Valtiontuki SA (2014/N) FI Suomen merituulipuistojen kokeiluhanke

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2014) 8385 final Tämän päätöksen julkaistusta versiosta on poistettu joitakin tietoja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ ja 25 artiklan, jotka koskevat salassapitovelvollisuutta, nojalla. Poistetut kohdat on merkitty seuraavasti: [ ]. JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA (2014/N) FI Suomen merituulipuistojen kokeiluhanke Euroopan komissio ilmoittaa Suomelle, että tutkittuaan Suomen viranomaisten toimittamat edellä mainittua asiaa koskevat tiedot komissio on päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua tukitoimenpidettä. I. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon jälkeen 16. lokakuuta 2014 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti merituulivoiman kokeiluhankkeesta Suomessa. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN Helsinki Euroopan komissio, B-1049 Bryssel, Belgia Puhelin: (+32-2)

2 II. TOIMENPITEEN KUVAUS Ilmoitetun hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Ilmoitetulla hankkeella demonstroidaan merituulipuiston rakentamista ja käyttöä Suomen arktisissa olosuhteissa. Tarkoituksena on saada hyödyllistä kokemusta ja osaamista äärimmäisissä olosuhteissa (esim. matala lämpötila ja suuri ilmankosteus sekä meren jäätyminen talvella) toteutetusta kokeiluhankkeesta. 3. Suomen viranomaisten mukaan kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttää merituulivoiman laajempaa käyttöönottoa, jotta voidaan saavuttaa 9 TWh:n tuotantotavoite tuulivoimalle vuodelle Uusiutuvan energian kansallisen toimintasuunnitelman mukaan Suomessa ei ole tarkoitus lisätä merituulivoiman käyttöä merkittävästi vuotta 2020 koskevien eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 4. Suomen valtio myöntää suunnitteilla olevalle merituulipuistolle 20 miljoonaa euroa investointitukea sekä toimintatukea tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavan syöttötariffin muodossa. 5. Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että hankkeen riskit ovat merkittävät verrattuna muilla ilmastovyöhykkeillä toimiviin merituulipuistoihin. Riskit liittyvät esimerkiksi jään ja matalan lämpötilan vaikutuksiin. Tuensaajat 6. Tuensaaja valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Tarjouskilpailumenettely käynnistettiin 27. kesäkuuta 2013, ja hakemukset oli jätettävä viimeistään 30. syyskuuta Kaikkiaan viisi yritystä jätti yhteensä kuusi hakemusta. Kaikki kuusi hakemusta läpäisivät esikarsintavaiheen ja pääsivät valinnan toiseen vaiheeseen. 7. Kaikki viisi tarjouskilpailuun osallistuvaa yritystä ovat itsenäisiä yksiköitä, joilla on useita osakkaita. Yritysten omistusrakenne esitetään taulukossa 1. 2

3 Taulukko 1: Tarjouskilpailuun osallistuvien viiden yrityksen omistusrakenne (Lähde: Suomen viranomaiset) Yritys Osakkaat Pääosakkaat (osuus > 10 %) Muut osakkaat (osuus < 10 %) Rajakiiri Oy EPV Energia Oy (60,2 %), Oy Katternö Kraft Ab (19,9 %), Outokumpu Oyj (18,71 %) Rautaruukki Oyj (1,19 %) Propel Voima Oy ja Lumituuli Oy Vakka-Suomen Voima Oy (35 %), Rauman Energia Oy (20 %), Keravan Energia Oy (15 %), Etelä-Savon Energia Oy (15 %), Oulun Seudun Sähkö (15 %) Yrityksellä on yli tuhat osakasta: yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä ja Lumijoen kunta Innopower Oy (2 hanketta) Kymppivoima Oy (32,81 %), Oulun kaupunki (18,37 %), Suomen Voima Oy (11,82 %) EPV Energia Oy (9,78 %), Haukiputaan Sähköosuuskunta (< 10 %), Iin Energia Oy (< 10 %), Kemin Energia Oy (< 10 %), Kemira Oyj (< 10 %), Kokkolan kaupunki (< 10 %), Metsä Board Oyj (< 10 %), Myllykoski Oyj (< 10 %), Oy Perhonjoki Ab (< 10 %), Porin kaupunki (< 10 %), Rantakairan Sähkö Oy (< 10 %), UPM-Kymmene Oyj (< 10 %), Vantaan Energia (< 10 %), Yli-Iin Sähkö Oy (< 10 %) Mervento Oy Suomen Merituuli Oy Suomen Hyötytuuli Oy VNT Management Oy (33,44 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (19,62 %), Vaasan Sähkö (12,74 %), Martti Ala-Vainio (10,09 %) EPV Energia Oy (50 %), Helsingin Energia (50 %) Helsingin Energia (12,5 %), Jyväskylän Energia Oy (12,5 %), Lahti Energia Oy (12,5 %), Lappeenrannan Energia Oy (12,5 %), Pori Energia Oy (12,5 %), Tampereen sähkölaitos (12,5 %), Turku Energia Oy (12,5 %), Vantaan Energia Oy (12,5 %) AC Cleantech Growth Fund I Holding AB (7,57 %), EPV Energia Oy (7,56 %), Patrik Holm (4,14 %), Soldino Oy (3,64 %), yrityksen oma henkilöstö (1,20 %) 3

4 8. Hakemusten arviointi perustuu julkaistuihin kriteereihin, jotka koskevat merituulivoiman rakentamisen, käytön ja huollon edistämistä Suomen olosuhteissa sekä hankkeen taloudellista ja yleistä elinkelpoisuutta. Kriteereitä ovat muun muassa seuraavat: hankkeen vaikutukset merituulivoimaan liittyvän uuden teknologian kaupallistamiseen ja käyttöönoton edistämiseen; hankkeeseen sisältyvän uuden teknologian merkitys merituulivoiman edistämisen kannalta Suomessa; hankkeeseen sisältyvän uuden teknologian kaupallistamismahdollisuudet; hankkeen monistettavuus Suomen meri- ja tuulioloihin; hankkeesta saatavan kokemuksen ja osaamisen jaettavuus; hankkeen kustannustehokkuus; hankkeen perusteella tuotettavan tuulisähkön määrä vuodessa; hyväksyttävä riskitaso liittyen hankkeen rahoitukseen sekä hakijan taloudellisiin ja toiminnallisiin edellytyksiin toteuttaa hanke; hankkeen toteuttamisaikataulu. 9. Suomen viranomaisten tarkoituksena on valita tuensaaja vuoden 2014 lopulla. Talousarvio, tuki-intensiteetti ja kesto 10. Suomen vuoden 2014 talousarviossa osoitettiin 20 miljoonaa euroa merituulivoiman kokeiluhankkeelle myönnettävään investointitukeen. 11. Hankkeelle myönnetään myös syöttötariffi enintään 12 vuoden ajaksi. Syöttötariffi lasketaan kolmen kuukauden välein. Laskelma perustuu tuotetun sähkön määrään sekä tavoitehinnan (83,5 euroa/mwh) ja sähkön markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvon erotukseen. 12. Tarjouskilpailumenettelyyn osallistuvat hankkeet eroavat toisistaan mm. seuraavien seikkojen osalta: teknologia, tuottavuus, tuotantokyky, sijainti ja etäisyys rannasta. Tukikelpoisen laitoksen on oltava täysin uusi. Syöttötariffin saamiseksi laitoksen nimellistehon on oltava vähintään 500 kva (n. 0,5 MW). Muita tehoa koskevia vaatimuksia ei ole. Yksi menettelyn arviointikriteereistä on laitoksen koko (tuotantokapasiteetissa mitattuna). 13. Sähkön enimmäistuotanto niinä 12 vuotena, joina syöttötariffia voidaan maksaa, määritellään hallinnollisella päätöksellä. Liiallisten korvausten välttämiseksi Suomen viranomaiset määrittelevät sähköntuotannon enimmäismäärän, jonka ylittävälle tuotannolle ei makseta syöttötariffia. 14. Jos sähkön markkinahinta laskee alle 30 euroon megawattitunnilta, syöttötariffia alennetaan. Tukea ei makseta, jos sähkön hinta on negatiivinen. Tuensaajaan sovelletaan tavanomaisia tasehallintavelvoitteita. 4

5 15. Tuensaajan on myytävä tuottamansa sähkö markkinoille, ja sähkö mitataan sähköverkon haltijan mittareilla. Tuensaaja saa tästä myynnistä tuloa. Tukea ei myönnetä, jos sähköä ei voida myydä markkinoille. 16. Suomen viranomaiset vahvistavat hakemusten alustavan arvioinnin perusteella, että hankkeen sisäinen tuottoaste on joka tapauksessa enintään 11 prosenttia. Sisäisen tuottoasteen laskennassa otettiin huomioon sekä investointituki että syöttötariffi. 17. Koska tuensaaja valitaan vasta vuoden 2014 lopulla, investointituen tuki-intensiteettiä ei ole mahdollista laskea tarkasti tässä vaiheessa. Kansallinen sääntelykehys 18. Investointituen oikeusperustat ovat Valtionavustuslaki (688/2001) ja Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012). Investointituen myöntämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. 19. Syöttötariffin oikeusperusta on Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010). Lakia ollaan muuttamassa merituulivoiman kokeiluhankkeiden huomioon ottamiseksi. Syöttötariffia hallinnoi Energiavirasto, kun taas työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tukijärjestelmän yleisestä ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä. 20. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukitoimenpide rahoitetaan valtion talousarviosta. III. ARVIOINTI Valtiontuen olemassaolo 21. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tuki, jonka jäsenvaltio on myöntänyt tai joka on myönnetty valtion varoista 22. Tuensaaja saa Suomen valtiolta tukea sähköntuotantoon. Ilmoitettu toimenpide edistää sähköntuotantoa valitun tuensaajan käyttämässä merituulivoimalassa. Sähköllä käydään laajasti kauppaa jäsenvaltioiden kesken, ja sen vuoksi toimenpide vääristää todennäköisesti sähkömarkkinoilla käytävää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen ilmoitettu toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Sääntöjenmukaisuus 5

6 23. Hankkeesta on tarkoitus tehdä lopullinen päätös vuoden 2014 lopulla. Tästä syystä Suomen viranomaiset eivät ole panneet tukea täytäntöön ennen komission lopullista päätöstä. Suomi on näin ollen noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua täytäntöönpanokieltoa. Soveltuvuus sisämarkkinoille ympäristönsuojelu- ja energiatukea koskevien suuntaviivojen nojalla 24. Komissio toteaa, että ilmoitetun tukitoimenpiteen tavoitteena on edistää sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä, nimittäin merituulivoimasta. Koska kyse on uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukemisesta, ilmoitettu tukitoimenpide kuuluu valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina annettujen suuntaviivojen 1, jäljempänä suuntaviivat, soveltamisalaan. Komissio on tästä syystä arvioinut ilmoitettua tukitoimenpidettä suuntaviivojen 3.2 jaksossa esitettyjen, sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien yleisten säännösten perusteella sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle myönnettävän toimintatuen soveltuvuuskriteerien (suuntaviivojen ja jakso) perusteella, kuten suuntaviivoissa edellytetään erikseen ilmoitettavien investointitukien (119 kohta) ja erikseen ilmoitettavien toimintatukien (120 kohta) osalta. Yhteisen edun mukainen tavoite 25. Ilmoitetun tukitoimenpiteen tavoitteena on auttaa Suomea saavuttamaan unionin EU strategiassaan asettamat ilmastonmuutosta ja kestävää energiataloutta koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Hanke laajentaa tarjolla olevien uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden kirjoa ja auttaa siten Suomea monipuolistamaan energiapalettiaan. Suomi on suuntaviivojen 30 ja 31 kohdan mukaisesti määritellyt tukitoimenpiteen tavoitteen. Se on selvittänyt, millä tavoin toimenpiteen voidaan odottaa edistävän kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiajärjestelmän turvaamista. 26. Komissio katsoo, että ilmoitetun tukitoimenpiteen tavoitteena on yhteisen edun mukainen tavoite SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Valtiontuen tarve, asianmukainen väline ja kannustava vaikutus 27. Komissio toteaa suuntaviivojen 107 kohdassa, että tietyin edellytyksin valtiontuki voi olla tarkoituksenmukainen väline, jolla tuetaan unionin tavoitteiden ja vastaavien kansallisten tavoitteiden saavuttamista. 28. Jotta jäsenvaltiot voisivat saavuttaa tavoitteensa EU:n vuosiin 2020 ja 2030 ulottuvien tavoitteiden mukaisesti, komissio olettaa suuntaviivojen 108 ja 116 kohdan mukaan valtiontuen myöntämisen olevan periaatteessa tarkoituksenmukainen väline edistämään energian tuottamista uusiutuvista lähteistä. 1 EUVL C 200,

7 29. Kannustavasta vaikutuksesta on suuntaviivojen 49 kohdan mukaisesti kyse, jos tuki saa tuensaajan muuttamaan toimintatapaansa yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi, eikä tuensaaja tekisi sitä ilman tukea. 30. Komissio toteaa, että ilmoitettu hanke ei ilman tukea olisi rahoituksellisesti elinkelpoinen, sillä sähkön tuottaminen kokeiluvoimalassa maksaa paljon sähkön odotettua markkinahintaa enemmän. Suomen viranomaiset ovat huomauttaneet tästä, että merituulivoimalan tuotantokustannukset ovat karkeasti arvioituna kolminkertaiset sähkön tämänhetkiseen tukkuhintaan verrattuna. Merituulivoima ei voi ilman tukea kilpailla muista lähteistä tuotetun sähkön kanssa, joten hankkeen kokonaistuottoaste olisi negatiivinen. Näin ollen tuensaaja voi tuen ansiosta muuttaa toimintatapaansa ja investoida ilmoitettuun merituulihankkeeseen. 31. Komissio toteaa lisäksi, että arktisten alueiden merituulivoiman markkinat ovat rajalliset. Yksityiset yritykset eivät todennäköisesti investoi tarvittavan teknologian kehittämiseen ilman selkeää poliittista tukea. Suomen puolestaan on vakuututtava siitä, että teknologia on elinkelpoista ja kustannukset hyväksyttäviä, ennen kuin se sitoutuu tukemaan voimalan käyttöönottoa. Ilman poliittista tukea ja kokeiluhankkeelle myönnettävää tukea olisi epätodennäköistä, että kehittäminen voitaisiin rahoittaa pelkästään yksityisellä T&Krahoituksella. 32. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että hakijoiden oli menettelyn aikana toimitettava useita hakemuksia. Komissio toteaa, että ilmoitetussa tukitoimenpiteessä on noudatettu suuntaviivojen 51 kohdassa asetettua velvoitetta käyttää tukihakemuslomaketta. Komissio toteaa lisäksi, että hakemus toimitettiin ennen hanketta koskevan työskentelyn aloittamista. 33. Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitetulle hankkeelle myönnettävä tuki on tarpeellinen, se myönnetään asianmukaisella välineellä ja se tuottaa tarvittavan kannustavan vaikutuksen yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Oikeasuhteisuus 34. Suuntaviivojen 69 kohdan mukaan ympäristötuki katsotaan oikeasuhteiseksi, jos tuen määrä tuensaajaa kohti on rajattu vähimmäismäärään, joka on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa asetettu ympäristönsuojelutavoite. 35. Komissio arvioi tuen suhteellisuutta suuntaviivojen jakson (toimintatuki) sekä ja 3.2 jakson (investointituki) säännösten mukaisesti. 36. Suuntaviivojen 124 kohdan mukaisesti toimintatuki maksetaan muuttuvana palkkiona sähkön viitehinnan lisäksi. Kuten 11 kohdassa edellä kuvataan, palkkio muodostuu hallinnollisesti määritellyn hinnan (83,5 euroa/mwh) ja sähkön viitehinnan kolmen kuukauden keskiarvon erotuksesta. 37. Kuten 17 kohdassa edellä todetaan, hankkeen investointituen intensiteetti ei ole tiedossa, koska lopullista tuensaajaa ei ole valittu. Suuntaviivojen 80 kohdan mukaan tukimäärä voi 7

8 kuitenkin kattaa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden, avointen ja syrjimättömien kriteerien perusteella. 38. Toimenpiteen tavoitteita erityisesti tavoitetta saada kokemusta merituulivoimalan rakentamisesta, käytöstä ja huollosta arktisissa olosuhteissa ei voida arvioida määrällisesti ainoastaan sähköntuotannon kulujen perusteella. Tästä syystä 8 kohdassa edellä kuvattuun menettelyyn sisältyy muitakin valintakriteerejä kuin matalimmat kustannukset tuotettua megawattituntia kohden. On odotettavissa, että menettelyssä valitaan edellä esitettyjen tavoitteiden kannalta hyödyllisin hanke. 39. Menettelyn valintakriteereitä ovat muun muassa seuraavat: kriteerit, jotka liittyvät merituulivoiman käyttöön ja huoltoon Suomen olosuhteissa (esim. teknologinen innovointi, monistettavuuteen ja kaupallistamiseen liittyvät mahdollisuudet), taloudellinen elinkelpoisuus ja kustannustehokkuus (tuotetun tuulisähkön määrä, kustannustehokkuus, toteuttamisaikataulu jne.). 40. Komissio katsoo, että tämä menettely takaa hintaan nähden parhaan mahdollisen hankkeen valinnan. Komissio toteaa erityisesti, että toimitettujen tietojen perusteella tarjouskilpailumenettely toteutetaan selkeästi, syrjimättömästi ja avoimesti. Lisäksi menettelyyn osallistuvat yritykset, jotka kuvataan taulukossa 1, vaikuttavat olevan itsenäisiä yksiköitä. 41. Komissio päättelee Suomen viranomaisten tarjouskilpailumenettelystä toimittamien tietojen perusteella, että tämän päätöksen kohteena olevan menettelyn voidaan katsoa olevan suuntaviivojen 80 kohdan säännösten mukainen tarjouskilpailumenettely. 42. Kuten 16 kohdassa mainitaan, Suomen viranomaiset ovat todenneet, että hankkeen sisäinen tuottoaste ei ylitä 11:tä prosenttia riippumatta siitä, mille hakemukselle tuki myönnetään. Suuntaviivojen 129 kohdan säännösten mukaisesti sisäinen tuottoaste lasketaan ottaen huomioon sekä investointi- että toimintatuki. Tämä katto estää joka tapauksessa liialliset korvaukset. Muille komission hyväksymille merituulihankkeille myönnetty sisäinen tuottoaste on ollut samantasoinen. Esimerkiksi asiassa SA (Walney Offshore Wind Farm) arvioitu tuottoaste on [ ], asiassa SA (Hornsea Offshore Wind Farm) [ ] ja asiassa SA (Beatrice Offshore Wind Farm) [ ]. Komissio arvioi hiljattain näille (Yhdistyneen kuningaskunnan) hankkeille myönnettyä tukea ja totesi sen olevan yhteensopiva SEUT-sopimuksen 107 artiklan kanssa. Komissio toteaa, että tämän päätöksen kohteena olevaan hankkeeseen liittyvät riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin tavanomaisessa merituulipuistossa, joten korkeampi tuottoaste saattaa olla perusteltu. 43. Edellä todetun perusteella komissio katsoo, että ilmoitetulle hankkeelle myönnetty tuki on oikeasuhteista. Kilpailun vääristyminen ja tasapainotesti 8

9 44. Suuntaviivojen 90 kohdan mukaan komissio katsoo, että ympäristötarkoituksiin myönnettävä tuki suosii jo luonteensa perusteella ympäristöystävällisiä tuotteita ja teknologioita muiden, enemmän pilaantumista aiheuttavien kustannuksella. Lisäksi tuen vaikutusta ei periaatteessa pidetä kilpailun kohtuuttomana vääristymisenä, koska se on kytköksissä tuen nimenomaiseen tavoitteeseen. 45. Komissio toteaa lisäksi, että kokeiluhankkeessa tuotettu sähkö muodostaa vain murtoosan 2 Suomen sähkömarkkinoista. Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitettu hanke ei vaikuttaisi merkittävästi kilpailuun Suomen sähköntuotantomarkkinoilla. 46. Kuten 14 kohdassa edellä kuvataan, tukea ei makseta, jos sähkön hinta on negatiivinen, ja tuensaajaan sovelletaan tavanomaisia tasehallintavelvoitteita. 47. Kuten 15 kohdassa edellä kuvataan, tuensaaja myy tuottamansa sähkön markkinoille. 48. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä sähkömarkkinoiden vääristyminen kannustamalla käyttämään tuulipuistoa markkinasignaalien mukaisesti. 49. Kuten 8 kohdasta edellä käy ilmi, tarjouskilpailumenettelyn arviointikriteereihin kuuluu suunnitelma hankkeesta saatujen kokemusten jakamisesta. On kuitenkin todennäköistä, että tuensaajalle kertyy tekijänoikeuksia ja siten kilpailuetua. Avoin tarjouskilpailumenettely minimoi kilpailun vääristymisen, koska siinä valitaan tavoitteen saavuttamisen kannalta edullisin tarjous. 50. Tästä syystä komissio katsoo, että uusiutuvien energialähteiden tukemiseen myönnettävällä tuella ei ole kohtuuttomia kilpailua ja kauppaa vääristäviä vaikutuksia, joten kokonaisvaikutus on myönteinen. Päätelmä toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille 51. Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että ilmoitetulla tukitoimenpiteellä pyritään saavuttamaan yhteisen edun mukainen tavoite tarpeellisella ja oikeasuhteisella tavalla ja että tuki tästä syystä soveltuu suuntaviivojen perusteella sisämarkkinoille. IV. PÄÄTELMÄT 52. Komissio on edellä esitetyn arvioinnin perusteella päättänyt katsoa, että ilmoitettu tukitoimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. 53. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte kirjeen julkistamisen kokonaisuudessaan kolmansille osapuolille ja sen julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä osoitteessa 2 Arvioiden mukaan huomattavasti alle 0,5 prosenttia. 9

10 Pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition State Aid Registry B-1049 BRUSSELS Faksi: (+32-2) Kaikessa kirjeenvaihdossa on mainittava asian nimi ja numero. Kunnioittavasti Komission puolesta Komission jäsen 10