Hevosinfluenssarokotuksen pakollisuus puhuttaa

Transkriptio

1 Hevosinfluenssarokotuksen pakollisuus puhuttaa Ajoittain kiivaaksikin viriävä keskustelu hevosinfluenssarokotteiden hyödyistä ja tarpeellisuudesta kuumentaa tunteita talleilla ja keskustelufoorumeilla puolesta ja vastaan. Aiheesta on tullut useita yhteydenottoja myös SHKL:n toimistolle. Rokotusaihe on monisyinen ja joskus varsinaista syytä hevosen oireisiin on vaikea löytää, sillä syitä voi olla useita. Myös virheellistä tietoa on liikkeellä. Myös hevosenomistajien keskusliitossa keskustelua käydään aika ajoin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on ennen kaikkea tuoda esille eri näkökulmia aiheeseen liittyen ja käytävien keskustelujen tueksi. Virallista kantaa rokotusten pakollisuuteen hevosenomistajayhdistyksellä ei toistaiseksi ole. Omistajien ja valmentajien suuri ja usein esille nouseva huoli on, että rokotettu hevonen on piilevästi sairas ja vaikuttaa täysin terveeltä, mutta kovan rasituksen seurauksena hevoselle aiheutuukin vakavia jälkitauteja, esimerkiksi sydänlihastulehdus. Keskeinen kysymys on, onko hevosten rokottamisesta riittävästi hyötyä riskeihin nähden? Haittavaikutukset harvinaisia, mutta mahdollisia Rokotteiden käyttöön liittyy aina haittavaikutusten mahdollisuus. Rokotetta kehitettäessä tietenkin pyritään aikaansaamaan valmiste, jonka teho olisi mahdollisimman hyvä ja haittavaikutukset vähäisiä. Reaktiot ovat harvinaisia ja useimmiten lieviä - kuumeen ja paikallisten reaktioiden lisäksi hevosilla esiintyy äärimmäisen harvoin muita haittoja. Niin sanottuja odotettuja (tunnettuja) haittavaikutuksia ovat rokotuksen jälkeen esiintyvä kuume, paikalliset oireet kuten kipu, punoitus, kuumotus ja turvotus pistoskohdassa sekä joissakin tapauksissa allergiset reaktiot. Paikallisen kudosärsytyksen taustalla on usein rokotteessa käytetyt apuaineet. Erilaisissa rokotteissa käytetään eri apuaineita joten tällaisissa tapauksissa jo rokotemerkin vaihtaminen voi auttaa. Allergisen reaktion taustalla on todennäköisemmin rokotteessa oleva proteiinikomponentti, joita voivat olla antigeenit eli taudinaiheuttajat tai niiden osat sekä lisäksi virusten kasvatuksessa syntyneet jäämät kuten albumiini. Yleisimmin lievät oireet paranevat itsestään. Rokottaminen ei ole täysin vaaratonta, mutta rokottamisella saavutettava hyöty on suurempi kuin mahdolliset haitat. Suomessa rokotetaan vuosittain kymmeniä tuhansia hevosia ja haittavaikutuksia raportoidaan alle kymmenellä hevosella. Osa haittavaikutuksista jää toki ilmoittamattakin, mutta käytännön näppituntuma on, että lämmön nousu rokotusta seuraavana päivänä on tavallista ja pistoskohdan kipeytymistä esiintyy myös kohtuullisen usein. Raportoiduista haittavaikutuksistakin suurin osa on rokotteen aiheuttamia paikallisreaktioita. Maailman isoissa hevosurheilumaissa samat hevosinfluenssarokotteet ovat olleet laajassa käytössä jo pitkään ja rokotteitta pidetään turvallisena, muistuttaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala Suomen Hippoksesta. Samaan kantaan on vuosikymmenien kokemuksen perusteella päätynyt eläinlääkäri