan napin painalluksella äänittää laitteen muistiin. Tämän jälkeen niiden äänet voidaan kuunnella yhä uudelleen muistista ja äänen päätaajuus voidaan kätevästi mitata. Tällä menetelmällä esimerkiksi pohjanlepakot ja pikkulepakot voidaan helposti erottaa toisistaan. Hidastetut äänet usein nauhoitettiin Sony D100 DAT -nauhurilla ja analysoitiin myöhemmin kannettavalla tietokoneella BatSound Professional ohjelmalla. Kartoittajan välineistöön kuului myös voimakkaita valaisimia, digitaalinen kamera yökuvaukseen, navigaattori, kiikarit, valonvahvistin jne. Kartoittajan tärkeimpiä apuvälineitä ovat korkeatasoiset kuulokkeet ja nauhuri. Hyvissä lepakkopaikoissa täytyy nauhoittaa koko ajan, sillä joskus vasta nauhoitteista huomaa, että äänekkäiden pohjanlepakoiden kanssa oli joku toinen, hiljainen laji. Nyrkkisääntönä on, että havainnot varmistetaan mahdollisimman monella tavalla. 5
7 3. Tulokset ja niiden tarkastelu Koko Raision kaupungin alue käytiin läpi vähintään kolmesti kesän 2003 aikana. Karttaruudut, joissa lepakoita havaittiin Raision alueella, on esitetty kaaviossa 1. Myös yleisöltä pyydettiin havaintoja lepakoista. Yleisöhavaintoja oli vähän, mutta ne olivat hyvin mielenkiintoisia. Lepakkojen levinneisyyden havainnollistamiseksi lepakkohavainnot on raportissa esitetty myös ruuduittain. On huomattava, että raportissa mainitut luvut lepakkohavainnoista ovat suuntaa-antavia. Absoluuttisia lepakkomääriä ei voi millään menetelmillä laskea. Lukujen avulla voidaan ilmaista merkittävimmät lepakkokeskittymät, lajisuhteet ja levinneisyys pääpiirteittäin. Kaavio 1: Tummennetuista ruuduista tehtiin lepakkohavaintoja kesän 2003 aikana. Ruudutus on virallisen Raision opaskartan, Turun kaupunkiseutu -opaskartan, mukainen. Kartoituksen tuloksien perusteella lepakkoalueet on arvotettu kolmeen luokkaan: I, II ja III. Kaikkein arvokkaimmat kohteet kuuluvat luokkaan I. Alueiden luokittelussa käytetyt kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä, alueiden laatua sekä alueiden käyttöä. Suomessa lepakot ovat pitkälti kulttuurilajeja eli ne viihtyvät ihmisen aikojen kuluessa muovaamassa ympäristössä. Lepakot reagoivat kuitenkin herkästi ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin ympäristössään. Jos esimerkiksi ullakko, jossa on lepakkokolonia, korjataan tai jotain isoja puita lepakkojen ruokailualueelta kaadetaan, saattavat lepakot poistua alueelta. Jos lepakoiden suosimalla alueella tehdään muutoksia, tulisi ne tehdä riittävän hitaasti, jotta lepakot ehtisivät tottua niihin. 6
8 3.1 Raision lepakkokeskittymät Seuraavassa esitetään eri lepakkolajien levinneisyyttä Raision alueella kesän 2003 havaintojen pohjalta. Annetuissa hoitosuosituksissa ei huomioida, onko alue rauhoitettu tai muuten suojeltu. Selitykset ovat puhtaasti lepakkokeskeiset Viheriäinen SIJAINTI: Raisionlahden länsirannalla RAJAUS: Alue alkaa etelässä Kukonnokasta ja päättyy pohjoisessa Hahdenniemen eteläpuoliseen pienvenesatamaan. Alueeseen kuuluu Kukonnokan pohjoisosa, sinne menevä kannas, Poppelikujan ja Kukonpääntien eteläpuolen metsikkö, Kukonpääntiestä aina venesatamaan rannassa kulkeva kapea tervaleppärivistö ja Viheriäisten keskellä sijaitseva hiekkakuoppa, jonka pohjalla on lampi. LUOKITUS: I, vesisiippa, viiksisiippa ja pikkulepakko UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely ja liika umpeenkasvu HOITOEHDOTUS: Hoitoehdotuksessa ei ole huomioitu mahdollisia rauhoituksia! Lepakkojen kannalta on hyvin tärkeää huomioida 50 metriä rantaviivan molemmin puolin sijaitseva alue. Tiuhemmista paikoista voi poistaa aika ajoin muutaman tervalepän jotta rantametsään muodostuisi sopivia aukkopaikkoja esimerkiksi pikkulepakolle. Kukonpään kannakselle kannattaisi istuttaa puita, jotta lepakot voisivat paremmin hyödyntää Kukonpään lepakkoaluetta. Viheriäisten rannan kaislikkoihin voi huoletta kunnostaa muutaman pienen pienvenesataman. Kukonpään pohjoisosaan voisi tehdä pieniä aukkopaikkoja puuston sekaan. Tällaiset rantapuuston taakse jäävät aukkopaikat ovat lepakkojen suosiossa erityisesti tuulisilla ilmoilla. Rantojen valaistusta ei saisi muuttaa. Esimerkiksi kuntoradan valaiseminen voisi karkottaa alueen lepakot tyystin. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakkomme ovat hyönteissyöjiä ja Viheriäisten ranta-alue sopivine sokkeloineen tarjoaa useille lepakkolajeille erittäin soveliaan ruokailualueen. Yhtään koloniaa alueelta ei ole havaittu. Lepakot kuitenkin todennäköisesti käyttävät useita alueen rakennuksia piilopaikkoinaan. Alueelta löytyy myös vanhoja kesämökkejä sekä muutama kellari. Pohjanlepakko on yleisin lepakkomme. Usein se lentelee teiden ja puutarhojen yllä noin 5 10 metrin korkeudella. Se on erittäin sopeutuvainen ja voi periaatteessa esiintyä missä päin Raisiota tahansa. Pohjanlepakkokolonioita on kesäisin tyypillisesti jonkin rakennuksen vintillä. Viheriäisten kaltaisella alueella pohjanlepakko lentelee yleensä kaislikoiden ja aukkopaikkojen yllä. Alueella esiintyi yksilöä per havainnointikerta koko kesän ajan. Vesisiippa esiintyy rantojen tuntumassa ja saalistaa hyönteisiä veden pinnalta. Vesisiippa selvästi pitää pienvenesatamista, kanavista, siltojenalusista yms. Luonnossa vesisiippa yleensä lentelee hieman rehevien vesistöjen rantojen tuntumassa, paikoissa, joista se pääsee pian piiloon metsän suojaan. Kun ruovikko laajenee, häviää vesisiippa. Kun ruovikkorannalle tulee mökki ja rantaan ruopataan uimapaikka ja venelaituri, tulee vesisiippa takaisin. Vesisiippa saattaa saalistaa myös kivikkorantojen suurien rantakivien väleissä. Vesisiippa 7
