Matkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
|
|
- Annemari Ahonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 52/2014
2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Matkussaari Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Matkussaaren lisäalueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen mahdollisesti sovellettavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole vielä päätöstä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella ja 11 kilometriä Jurvan keskustan kaakkoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Pohjoiskylä ja Lounaispuolen Norrinkylä Teuvalla. Pieni osa tutkimusalueesta lounaislaidassa on Teuvan kunnan puolella (kuva 1). Vuoden 2014 lisätutkimusalue on pinta-alaltaan noin hehtaarin laajuinen kolmeosainen kokonaisuus, josta kaksi läntisintä aluetta levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Rasakankaan ja Matkussaaren tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Itäisin rajaus on muista alueista irrallaan oleva Karhunmaan osa-alue. Kolmeosaisella alueella on erittäin runsaasti ojitettuja rämeitä, vähäisesti luonnontilaisia soita, monen eri ikäluokan talousmetsiä, hakkuualoja, taimikoita ja maa-aineksenottoalueita sekä pienialaisesti myös viljelysaluetta. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Matkussaaren lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
4 Kuva 1. Matkussaaren lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Rasakankaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
5 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
6 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella runsaslukuisimmaksi Matkussaaren alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. Isoviiksi- / viiksisiippa havaittiin vain yhdessä paikassa, mikä ei todennäköisesti kuvasta alueen kokonaistilannetta kunnolla. Lajiparin ääni voidaan havaita vain noin metrin etäisyydeltä, joten löytäminen on haastavaa (taulukko 3). Viiksisiipoista tiedetään Suomessa hyvin vähän, mutta saalistusalueinaan ne käyttävät yleensä suojaisempia metsämaita kuin pohjanlepakot. 6
7 Tulokset ja päätelmät Matkussaaren tutkimusalueelta löydettiin 14 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty, sillä suurin keskittymä oli Sotkalammin kolme yksilöä (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Lisäksi tutkimusalueella tehtiin havainto yhdestä isoviiksi-/viiksisiipasta. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Tutkimusalueen lisäksi pohjanlepakoita havaittiin yhteensä 12 yksilöä alueen ulkopuolella siirtymien aikana. Kuva 2. Matkussaaren tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Isoviiksi-/viiksisiippahavainto esitetään sinisellä pallolla. Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7
8 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013a: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013b: Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakkoja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):
9 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9
10 10
11 Lehtivuoret Wind Farm Oy Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 45/2014
12 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
13 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Lehtivuoret Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia kyseisiin eliöryhmiin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Lehtivuorten alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimapuiston alueelta tehtiin kattavat luontoselvitykset vuonna 2013 (Ahlman 2013), mutta varovaisuusperiaatteen mukaisesti tutkimusaluetta laajennettiin hieman. Lisäalueilta tehtiin täydentäviä tutkimuksia maastokaudella Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun lopun ja elokuun alkupuolen välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin viisi kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähimpiä taajamia ovat koillispuolen Kampinkylä, kaakkoispuolen Kuusistonloukko ja eteläpuolen Juonenkylä (kuva 1). Vuoden 2014 lisätutkimukset koskevat kahta erillistä lisäaluetta, jotka ovat kiinni vuoden 2013 hankealueessa. Kyseessä on näin ollen sama tuulivoimapuisto, jonka reunavyöhykkeiltä tutkittiin lisää mahdollisia luontoarvoja. Kaksi lisäaluetta muodostaa yhteensä 160 hehtaarin laajuisen kokonaisuuden, johon lukeutuu eniten ojitettuja rämeitä. Alueella on myös vähäisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä sekä pieni turvetuotantoalue ja luonnontilaisia soita. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
14 Kuva 1. Lehtivuorten lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Lehtivuorten tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalue saatiin kokonaisuudessaan tarkastettua varsin kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
15 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
16 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Lehtivuorten alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6
17 Tulokset ja päätelmät Kurikan Lehtivuorten tutkimusalueelta löydettiin kesäkuussa kaksi pohjanlepakkoyksilöä ja elokuussa yksi yksilö (kuva 2). Heinäkuussa ei havaintoja tullut lainkaan. Lisäksi alueelta toiselle siirryttäessä läheisien tielinjojen varsilla havaittiin yhteensä kuusi eri yksilöä. Tutkimuksen aikana ei näin ollen löydetty selviä keskittymiä, merkittäviä ruokailupaikkoja tai lisääntymisyhdyskuntoa. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot (musta pallo) ja (punainen pallo). 7
18 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013: Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):
19 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9
20 10
21 Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 60/2014
22 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
