Perusturvalautakunta nro 6/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 6/2015 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 43 Kokouksen järjestäytyminen PTLTK 44 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta PTLTK 45 Perusturvaosaston toiminnan muuttaminen PTLTK 46 KASTE-hanke kotona kokonainen elämä PTLTK 47 Perusturvalautakunnan talouden toteuma 8/2015 PTLTK 48 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 6/2015 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnäolevat jäsenet Siikala-Lautjärvi Kristiina, puheenjohtaja Dahlström Kaj, jäsen Elo Tuula, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, jäsen Pekkinen Vesa-Matti, jäsen Pettersson-Perklén Nina, jäsen Tarnanen Keijo, jäsen Muut läsnäolevat Svanfeldt Stefan, kh:n edustaja Öberg Benita, perusturvajohtaja, esittelijä Wetterstrand Cathrinne, hoitopalvelupäällikkö, sihteeri Asiat Allekirjoitukset Kristiina Siikala-Lautjärvi puheenjohtaja Cathrinne Wetterstrand pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus

3 Sivu 3 PTLTK 43 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

4 Sivu 4 PTLTK 44 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja kuluvan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvajohtaja Benita Öbergin päätösluettelo /2015 Sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermanin päätösluettelo /2015 Hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin päätösluettelo /2015

5 Sivu 5 PTLTK 45 PERUSTURVAOSASTON TOIMINNAN MUUTTAMINEN Perusturvalautakunnan vuoden 2016 talousarviossa on useita rakenteellisia muutoksia, joilla pyritään sopeuttamaan taloutta sekä kehittämään palveluntarjontaa. Perusturvaosaston on pysyäkseen annetuissa talouden puitteissa myös tarkasteltava kaikkea toimintaa ja ostopalveluja. Myös syksyn 2015 aikana pyritään uudelleenjärjestelyin tasapainottamaan taloutta. Organisaatiota ja toimintaa muuttamalla yritetään pienentää kustannuksia pienentämättä resursseja tai huonontamatta laatua. n kunnan henkilöstösäännön mukaan valtuuston on hyväksyttävä osa näistä muutoksista. Henkilöstösäännön 2 :n Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi mukaan kunnanvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Vanhuspalvelujen muutoksen yhteydessä on ehdotettu virkasuhteen muuttamista työsopimussuhteeksi. Vanhuspalvelun muuttaminen Vanhuspalveluissa on tarkoitus pienentää sijaisten määrärahaa ja vapauttaa resursseja niin, että osaaminen kasvaa ja vanhuspalvelulain vaatimukset täyttyvät. Kotihoidon tukipalvelussa on kaikkiaan 15,5 työntekijää, Villa Charlotassa 9 työntekijää ja 13 asiakasta, Azaleassa 3,55 työntekijää ja 8 asiakasta ja vuodeosastolla 18,3 työntekijää ja 20 potilaspaikkaa. Asumispalveluyksiköissä (Villa Charlotta ja Azalea) sairaanhoitajan toimi muutettiin hoivapalveluesimiehen nimikkeeksi sekä kotipalvelun tukipalvelusta vastaavan palvelualuepäällikön nimike hoivapalveluesimiehen toimeksi (PTLTK ). LOST-yhteistyön loputtua haluttiin vanhuspalveluja selventää ja yhtenäistää. Vaikka yksiköt ovat aika pieniä, oli perusturvaosaston johto sitä mieltä, että oli hyvä saada omat esimiehet kotihoitoon, asumispalveluyksiköille ja vuodeosastolle, kun toiminta aloitettiin. Nyt kun toiminta on vakiintunut, on näiden yksiköiden esimiehille oltava resursseja myös osallistua kliiniseen työhön. Esimiestyötä on suunniteltu muutettavaksi seuraavasti: Kotipalvelun hoivapalveluesimies ja kotihoidon tukipalvelut - kotihoidon esimies ja kotihoidon tukipalvelut sekä kliininen työ - aikuisten ja vanhusten omaishoitoasiat Palveluasumisen hoivapalveluesimies - Villa Charlotan esimies ja kliininen työ - turvataan Villa Charlotan sairaanhoitajaresurssi ja sairaanhoitajaosaaminen - kliiniseen työhön vapautuu resursseja myös, kun Azalean esimiehen tehtävät siirretään vuodeosaston osastonhoitajalle