9 karttaa alueita, joissa veden pinnalla on vesikasveja, sillä nämä aiheuttavat vesisiipalle sekavia kaikuluotausääniä eikä se erota ruokaansa veden pinnalta. Vesisiippaa ajatellen Viheriäisten rantaan voi hyvin korjata nuo vanhat kivilaiturit ja jopa ruopata lisää pieniä venesatamia. Vaikuttaa siltä, että vesisiipat pitävät venesatamien rakennuksia piilopaikkoinaan kesäisin. Alueelta löydettiin noin 10 yksilöä/havainnointikerta. Alueen kartoittaminen veneestä käsin olisi todennäköisesti kasvattanut havaittujen vesisiippojen määrää. Viiksisiipat ovat metsien asukkeja. Niitä esiintyy Viheriäisissä pääosin tennishallien koillispuolisilla alueilla, rinteen metsissä. Viiksisiipoilla on heikko kaikuluotausääni, eikä metsää juurikaan saisi hakata niiden esiintymisalueelta. Ne pelkäävät valoa, eikä niiden esiintymisalueille saisi rakentaa mitään valaistusta esim. kevyen liikenteen teille. Ne tulevat saalistamaan tennishallien kirkkaiden pihavalojen pökerryttämillä hyönteisiä, mutta pysyttelevät oksiston suojassa. Alueella esiintyi noin 5 10 yksilöä/havainnointikerta. Pikkulepakkoja tavattiin alueelta lähes joka käyntikerralla. Tämä muuttava laji tavattiin Viheriäisissä ensimmäisen kerran Laji on pieni ja sille Viheriäisten rannan tervaleppärivistö erittäin tärkeä. Laji muuttaa Keski-Eurooppaan talveksi ja Viheriäisten ranta on sen kesälaidun. Pikkulepakko seuraa yleensä korkeaa tervaleppälatvustoa, kurvaa muutaman kierroksen latvuston aukkopaikoissa ja etenee kovaa vauhtia rannan puolella kohti seuraavaa aukkoa. Erityisesti tennishalleilta Kukonpääntielle johtavan kuntopolun ympäristöt tulisi huomioida. Alueella esiintyi vain 0 2 yksilöä/havainnointikerta. Viheriäisten alueella on vanhoja omenatarhoja. Lepakoistamme esimerkiksi korvayökkö saattaa ajoittain käyttää näitä alueita. Alueen rantoja ei saisi valaista nykyistä enempää. Jos valaistusta täytyy lisätä, tulee sen olla vain alaspäin suunnattua ja sijaita mahdollisimman alhaalla. Esimerkiksi viiksisiipat hyödyntävät usein palaneen lampun kohtaa matkatessaan alueiden välillä Raisionlahden silta SIJAINTI: Raisionlahden keskellä RAJAUS: Alue alkaa Hahdenniemen pohjoispuolisesta venesatamasta ja menee sata metriä Nesteentien ja Raisionlahdentien ali Raisionlahden pohjoispuolelle. Myös Temppelivuoren ranta Raision puolella kuuluu alueeseen. LUOKITUS: II LAJIT: vesisiippa, pohjanlepakko UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, liika ruovikoituminen, tuulelle altistuminen HOITOEHDOTUS: Alue on tuulelle altis, eikä rantapuustoa saisi siksi poistaa. Ruovikkojen ruoppaaminen edistää alueen arvoa. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alueella esiintyy pääosin vesisiippoja. Vesisiipat suosivat yleisesti siltojen alusia ruokailualueinaan, koska siltojenaluset ovat suojaisia, pimeitä tai hyönteissuppiloita. Alueelta tapaa helposti vesisiippoja, jotka saalistavat lajityypillisesti veden yllä. Helpoin havainnointipaikka on Nesteen- ja Raisionlahdenteiden siltojen alla. Vesisiippoja saalistelee myös venesatamien veneiden ja laitureiden suojassa. Yleensä ne karttavat avonaisia ruovikkorantoja, koska kokevat ne turvattomiksi. Loppukesän pimeinä öinä vesisiippoja voi olla keskemmälläkin lahtea. Syksy 2003 oli hyvin lämmin. Veden pinta 8
10 oli tällöin niin lämmin, että vesisiipat olivat erityisen aktiivisia marraskuulle saakka. Vesisiippoja esiintyi alueella noin 5 10 yksilöä/havainnointikerta. Alueen pohjanlepakot lentelivät kaislikoiden, teiden ja venesatamien yllä. Niitä esiintyi kuitenkin alle viisi yksilöä per havainnointikerta Kaanaanranta-Kattelus SIJAINTI: Kaanaan koulun ympäristössä RAJAUS: Alue on Orkolantien välitön ympäristö UHKATEKIJÄT: Piilopaikkojen menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Kesän 2003 aikana Kaanaan koulun ympäristössä saalisti 3 5 pohjanlepakkoa säännöllisesti. Alueella on oltava sopiva piilopaikka, ja lepakot saalistavat sen ympäristössä. Kyseessä voi olla lisääntymiskoloniakin, mutta siitä ei ole saatu varmuutta Krookila SIJAINTI: Krookilantiellä RAJAUS: Alue käsittää Krookilantien ja Montiskalantien ja Krookilantien ja Krookilankujan risteysten välisen tiealueen ja tien länsipuolisen avoimen maaston. UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakot saalistivat säännöllisesti Krookilantien ja Montiskalantien ja Krookilantien ja Krookilankujan risteysten välisellä alueella ja välittömästi tämän tieosuuden länsipuolisella aukkopaikalla. Pohjanlepakko pitää päiväpiilonaan esimerkiksi jonkin omakotitalon vinttiä. Läheisellä kotiseutumuseolla ei lepakoita tavattu. Lepakoita lenteli usein Montiskalantie 1 15 välisellä alueellakin. Alueella tavattiin yleensä 4 6 pohjanlepakkoa Nuorikkala - Järämäki SIJAINTI: Nuorikkalassa RAJAUS: Alue alkaa Santa-ahteentien alusta (Järämäen länsireuna) ja jatkuu samaa tietä noin 400 metriä länteen UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, piilopaikan menetys 9
11 YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Pohjanlepakkoja esiintyi alueella kesän mittaan 5 7 kappaletta. Pohjanlepakkoa esiintyi myös Järämäen eteläreunalla (<3), Hallantiellä (<2) ja lännempänä Tahviontiellä (<3). Alueen sokkeloisuus muodostaa pohjanlepakoille mieleisen ruokailualueen. Lepakot saalistavat teiden ja pihojen päällä sekä kiertelevät metsien reunoja Vesitorninmäki SIJAINTI: Vesitorninmäen etelä- ja itäreuna RAJAUS: Alue alkaa Kaanaantien ja Isovuorentien risteyksestä ja jatkuu Isovuorentietä kiertäen vesitorninmäen koillisnurkalle UHKATEKIJÄT: piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alueella esiintyi kesän 2003 aikana 3 5 pohjanlepakkoa. Lepakot saalistivat talojen pihoilla ja tien yllä Tahvio SIJAINTI: Tahvion koulun läheisyydessä RAJAUS: alue alkaa Tahvion koululta ja jatkuu pohjoiseen Tahviontie 6 kohdalle UHKATEKIJÄT: piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakkoja esiintyi Tahvion koulun pihalla (<3) ja Tahviontie 6 - rautatie välisellä alueella (yleensä 5 yksilöä). Tahviontie 6:n etäpuolella oleva pihamaa oli erityisen aktiivinen koko kesän ajan. Alue on tuulelle altis, mutta lepakot olivat hyvin uskollisia tälle paikalle. Jossain lähellä sijaitsevissa rakennuksissa on oltava kolonia. Alueen lepakot saattavat olla samasta koloniasta kuin Pirilä-Vatsela -alueen lepakot Tikanmaa SIJAINTI: Raisionlahden länsirannalla RAJAUS: Peippokuja-Tiklikuja alue UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Pohjanlepakot lentelevät Peippokujan ja Tiklikujan ympäristössä (<4). Tiklikujalta tuli myös yleisöhavainto. Tikanmaalla oli yksittäisiä lepakkoja 10
