Neljän tuulen lakeus
|
|
- Johanna Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neljän tuulen lakeus PENTTI KALLIO Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla alkaa kuvauksella, miten Jussi, hämäläinen torppari ryhtyi raivaamaan suota heinää ja viljaa tuottavaksi kydöksi, pelloksi. Juuri samalla tarpeella, työllä ja tunteella vuosisatainen raivaus lienee tapahtunut joka puolella maatamme, täällä Euroopan syrjällä, metsien, järvien, jokien, soiden ja nevojen maassa. Soiden hyödyntäminen ihmisten käyttöön lienee ollut pitkään niiden äärellä asuvien mielissä. Olihan suo pellonraivaajalle, ravinnontuottajalle, houkuttelevan tasaista, kivetöntä ja vähäpuustoista raivattavaa, mutta märkää, pehmeää, hapanta ja karua kasvustoltaan. Paljon siinä ihmisen tarpeita suunnitellen vikaa oli, joutomaata. Kunnes kokeiltiin ja kokeiltiin, löydettiin keinoja, miten suo saadaan kuin saadaankin aisoihin, palvelemaan ihmisen tarpeita, kasvamaan karjalle ja ihmiselle ravintoa. RAIVAUKSEN HISTORIAA Etelä-Pohjanmaan jokivarsissa oli jo ennen lukua havaittu, että parasta maanlaatua viljelykseen oli jokirinnalla. Sitä raivattiin joen juoksua noudatteleviksi peltolohkonauhoiksi. Opittiin myös tietämään, että Suur-Ilmoilan pitäjän Kauhajoen ja Päntäneen kylien pellot olivat kaikkein hallanarimpia. Samoin tiedettiin, missä tulvat ovat uhkana luvulla oli Kauhajoen jokivarsilla taloja vielä harvassa. Isojakokartat kertovat, että yhtenäisistä laajoista peltoaukeista ei vielä 1700-luvullakaan ollut tietoa. Jokivarsien peltolohkot saivat vähitellen reunoilleen samansuuntaisen kytönauhan. Peltoaukeat laajenivat. Kydönpoltto lisäsi viljasatoa jo 1600-luvun jälkipuoliskolla huomattavasti. Mutta varsinaisen valtakautensa kydönpoltto ja suoraivaus saavutti Kauhajoella parisataa vuotta myöhemmin luvun lopussa ja seuraavan vuosisadan ensimmäisillä kymmenluvuilla, kuten Liisa Ruismäen artikkelista ja Kauhajoen historian kirjasta hyvin ilmenee. Silloin jokivarret aukenivat yhtäjaksoisiksi lakeuksiksi. Kyrönjokivarren laajat nevat: Rautaneva, Hirvineva, Takkulanneva yksi toisensa jälkeen raivattiin ja poltettiin viljelysmaaksi. Samoin Kainastonjokivarsi laajoine kaukoniittyineen avartui etelään ja itään aina Kainastonjoen ja Päntäneenjoen haaran seudulle ulottuvaksi lakeudeksi, missä Pöllönnevalta, Sööperinnevalta, Oravanevalta sekä Koosenilta oli rahkainen turkki poltettu ja nevat otettu ylös ihmisen käyttöön. Silloisen Kauhajoen kylän ja Kauhajoen itärannalla lellunut Lellava ja Ylänne sekä Potka raivattiin omaksi lakeudeksekseen. Päntäneenjokilaakson pohjoispään suuret suot: Parjakanneva sekä Rojuneva jäivät torjumaan raivaamista paksun rahkapeitteensä turvin pituutta liikaa saaneen joen vahtina. Sitä vastoin Koivuneva savusi avartamaan Päntäneen viljelylakeutta. Kauhajokivarren Hyypänlaakson yli 15 km pitkä peltolakeus sai kytösavunsa Kuukarin, Isoluhdan, Hirvinevan ja Koivulannevan 134
2 ORVO YLI-KYYNY PELTOPINTA-ALAN KASVU ON 1900-LUVULLA OLLUT LÄHES KOKONAAN VANHOJEN KYDÖNPOLTTOMAIDEN, LUONNONNIITTYJEN JA SOITTEN RAIVAAMISEN TULOSTA. LAKEUTTA PÄNTÄNEELLÄ. raivauksista. Ikkeläjärven ja Uuron kylien suot raivattiin omiksi erillisiksi aukeiksi ja Sahankylän sekä Koihnan aukeat myöhemmin. Peltopinta-ala oli vuoden 1910 tilastotietojen mukaan kasvanut jo hehtaariin ja lisäksi luonnonniittyä oli hehtaaria. Laidunmaita ei vielä silloin tilastoitu erikseen. Vuoden 1920 tilaston mukaan peltopinta-ala oli hehtaaria ja luonnonniittyä 775 ha. Mikä osuus näihin pinta-aloihin oli turvemaiden ottamisella viljelykseen ja laiduntamiseen, se ei tilastoista selviä. Mutta valtava luvun lopun seuraavan vuosisadan alun kasvu selittyy ainoastaan kytöjen ja soiden ottamisella viljelykäyttöön, pelloksi. (Tilastokeskus, Ruismäki 1987, s. 467) Näin oli muinaisesta Hämeenmetsän erämaan pohjoisosasta syntynyt 300 vuoden aikana kaskenpolton ja tervanpolton sekä pellonraivaamisen ja kydönpolton sekä suonraivaamisen mittavan työn tuloksena Kauhajoen vauras maatalouspitäjä. Etelä-Pohjanmaan valtasuonen Kyrönjoen pisin latvajoki Kauhajoki latvahaaroineen sai lähes ristinmuotoisen peltomaisemansa, Neljän tuulen lakeuden. 135