6 Sivu 6 Vuodeosaston osastonhoitaja - vuodeosaston esimies ja Azalea sekä kliininen työ Kliiniseen työhön osallistumisella pyritään sekä vahvistamaan resursseja ja osaamista että vähentämään sijaistarvetta. Vuoden 2016 talousarviossa tämä tuo kaikkiaan euron säästön vanhuspalvelun sijaismäärärahoihin. Esimiehet yhdessä hoitopalvelupäällikön kanssa laativat suunnitelman siitä, miten kliininen työ hoidetaan kussakin yksikössä. Kliiniseen työhön käytetään n. 1-2 päivää viikossa yksiköstä riippuen. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ( /980) mukaan palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhenevan väestön kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Jotta kunta riittävän laajasti voi ylläpitää tätä, päivätoiminnan henkilökunnan on osan työaikaansa hoidettava myös vanhusten kuntoutusta kotihoidossa, asumisyksiköissä ja tarpeen mukaan vuodeosastohoidossa. Tämä tehdään yhteistyössä fysioterapeuttien kanssa. Työajan vapauttamiseksi siirretään omaishoidontuki, josta aikaisemmin on huolehtinut päivätoiminnan henkilökunta, kotihoidon esimiehelle ja kotihoidon tukitoimille. Molemmat päivätoiminnan työntekijät ovat virkasuhteessa, koska he ovat aikaisemmin tehneet omaishoidontuen viranhaltijapäätöksiä. Tämä ei ole välttämätöntä koska nämä tehtävät siirretään kotihoidon ja kotihoidon tukipalveluiden esimiehelle. Kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen esimiestä, asumispalvelujen esimiestä, vuodeosaston esimiestä sekä päivätoiminnan henkilökuntaa on kuultu asiassa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 ja 5 :n mukaisesti. Toiminnan muutokset astuvat voimaan ja päivätoiminnan sairaanhoitajien virkasuhteiden muuttaminen työsopimussuhteisiksi esitetään astuvan voimaan Sosiaalipalvelun uudelleen järjestely Sosiaalihuollon perhetyössä on panostettava omiin resursseihin ja näin pienennettävä ostopalvelukustannuksia. Vuoden 2016 talousarvioon on varattu määräraha yhtä perhetyöntekijän tointa varten, joka yhdessä nykyisen neuvolatoiminnan perheohjaajan kanssa voi tyydyttää suuren osan perhetyön tarpeesta ja vain pieni osa hoidetaan ostopalveluin. Uuden vakanssin perustamisehdotuksesta huolimatta siitä aiheutuu n :n säästö. Vuoden 2016 talousarvioon on otettu myös vakanssi pitkäaikaistyöttömien

7 Sivu 7 työllistämistoimintaan ja sillä halutaan pienentää pitkäaikaistyöttömien kustannuksia ja lisätä työttömien elämänlaatua. Tämä uudelleen järjestely voidaan tosin tehdä vasta, kun vuoden 2016 talousarvio on hyväksytty ja valtuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä on hyväksynyt perhetyön vakanssin sekä työllistämistoiminnan vakanssin perustamisen. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: päättää - hyväksyä vanhuspalvelujen toiminnan muuttaminen alkaen - ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että päivätoiminnan sairaanhoitajien virkasuhteet (vakanssinumerot: ja ) muutetaan virkasuhteiksi lähtien - hyväksyä sosiaalipalveluiden uudelleen järjestelyn, mikäli valtuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyy perhetyön vakanssin sekä työllistämistoiminnan vakanssin.