12 myös Hakinmäen kirjaston luona, Tikanmaan koulun luona, Kallasten kadulla ja Vierulantiellä. Vierulantien ja Raisiontien risteyksessä oli eräänä yönä myös kolme hirveä seisoskelemassa keskellä Raisiontietä Pirilä-Vatsela SIJAINTI: Vatselantien alkupäässä RAJAUS: Alue alkaa etelässä Vatselantien ja Saalaskujan risteyksestä ja päättyy Vatselantien ja Luhtakadun risteyksessä UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alueella pihojen ja tien yllä esiintyi melko säännöllisesti pohjanlepakkoja (<3). Koko Pirilän-Vatselan alueella on pohjanlepakoille soveliaita pihapiirejä, metsänreunoja ja raitteja. Pohjanlepakkoja esiintyi myös Välitalontien perällä ja Vatselantie 98 jälkeen tien poskessa olevan suuren katajan lähistöllä. Myös Vähä- Piriläntiellä oli pari lepakkohavaintoa. Välitalontien perältä tuli myös yleisöhavainto pihapiirissä lentelevistä lepakoista. Lepakoilla saattaa olla alueen rakennuksissa useita piilopaikkoja ja keskittymät mahdollisesti vaihtelevat vuosittain. Alueen lepakot saattavat olla samasta koloniasta kuin Tahvion -alueen lepakot Kallastenvuori SIJAINTI: Kallastenvuoren itäreunalla RAJAUS: Alue alkaa etelässä Lehtokertunkujan pohjoispään pohjoispuolella sijaitsevasta metsästä, menee kohti itää pellon reunaan jatkuen edelleen kapeana vyöhykkeenä kohti pohjoista. Kallasten vuoren itäreunan puolen välin kohdalla sovelias metsäalue jälleen laajenee hieman kohti länttä menevän polun kohdalla, mutta pääalue jatkuu taas kohti pohjoista. Hieman ennen ulkoilumajan aluetta alue taas laajenee kohti länttä, mutta ei mene kallioalueelle. Alue jatkuu ulkoilumajan ympäristöön ja hiipuu kohti länttä. LUOKITUS: II, viiksisiippa UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, rakentaminen HOITOEHDOTUS: Lepakkojen kannalta alueen metsiä ei saisi hakata tai valaista. Erityisesti ulkoilumajan ympäristö tulisi jättää rauhaan. Viiksisiipat ovat hyvin riippuvaisia Kallastenvuoren itäreunan erittäin kapeasta soveliaasta alueesta. Vatselan puolella on myös soveliaita viiksisiippametsiä, mutta sieltä viiksisiippoja ei löytynyt. Piuhanojan laakso jakaa koko läntisen Raision kahtia. Lepakkojen kannalta olisi erittäin hyvä katkaista laakso muutamasta kohdasta joko rakentamalla tai puita istuttamalla, jotta lepakot ja muut eläimet voisivat paremmin liikkua alueiden välillä. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alueella esiintyy viiksisiippoja harvakseltaan. Lepakkomääristä ei voi saada varmuutta, mutta niitä esiintyi alueella säännöllisesti. Erityisesti ulkoilumajan alue oli suosittu. Ulkoilumajan kaikkien rakennusten nurkissa oli lepakkojen ulosteita harvakseltaan. Varsinaista koloniaa ei täältä kuitenkaan löytynyt. Pellon reunoissa saalistaa harvakseltaan pohjanlepakkoa. 11
13 Miekelä SIJAINTI: Miekelässä RAJAUS: Alue sijaitsee Myllyhaan länsipuolisen pienen pellon ympäristössä UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Pohjanlepakkoja esiintyi muutama kappale koko kesän ajan pellon ympäristössä. Pellon reunat tarjoavat lepakoille soveliaan ruokailualueen. Myös viiksisiipalle olisi täällä soveliasta metsää, mutta yhtään viiksisiippaa ei havaittu. Santalantien 55/65 oli niin ikään hyvä autiotalo ja soveliasta metsää, mutta täälläkään ei kesän 2003 aikana viiksisiippoja havaittu Somersoja SIJAINTI: Somersoja RAJAUS: Alue käsittää Somersojantien alkupään aina pellon reunaan (numero 21) saakka. Myös Saukkokujan, Karppakujan, Myyrätien ja Peuratien Raision puoleinen osa kuuluvat rajaukseen. UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys, metsien käsittely YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Somersojan alueella esiintyi kesän aikana noin 10 pohjanlepakkoa jokaisella käyntikerralla. Erityisesti Myyrätien kohdalla oleva pellonreuna oli suosittu. Koloniasta ei saatu tarkempaa tietoa, mutta se lienee jossain tämän alueen rakennuksista Kirsti SIJAINTI: Maskuntie 211 lounaispuolella, kaupungin rajalla RAJAUS: Alue alkaa Maskuntie 211 kohdalla ja jatkuu siitä lounaaseen päin aivan kaupungin rajan tuntumassa. Lepakot saalistavat piha-alueilla, peltojen sekä teiden päällä. UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys, metsän hakkuut YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakot saalistavat Kirstimäentien ympäristössä pihojen, peltojen ja teiden yllä hyvin säännöllisesti. Samat lepakot olivat välillä Maskun puolella. Lepakkoja esiintyi enintään 5 yksilöä per havainnointikerta. Myös Maskuntien ja Linnuksentien risteyksen tuntumassa esiintyi pari pohjanlepakkoa sekä Hevottulantiellä yksinäinen viiksisiippa. 12
14 Petäsmäki SIJAINTI: Petäsmäessä RAJAUS: Alue käsittää pääasiassa Honkakadun palvelutalon, päiväkodin ja kirjaston ympäristön UHKATEKIJÄT: Piilopaikan menetys YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakot saalistivat pääasiassa Honkakadun palvelutalon, päiväkodin ja kirjaston ympäristössä koko kesän ajan. Alueella on sopivia pihoja ja teitä joita pohjanlepakot tyypillisesti käyttävät ruokailualueinaan. Lepakkoja esiintyi 4 5 per käyntikerta. Myös Reunatiellä oli usein yksittäinen pohjanlepakko. Myös Karhutiellä oli kaksi pohjanlepakkoa. Läheisen terveyskeskuksen kohdalla, Kustavintiellä, yksi ja Raisionkaaren risteyksessä toinen pohjanlepakko Kuuanvuori SIJAINTI: Kerttula RAJAUS: Alue käsittää koko Kuuanvuoren kallioalueita lukuun ottamatta LUOKITUS: II, viiksisiippa UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, piilopaikkojen tuhoutuminen ja liikuntateiden valaiseminen HOITOEHDOTUS: Lepakkojen kannalta on hyvin tärkeää huomioida mäen reuna-alueet. Koska Kuuanvuoren kuusikoissa esiintyy viiksisiippaa, ei aluetta tulisi valaista enempää ja nykyinen valaistus tulisi mahdollisesti poistaa. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Kuuanvuori on hyvin mielenkiintoinen lepakkoalue keskellä kaupunkia. Alueen kuusikoissa esiintyy viiksisiippoja ja alueen reunoilla ja läheisten teiden päällä pohjanlepakkoja. Erityisen hyvä pohjanlepakkoalue oli luontokoulun kulmaus. Täällä lepakot lensivät lähinnä koillinen-lounas -suuntaisesti eli selvästi mäen reuna-alueita hyödyntäen. Viiksisiippoja esiintyi Paimenkadun eteläpuolisessa metsässä, alueen länsireunan kuusikoissa sekä Kuuanvuoren keskiosien kuusikoissa. Viiksisiippojen määrää on mahdoton arvioida. Kuuanvuoren reunoilla saalisti kesällä pohjanlepakkoa/havainnointikerta Hitinmäki SIJAINTI: Hitinmäentien alussa RAJAUS: Alue alkaa sata metriä Raumantieltä ja jatkuu Hitinmäentietä aina Hitinmäentie 54 saakka UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, piilopaikan menetys 13
15 YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakkoja saalisti koko kesän ajan teiden ja pihojen yllä. Alue on tyypillinen pohjanlepakon suosima paikka. Myös metsän lampi saattaa olla lepakoille mieleen Hintsa 1, 2 ja 3 SIJAINTI: Raisionjoen vesialtaalla RAJAUS: Alue on kolmiosainen. Hintsa 1 rajautuu Raisionjoen padon ympäristöön ja jatkuu siitä pihapiirejä seuraillen noin 600 metriä luoteeseen kohti Hitinmäkeä. Hintsa 2 rajautuu keskimmäisen ja ylemmän padon väliselle alueelle sekä myös 100 metriä ylemmän padon yläpuolelle. Hintsa 3 sijoittuu ylemmältä padolta 700 metriä pohjoiseen sijaitsevan pellon ympäristöön ja ylemmältä padolta tasan kilometrin pohjoiseen sijaitsevan joenmutkan kohdalle jatkuen siitä muutama sata metriä joen rantaa seuraillen kohti pohjoista. LUOKITUS: II, vesisiippa, viiksisiippa UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, rantapuiden kaato, piilopaikan menetys HOITOEHDOTUS: Lepakkojen kannalta olisi hyvin tärkeätä, ettei patoaltaiden rannoilla suoritettaisi hakkuita. Vesialtaan rannat tulisi metsittää samankaltaisiksi kuin keskimmäisen ja ylemmän padon välinen alue. On tärkeätä, että kookasta puustoa on molemmilla puolilla allasta. Hintsa III alueella esiintyy viiksisiippoja. Niiden määristä ei voi sanoa mitään varmaa. Metsät ovat osin juuri sopivan väljää viiksisiipalle, mutta osin metsät ovat liian tiuhoja. Harvennukset tulisi kuitenkin suorittaa varoen ja ajan kanssa. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alue on hyvää lepakkoaluetta. Alimman padon yläpuolella saalisti yleensä muutama vesisiippa ja sata metriä padolta luoteeseen saalisteli jokaisella havainnointikerralla useita pohjanlepakkoja. Tästä lännempänä pihojen ja teiden yllä saalisteli muutamia pohjanlepakkoja. Keskimmäisen ja ylimmäisen padon välinen alue on hyvä, suojainen paikka vesisiipoille ja pohjanlepakoille. Usein ylemmällä padolla saalistaa useita pohjanlepakoita. Tästä ylöspäin mentäessä joki voisi olla erittäin hyvä lepakkopaikka, mutta rannat ovat puuttomia. Hintsa III on pääasiassa metsän ympäröimän parin hehtaarin pellon ympärillä. Yleensä yksittäinen pohjanlepakko ruokailee pellon reunoilla ja pellon länsipuolisissa kuusikoissa puikkelehtii viiksisiippoja. Tästä muutama sata metriä koilliseen alkaa hakkaamaton rantametsä, jossa esiintyi muutamia viiksisiippoja. Viiksiippojen määrää ja jopa tarkkoja esiintymisalueita on vaikea arvioida tällaisilla metsäalueilla. Metsäsaarekkeet ovat yhteydessä toisiinsa. Hintsasta Kullaanvuorelle levittäytyvä metsäalue on kulkuyhteyksin kannalta hankala tutkia. Alueen metsän reunoissa saalistaa ainakin joitain pohjanlepakoita, mm. kilometri vesialtaan alemmalta padolta luoteeseen, Mahittulantiellä sekä myös Mahittulantie 283 koillispuolella oli yksittäinen pohjanlepakko Haunisten allas SIJAINTI: Hauninen RAJAUS: Alue käsittää Haunisten vesialtaan välittömän läheisyyden LUOKITUS: I, vesisiippa, viiksisiippa 14
16 UHKATEKIJÄT: Metsän käsittely, piilopaikkojen menetys HOITOEHDOTUS: Lepakkojen kannalta on hyvin tärkeää, että alueelle ei tehdä mitään. Alue on lepakkojen suhteen erittäin hyvässä kunnossa. YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Pohjanlepakkoja esiintyi koko kesän ajan ympäri allasta. Parhaimmillaan pohjanlepakkoja oli noin 20, mutta loppukesää kohti ne selvästi vähenivät. Vesisiipat suosivat erityisesti itä- ja pohjoisrantaa. Vesisiippaa esiintyi varsin tasaisesti koko kesän ajan yksilöä. Vesisiippoja saattoi myös tarkkailla kiikareilla vaaleasta vedenpinnasta keskellä allasta. Erityisen mielellään vesisiipat saalistivat saarien välisissä kapeikoissa. Alueen kartoittaminen veneestä käsin olisi todennäköisesti kasvattanut havaittujen vesisiippojen määrää. Altaan koillisnurkasta löytyi hyvä viiksisiippapaikka. Paikka jää Pirttiniitun ja altaan välille. Altaan koilliskulmassa on tällä kohtaa niemi, jonka edustalla on pienempi ja isompi saari. Muista lähialueen metsistä ei viiksisiippaa tavattu. Alueen ympäristöstä tavattiin muutamia pohjanlepakkoja yksin tai kaksin. Yksinäinen pohjanlepakko saalisti usein mm. Raisiotunnelin itäpään tuntumassa ja Vahdontien ja Vuoritien risteyksen tuntumassa saalisti usein kaksi pohjanlepakkoa. Altaan eteläpuolella, koiraradalla tavattiin myös pohjanlepakko Kuloinen 1 ja 2 SIJAINTI: Kuloisissa RAJAUS: Kuloinen 1 rajoittuu Keskitie-Peltotie-Vetikontie väliselle alueelle ja Kuloinen 2 rajoittuu Raisionjoen sillalle Raisiontiellä ja siitä noin 100 metriä jokea pohjoiseen UHKATEKIJÄT: - YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Keskitie-Peltotie-Vetikontie välisellä alueella Kimalistonmäen itäpuolisella esiintyi kesällä hyvin säännöllisesti noin viisi pohjanlepakkoa. Joskus ne ruokailivat Peltotiellä, toisinaan ne olivat Rajatien suunnalla tai sitten yksittäin hajaantuneena. Raisiojoen sillan alla saalisti heinäkuun lopulle saakka noin viisi pohjanlepakkoa. Yleensä vesisiippa saalistaa tällaisessa paikassa. Lepakkoja ei enää tavattu elokuun puolen välin tienoilla kummassakaan paikassa. Myös Sarkamaantien ja Keskitien risteyksen eteläpuolella olevan lammen yllä tavattiin usein yksinäinen pohjanlepakko. Kimalistonmäen länsireunalta tuli myös yksi yleisöhavainto Huhkon kartano SIJAINTI: Huhko RAJAUS: Alue alkaa Huhkon kartanon parkkipaikalta ja jatkuu parisataa metriä kaakkoon UHKATEKIJÄT: - 15