23 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Kalistannevan Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan lisäalueiden soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen mahdollisesti sovellettavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun jälkipuolen ja elokuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan luoteispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Riitaluoma, itäpuolen Viitala ja koillispuolen Hiivaloukko (kuva 1). Tutkimusalue on pinta-alaltaan noin 532 hehtaarin laajuinen viisiosainen kokonaisuus, joka levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Kalistannevan ja Pahkavuoren tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Viisiosaisella alueella on tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia kasvatusmetsiä, hakkuualoja, taimikoita, ojitettuja rämeitä, vähäisesti turvetuotantoalueita sekä luonnontilaisia soita. Vesistöjä on hyvin niukasti, eikä viljelysalueita ole yhtä hyvin pientä rajausta lukuun ottamatta lainkaan. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kalistannevan lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
24 Kuva 1. Kalistannevan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Kalistannevan tutkimusalueen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella kesä-, heinä- ja elokuussa. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
25 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
26 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Kalistannevan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6
27 Tulokset ja päätelmät Kalistannevan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä havaittiin 26 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia, sillä valtaosa yksilöistä keskittyi tielinjojen läheisyyteen, eikä metsäisillä osuuksilla tehty juuri lainkaan havaintoja. Kuva 2. Kalistannevan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (sininen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoin. 7
28 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2013a: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013b: Kurikan Pahkavuoren tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):
29 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9
30 10
31 Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 67/2014
32 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
33 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Joupinkangas Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Joupinkankaan alueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen vaadittavan YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ei ole vielä päätöstä. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään kesäkuun ja elokuun lopun välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolinen Norinkylä Teuvan puolella, Jurva luoteispuolella ja Pohjoiskylä kaakkoispuolella. Tutkimusalue on noin 979 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös hyvin runsaasti ojitettuja rämeitä sekä luonnontilaisia soita. Yleisluonteeltaan alue on varsin karu, eikä reheviä ja ravinteikkaita elinympäristöjä ole mainittavasti. Alueella ei ole myöskään peltolohkoja. Ainoa vesistö koskee pohjoisosan Rauhalammia (kuva 1). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Joupinkankaan pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja-biologi Hanna Tuominen ja luontokartoittaja Keijo Seppälä. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
34 Kuva 1. Joupinkankaan tutkimusalue on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. TUTKIMUSMENETELMÄT Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Joupinkankaan selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
35 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
36 LEPAKOIDEN ELINTAVOISTA Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. LEPAKOT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella melko tavalliseksi alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6
37 TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Joupinkankaan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä löydettiin 13 pohjanlepakkoa, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei havaittu (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei löydetty. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on kuitenkin melko tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7
38 KIRJALLISUUS Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):
39 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9
40 10
41 Saunamaa Wind Farm Oy Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 46/2014
42 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
43 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Saunamaa Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Saunamaan lisäalueen soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 14 kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella, 11 kilometriä Jurvan keskustan kaakkoispuolella ja 22 kilometriä Teuvan keskustan koillispuolella. Lähimpiä taajamia ovat koillispuolen Pohjoiskylä, itäpuolen Polvenkylä ja lounaispuolella sijaitseva Norinkylä. Tutkimusalue on kahden eri kunnan alueella; osa on Teuvan puolella ja osa Kurikassa (kuva 1). Tutkimusalue on noin 662 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös melko runsaasti ojitettuja rämeitä. Luonnontilaisia soita on niukasti, samoin viljelyalueita. Metsien ikärakenne on monin paikoin nuorta ja hakkuualoja sekä taimikoita on yleisesti alueella. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
44 Kuva 1. Saunamaan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Saunamaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi pääosin kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalue saatiin kokonaisuudessaan tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
45 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
46 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella runsaslukuisimmaksi Saunamaan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. Isoviiksi- / viiksisiippa havaittiin vain yhdessä paikassa, mikä ei todennäköisesti kuvasta alueen kokonaistilannetta kunnolla. Lajiparin ääni voidaan havaita vain noin metrin etäisyydeltä, joten löytäminen on haastavaa (taulukko 3). Viiksisiipoista tiedetään Suomessa hyvin vähän, mutta saalistusalueinaan ne käyttävät yleensä suojaisempia metsämaita kuin pohjanlepakot. 6