Jussi Ala-Huikku. - Kaikkien näiden vuosien aikana kohdalleni on osunut yksi hevonen, jonka tietoihin jouduin kirjoittamaan, ettei sitä voi rokottaa. Se sai melko pahan allergisen reaktion, joka tosin parani muutaman päivän kuluessa, eikä siitä jäänyt pysyviä haittavaikutuksia. Pään ja kaulan alue kuitenkin turposi niin paljon, että riskiä pidettiin turhan suurena. - Missään muussa maassa kuin Suomessa en ole kohdannut tällaista vastustusta influenssarokottamista vastaan. Viime epi- 18

2 Kuva: Suomen Hippos ry kuvapankki/ilkka Lukka demiasta on Suomessa kulunut joitakin vuosia, mutta silloinkin hevosia kuoli ja vaikutukset olivat laajat. Kyseessä on vakava sairaus, johon pitää suhtautua vakavasti, hän kertoo. Havaituista tai epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen Eläinlääkkeiden turvallisuutta valvotaan mm. seuraamalla käytön yhteydessä todettuja haittavaikutuksia. Havaittujen haittavaikutusten ilmoittaminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan on tärkeää, jotta viranomainen voi tarvittaessa ryhtyä toimiin haittavaikutusten määrän ja/ tai vakavuuden mahdollisesti lisääntyessä. Hevosenomistaja voi itse ilmoittaa haittavaikutuksista Fimeaan (ohjeet löytyvät Fimean nettisivuilta eläinlääkkeet - haittavaikutukset), mutta on suositeltavaa pyytää hevosen rokottanutta eläinlääkäriä tekemään ilmoitus, jotta ilmoituksen tiedot olisivat mahdollisimman kattavat. - Rokotuksiin liittyviä haittavaikutuksia on raportoitu viimeisen viiden vuoden aikana noin 10 tapausta vuodessa, mainitsee Hautala Piilevästi sairas? Osa hevosenomistajista pelkää, että influenssarokotus voi aiheuttaa hevoselle taudin puhkeamisen ja kokee myös, että näin olisi tapahtunut. Rokote itsessään ei voi aiheuttaa hevoselle influenssaa, sillä kaikki Suomen markkinoilla olevat rokotteet sisältävät vain tapettuja influenssaviruksia tai niiden osia. Jos hengitystieoireita ilmenee pian rokotuksen jälkeen, luultavimmin hevonen on rokotettu jonkin muun hengitystievirustaudin itämisaikana. Toisaalta rokotuksen aiheuttama stressi elimistölle voi teoriassa aktivoida hevosessa jo piilevän infektion, esimerkiksi herpesviruksen aiheuttaman rinopneumoniitin, jonka oireet esiintyvät ylemmissä hengitysteissä. Piilevä herpesinfektio voi aktivoitua myös muussa stressitilanteessa, kuten kuljetuksessa kilpailumatkoilla. - Hevosen tulee olla rokotettaessa terve ja hyväkuntoinen. Sairas hevonen ei vastaa rokotukseen yhtä hyvin kuin terve, ja toisaalta sairaan hevosen rokottaminen saattaa voimistaa jo olemassa olevia oireita. Krooninen stressi ja voimakkaat loistartunnat alentavat nekin rokotteen tehoa. Lisäksi tietyt lääkkeet, kuten kortisoni, heikentävät elimistön vastetta rokotukseen. Hevosta ei kannata rokottaa heti kovan rasituksen jälkeen. Rokotettu hevonen tulee pitää levossa tai liikuttaa sitä vain kevyesti 3-4 päivän ajan rokotuksen jälkeen, Hautala opastaa. Pikkuvarsa saa emältään maidossa vasta-aineita, jotka suojaavat sitä tulehduksilta ensimmäisten elinkuukausien ajan. Varsa suositellaan rokotettavan ensimmäisen kerran puolen vuoden iässä. Riittävä ilmanvaihto