17 YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Alueella esiintyi vain keskikesällä 3 4 pohjanlepakkoa. Myös Tuijussuontiellä tavattiin ajoittain yksinäinen pohjanlepakko Knuuti SIJAINTI: Ihalassa RAJAUS: Alue käsittää Ihalantie-Uunelantie-Orsikatu-Vihtilantie -välisen alueen UHKATEKIJÄT: - YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Lepakot esiintyvät Ihalantie-Uunelantie-Orsikatu- Vihtilantie -välisellä alueella saalistaen kesän mittaan alueen pihamailla ja katujen yllä. Lepakkoja on esiintynyt noin 5 6 per havaintokerta. Linnamäentieltä tuli myös yleisöhavainto. Hieman pohjoisempana, seurakuntatalon ympäristössä esiintyi myös usein muutamia pohjanlepakkoja. Sen sijaan kirkon ympäristössä ei kertaakaan tavattu lepakkoja. Yleensä korvayökkö esiintyy kirkkomailla Vaisaari SIJAINTI: Vaisaaressa RAJAUS: Alue alkaa etelässä Kunnaankadulta ja jatkuu koilliseen Pahtankadulle UHKATEKIJÄT: - YLEISKUVAUS LEPAKKOALUEENA: Muutamia pohjanlepakkoja esiintyy Kunnaankadun ja Pahtankadun välisellä alueella. Alueella sijaitsee niin Vaisaaren päiväkoti, kuin tenniskentät. Alueella on oltava jossain rakennuksessa pieni kolonia ja lepakot ruokailevat sen lähistöllä. Alueelta tuli myös yleisöhavainto. Kirjaston nurkalla oli yksittäinen pohjanlepakko, samoin Varppeenseudulla Frälsintie mutkassa ja Varppeen päiväkodin nurkalla. Sorolaisenkadulta tuli yksi yleisöhavainto. 16
18 3.2 Kartoitustulosten pohjalta vedettävät lajikohtaiset johtopäätökset Pohjanlepakko, Eptesicus nilssoni Kaavio 2: Pohjanlepakkoja havaittiin kaikkialla Raisiossa Karttaruudut, joissa pohjanlepakoita havaittiin Raision alueella, on esitetty kaaviossa 2. Suurin osa Raisiossa havaituista lepakoista oli pohjanlepakkoa. Lajia tavattiin koko kaupungin alueelta. Raision pinnanmuotojen mosaiikkimaisuus tarjoaa pohjanlepakolle runsaasti hyviä saalistuspaikkoja kuten pellonreunoja, piha-alueita, teitä ja niittyjä. Pääesiintymispaikat olivat kuitenkin helposti rajattavissa. Pohjanlepakko on yleisin lepakkomme ja sitä tavataan Lappia myöten. Se lentää yleensä noin 5 10 metrin korkeudella rantojen, teiden, parkkipaikkojen tai puutarhojen yllä. Usein pohjanlepakot ilmestyvät samoihin paikkoihin illasta toiseen, usein melkein kellon tarkkuudella. Pohjanlepakot piileksivät päivisin esimerkiksi kattojen rakenteissa. Loppukesästä pohjanlepakkoja tapaa esimerkiksi katulamppujen tuntumasta saalistamassa valon sekoittamia hyönteisiä. Erityisesti valkoisten elohopealamppujen valo houkuttelee hyönteisiä, sillä keltaisten natriumlamppujen ympärillä lepakkoja ei yleensä ole. Lepakkomme ovat talvihorroksessa yleensä lokakuulta huhtikuulle. Pohjanlepakko on hyvin karaistunut, joten jo maaliskuun leutoina iltoina sen saattaa havaita lentämässä. Laji talvehtii usein kellareissa, rakennusten vintin eristeissä tai kallioiden halkeamissa. Pohjanlepakko hyötyy selvästi ihmistoiminnasta: se pärjää hyvin kaupunkiympäristössä. Tiet, sähkölinjat yms. eivät muodosta pohjanlepakolle liikkumisesteitä. Voimakasäänisenä se näkee kaikuluotausäänellään pitkälle, eikä alueiden pirstoutuminen sitä paljoakaan häiritse, kunhan ravintoa riittää. Runsaana esiintyvä pohjanlepakko antaa illuusion hyvinvoivasta lepakkokannasta. 17
19 3.2.2 Vesisiippa, Myotis daubentoni Kaavio 3: Vesisiippoja tavattiin yleensä veden yläpuolelta kaartelemasta. Raisiossa vesisiipan levinneisyyttä rajoittaa vesistöjen puute. Karttaruudut, joissa vesisiippoja havaittiin Raision alueella, on esitetty kaaviossa 3. Vesisiipat saalistavat yleensä kaarrellen veden yllä. Vesisiippaa on siellä, missä on vesistöjäkin. Vesisiipalle kelpaa ruokailualueeksi jopa metrin levyinen ojapahanen tai takapihan keinolammikko, jos paikka on suojainen. Vesisiipat talvehtivat lämpimissä ja kosteissa paikoissa. Todennäköisesti syvät kallioiden halkeamat ovat myös niille mieleen Viiksisiippa, Myotis mystacinus Isoviiksisiippa, Myotis brandti Karttaruudut, joissa viiksisiippoja havaittiin Raision alueella, on esitetty kaaviossa 4. Tässä kartoituksessa puhutaan viiksisiipoista, koska viiksisiipan ja isoviiksisiipan varma erottaminen äänen perusteella on hankalaa. Lajien erottaminen toisistaan tapahtuu yleensä hampaiston ja koiraiden sukupuolielinten perusteella. Viiksisiippojen levinneisyyttä rajoittaa yleensä vanhojen metsien puute ja liiallinen valaistus. Liikuntateiden valaiseminen, leveiden teiden tai sähkölinjojen rakentaminen, metsähakkuut tai metsien kuivattaminen yleensä karkottavat viiksisiipat alueelta. Viiksisiippojen ääni on suhteellisen heikko, joten niiden elinpiireissä ei saisi metsää harventaa liikaa. Heikkoääninen lepakko ei pysty näkemään äänellään kauas ja siksi se saattaa alkaa karttaa epävarmaksi muuttunutta metsää. Liian tiheä metsä taas häiritsee sen kaikuluotausta. 18
20 Kaavio 4: Viiksisiipat ja isoviiksisiipat löytyvät usein vanhoista kuusivaltaisista metsistä. Viiksisiipat käyttävät usein tikankoloja tai kaarnanalusia piilopaikkoinaan. On hyvin yleistä, että maaseudulla sijaitsevan mummonmökin tai rantasaunan umpivintillä asustaa viiksisiippayhdyskunta. Viiksisiipat pujahtavat yleensä metsään siltä puolelta rakennusta, missä metsä on lähinnä tai rakennuksen itäpuolelta, jossa on hämärämpää. Rakennusten omistajat eivät useinkaan tiedä lepakkojensa olemassaolosta mitään Pikkulepakko, Pipistrellus nathusii Karttaruudut, joissa pikkulepakoita havaittiin Raision alueella, on esitetty kaaviossa 5. Viheriäisten tervaleppärannat ovat erityisesti pikkulepakkojen mieleen. Pikkulepakon tyypillinen esiintymispaikka on rantametsän latvusto. Joskus pikkulepakot esiintyvät vakiopaikoilla, mutta yleistä on myös, että yksi tai kaksi pikkulepakkoa saalistaa pari kierrosta rantametsän aukkopaikassa ja jatkaa kohta nopeaa lentoaan rannan suuntaisesti johonkin toiseen aukkopaikkaan. Pikkulepakot muuttavat talvehtimaan Keski-Eurooppaan. Pohjanlepakot saalistavat usein samoilla paikoilla pikkulepakkojen kanssa. Joskus pohjanlepakot hätistelevät pikkulepakkoja pois samoilta apajilta. Raision paras pikkulepakkopaikka on Viheriäinen, josta sitä tavattiin koko kesän 2003 ajan. Ensimmäinen havainto pikkulepakosta oli Turun kaupungille kuuluva ranta Viheriäisissä. Siellä laji tavattiin ensimmäisen kerran Kesällä 2003 pikkulepakkoja havaittiin myös Askaisissa ja Kaarinassa. Yleensä pikkulepakoita havaitaan 1 2 yksilöä/havainnointikerta. 19