47 Tulokset ja päätelmät Teuvan ja Kurikan Saunamaan tutkimusalueelta löydettiin kymmenen pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Lisäksi vuoden 2013 tutkimusalueella tehtiin havainto yhdestä isoviiksi-/viiksisiipasta. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Kuva 2. Saunamaan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Isoviiksi-/viiksisiippahavainto esitetään sinisellä pallolla. Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoilla. 7
48 KIRJALLISUUS Baerwld, EF., Edworthy, J., Holder, M. & Barclay, RMR 2008: A Large-Scale Mitigation Experiment to Reduce Bat Fatalities at Wind Energy Facilities. The Journal of Wildlife Management 73 (7): Barataud, M. 2002: The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France. Barclay, MRM, Baerwald, EF, Gruver, JC 2007: Variation in bat and bird fatalities at wind energy facilities: assessing the effects of rotor size and tower heigh. Canadian Journal of Zoology 85: Crawford, RL., Baker, W. 1981: Bats killed at a north Florida television tower: a 25-year record. Journal of mammalogy 62: EUROBATS 2001: Agreement of the Conservation of Bats in Europe. Furmankiewicz, J., Kucharska, M. 2009: Migration of Bats along a Large River Valley in Southwestern Poland. Journal of Mammalogy 90 (6): Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Kunz, T., Arnet, EB., Erickson, WP., Hoar, AR., Johnson, GD., Larkin, RP., Strickland, MD., Thresher, RW., Tuttle, MD. 2007: Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research, needs, and hypotheses. The Ecological Society of America 5 (6): Kuvlesky, JR. P., Brennan, L., Morrison, M., Boydston, K., Ballard, B., Bryant, F. 2007: Wind Energy Development and Wildlife Conservation: Challenges and Opportunities. The Journal of Wildlife Management 71 (8):
49 Lappalainen, M. 2003: Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pettersons, G. 2009: Seasonal migrations of north-eastern populations of nathusius bat Pipistrellus nathusii (Chiroptera). Myotis 41 42: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 9
50 10
51 Rasakangas Wind Farm Oy Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 54/2014
52 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Lepakoiden elintavoista... 6 Lepakot lainsäädännössä... 6 Lajikohtaista tarkastelua... 6 Tulokset ja päätelmät... 7 Kirjallisuus... 8 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. 2
53 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Rasakangas Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäalueiden lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia lepakoihin. Yhtiö tutkii Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Rasakankaan lisäalueiden soveltumista tuulivoimatuotantoon. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Raportista Tässä raportissa esitetään kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lepakkoselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Tutkimusalue sijaitsee noin 15 kilometriä Kurikan keskustan länsiluoteispuolella ja kuusi kilometriä Jurvan kaakkoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat pohjoispuolen Tainuunmäki ja lounaispuolen Kentankylä (kuva 1). Tutkimusalue on pinta-alaltaan noin 774 hehtaarin laajuinen kolmeosainen kokonaisuus, joka levittäytyy vuonna 2013 inventoitujen Rasakankaan ja Kalistannevan tutkimusalueiden ympärille (Ahlman 2013a ja 2013b). Kolmeosaisella alueella on pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia kasvatusmetsiä, hakkuualoja, taimikoita, ojitettuja rämeitä ja luonnontilaisia soita. Alueen itäreunalla on mosaiikkimainen ja allikkoinen suokokonaisuus läheisen Takanevan turvetuotantokentän laidalla. Viljelysalueita ja kulttuuriympäristöjä ei ole käytännössä ollenkaan. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Rasakankaan lisäalueiden pesimäaikaisesta lepakkoselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Raportin laati luontokartoittaja Santtu Ahlman. 3
54 Kuva 1. Rasakankaan lisäalueet on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. tutkimusmenetelmät Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Rasakankaan tuulivoimapuistojen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , ja Alue kierrettiin läpi kävellen ja hiljalleen pyöräillen, jolloin detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan. Tutkimusalueen mahdollisesti potentiaaliset kohteet sekä useat muut paikat saatiin tarkastettua melko kattavasti jokaisella inventointikierroksella kesä-, heinä- ja elokuussa. Havainnointia tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti. Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. 4
55 Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X ja Ciel CDB301), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. D 240X -laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettujen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoomin H4n -laitetta. epävarmuustekijät Lepakkoselvitykseen käytettiin kohtalaisesti aikaa pinta-alaan nähden. Osa lepakoista on kuitenkin saattanut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Elinympäristöjen luonteen vuoksi selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän tarkkana. Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Laji Tieteellinen nimi Yleisyys I II III Kuuluvuus Taajuus Vesisiippa Myotis daubentoni x m khz Ripsisiippa Myotis nattereri - x m khz Viiksisiippa Myotis mystacinus x m khz Isoviiksisiippa Myotis brandtii x m khz Lampisiippa Myotis dasycneme - - x m khz Vaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x m khz Pikkulepakko Pipistrellus nathusii - x m 55 khz Kääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x m khz Isolepakko Nyctalus noctula - x m khz Pohjanlepakko Eptesicus nilssoni x m khz Etelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m khz Kimolepakko Vespetilio murinus - - x m khz Korvayökkö Plecotus auritus x m khz 5