tärkeää Hevosen hengitysteiden terveyden kannalta yksi merkittävimpiä tekijöitä on tallin ilmanvaihdon toimivuus. Talli-ilma sisältää lähes aina epäpuhtauksia: kuivike- ja heinäpölyä sekä niiden mukanaan kuljettamia homeitiöitä, sekä haitallisia kaasuja, jotka rasittavat hevosen hengitysteitä jatkuvasti heikentäen vastustuskykyä. Jos tallissa on tarttuvista hengitystietulehduksista kärsiviä hevosia, niin myös niiden erittämät taudinaiheuttajat kertyvät talli-ilmaan. Kun talli-ilma on usein vielä lämmintä ja kosteaa, muodostavat nämä olosuhteet taudeille erinomaisen leviämisalustan. Epäpuhtaudet ja taudinaiheuttajat leijuvat ilmassa sitä runsaampina, mitä heikompi ilmanvaihto tallissa on. - Usein talleissa, joissa epäillään rokotuksen aiheuttavan hevosille yskää, on vakavia puutteita ilmanvaihdon riittävyydessä, kertoo Katja Hautala. Hyvän ilmanvaihdon pitkäaikaisena puolestapuhujana tunnetaan myös Jussi Ala-Huikku. - Ilmanvaihdon merkitystä ei vieläkään oteta kaikkialla vakavasti. Esimerkiksi 90-luvun alussa kävin tutkimassa muutaman tallin, joissa rokotusten ajateltiin sairastuttaneen tallin hevoset. Kaikissa näissä talleissa oli täysin riittämätön ilmanvaihto. Kaksi näistä talleista hoiti ohjeistuksen myötä ilmanvaihdon kuntoon, eivätkä nämä tallinpitäjät ole sen jälkeen kommentoineet rokotusten haitoista mitään, hän toteaa. - Rokotus voi muutaman päivän ajan ärsyttää hevosen limakalvoja. Jos limakalvoissa on jo valmiiksi olemassa ärsytystä huonon talli-ilman seurauksena, hevonen voi alkaa yskiä. Ymmärrettävästi rokotus voi vaikuttaa selkeältä syypäältä, mutta varsinainen ongelman aiheuttaja se ei ole, hän vielä tähdentää. 19

3 Miksi rokotusmääräykset ovat sellaiset kuin ovat? Pääasiallinen syy hevosinfluenssarokotteen pakollisuudelle on epidemioiden ehkäiseminen. Tarkoituksena on paitsi eläinsuojelu ja hevosten terveyden palveleminen, myös kustannusten karsiminen. Sairaana oleminen on paitsi hevoselle ikävää, sen hoito vie aikaa ja pitää hevosen poissa valmennuksesta sekä kilpailuista, aiheuttaen näin haittaa ja kustannuksia sekä hevosen omistajalle, valmentajalle että kilpailujen järjestäjille. Australiassa vuonna 2007 riehuneen hevosinfluenssaepidemian kustannusten on arvioitu nousseen noin 1,6 biljoonaan Australian dollariin, eli noin 1,2 biljoonaan euroon, Hautala kertoo. Influenssa ei ole aivan vaaraton sairaus. Tauti paranee yleensä itsestään vajaan kuukauden levolla ja oireenmukaisella hoidolla. Komplikaatiot ja jälkitaudit ovat kuitenkin melko yleisiä ja voivat pahimmillaan johtaa jopa hevosen kuolemaan. Yleisimpiä kuolemantapaukset ovat rokottamattomien tammojen varsoilla. Useampi hevonen on kuollut influenssaan tai sen komplikaatioihin kuin rokotteeseen, summaa Hautala. Suomen Hippoksen ravihevoselle määräämä pakollinen rokotusohjelma on erilainen kuin rokotevalmistajien suosittama. Rokotteen teho on osoitettu vain valmistajan ohjeiden mukaisella rokotusohjelmalla. Heidän ohjeistuksenaan olisi siis rokottaa hevoset useammin. - Hippoksen rokotusohjelman tavoitteena on suojata hevospopulaatioita influenssaepidemioilta ja