21 Kaavio 5: Pikkulepakot ovat meillä harvinaisia muuttavia lepakoita Korvayökkö, Plecotus auritus Korvayökön osuutta alueen lepakoista on vaikea arvioida, koska laji on hiljainen ja sitä on siksi vaikea havaita. Yhtään varmaa korvayökköhavaintoa ei Raisiosta saatu. Suurikorvaisena ja erinomaisella kuulolla varustettuna korvayökkö paremminkin kuuntelee saaliidensa pitämiä ääniä kuin kaikuluotaa. Yksittäisen korvayökön saattaa tavata vuodesta toiseen pörräämässä samojen puiden ympäristöstä. Usein korvayökköjä tavataan kartanon puistoista tai muista jaloja lehtipuita kasvavista paikoista. Kartanoalueet ovat Suomessa yleensä hyviä lepakkopaikkoja. Niillä on perinteisesti ollut karjaa, puistoja jalopuineen ja muita soveliaita paikkoja lepakoille. Myös omakotitaloalueiden puutarhoissa on usein korvayökköjä. Korvayökköä täytyy odottaa usein kauankin ja rauhallisesti. Hyvä paikka odotella on hautausmaalla. Jos taivas on vaalea, saattaa korvayökön tunnistaa pitkistä korvista. Korvayökkö käyttää usein linnunpönttöjä piilopaikkoinaan. Erityisesti pienireikäiset linnunpöntöt sekä liito-oravapöntöt ovat suosittuja. Maaseudulla on usein korvayökköjä runsaasti ja usein ne ovat jokaöisiä vierailijoita navetoissa tai hevostalleissa Muut lepakkomme Ripsisiippa on meillä erittäin harvinainen. Sen tyypillinen esiintymisalue on kartanopuisto, vanha myllypaikka kanavineen tai maaseutuympäristö eläimineen. Ripsisiippaa on hyvin hankala löytää. Horrospaikat ovat viileitä kuten pohjanlepakolla ja korvayökölläkin. Ripsisiippa horrostaa yleensä syvissä halkeamissa, mistä sitä on hyvin vaikea havaita. Paras 20
22 aika lajin havaitsemiseen on loka- ja huhtikuu, jolloin se ei yleensä ole piiloutunut syviin halkeamiin. Myös sen saalistusäänet ovat hankalia tunnistaa. Isolepakko on meillä harvinainen lepakko. Se on lepakoistamme suurin ja muuttaa meiltä talveksi Keski-Eurooppaan. Kimolepakko on meillä hyvin harvinainen ja myös se muuttaa. Lampisiippa on tavattu ensimmäisen kerran vuonna Vaivaislepakosta on muutama havainto. Vaivaislepakko on muuttava laji. 3.3 Mikä uhkaa lepakoita Raisiossa? Laki suojaa lepakoita Luonnonsuojelulain 49 "Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty." Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa tästä kiellosta, mikäli lajin suojelutilanne säilyy suotuisana. Lupaa laista poikkeamiseen on aina anottava alueelliselta ympäristökeskukselta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen ekologiset vaikutukset on selvitettävä eli lepakot täytyisi aina kartoittaa kaavaa varten. Lepakkolajeilla on erilaiset vaatimukset elinolojen suhteen, joten kaavoitusta varten on tärkeää saada lajikohtaista tietoa. Lepakkokartoitus olisi hyvä uusia säännöllisesti esimerkiksi viiden vuoden välein. Raisiossa lepakot esiintyvät alueen geologisista muodoista johtuen hyvin laikukkaasti. Maailmanlaajuisesti lepakkoja uhkaavat tekijät ovat yleensä ihmisten aiheuttamia. Suurimmat lepakkoja uhkaavat tekijät maailmalla ovat yleinen häirintä horros- ja piilopaikoissa, ympäristön kemikalisoituminen (puunkyllästeet ja torjunta-aineet) ja ruokailualueiden tuhoutuminen. Lepakot tarvitsevat ruokaa, suojaa ja terveellisen ympäristön. Lepakot näkevät äänellään. Siksi ne karttavat yleensä aukeita paikkoja, koska ne eivät pysty näkemään tällaisissa paikoissa yksityiskohtia. Lisäksi aukeat paikat ovat usein tuulisia ja lepakko saattaa joutua aukealla pöllön saaliiksi. Erilaiset kujanteet, rantametsät, pensas- tai puurivit ovat lepakolle tärkeitä. Lepakko muistaa ne ja suunnistaa niiden mukaan ruokailualueilleen tai piilopaikkaansa. Lepakoilla on kesäaikaan yleensä useita piilopaikkoja. Iso avohakkuu tai puurivin kaataminen saattaa eristää lepakot pitkäaikaisesta piilopaikastaan. Myös katujen valaiseminen (useat lajit karttavat valoa), suuren sähkölinjan tai leveän tien rakentaminen saattaa katkaista lepakkojen muistamia yhteyksiä. Hyvillä lepakkopaikoilla on tärkeää säilyttää yhteydet metsien, lampien, järvien, vanhojen rakennusten ja vastaavien lepakkojen suosimien paikkojen välillä. Usein lepakoille soveliaan tuntuinen paikka ei ole lepakkojen suosiossa siksi, ettei lepakoilla ole riittäviä yhteyksiä sinne. Pelto-ojan metsittyminen sekä puurivin tai kujan istuttaminen voi ohjata lepakot soveliaaseen paikkaan. Jos lepakot ovat väärässä paikassa, ne voi ohjata muualle lentoreitin avulla. Lepakkojen olosuhteita voi helpottaa rauhoittamalla piilopaikkoja vain lepakoiden käyttöön tai ripustamalla lepakonpönttöjä soveliaille paikoille kesäpiilopaikoiksi. Tärkeää on myös vanhojen maamerkkien esimerkiksi puska- tai puurivistöjen ylläpitäminen ja aukkokohtien 21
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja
LisätiedotRahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotPoikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014
Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.
LisätiedotLopen kirkonkylän, Launosten, Kormun ja Läyliäisten lepakkokartoitus 2008
Lopen kirkonkylän, Launosten, Kormun ja Läyliäisten lepakkokartoitus 2008 Kartoitusraportti Syyskuu 2008 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotTampereen Särkijärven sillan lähiympäristön merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005. Kartoitusraportti