3 ASUTUSTILOJEN RAIVAUKSET Viime sotien jälkeen asutettiin maata maanhankintalakiin ja sitä ennen välirauhan aikana nk. pika-asutuslakiin perustuvin toimenpitein. Asutustiloja, siis ns. rintamamiestiloja ja Karjalan siirtolaistiloja, muodostettiin usein omille erityisille alueille. Osalle asutustilallisista osoitettiin valmista viljelysmaata viljeltäväksi, mutta useat joutuivat raivaamaan peltonsa myös soille. Niiltä tosin harvemmin enää nousi varsinaisia kytösavuja. Näitä asutustiloja muodostettiin ja luvulla Kauhajoelle yhteensä noin 70 tilaa. Niiden päätuotanto oli karjatalouden varassa. Miten asutustilaa asutettiin, siitä kertoo Vimpelistä syntyisin oleva, maamme suurimman yhtenäisen asutusalueen Sahankylän asutustilallinen maanviljelijä Aarne Lassila (s. 1922): Menimme vaimoni kanssa naimisiin sodan aikana Sahankylästä osoitetulle rintamamiestilalle nro 1 tulin elokuussa 1951, kuten 41 muutakin tänne osoitettua pääasiassa Järviseudulta kotoisin olevaa asutustilallista. Mukana oli vain kirves, lapio ja isän polkupyörä. Tilalle oli koneilla raivattu ja ojittu peltoa, josta oli jo valmiiksi kylvetty heinälle 3 hehtaaria. Maapohja täällä oli pääasiassa hiuesmaata. Ruista kylvin syksyllä 40 aaria ja aloin heti rakentamaan asuinrakennusta toisin kuin yleensä muut. He rakensivat ensin navetan, jonka karjakeittiössä aloitettiin asuminen. Ennestään täällä oli pienehköjä tiloja kymmenkunta. Asuinrakennus valmistui ja elokuussa seuraavana vuonna perhekin muutti tänne. Lapsia oli silloin viisi, kaikkiaan kahdeksan. Tilalle kuului osuus yhteismetsästä sekä kotimetsää. Tila lunastettiin omaksi myöhemmin. Lassilan tilaan kuuluu myös suopalsta, joka raivattiin suoviljelykseksi v Ensin neva raivattiin Pellonraivauksen katepillarilla, joka puski kannot ja pintaturpeen kasoihin, jotka sitten poltettiin. Siitä tuli tuhkaa kuin kydönpoltosta. Ojat kaivoin itse lapiolla. Turvetta oli 3,6 ha:n kytöpalstalla 2,5 m. Kytöön ei ajettu savea. Ensimmäisenä syksynä kylvin kydölle rukiin, mutta halla vikuutti sadon niin, että rukiinjyvät olivat kuin oravankynsiä pieniä. Heinää ja kauraa siellä viljeltiin. Ja karjanlannan sekä apulannan ja kalkituksen voimalla kydöltä saatiin kohtuullisia satoja. Hallanarka kytö oli. Kytöpalsta metsitettiin 1980-luvulla. Tila eli karjatalouden ja metsän varassa. Työ ja leipä eivät täällä loppuneet koskaan ja rahaakin tuli riittävästi. Lassila on ollut luopumiseläkkeellä jo pitkään. Pellot ovat vuokralla. Ja yleinen tilanne koskee Lassilankin tilaa. Jatkajaa ei ole omasta perheestä tiedossa. Maanviljelijä, Karjalan siirtolainen Viljo Suokas (s Metsäpirtissä) kertoi: Talvisodan jaloista muutimme ensin evakkoon Rantasalmelle. Sieltä muutimme keväällä 1941 tänne Kauhajoelle. Pappilan mailta Kokonkylästä oli vanhemmilleni sekä 16 muulle siirtolaisperheelle osoitettu nk. pika-asutustila. Niitä asutettiin siirtoväen pika-asutuslain perustein. Alueelle oli valtion toimesta rakennetut, Ruotsin valtion lahjoittamat erinomaisen hyvät talot. Tänne oli siitä syystä helppo muuttaa asumaan. Tiloilla oli peltoa 5-7 hehtaaria ja lisäksi 7 hehtaarin suopalsta sekä