toisaalta olla mahdollisimman yksinkertaisesti valvottava. Tältä pohjalta ovat syntyneet nyt voimassa olevat rokotusmääräykset, joiden noudattaminen ei anna yksilölle parasta mahdollista suojaa, mutta on todennäköisesti riittävä estämään laajat epidemiat, Hautala kertoo. Parhaan influenssasuojan saamiseksi varsalle annetaan puolen vuoden ikäisenä ensimmäinen perusrokotus, jota seuraa kuukauden kuluttua toinen perusrokotus. Kolmas perusrokotus annetaan kolmen kuukauden kuluttua tästä ja jatkossa tehosteet puolen vuoden välein neljän vuoden ikään asti. Yli neljävuotiaalle hevoselle riittää tehosterokotus vuosittain, hän opastaa. Rokote ei suojaa sataprosenttisesti On totta, ettei influenssarokote, kuten ei mikään muukaan rokote, anna täysin sataprosenttista suojaa. Rokotettukin hevonen voi sairastua, mutta yleensä selvästi lievemmin kuin rokottamaton. Pieni osa hevosista ei vastaa rokotteeseen lainkaan eivätkä ne siten saa suojaa tautia vastaan. Tämä johtuu hevosten biologisista eroista - suuressa mittakaavassa immuunivasteen syntyminen noudattaa normaalijakaumaa, yksilöiden välillä voi olla isojakin eroja. Laumaimmuniteetti, eli kaikkien samassa tallissa olevien hevosten rokottaminen, on tärkeää ja se suojaa myös niitä hevosia, jotka eivät itse vastaa rokotukseen. Rokotesuojan pettämisen syynä voi olla myös taudinaiheuttajien eroavaisuudet. Hevosissa kiertävät influenssavirukset muuntuvat pikkuhiljaa ja rokotteissa käytetyt viruskannat vanhenevat. Jos rokotteen sisältämät antigeenit eli tapetut taudinaiheuttajat tai niiden osat poikkeavat kiertävistä taudinaiheuttajista liiaksi, rokote ei anna suojaa. Eri rokotteissa on käytetty hieman erilaisia viruskantoja - osa uudempia ja osa 20

4 Hevosinfluenssarokotukset vanhempia. Maailman eläintautijärjestö (OIE) antaa suositukset rokotteissa käytettävistä viruskannoista. Suomessa markkinoilla olevista rokotteissa osassa on suositusten mukaisia kantoja. Rokotevalmistaja ilmoittaa rokotepakkauksessa käyttämänsä viruskannat. Hevosinfluenssavirus ei onneksi muunnu yhtä nopeasti kuin ihmisten vastaava. Suomen viimeisimmässä laajassa hevosinfluenssaepidemiassa vuonna 2007 todettiin kaikkien silloin käytössä olleiden rokotteiden antavan hyvän suojan kiertänyttä virusta vastaan, Hautala toteaa. Viivi Huuskonen Fimean kotisivuilta löytyy ilmoituslomake haittavaikutuksista ilmoittamiseen: Fimea haittavaikutukset Suuret kiitokset haastattelusta, asiatarkastuksesta ja asiantuntijavastauksista Katja Hautalalle ja Jussi Ala-Huikulle! Keskustelujen ohessa virisi keskustelu myös herpesviruksista sekä -rokotuksista. Aihe on kuitenkin niin laaja, että siitä päätettiin toimittaa oma artikkelinsa johonkin loppuvuoden Hevosenomistaja-lehdistä. Lähteet ja lisätietoa: Nevalainen, Martti, ELL. Hevonen ja rokotteet. Hevosenomistaja 3/2000 Keränen, Laura. Voihan virus. Hevosenomistaja 4/2005. Kuva Viivi Huuskonen Evira.fi, eläinten terveys ja eläintaudit. Rokoteneuvonta - eläinten rokotukset - rokotusten haittavaikutukset. Evira.fi: rokotuksen epäonnistuminen Airaksinen S., Heiskanen M-L, 2013: Tallinhoitajan opas. Hevostietokeskuksen julkaisuja 13. Influenssarokotuspakon taustalla on tarve ehkäistä epidemioita, jotka aiheuttavat paitsi hevosten sairastelua, sitä kautta myös kustannuksia ja menetyksiä omistajille, valmentajille ja kilpailunjärjestäjille. Käytäntö on tavallinen kaikissa suurissa hevosurheilumaissa sekä ratsu-, ravi- että laukkahevosilla. Haittavaikutukset ovat mahdollisia, mutta harvinaisia. Rokottamisella saavutettavan hyödyn on arvioitu olevan paljon suurempi kuin mahdolliset haitat. Fimeaan ilmoitetaan vuosittain alle kymmenen haittatapausta, joista suurin osa on lieviä. Teoriassa rokotuksen aiheuttama stressi elimistölle voi aktivoida hevosessa jo piilevän infektion. Rokotuksen jälkeen sairastuminen on kuitenkin todennäköisemmin seurausta siitä, että hevonen on rokotettu taudin itämisvaiheen aikana. Kaikki rokotetut hevoset eivät muodosta tehokasta immuunivastetta. Tämä johtuu hevosten biologisista eroista - suuressa mittakaavassa immuunivasteen syntyminen noudattaa normaalijakaumaa, yksilöiden välillä voi olla isojakin eroja. Tästä syystä kaikkien samassa tallissa olevien hevosten rokottamista suositellaan, sillä se suojaa myös niitä hevosia, jotka eivät itse vastaa rokotukseen. 21

5 Kysymyksiä ja vastauksia hevosinfluenssarokotuksiin liittyen Kuva: Suomen Hippos ry Kuvapankki/Ilkka Nisula Ohessa on esitetty muutamia poimintoja yhteydenotoissa esille nousseista, oletetusti rokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala vastaa huolestuneiden hevosenomistajien kysymyksiin. Hevosta ja sen elinolosuhteita näkemättä mitään täysin tarkkaa diagnoosia on toki mahdotonta antaa. Lämpöjen heittely Hevosillani on esiintynyt kummallisia oireita. Esimerkiksi lämpöjen heittely: jatkuvasti puolenkin asteen vaihtelua, lämpö jopa alle 37 astetta. KH: Lämmön heittely sopisi hyvin tallissa kiertävään virustartuntaan, esimerkiksi herpekseen. Jos samantyyppisiä oireita esiintyy tallissa useammalla hevosella, herää epäilys, onko tallin ilmanvaihto riittävää? Heikko ilmanvaihto lisää epäpuhtauksien määrää talli-ilmassa, heikentää hevosten vastustuskykyä ja tarjoaa taudinaiheuttajille oivan leviämisalustan. Hermosto-oireita Yksi hevonen tallissani on saanut kahdesti rokotuksen jälkeen hermo-oireita. Ensimmäisellä kerralla oireet ilmenivät pari-kolme tun- tia rokotuksen jälkeen. Hevonen meni seiniä pitkin karsinassaan. Toisella kerralla oireet eivät olleet yhtä voimakkaat, mutta tarjottaessa kädestä leipää hevonen ei osunut leipään vaan kurkotti ohitse siitä. Tuolloin eläinlääkäri epäili hermo-oireiden syyksi että ehkä piikki olisi ehkä osunut hermoon? KH: Hermosto-oireiden ilmeneminen rokotuksen jälkeen on erittäin poikkeuksellista. Itse olen kuullut aiemmin vain yhdestä tapauksesta, jossa rokotetulla hevosella oli ohimeneviä neurologisia oireita rokotusta seuraavana päivänä. Syy-yhteydestä influenssarokotukseen on vaikea sanoa varmasti, mutta rokotuksen jälkeen ilmenneistä neurologisista oireista olisi ehdottomasti ilmoitettava Fimeaan, jotta asiaa saadaan tutkittua. Yksi kuulemani teoria on, että kaikki hevoset olisivat herpesviruksen kantajia. Voisiko olla niin, että influenssarokotus päästäisi herpesviruksen valloilleen? Se voisi selittää rokotuksen jälkeen ilmestyvät rakkulaiset kurkut. KH: Syy-yhteys on teoriassa mahdollinen, eli hevosessa jo oleva herpesvirus (EHV) voi aktivoitua rokotuksen aiheuttaman stressin yhteydessä. Hevosista lähes kaikki ovat EHV4 kantajia ja arviolta noin viidesosa myös virusabortin aiheuttajan (EHV1) kantajia. Herpesinfektio voi aktivoitua minkä tahansa elimistön stressitilan yhteydessä - esimerkiksi kova rasitus, kuljetus ja tallin vaihdos. Kuumeen nousu Rokotetun hevosen sairastuessa tauti pitkittyy, sillä eikös viruksen tapa vain kova kuume? Rokotetulle ei nouse kuumetta. KH: Hevosen immuunijärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, joka muodostuu sekä soluvälitteisestä että vasta-ainevälitteisestä immuniteetistä. Rokotuksilla pyritään vaikuttamaan näiden molempien järjestelmien vahvistumiseen. Kuumeen nousu on tavallinen reaktio ja voi liittyä immuunijärjestelmän reagointiin taudinaiheuttajaa vastaan. Immuunijärjestelmä voi 22

6 kuitenkin toimia hyvin, vaikkei kuumetta nousisikaan. Suorituskyvyn laskeminen Ravihevoseni suorituskyky on laskenut rokottamisen jälkeen, vauhdista on pudonnut jopa 2-3 sekuntia eikä mitään erillistä syytä ole löytynyt. KH: Rokotusten pysyvistä haittavaikutuksista en ole löytänyt tieteellistä näyttöä. Myöskään tekemäni kyselykierroksen perusteella hevoseläinlääkäreillä ei ole mitään kokemukseen perustuvaa näyttöä, että hevosen suorituskyky olisi laskenut pysyvästi rokotuksen seurauksena. Syynä suorituskyvyn laskuun voi olla esimerkiksi ontuma tai muu kipu. Ontumat ovat joskus hyvin vaikeita havaita. Varsalla pitkittynyttä sairastelua Varsani oli rokotettaessa vuosikas (s.2013). Se rokotettiin Hippoksen ravikilpailuohjeistuksen mukaan ja tehosteen se sai Vuoden päästä annettava tehoste on antamatta, koska hevonen ei ollut parantunut saamastaan pitkittyneestä kesällisestä räkätaudista ja ell sanoi että todennäköisesti vetää räkäiseksi jos sen rokottaa nyt kun parantunut. (eli rokotusohjelma pitäisi aloittaa alusta). Tätä räkätautia hoidettaessa ja tutkittaessa tuli sekin ilmi, että tämä hevonen on streptococcus equi ssp zooepidemicus- bakteerin oireeton kantaja, ja tätä bakteeria kuulemma on isolla osalla hevosista. Tämän bakteerin yhteys rokottamiseen olisi hyvä tietää - mitä saa aikaan kun tämmöiselle influenssarokote annetaan? Hevosta hoidettiin ja tutkittiin syyskuulta 2014 ja vasta 1/2015 hevonen oli oikeasti terve. Ainoa tapa kontrolloida tautia oli limanäytteiden otto. Verikokeista ei ollut apua, samoin kuumetta ei ollut, eikä varsa yskinyt koko aikana. Hevonen oli ulkoisesti terve jo marraskuussa, mutta limanäytteiden tuloksista kävi ilmi ettei hevonen ole terve vasta kuin tammikuulla KH: Tätä Streptococcus equi subsp. zooepidemicus -bakteeria esiintyy tosiaan hevosilla laajalti, arviolta noin joka viides hevonen kantaa sitä. Se on osa normaalia hevosen ylähengitysteiden bakteerikantaa, eikä tavallisesti aiheuta ongelmia. Se on taudinaiheuttajana opportunisti, eli jos esimerkiksi virus on heikentänyt hevosen limakalvojen kuntoa, zooepidemicus pääsee iskemään ja aiheuttaa hengitystietulehdusta, joka voi muistuttaa oireiltaan jopa pääntautia. Pääntaudin aiheuttaa kuitenkin eri bakteeri, Streptococcus equi subsp. equi. - Mielestäni ei ole syytä epäillä mitään erityistä syy-yhteyttä rokotukselle ja zooepidemicuksen aiheuttamalla taudille. Tätä bakteeria esiintyy hevosissa runsaasti ja bakteeria kantavia hevosia rokotetaan jatkuvasti ilman ongelmia.tässä tapauksessa varsa myös sairastui vasta usean kuukauden päästä rokotuksesta eli senkin takia rokotteen aiheuttama haitta on erittäin epätodennäköinen. - Varsa on rokotettu pahimpaan virusaikaan lokakuussa, perusrokotteen ja ensimmäisen tehosteen välillä on ehtinyt kulua pari kuukautta aikaa, ja ajankohta on ollut myös tavallinen varsojen vieroitusaika. Tämän ikäiset varsat saattavat kärsiä myös loistartunnoista eli yleisesti ottaen varsojen elämässä voi noihin aikoihin olla useita stressitekijöitä, jotka alentavat vastustuskykyä.. - Varsojen ensimmäiset rokotukset ajoittuvat yleensä syksyyn, mutta muiden hevosten rokotusajankohtaan liittyen voisin antaa yleisohjeen, että rokotus kannattaa ajoittaa kesäkaudelle. Kesällä viruksia on vähemmän liikkeellä, tallien ilmanvaihto toimii paremmin ja hevoset ovat ylipäätään enemmän ulkona. Tavallinen toimintatapa on ajoittaa rokotukset talveen, jolloin hevosia myös pidetään paljon sisällä, viruksia on paljon liikkeellä ja tartuntariskikin suurempi. Nuoria hevosia kannattaa myös rokottaa useammin kuin aikuisia, kahdesti vuodessa annettu rokote antaa paitsi paremman suojan, myös poistaa paineen rokottaa juuri tiettyyn aikaan kilpailusääntöjen takia. Se antaa pelivaraa, jos hevonen sattuukin olemaan juuri suunniteltuun rokotusaikaan sairaana. Yleistä selittämätöntä vaisuutta Rokotuksen jälkeen ajettiin kolme starttia, mutta sen jälkeen hevonen on pidetty tauolla kummallisen vaisuuntumisen takia. Lisäksi ilmaantuivat oudot nivelien turpoamiset ajamattomalle hevoselle. Veriarvot syöksyivät alaspäin kuin lehmän häntä. Hevosta hoidettu ns. ala- ja yläpäästä eli niveliä piikitetty sekä lihaksia hierottu ja laseroitu ilman suurempaa vastetta. Hevonen oli rokotushetkellä maallikkomittauksin terve, ei kuumetta, sieraimet kuivat. Verikokeita ei tuolloin otettu. Uskon että hevonen otti rokotuksesta itseensä. KH: Tähän on valitettavasti mahdotonta antaa arvausta vaivojen aiheuttajasta ilman tarkempia tutkimuksia. Myöskään yhteyttä rokotukseen on kuitenkin kertomasi perusteella vaikeaa löytää. Viivi Huuskonen Kiitokset artikkelin tekoon osallistuneille hevosenomistajille sekä ell Katja Hautalalle yhteistyöstä! Laatua ja osaamista hevosten hyväksi Rehalyt Basic on päivittäinen suolankorvike hevosille. Power2Win antaa tarvittavaa lisäpotkua starttiin. Suosittelen. Tuomas Korvenoja Olen jo usean vuoden ajan lisätty Eclipse- ja Foran täydennysrehuja valmentamieni hevosten ruokintaan. Esimerkkeinä Shy Feeder B, V.S.L. ja Feratone, toimiva trio johon olen erittäin tyytyväinen. Timo Nurmos Kokeile ja huomaa ero! Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh webmaster@fysiohealing.fi