Tampereen Särkijärven sillan lähiympäristön merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005 Kartoitusraportti Elokuu 2005 Yrjö Siivonen Batcon Group Tiivistelmä...2 1. Johdanto...3 2. Suomesta on tavattu 11
LisätiedotLentävänniemen lepakkokartoitus 2007
Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Kartoitusraportti Syyskuu 2007 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden
LisätiedotTampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006
Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotTampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt
Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien
LisätiedotPispalan lepakkokartoitus 2008
Pispalan lepakkokartoitus 2008 Kartoitusraportti Syyskuu 2008 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden
LisätiedotLAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008
LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu
LisätiedotNurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus
Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2005-2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotLahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotHuppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotHERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957
HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotVantaan Hakunilan Ojangon alueen lepakkoselvitys 2007
Vantaan Hakunilan Ojangon alueen lepakkoselvitys 2007 Kartoitusraportti Syyskuu 2007 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Sisaruspohja. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen &
LisätiedotJOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS. TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta
JOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS MARRASKUU 2010 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lepakot Pohjois-Karjalassa... 1 3. Selvitysalue ja -menetelmät... 2 4. Tulokset... 4 5. Johtopäätökset
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008
RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 28.8.2008 Otsikko: Raholan kartanon alueen lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy
LisätiedotTampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma
1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa
LisätiedotVantaan Itä-Hakkilan lepakkoselvitys 2006
Vantaan Itä-Hakkilan lepakkoselvitys 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1 Suomen lepakot... 1 2. Tutkimusalue
LisätiedotMillaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011
Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land
LisätiedotRiihimäen lepakkokartoitus 2007
YRJÖ SIIVONEN & TERHI WERMUNDSEN Riihimäen lepakkokartoitus 2007 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut 2007 ISBN 978-952-5571-20-2 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6
LisätiedotLempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010
LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010 Haljastennokka on erityisesti pohjanlepakoiden suosiossa. Kuva Pekka Rintamäki. Pekka Rintamäki 2010 2 Tiivistelmä Lempäälän
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotFinventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotTUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 22.12.2011 Viite 82129132-04 TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON LEPAKKOSELVITYS
LisätiedotTampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan -alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä Kartoitusraportti
Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan -alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005 Kartoitusraportti Joulukuu 2005 ' Yrjö Siivonen Batcon Group Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 1.2 Laki suojaa lepakoita...3
LisätiedotLepakot rakennuksissa
Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa
LisätiedotManner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotKemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 94/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3
LisätiedotHarvialan kartanoalueen asemakaava-alueen. lepakkoselvitys 2014
Tutkimusraportti 1.10.2014 Harvialan kartanoalueen asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2014 JANAKKALAN LUONTO JA YMPÄRISTÖ RY Ari Lehtinen Sisällys 1 Johdanto----------------------------------------------------------------------------3
LisätiedotKoverharin lepakkoselvitys
Koverharin lepakkoselvitys Hangon satama Heikki Holmén 13.9.2016 2 (8) 13.9.2016 Koverharin lepakkoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT SUOMESSA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 5
LisätiedotLepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017
1 (8) Lepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017 1. Johdanto Lempäälän kunnassa on vireillä Marjamäen asemakaava, Pajalantie (asemakaavanumero 15014; Lempäälän
LisätiedotRANTA TAMPELLAN LEPAKKOKARTOITUS 2009
RANTA TAMPELLAN LEPAKKOKARTOITUS 2009 KARTOITUSRAPORTTI 31.8.2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alue ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 4 Lähteet... 4 Liite 1... 5 Otsikko:
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista... 5 Lepakot
LisätiedotILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 12 Vastaanottaja Ilmatar Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 11.9.2012 Viite 82142499-02 ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR
LisätiedotPUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki
LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotLepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola
Lepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola Timo Metsänen 16.3.2012 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN KUVAUS...
LisätiedotKarhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus LIITE 8. Pyhäjoen Karhunnevankankaan. lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 96/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246-004 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotAilangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010
Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa
LisätiedotLiite C. YhteenvetoTampereen Virolaisen lepakkotilanteesta , syyskuu 2008, Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy
Liite C Vuoreksen osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006, kartoitusraportti, syyskuu 2006, Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen,Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Lausunto Tampereen Vuoreksessa sijaitsevien
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEMPÄÄLÄN KUNTA Kuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19620 Raportti 1 (17) Mäkelä
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotHangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011
2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 25.10.2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys Raportti ID: 1 576 642 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS
AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Tuuli Laukkanen 27.10.2014 Sisällysluettelo JOHDANTO...3 ALUEEN YLEISKUVAUS...4 YLEISTÄ LEPAKOISTA... 5 Suojelu...5 Elinympäristö... 5 Lepakot
LisätiedotTampereen Ruskon alueen (8099 ja 8190) lepakkokartoitus Paavo Hellstedt
Tampereen Ruskon alueen (8099 ja 8190) lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoitusten merkitys 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien
LisätiedotLepakoiden siivellä. Lakeuden Luonto ry:n lepakkoretki 26.8. 2005 Janiika Aaltonen. Kuva: Markku Lappalainen
Lepakoiden siivellä Lakeuden Luonto ry:n lepakkoretki 26.8. 2005 Janiika Aaltonen Kuva: Markku Lappalainen Lepakot - Siipijalkaisten (Chiroptera) heimoon kuuluu n. 950 lajia. - Kaksi alalahkoa * suurlepakot
LisätiedotSilva Sallamaa Helsingin yliopisto
Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset
LisätiedotLEPAKKOKOLONIOIDEN TARKASTUS LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 3.9.2013 LEPAKKOKOLONIOIDEN TARKASTUS LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 Tarkastus 2.9.2013
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotNiemenranta III asemakaavan nro 8496 lepakkoselvitys
Tampereen kaupunki Donna ID: 1750844 Juha Parviainen Johanna Hätälä 7.9.2017 2 (9) 7.9.2017 Niemenranta III asemakaavan nro 8496 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYSKOHDE... 3 3 LEPAKOT SUOMESSA... 5 4 AINEISTO
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotPyhällönpuiston ja Niemenpuiston lepakkoselvitys
Pyhällönpuiston ja Niemenpuiston Tampereen kaupunki Donna ID: 1753961 Juha Parviainen Johanna Hätälä 7.9.2017 2 (9) 7.9.2017 Pyhällönpuiston ja Niemenpuiston SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYSKOHDE...
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKäpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys Raportti Donna ID: 2 060 610 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35417P001 Raportti 1 (11) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotHatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 789 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotYIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 65/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotTURUN JA KAARINAN NATURA 2000 -ALUEIDEN LEPAKKOKARTOITUS 2003. Petteri Vihervaara
TURUN JA KAARINAN NATURA 2000 -ALUEIDEN LEPAKKOKARTOITUS 2003 Petteri Vihervaara TURUN JA KAARINAN NATURA 2000 -ALUEIDEN LEPAKKOKARTOITUS 2003 Petteri Vihervaara 2 Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 -alueet
LisätiedotTEKNIIKKA VINDIN AB BÖLE PROGRAM BILAGA 4
SUUU NNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB OY BÖLE VINDKRAFTPARK PROGRAM FÖR MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING BILAGA 4 NÄRPIÖN BÖLEN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi,
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Lepakkokartoitus toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella yhteensä neljänä yönä kesän 2014 aikana:
LisätiedotVähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava-
PIRKKALAN KUNTA Vähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava- ja lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35644P002 Raportti Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotLEPAKOIDEN HUOMIOONOTTAMINEN KOIVUSAAREN RAKENTAMISESSA
Kuva: Terhi Wermundsen LEPAKOIDEN HUOMIOONOTTAMINEN KOIVUSAAREN RAKENTAMISESSA Syyskuu 2012 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 1. Johdanto Koivusaarta suunnitellaan Lauttasaaren länsiosaan sijoittuvana
LisätiedotLepakoiden inventointi Apajalahdenvuoren louhos, Heinola väliraportti
Lepakoiden inventointi 2012 2013 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola väliraportti Timo Metsänen 30.12.2012 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN
LisätiedotKARHUSAAREN JA LÄNSISALMEN LEPAKKOSELVITYS Östersundomin yhteisen yleiskaavan tiettyjen alueiden kartoittaminen
HELSINGIN KAUPUNKI TYÖOHJELMA 1 (4) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO AJ 16.1.2015 HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS KARHUSAAREN JA LÄNSISALMEN LEPAKKOSELVITYS Östersundomin yhteisen yleiskaavan tiettyjen alueiden kartoittaminen
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotLohjan Hiidensalmen itäosan lepakkolausunto 2015
Selvitysraportti 14.9.2015 Lohjan Hiidensalmen itäosan lepakkolausunto 2015 Tekijät: Teemu Virtanen Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä ja tulokset... 4 2.1 Menetelmä... 4 2.2 Tulokset... 4 3 kaavamuutoksen
LisätiedotMatalalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos, lepakkoselvitys
NAANTALIN KAUPUNKI Matalalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos, lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30287 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Aineisto
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 Suomen Luontotieto Oy 25/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2.
LisätiedotPIRTTISUON LEPAKKO- KOLONIAN SEURANTA, VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 7.11.2013 PIRTTISUON LEPAKKO- KOLONIAN SEURANTA, VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI Tarkastus 7.11.2013 Päivämäärä 07/11/2013 Laatija
LisätiedotID Selvitysraportti Isokuusi III asemakaavan nro 8639 ja Särkijärven rannan asemakaavan nro 8502 lepakkoselvitys
ID 1 605 758 Selvitysraportti 5.9.2016 Isokuusi III asemakaavan nro 8639 ja Särkijärven rannan asemakaavan nro 8502 lepakkoselvitys Sisällys 1. Johdanto...3 2. Alueen nykytila ja aiemmat selvitykset...3
LisätiedotNekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Nekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA
ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotMatkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 52/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN
LisätiedotJankan tilan asemakaavan nro 8646 lepakkoselvitys
Tampereen kaupunki DonnaID: 1764039 Lauri Erävuori, Juha Parviainen Johanna Hätälä 8.11.2017 2 (9) 8.11.2017 Jankan tilan asemakaavan nro 8646 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYSKOHDE... 3 3 LEPAKOT SUOMESSA...
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015
Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Havaitut pohjanlepakot saalistivat Kemijokivarressa Suomen Luontotieto Oy 31/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
Lisätiedot3/2004. Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003. Yrjö Siivonen
3/2004 Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003 Yrjö Siivonen Helsinki 2004 Kannen kuva: vesisiippoja veden yllä Yrjö Siivonen Painettu Pohjosmaisen ympäristömerkin saaneelle paperille
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotTuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 69/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotLepakkoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
Maata raivataan toimenpidealueella. Tässä oli aikaisemmin 4 6 m:n korkuista taimikkoa. Kuva: Jari Venetvaara 20.6.2016 Lepakkoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
LisätiedotILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 27.9.2012 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS
LisätiedotSavonrannan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus 2011
Savonrannan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus 2011 Teemu Virtanen Biologitoimisto Vihervaara Oy Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1. JOHDANTO... 3 2. KARTOITUSALUE
Lisätiedot