8 Sivu 8 PTLTK 46 PTLTK KASTE-HANKE KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ n kotihoito on mukana KASTE -hankkeen osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä, yhdessä Hangon, Inkoon, Lohjan, PTKY Karviaisen, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Osakokonaisuuden tavoitteena on kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen, jotta ikääntynyt henkilö voisi halutessaan asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Yksi keskeisemmistä toimenpiteistä hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi on työntekijöiden työajan kohdentaminen mahdollisimman suurelta osin välittömään asiakastyöhön samalla huomioiden koko henkilöstön työssäjaksaminen. Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan asiakkaan läsnä ollessa suoritettua asiakaan hyväksi tehtävää työtä. Osakokonaisuuden tavoitteeseen pyritään kehittämällä kotihoidon toiminnanohjausta, selkiyttämällä palveluprosesseja sekä vahvistamalla johtamista ja henkilöstön osaamista. n kotihoidon henkilökunta on ansiokkaasti lähtenyt kehittämään omaa työtään tavoitteena välittömän asiakastyöajan lisääminen ja hukkatyön karsiminen. Kehittämistyötä on lähdetty tekemään kuvaamalla nykytilaa ja selkiyttämällä yhteisiä pelisääntöjä työyhteisön sisällä. Oman työn suunnittelun tueksi on otettu käyttöön kotihoidon vuosikello, joka myös vahvistaa yhteisiä työtapoja kotihoidon sisällä. KASTE hankkeeseen liittyvien lähipäivien lisäksi toiminnan kehittämistä on viety työyhteisössä eteenpäin järjestämällä omia, koko työyhteisölle suunnattuja työpajoja, joissa on yhdessä pohdittu olemassa olevia toimintaprosesseja ja rohkeasti lähdetty niitä kehittämään. Ensimmäinen työpaja järjestettiin n kotihoidossa lokakuussa 2013 ja toinen työpaja pidettiin helmikuussa Seuraava työpaja on suunnitteilla syksylle 2014, jolloin kerätään käynnissä olevien kehittämistoimenpiteiden tulokset sekä suunnitellaan seuraavat kehittämistoimenpiteet. Tiedonkulkua on n kotihoidossa tehostettu kokouskäytäntöjä tehostamalla ja raportointitavoista sopimalla. Kirjaamisen yhtenäisyyttä pyritään lisäämään ja sen laatu takaamaan. Perusturvassa on työn alla yhtenäiset minimikirjausohjeet hoitohenkilökunnan käyttöön. Asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat on tarkistettu ja verrattu niitä todelliseen asiakkaan luona käytettyyn työaikaan työaikatilastoinnin ja hoitajien omien arvioiden avulla. Välittömän asiakastyöajan osuutta työtunneista on alustavasti mitattu syysja marraskuussa 2013 viikon pituisilla mittauksilla kehittämistyön taustatiedoksi. Työnjako on keskeinen osa kotihoidon työpäivän sujuvuutta ja on kotihoidon toiminnan ohjauksessa avainasemassa. Työnjaon pelisäännöt on kirjattu yhteisesti ja viikoittaiseen työnjakoon pyritään jatkossa osallistumaan laajasti työyhteisön sisällä. Työnjakoa tullaan kehittämään kohti tarvepohjaista työnsuunnittelua (vrt. resurssipohjainen suunnittelu). Työnjaon toimivuutta