56 lepakoiden elintavoista Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai korkeintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravinnonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kellareissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan. lepakot lainsäädännössä Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa. lajikohtaista tarkastelua Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella ainoaksi Rasakankaan alueella tavattavaksi lajiksi. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisissa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia. 6
57 Tulokset ja päätelmät Rasakankaan tutkimusalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä havaittiin 23 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty, sillä suurin keskittymä oli Kittilänkankaan pohjoispuolen kolme yksilöä (kuva 2). Myöskään lisääntymiskolonioita ei havaittu. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia, sillä valtaosa yksilöistä keskittyi tielinjojen läheisyyteen, eikä metsäisillä osuuksilla tehty juuri lainkaan havaintoja. Kuva 2. Rasakankaan tutkimusalueen pohjanlepakkohavainnot kesäkuussa (musta pallo), heinäkuussa (vihreä pallo) ja elokuussa (punainen pallo). Samoiksi yksilöiksi tulkitut havainnot on yhdistetty viivoin. 7
Finventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotLehtivuoret Wind Farm Oy. Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Lehtivuoret Wind Farm Oy Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 69/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotYIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 65/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotMatkussaari Wind Farm Oy. Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 75/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotRasakangas Wind Farm Oy. Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Rasakangas Wind Farm Oy Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 81/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotKarhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus LIITE 8. Pyhäjoen Karhunnevankankaan. lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 96/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotKalistanneva Wind Farm Oy. Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 82/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotTuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 69/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotSaunamaa Wind Farm Oy. Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Saunamaa Wind Farm Oy Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 74/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotKemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 94/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 80/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KUUSKAJASKARIN LEPAKKOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista... 5 Lepakot
LisätiedotYIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 22/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotPORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN
PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu...
LisätiedotLUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN
LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN KEVÄTMUUTTO- JA PESIMÄSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu...
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotJoupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Joupinkangas Wind Farm Oy Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotTuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 29/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotYIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 83/2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotLUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN SYYS- MUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN
LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKOIDEN SYYS- MUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Suomen lepakot ja niiden ekologiaa... 4 Lepakoiden suojelu... 4
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotMegatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotMegatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 113/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LEPAKKO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 5
LisätiedotTuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 87/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 0 AHLMAN GROUP OY Raportteja 0/0 sisällysluettelo Johdanto... Raportista... Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 94/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotKemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 ALMAN GROUP OY Raportteja 53/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotPUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki
LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotTaaleritehtaan Pääomarahastot Oy. Perhon Alajoen tuulivoimapuiston kanalintuselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Perhon Alajoen tuulivoimapuiston kanalintuselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotMegatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotSUOMEN HYÖTYTUULI OY LAUSUNTO LEPAKOISTA PORIN KIRRINSANNAN JA SACHTLEBENIN TUULIVOIMAPUISTOJEN ALUEILLA 2012 AHLMAN
SUOMEN HYÖTYTUULI OY LAUSUNTO LEPAKOISTA PORIN KIRRINSANNAN JA SACHTLEBENIN TUULIVOIMAPUISTOJEN ALUEILLA 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Sisaruspohja. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen &
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus
LIITE 16 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi Sikamäki N131 x 6 x HH144 ja Oinaskylä N131 x
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista...
LisätiedotLUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden elintavoista... 4 Lepakot lainsäädännössä...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotHERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957
HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto
LisätiedotAilangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010
Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI onkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY Raportteja 9/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat
LisätiedotRahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotKäpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys Raportti Donna ID: 2 060 610 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35417P001 Raportti 1 (11) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotVähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava-
PIRKKALAN KUNTA Vähä-Vaitin laajennusalueen liitoorava- ja lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35644P002 Raportti Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään Alahonkajoen tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 6/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä
LisätiedotLAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008
LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu
LisätiedotKemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKoverharin lepakkoselvitys
Koverharin lepakkoselvitys Hangon satama Heikki Holmén 13.9.2016 2 (8) 13.9.2016 Koverharin lepakkoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT SUOMESSA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 5
LisätiedotTarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY Raportteja 5/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotLepakot ja tuulivoima Tutkimuksen haasteet ja hyödyt
Tutkimuksen haasteet ja hyödyt Klicka här för att ändra format på underrubrik i bakgrunden Nina Hagner-Wahlsten, Year of the Bat - Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Suomen lepakkotieteellinen yhdistys
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat
LisätiedotPoikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014
Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008
RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 28.8.2008 Otsikko: Raholan kartanon alueen lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä
LisätiedotKauhavan kaupunki. Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Kauhavan kaupunki Kauhavan Alahärmän osayleiskaava-alueen kanalintuselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 8/2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015
Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Havaitut pohjanlepakot saalistivat Kemijokivarressa Suomen Luontotieto Oy 31/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLIIKENNEVIRASTO. Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys. Raportti
LIIKENNEVIRASTO Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33411 Raportti 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246-004 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotTYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
PÖYRY FINLAND OY Huso Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaalueen metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 2/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä
LisätiedotLIITE 15. Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista AHLMAN GROUP OY.
Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy LIITE 15 L Yhteenveto Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoista 213 214 AHLMAN GROUP OY RapoRtteja 1/216 SiSällYSluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotHuppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4
LisätiedotLahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotTampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006
Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotHarvialan kartanoalueen asemakaava-alueen. lepakkoselvitys 2014
Tutkimusraportti 1.10.2014 Harvialan kartanoalueen asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2014 JANAKKALAN LUONTO JA YMPÄRISTÖ RY Ari Lehtinen Sisällys 1 Johdanto----------------------------------------------------------------------------3
LisätiedotMillaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011
Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land
LisätiedotLentävänniemen lepakkokartoitus 2007
Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Kartoitusraportti Syyskuu 2007 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma
1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 12 Vastaanottaja Ilmatar Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 11.9.2012 Viite 82142499-02 ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR
LisätiedotLappeenranta-Nuijamaa vt 13 lepakkopotentiaalin arviointi 2014
Lappeenranta-Nuijamaa vt 13 lepakkopotentiaalin arviointi 2014 Timo Metsänen 18.5.2014 www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...2 3 TIET JA LEPAKOT... 3 4 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...4
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
Lisätiedotsuunnittelualueen potentiaaliset lepakkolajit
Lepakko Lepakoiden, maailman ainoiden lentävien nisäkkäiden tyypilliset elinkierron piirteet, kuten hidas lisääntyminen, kotipaikkauskollisuus ja pitkäikäisyys, tekevät lepakoista hyvin herkkiä ympäristön
LisätiedotTUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 22.12.2011 Viite 82129132-04 TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON LEPAKKOSELVITYS
LisätiedotPyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014
Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3
LisätiedotILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA
ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
Lisätiedot