metsää. Pelto oli ollut vuokrattuna. Tukkeutuneet ojat kaivettiin ensitöiksi lapioilla auki, mutta valtio kaivatti laskuojat. Peltosarat kasvoivat melkoista pajukkoa, jonka kahden veljeni kanssa raivasimme kirvein ja vesurein niin, että sitä pystyttiin talkoilla kyläläisten avustamana neljän hevosen voimin kyntämään. Se tapahtui helatorstaina ja maa oli melkoisessa roudassa. Sattui kylmä kesä, joka vei kaurasadon niin, ettei kannattanut puida ollenkaan. Mutta ohrasta saatiin sen verran, että äiti leipoi ohrakakkaroita. Meillä oli kaksi lehmää ja hevonen ostettiin pian muuton jälkeen. Valtio korvasi Karjalaan jääneestä omaisuudesta puolet. Niin asuminen Pohjanmaalla aloitettiin. V minut kutsuttiin sotapalvelukseen ja siirrettiin rintamalle. Haavoittuneena palasin kotiin Tilaan kuulunutta Rojunevan suopalstaa ryhdyttiin pian paluuni jälkeen raivaamaan. Siellä oli raakaa rahkaa metrin verran ja kaksi metriä mutaa tai kuten täällä sanottiin rapamaata. Sen alla oli sininen savi. Minun suoraivaamiseni oli 136
4 kovin vähäinen työ verrattuna todellisiin raivaajiin, jotka joutuivat tekemään peltonsa kokonaan kylmään korpeen. Mutta 30 aaria suosta raivasin ja kuokin. Paikkakuntalaisten neuvon mukaisesti levitin olkia raivatulle alalle ja niiden mukana rahkakerros paloi. Nevalla oli joku polttanut 1800-luvulla heinämaata, josta vaimoni kanssa raivasimme lisää 40 aaria ja kuokin sen sekä poltin konnon kahdesti. Suopelto tuotti kauraa ja heinää hyvin. Sitä ei savettu. Maata lannoitettiin kotkanfosvaatilla ja kalilla. Maahan levitettiin useasti kalkkia. Myöhemmin näin miten Romunevaa raivattiin nykykonstein pelloksi. Kaivinkoneella kaivettiin mudan alta metrien syvyydestä savea peitteeksi kantojen ja risujen päälle. Näin tehtiin koneella koko raivattu suoalue. Ja kyllä se kasvoi hyvin. Sillä tavalla asutettiin pika-asutusalue Kauhajoella. Maanviljelijä, eläkeläinen Väinö Kallio- Kokko (s. 1924) kertoo, miten hän on raivannut pienen palan Rojunevaa suoviljelykseen. Kallio- Kokko lienee viimeisiä kauhajokelaisia, joka on käsityönä raivannut runsaammin suota pelloksi. Sotien jälkeen menin Outokumpuun kaivosmieheksi, josta palasin Kauhajoelle vuonna 1970 kotitilaa asumaan. Siellä oli nevaa raivaamatta. Suota raivasin ensin 2 ha palan. Puut raivattiin ensin ja sitten väännettiin kannot ja liekopuut kasoihin kuivumaan, josta ne poltettiin kotona. Kytö ojittiin lapiotyönä ja konto kuokittiin. Kontoa ja rapamaata oli paksulti ja ravan alla sininen savi. Kydölle ajettiin savea, joka levitettiin ja äestettiin tasaiseksi. Ennen ei käytetty kytömaassa kalkkia, savi oli parempaa kasvamaan. Mutta myöhemmin sitä kalkitettiin ja karjanlannan sekä apulannan voimin kytö kasvoi. Ensin sadot oli huonompia, mutta myöhemmin kytö kasvoi tyydyttävästi kauraa ja heinää. Myöhemmin kydönraivaaminen tapahtui konevoimin. Yhteensä raivasin sitä 6 ha. Muistan hyvin lapsuudesta, kun kytösavuja nousi taivaalle alkukesästä suuria häntiä joka taholla. Monasti kydönpolttajalta karkasi tuli, joka poltti latoja ja metsää. SARI MANTILA 1800-LUVUN LOPUSSA JA SEURAAVAN VUOSISADAN ALUSSA JOKIVARRET AUKENIVAT YHTÄJAKSOISIKSI LAKEUKSIKSI. SILLOIN TÄMÄ KAUHAJOEN ITÄRANNALLA LELLUNUT LELLAVA RAIVATTIIN AVARIIN MITTOIHINSA. 137
5 Käytettävissä ei ole tilastotietoja siitä, missä määrin asutustilojen asuttaminen Kauhajoella lisäsi erityisesti suoviljelyaloja. Mutta peltopintaalatiedoista ja kartoista päätellen suoviljelyala kasvoi silloin lähes kokonaan asutustilojen raivauksista. Se on ollut torpparilain vaikutusten jälkeen toinen ja viimeinen merkittävä lisäys suopeltopinta-alan kasvussa niin Kauhajoella kuin ehkä maassa yleensäkin Tilastotietojen mukaan Kauhajoen peltopinta-ala vuonna 1941 oli ha ja lisäksi luonnonniittyjä oli 233 ha. Vuonna 1950 se oli ha ja vuonna 1959 se oli ha, jolloin peltopinta-ala alkoi olla huipussaan. Luonnonniityt vähenivät noin 300 ha:iin. Joten ja 1950-lukujen peltopinta-alakasvun (noin ha) merkittävä tekijä oli asutustilojen raivaaminen. Suoraivauksella siihen oli huomattava osuus, jota ei ole erikseen tilastoitu. Onkin varsin todennäköistä, että koko 1900-luvun peltopinta-alan kasvu on lähes kokonaan ollut vanhojen kydönpolttomaiden, luonnonniittyjen ja suoraivaamisen tulosta. PAIKANNIMISSÄKIN KYTÖHISTORIAA Karttoihin ja niihin liittyviin asiakirjoihin sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistoon tallennetut paikannimet kertovat osaltaan alueen asutushistoriasta. Näin myös kytö- ja suopeltojen sekä luhtien ja niittyjen nimet. Yleensä niityt ja kydöt ovat saaneet nimensä nevalta, johon ne on raivattu. Ehkäpä siitä syystä kytönimet ovat heikosti edustettuna nykyajan maastokartoissa. Sen sijaan isojakokarttoihin ja asiakirjoihin sekä myöhempiin jakokarttoihin luhta-, niitty- ja kytölohkot on tarkkaan nimetty ja kirjattu. Huomattava osa näistä nimistä on käytössä periytynyt taloissa sukupolvelta seuraavalle ja niitä on osaksi vieläkin paikallisessa käytössä. Risto Antinpoika Halkolan talon isojakoasiakirjassa luetellaan talon peltolohkojen nimet, joista voi päätellä lohkon maaperän. Ennen isoajakoa lohkojen nimiä olivat: Wähä Luchta, Musticka Newa, Alanen Luchta, Koto Newa, Ylinen Luchta, Uiton Newa, Padjakka (= Parjakka), Hukan Newa. Isonjaon jälkeen lohkojen nimenä oli: Alasen Luhdan Pelto, Wähä Luhdan Pelto, Wähä Luchta, Wähä Luchta Nirvala, Alanen Luchta, Ylinen Luchta, Uiton Newa, Parjakan Newa, Iso Hukan Newa (Liisa Ruismäki s. 152). Tiedossa ei ole miksi maanmittari muutti nimiä. Kun tarkastelee maastokartoilta (entisiltä peruskartoilta) Kauhajoen suoviljelysten nimistöä, yllättyy niiden vähälukuisuudesta. Laajan ja runsas soisen pitäjän suoviljelykseen liittyviä paikannimiä löytyi kartoilta vain noin 50. Vajaa puolet niistä oli kytö-päätteisiä, hieman vähemmän neva-päätteisiä ja luhta-päätteisiä kymmenkunta. Päätteet yleensä ilmaisevat maaperän, josta suopelto on raivattu. Onpa nevakin saanut nimensä kydöstä, (Kytöneva) ja samoin kulmakunta (Kytöperä). Kartoissa esiintyvistä nimistä voidaan myös saada tieto niiden iästä. Jos nimistä etsii erikoisuuksia niin sellaiseksi voitanee kohdettansa kuvaavana mainita esimerkiksi: Rimpikytö, Ruostetneva, Heinineva, Nevaluhta, Pöllönneva, Rautaneva, Lellava, Fälly. Outoja nimiä ovat: Tokkoluhta, Ontto, Kooseni, Yökorpi, Sokiankytö, Porokas, Ohmero, Knöökkö ja Parjakanneva esimerkiksi ja erikoinen on myös Niileksen palo, joiden merkitys, etymologia ei ehkä jokaiselle verenkuljettamalle avaudu. Varsin kuvainnollinen nimi on Ontonpäässä viljeltyjen Rautanevan ja Hirvinevan välissä sijaitseva suosaareke Rahkapakka, joka on ollut kehityshistorialtaan kermikeidassuo. Raivaamatta on jätetty laajan suon jäänne, sen korkein osa - rahkainen pakka. Aikana ennen maastokarttojen yleistymistä toimi paikannimistö ihmisten mielikuvakarttana. Lähes kaikilla tien- ja joenmutkillakin oli nimensä. Samoin maastokohteilla kuitenkin harventuen, mitä ulommaksi asutuksesta edettiin. Asutut alueet olivat tiheimmin ristittyjä. Nimien avulla kohdennettiin paikat, joista kulloinkin oli kysymys. Samoin nimien avulla opastettiin reitit kulkijoille. 138
6 SUOMEN SUOVILJELYSYHDISTYKSEN SUOMAATUTKIMUS KAUHAJOELLA 1913 Vuonna 1913 tutkituista 54:stä Kauhajoen suosta todettiin tutkimuksessa huomattavimpina viljelyskelpoisina soina: Ritakeidas, josta viljelyskelpoista suota n. 120 ha, Rahkaneva n. 150 ha, Heinineva n. 75 ha, Rytineva n 300 ha, Vähäkoihna n. 300 ha ja Iiroonneva n. 300 ha. Arvionsa tutkimuksessa oli myös metsänkasvuun ja polttoturpeen tuottamiseen suositeltavista soista. Uuroon Ritakeidas on kokonaan ojittu ja raivaamatta. Nevalla on nyt pieni turvetuotantoalue. Päntäneen Rahkaneva on osaksi ollut viljeltynä tutkimusta tehtäessä, mutta sitä on sen jälkeen raivattu lisää pelloksi ja loppuosa on ojitettu. Heinineva Hyypässä lienee kokonaan viljelty, koska maastokartalta nevan nimi puuttuu ja alue on viljelysmaana. Rytineva on maastokartassa muuttunut Rytiperän kulmakunnaksi, joten neva on suurelta osin raivattu pelloksi. Vähäkoihnasta on ehkä puolet suosituksesta otettu viljelykseen, eteläosa nevasta on ojittu. Iiroonnevasta on raivattu viljelykseen parisataa hehtaaria, loppu on turvetuotantoalueena ja ojittuna. Tutkimuksessa viljelykseen suositelluista soista on raivattu kartoilta karkeasti arvioituna vähintään sata ellei useampikin sata hehtaaria. Siis huomattava määrä kuitenkin. KALPENEVAT KYDÖT Mihin häviää kytömailta ja pelloilta humus siis se eloperäinen multakerros kivennäismaan päältä? Käytännön tietona on, että se tavallaan kuluu pois. Tuuli ja vesi hävittävät sitä osaltaan. Paljon poltettujen kytöjen ohentunut turvekerros sekoittuu kivennäismaahan ja häviää. Nykyajan raskaat koneet mankeloivat maata ja samalla kuluttavat pintakerrosta. Ruokamultakerros ei ole voinut myöskään lisääntyä, kun karjanlannan käyttö on vähentynyt. Enää ei ajeta rapamaille myöskään savea. Apulannat ja lietelanta eivät lisää ruokamultakerrosta. Kivennäismaapellot muuttuvat yhä kalpeammiksi. PALUU Vieras palaa Kauhajoelle. Pysähtyy Kokonkylässä Koosenin laidalle. Lakeus lepää syyskuun auringossa, kellertävänä, syksyn hiljentämänä. Jostakin kaukaa lakeuden laidalta kuuluu vielä puimurin ja kyntävän traktorin vaimea pörinä. Kytösavut ja raivaajien työn äänet ovat kauan sitten haihtuneet ja vaimentuneet. Jokin nöyryyttä muistuttava tuntemus nousee vieraankin mieleen. Välittyykö se lakeusmaiseman omalaatuisesta avarasta valosta vai historian, kertomusten mielikuvista? Matka jatkuu Kyrönkankaan kesätietä Kauhanevan rantaan. Pitkoispuilta aukeaa upea, syysauringon kultaama, allikoiden värittämä, avara, hiljainen suomaisema. Siinä on jotain kesyttämätöntä, kiehtovaa. LÄHTEET: Ruismäki Liisa: Kauhajoen historia Jyväskylä 1987, Luukko Armas: Etelä-Pohjanmaan historia III osa Vaasa 1945, Liakka Niilo: Ilmajoen pitäjä näköispainos, Maanmittaushallitus: Maanmittaus Suomessa , tilastotiedot Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta. Pentti Kallion aineisto käsittää arvokkaita karttoja vuodelta 1856 ja vuosisadan vaihteesta ( ), joita ei tässä yhteydessä ole mahdollista esitellä lähemmin. Niihin palataan tuonnempana Kauhajoen viljelysten kirjassa. Toimituksen huomautus 139
Kustannusmalleja pellonraivauksesta
Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi 28.11.201 1 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa-
LisätiedotLempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011
1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotLannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014
Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotPälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009
1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotVesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009
1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...
LisätiedotMinun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B
Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotPöljän kotiseutumuseo
Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotEspoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014
1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotKalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotKylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotAlavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018
1 Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 5 Tulos... 5 Lähteet...
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotNokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017
1 Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos... 3 Lähteet:... 3 Kuvia...
LisätiedotTuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla
Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotPeikkoarvoitus Taikametsässä
Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotViljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009
Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotToimitus nro 2012-425376 1 (7) Dnro MMLm/16387/33/2012
Toimitus nro 2012-425376 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi, Hoisko - Alajärvi/Vimpeli kuntaraja,
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotTampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotViherlandia
Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen
LisätiedotSuonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotJuupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017
Kunnanhallitus 18.9.2017, liite 7. Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää 1 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
LisätiedotLAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ
LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotLeipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena
KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus
LisätiedotMikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.
1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotPellonraivaus, kasket ja kydöt
Pellonraivaus, kasket ja kydöt LIISA RUISMÄKI ERÄMIEHISTÄ RAIVAAJIKSI Kun uudisasukkaat muuttivat nykyisen Kauhajoen alueelle, jokivarsien ryteiköt, koskemattomat korvet, laajat nevat ja kalaisat vedet
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotMerisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö
Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................
LisätiedotNokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017
1 Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet:... 3 Kuvia... 4 Kartat... 6 Kansikuva:
LisätiedotRatamestarin analyysiä muutamista avainväleistä eri radoilta
Ratamestarin analyysiä muutamista avainväleistä eri radoilta Kaikki ykköset 3, 5, 7 ja 10km radoilla oli lyhyemmät ykköset (56 ja 53). 9, 12 ja 15km radoilla pidemmät (62 ja 67). Lyhyillä ykkösillä oli
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotHAITULA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
HAITULA Kyläkeskiviikko 16.1.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Haitulan talot 3 taloa vuonna 1540 ja seuraavana kaksi lisää Matti Markunpoika, Olavi, Markku, Martti Juhonpoika ja Olavi Pietarinpoika
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotLaulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.
Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotLuontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?
Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Keijo Savola Kuva:Teemu Tuovinen 22.1.2013 Soidensuojelun täydennystyöryhmä Pieninä
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
Lisätiedot