9 Sivu 9 työyhteisössä on mitattu kyselyllä lokakuussa 2013 ja sama kysely tullaan uusimaan keväällä 2014, jotta nähdään tehtyjen muutosten vaikutukset työnjaon toimivuuteen. Työnjaon kehittämisellä saadaan myös vähennettyä aikaa, joka hoitajilla menee toimistolla asiakaskäynteihin valmistautumiseen ja käsillä olevan työpäivän organisoimiseen. Kokeiluun on helmikuussa 2014 otettu etukäteen jaetut asiakasreitit. Valmiita reittejä on lähdetty ensimmäiseksi kokeilemaan viikonloppuvuoroissa sekä arki-illoissa. Valmiit reittijaot nopeuttavat hoitajien liikkeelle- lähtöä, yhtenäistävät toimintatapoja ja varmistavat sekä tasapuolisen että aikakriittisen asiakasjaon eri reittien kesken. Asiakaskäyntien aikakriittinen tarkastelu helpottaa käyntimäärien ruuhkahuippujen tasoittamista ja lisää näiltä osin myös työntekijöiden jaksamista työssä. Kotihoidon turvallisen ja laadukkaan hoidon tärkeä osa on potilastietojärjestelmäosaaminen ja yhtenäinen kirjaaminen. Välittömän asiakastyöprosentin kasvattamiseksi on tulevaisuudessa syytä kartoittaa mobiili- kirjaamisen mahdollisuuksia. Asiakkaiden kotona tapahtuva kirjaaminen lisäisi hoitajien välittömästi asiakkaan luona käyttämää aikaa ja mahdollistaisi esimerkiksi laboratoriotietojen tarkastelun tai lääkärin kirjauksiin palaamisen välittömästi tarpeen ilmaantuessa jo asiakkaan kotoa käsin. Mobiilikirjaamisen myötä mahdollistuisi myös reaaliaikainen kotihoidon toiminnanohjaus. Nykyään paperille viikoittain suunniteltavat työnjaot ovat kankeita etenkin äkillisissä muutostilanteissa. Sähköisen toiminnanohjauksen myötä hoitohenkilökunnan liikuteltavuus paranee sekä toiminnan raportointi helpottuu. Käytännössä hoitohenkilökunta voisi esimerkiksi saada suoraan mobiililaitteeseensa viestin ylimääräisestä akuuttikäynnistä asiakkaan luona ja sitä kautta myös tarvittavat tiedot mukaansa käynnille ilman erillistä toimistolla käymistä. Potilastietojärjestelmäosaamista on kartoitettu työyhteisössä kyselyn avulla lokakuussa Esiinnousseita asioita on käsitelty viikkopalavereissa. PEGASOS -osaamisen ylläpitämiseksi ja yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi on valmistunut PEGASOS -ohjeistuksia yhteistyössä perusturvan sovellusasiantuntijan kanssa. Ohjeistukset on julkaistu n kunnan sisäisessä INTRAssa, josta ne ovat helposti kaikkien niitä tarvitsevien käytössä. Lisäkoulutusta PEGASOS -asioissa on tulossa syksyllä 2014 versiopäivityksen yhteydessä. Syksyn 2014 PEGASOS -koulutusten jälkeen tullaan työyhteisössä suorittamaan uusintakysely PEGASOS -osaamistason kehittymisen seuraamiseksi. Syksyn 2013 aikana on n kotihoidossa tehty lukuisia pieniä edellä kuvattuja kehittämistoimenpiteitä. Joulukuussa 2013 KASTE -projektin kautta toteutettu nykytila-analyysi näyttää selkeää kehitystä välittömän asiakastyön prosentuaalisena lisääntymisenä kehittämistoimenpiteiden seu-

10 Sivu 10 rauksena n kotihoidossa. Välittömän asiakastyön prosentti oli alkusyksystä 2013 keskimäärin 36,5 %, kun vastaava prosentti oli joulukuussa ,5 %. Kehittämistoimenpiteet jatkuvat ja yhdessä kehittäminen on tullut osaksi kotihoidon arkea. Yhteisesti luodut pelisäännöt lisäävät työhön sitoutumista ja selkeät toimintatavat helpottavat työssä jaksamista ja lisäävät työviihtyvyyttä. Helmikuussa 2014 toteutetaan kotihoidossa asiakastyytyväisyyshaastattelut vastuuhoitajien suorittamina säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään kotihoidon toiminnan kehittämisessä. Tulevaisuudessa tullaan suunnittelemaan vanhuspalveluiden koordinointi- ja neuvontapalveluja sekä keskitytään edelleen luomaan hoitohenkilökunnalle parhaat mahdolliset toimintatavat ja laitteet toteuttaa hoitotyötä asiakkaiden kotona yhdessä asiakkaiden kanssa, mahdollistamalla näin asiakkaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Valmistelu: hoivapalveluesimies Katja Palkoranta, puh , s-posti katja.palkoranta@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: PTLTK 46 Lautakunta merkitsee tiedoksi Kaste-hanke Kotona kokonainen elämän nykytilanne. Merkittiin tiedoksi. = = = = n kotihoito on ollut mukana KASTE- hankkeen ohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä, yhdessä Hangon, Inkoon, Lohjan, PTKY Karviaisen, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Hankkeen loppuseminaari oli 9/2015, jossa käytiin läpi kuntien tavoitteet ja toimenpiteet hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko hankkeen tavoitteena on ollut kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen, jotta ikääntynyt henkilö voisi halutessaan asua kotona mahdollisimman pitkään. n keskeisemmät toimenpiteet hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi on ollut; 1. työntekijöiden työajan kohdentaminen mahdollisimman suurelta osin välittömään asiakastyöhön 2. työntekijöiden työkuorman ja asiakaskäyntien ruuhkahuippujen tasoittaminen 3. palveluprosessien selkeyttäminen 4. työhyvinvoinnin ja johtamisen vahvistaminen 5. henkilöstön osaaminen vahvistaminen

11 Sivu kotihoidon asiakkaan toimijuuden vahvistaminen sekä palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen kohti asiakkaiden tarpeisiin pohjautuvaa palveluohjausta Hankeen tulokset esitetään kokonaisuudessaan kokouksessa. Ehdotus: Lautakunta merkitsee Kaste-hanke kotona kokonainen elämän tulokset tiedoksi.

12 Sivu 12 PTLTK 47 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUMA 8/2015 Oheismateriaali Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteuma kahdeksan ensimmäisen kuukauden osalta on 68,12 %. Tuotot ovat 60,43 % ja menot 67,48 %. Tämän ennusteen mukaan perusturvalautakunnan tulos ylittyy vuositasolla n Erikoissairaanhoitoa on tosin vaikea arvioida, koska kuntia veloitetaan todellisesta käytöstä jälkikäteen, kun hoitojakso on päättynyt ja kalliin hoidon kustannukset on huomioitu. HUSin ennusteen mukaan tosin n kunta tulee ylittämään käyttöä 2,1 %, eli n Tähän arvioon ei sisälly kaksi kertaa vuodessa tehtävä kalliin hoidon vähennys, joka tällä hetkellä arvioidaan tuovan n euron palautuksen. Terveyspalveluiden toimintakate muun toiminnan osalta on 61,8 % kahdeksalta kuukaudelta, mikä tarkoittaa n euron säästöä vuositasolla. Tuotot ovat 69,4 % ja menot 62,6 %. Vanhuspalvelun kahdeksan kuukauden toimintakate on 64,9 %. Tuotot ovat vain 57,3 %, mikä on budjetoitua vähemmän. Tulojen menetys johtuu lähinnä siitä, että vuodeosaston palveluja on käytetty vähemmän ja näin ollen potilas- ja myyntituotot ovat vähentyneet. Menot ovat sitä vastoin suunniteltua alhaisemmat, mutta silti vanhuspalvelun arvioidaan ylittävän talousarvion n eurolla. Sosiaalipalveluiden osalta toimintakate oli ensimmäisten kahdeksan kuukauden osalta 74 %, ylitys on n Lasten ja perheiden huollon toimintakate ylittää budjetin n Syynä on lakisääteisten lastensuojelupalvelujen lisääntynyt käyttö avohuollossa. Vammaispalvelun kustannusten arvioidaan ylittävän talousarvion n , mikä johtuu vammaispalvelulain mukaisen hoidon ja hoivan lisääntyneestä tarpeesta. Kehitysvammaisten hoito pysyy talousarviokehysten puitteissa, mutta fyysisten vammojen kustannukset ylittyvät. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on iso haaste. Arvioidaan että talousarvio siltä osin ylittyy n Myös päihdehuollon kustannukset ovat lisääntyneet ja niiden arvioidaan ylittävän budjetin n eurolla. Toimeentulotuen kustannukset ovat tällä hetkellä arvioita pienemmät ja ovat n euroa budjetoitua pienemmät. Oheismateriaali: - Oheismateriaalina on talouden toteuma 8/2015 Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , s-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedokseen.

13 Sivu 13 PTLTK 48 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi