Liikenne- ja viestintäministeriö U-JATKOKIRJE LVM LTY Pennanen Hannu Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö U-JATKOKIRJE LVM LTY Pennanen Hannu Eduskunta Suuri valiokunta Asia Liikenne; EU:n neljännen rautatiepaketin tekninen osa; komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta; komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa; komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautateiden turvallisuudesta U/E/UTP-tunnus U 7/2013 vp EUTORI-tunnus EU/2013/0605, EU/2013/0609, EU/2013/0613, EU/2013/0614 Ohessa lähetetään perustuslain 96 :n mukaisesti annettua valtioneuvoston kirjelmää täydentävä selvitys. Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki LIITTEET LVM Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi rautatieliikenne LVM ALR, EUE, OM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM

3 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LTY Pennanen Hannu Asia Euroopan unionin neljännen rautatiepaketin teknisen osan säädösehdotukset; Euroopan parlamentin ensimmäinen lukeminen ja neuvoston yleisnäkemykset Kokous U/E/UTP-tunnus U 7/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi, jonka tekniseen osaan kuuluu kolme säädösehdotusta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (ehdotus yhteentoimivuusdirektiiviksi), ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan unionin rautateiden turvallisuudesta (ehdotus rautatieturvallisuusdirektiiviksi), sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (ehdotus virastoasetukseksi). Tällä U-jatkokirjeellä on tarkoitus on informoida eduskuntaa po. säädösehdotuksia koskevasta Euroopan parlamentin ensimmäisestä lukemisesta ja parlamentin kannoista suhteessa neuvoston yleisnäkemyksiin. Neuvostossa saavutettiin yleisnäkemys ehdotuksesta yhteentoimivuusdirektiiviksi , ehdotuksesta rautatieturvallisuusdirektiiviksi ja ehdotuksesta virastoasetukseksi Parlamentti äänesti säädösehdotusten muutoksista täysistunnossaan ja hyväksyi 153 muutosehdotusta ehdotukseen yhteentoimivuusdirektiiviksi, 103 muutosehdotusta ehdotukseen rautatieturvallisuusdirektiiviksi ja 160 muutosehdotusta ehdotukseen virastoasetukseksi. Puheenjohtajamaa (Kreikka) on ilmoittanut, että neuvosto käynnistää neuvottelut parlamentin kanssa vasta, kun uusi parlamentti on valittu toukokuussa 2014 pidettävissä vaaleissa. Todennäköistä on, että neuvottelut käynnistetään vasta seuraavan puheenjohtajamaan (Italia) toimikaudella kuluvan vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Paketin markkinaosaan kuuluvat seuraavat kolme säädösehdotusta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta, KOM(2013) 29 lopullinen, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen osalta (ns. palvelusopimusasetuksen muuttaminen), KOM(2013) 28 lopullinen, sekä

4 2(8) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä säännöistä rautatieyrityksen kirjanpidon säännönmukaistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1192/69 kumoamisesta, KOM(2013) 26 lopullinen. Markkinaosan säädösehdotuksista on annettu eduskunnalle erillinen valtioneuvoston kirjelmä (U 8/2013 vp). Markkinaosan säädösehdotusten käsittelyä ei ole vielä aloitettu neuvostossa. Parlamentti on ensimmäisessä lukemisessaan ottanut kantaa myös markkinaosan säädösehdotuksiin. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi on tyytyväinen ehdotuksista neuvostokäsittelyssä saavutettuihin ratkaisuihin ja kannattaa neuvoston yleisnäkemyksiä. Suomelle keskeisiä neuvottelutavoitteita ovat olleet kansallisen turvallisuusviranomaisen (Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto) ja Euroopan rautatieviraston välinen toimivallanjako kalustoyksiköiden markkinoillesaattamisluvan ja rautatieyritysten turvallisuustodistuksen myöntämisessä. Suomen kannan mukaan kansallisella turvallisuusviranomaisella pitää pysyttää toimivalta po. lupa-asioissa silloin, kun kalustoyksikköä käytetään ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion rataverkolla tai kun rautatieyritys liikennöi ainoastaan sanotun jäsenvaltion rataverkolla. Neuvoston yleisnäkemys ehdotuksesta yhteentoimivuusdirektiiviksi ja ehdotuksesta rautatieturvallisuusdirektiiviksi vastaavat Suomen neuvottelutavoitteita. Virastoasetusehdotuksen osalta Suomen keskeinen neuvottelutavoite koskee Euroopan rautatieviraston kielijärjestelyjä, joita koskevat neuvoston yleisnäkemyksen mukaiset säännösehdotukset vastaavat Suomen neuvottelutavoitteita. Muutoinkin neuvoston yleisnäkemykset vastaavat pääosin hyvin Suomen neuvottelutavoitteita. Suomen rautatiejärjestelmän erityispiirteet on otettu yleisnäkemyksissä riittävällä tavalla huomioon. Ehdotukset eivät myöskään vaikuttaisi negatiivisesti Suomen ja Venäjän väliseen rautatieliikenteeseen. Jäsenvaltiot voisivat myös jatkossa antaa tarvittavat kansalliset säännökset ja määräykset. Ehdotus yhteentoimivuusdirektiiviksi Ehdotuksen keskeinen sisältö ja neuvostokäsittely Voimassa olevaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annettua direktiiviä (2008/57/EY) uudistettaisiin huomattavasti antamalla sen korvaava uudelleen laadittu direktiivi. Direktiiviin tehtäisiin rakenteellisia muutoksia erityisesti osajärjestelmien ja kalustoyksiköiden käyttöönottolupaa koskevien säännösten osalta. Komission ehdotuksen mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset myöntäisivät nykykäytännön mukaisesti käyttöönottoluvat niille energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmille, jotka sijaitsevat siinä jäsenvaltiossa, jonka kansallinen turvallisuusviranomainen luvan myöntäisi. Euroopan rautatievirasto myöntäisi käyttöönottoluvat ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille, jotka sijaitsevat tai joita käytetään koko Euroopan unionin alueella. Direktiiviehdotuksessa on eritelty omaksi artiklakseen liikkuvat osajärjestelmät, joita ovat liikkuva kalusto ja vetureihin sijoitettavat ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät. Niiden osalta luovuttaisiin komission ehdotuksen mukaan nykyisestä kansallisen turvallisuusviranomaisen myöntämästä käyttöönottoluvasta. Komission ehdotuksen mukaan kalustoyksikön saisi päästää markkinoille vasta, kun sille on saatu Euroopan rautatieviraston antama kalustoyksikön markkinoillesaattamislupa. Euroopan rautatievirasto myöntäisi komission ehdotuksen mukaan myös kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat. Direktiiviehdotuksessa on muutoin ehdotettu muutettaviksi muun muassa soveltamisalaa, eräitä määritelmiä, kansallisia teknisiä sääntöjä sekä ilmoitettuja laitoksia ja rekistereitä koskevia säännöksiä.

5 3(8) Neuvostokäsittelyssä on muutettu osajärjestelmien ja kalustoyksiköiden käyttöönottoa koskevia komission direktiiviehdotuksen säännöksiä. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan kansallinen turvallisuusviranomainen myöntäisi käyttöönottoluvan energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmän lisäksi niille ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille, jotka sijaitsevat tai joita käytetään asianomaisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta kalustoyksiköiden markkkinoillesaattamisluvan myöntämisessä jäisi yleisnäkemyksen mukaan edelleen osittain kansalliselle turvallisuusviranomaiselle. Hakija voisi hakea markkinoille saattamislupaa sellaiselle kalustoyksikölle, jolla liikennöidään ainoastaan yhden jäsenvaltion rataverkolla joko Euroopan rautatievirastolta tai asianomaiselta kansalliselta turvallisuusviranomaiselta. Ehdotus rautatieturvallisuusdirektiiviksi Ehdotuksen keskeinen sisältö ja neuvostokäsittely Voimassa olevaa yhteisön rautateiden turvallisuudesta annettua direktiiviä (2004/49/EY) uudistettaisiin antamalla sen korvaava uudelleen laadittu direktiivi. Direktiiviehdotuksen keskeisin ehdotus koskee turvallisuustodistusta, jonka voimassa olevan direktiivin 10 artiklan mukaan myöntää kansallinen turvallisuusviranomainen. Turvallisuustodistuksessa on voimassa olevan direktiivin mukaan kaksi osaa, joista ns. A-osa on voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Turvallisuustodistuksen kansallinen lisätodistus (ns. B-osa) koskee sitä rataverkkoa, jolla rautatieyritys aikoo liikennöidä. Sen myöntää sen jäsenvaltion kansallinen turvallisuusviranomainen, jonka alueella liikennöintiä aiotaan harjoittaa. Komission ehdotuksen mukaan nykyisestä turvallisuustodistuksesta siirryttäisiin yhteiseen turvallisuustodistukseen, jonka myöntäisi Euroopan rautatievirasto. Yhtenäinen turvallisuustodistus olisi voimassa koko Euroopan unionin alueella. Rataverkon haltijoille myönnettävän turvallisuusluvan myöntäisi komission ehdotuksen mukaan edelleen kansallinen turvallisuusviranomainen. Ehdotuksessa on muutoin ehdotettu direktiivin soveltamisalan yhtenäistämistä yhteentoimivuusdirektiivin soveltamisalan kanssa, eräiden määritelmien täsmentämistä ja yhtenäistämistä vastaamaan yhteentoimivuusdirektiiviä ja muuta rautatiealan uutta lainsäädäntöä, rautatiealan toimijoiden roolia ja vastuita koskevien säännösten selkeyttämistä, kansallisia turvallisuussääntöjä koskevien säännösten muuttamista vastaamaan yhteentoimivuusdirektiiviehdotuksessa tehtyjä vastaavia muutoksia sekä kansallisen turvallisuusviranomaisen tehtäviä koskevien säännösten muuttamista rautatieturvallisuusdirektiivi- ja yhteentoimivuusdirektiiviehdotuksissa ehdotetut muutokset huomioon ottaen. Neuvostokäsittelyssä on muutettu kansallisten turvallisuusviranomaisten ja Euroopan rautatieviraston toimivallanjakoa turvallisuustodistusten myöntämisessä siten, että kansallinen turvallisuusvirasto voisi hakijan niin pyytäessä myöntää turvallisuustodistuksen sellaiselle rautatieyritykselle, joka liikennöi ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion alueella. Ehdotus virastoasetukseksi Ehdotuksen keskeinen sisältö ja neuvostokäsittely Voimassa olevaa Euroopan rautatieviraston perustamisesta annettua asetusta (EU) N:o 881/2004 uudistettaisiin huomattavasti antamalla uusi virastoa koskeva asetus. Komission asetusehdotus kytkeytyy paketin muihin säädösehdotuksiin, joilla pyritään muun muassa yksinkertaistamaan liikkuvan kaluston käyttöönottoon liittyviä hallinnollisia menettelyjä ja siirtymään yhteen yhtenäiseen eurooppalaiseen turvallisuustodistukseen. Asetukseen tehtäisiin huomattavia rakenteellisia muutoksia ja siihen lisättäisiin säännökset sellaisista viraston nykyään jo hoitamista tehtävistä, joista ei ole voimassa olevassa virastoasetuksessa säädetty. Turvallisuutta koskevan asetusehdotuksen 3 luvun keskeisin muutos koskisi turvallisuustodistusten myöntämistä. Asetusehdotuksen 12 artiklan mukaan Euroopan rautatievirasto myöntäisi yhtenäiset turvallisuustodistukset rautatieyrityksille rautatieturvallisuusdirektiivin 10 artiklan mukaisesti. Vastaavasti

6 4(8) yhteentoimivuutta koskevan 4 luvun keskeisin muutos tehtäisiin asetukseen lisättävällä uudella artiklalla, joka koskisi kalustoyksiköille myönnettäviä markkinoillesaattamislupia. Artiklan mukaan Euroopan rautatievirasto myöntäisi markkinoillesaattamisluvat kalustoyksiköille yhteentoimivuusdirektiivin 20 artiklan mukaisesti. Vastaavasti asetusehdotuksen 17 artiklan mukaan virasto myöntäisi yhteentoimivuusdirektiivin 20 artiklan mukaisesti markkinoillesaattamisluvat kalustoyksiköiden tyypeille ja asetusehdotuksen 18 artiklan mukaan yhteentoimivuusdirektiivin 18 artiklan mukaisesti ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmän käyttöönottoluvat, jos osajärjestelmät sijaitsevat tai niitä voitaisiin käyttää koko unionin alueella. Asetukseen lisättäisiin uusi kansallisia sääntöjä koskeva 5 luku, joka korvaisi voimassa olevan virastoasetuksen ristiinhyväksyntää ja teknisiä lausuntoja koskevan luvun. Säännöksiä muutettaisiin vastaamaan yhteetoimivuus- ja rautatieturvallisuusdirektiiviehdotusten kansallisia sääntöjä koskevia säännöksiä ja viraston lisääntynyttä toimivaltaa kansallisia sääntöjä koskien. Asetusehdotukseen on otettu uudet luvut Euroopan rautaliikenteen hallintajärjestelmästä ERMTS (6 luku) ja yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen valvonnasta (7 luku). Viraston muita tehtäviä koskevan asetusehdotuksen 8 lukuun on koottu säännökset niistä viraston tehtävistä, joista ei ole säännöksiä asetusehdotuksen muissa luvuissa. Viraston sisäistä rakennetta ja toimintaa koskevaan 9 lukuun tehtäisiin muutoksia erityisesti komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2012 antaman EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen julkilausuman pohjalta. Lukuun tehtäisiin myös rakenteellisia muutoksia muun muassa hallintoneuvostoa koskevissa säännöksissä, joissa otettaisiin myös huomioon hallintoneuvoston toiminnassa ja tehtävissä tapahtuneet muutokset. Viraston työohjelmista lisättäisiin lukuun uusi 48 artikla. Lukuun lisättäisiin myös säännökset hallintoneuvostoa avustavasta johtokunnasta. Pääjohtajan tehtäviä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin ja täydennettäisiin. Lukuun lisättäisiin myös uusi viraston yhteyteen perustettavaa valituselintä koskeva artikla. Valituselimeltä haettaisiin muutosta niihin viraston päätöksiin, jotka virasto tekisi turvallisuustodistuksista sekä kalustoyksiköiden markkinoillesaattamisluvasta ja ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvista. Neuvostokäsittelyssä on tehty yhteentoimivuus- ja rautatieturvallisuusdirektiiviehdotuksia vastaavat muutokset asetusehdotuksen niihin säännöksiin, jotka koskevat toimivallanjakoa osajärjestelmien käyttöönottolupien, kalustoyksiköiden markkinoillesaattamislupien sekä turvallisuustodistusten myöntämisessä. Neuvostokäsittelyssä on muutoin muutettu muun muassa virastoa avustavien työryhmien perustamista, viraston jäsenvaltioissa suorittamia tarkastuksia, viraston antamaa teknistä tukea, kansallisten sääntöjen tutkimista, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS) liittyviä tehtäviä, yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen seurantaan liittyviä tehtäviä, hallintoneuvostoa ja sen tehtäviä, johtokuntaa sekä valituselintä koskeviin säännöksiin. Suomen kannalta keskeiset muutokset neuvostokäsittelyssä on tehty viraston kielijärjestelyjä koskeviin säännöksiin. Muutoksen mukaan hallintoneuvosto voi tarvittaessa antaa kielijärjestelyjä koskevia täytäntöönpanosääntöjä. Hallintoneuvoston päätös on tehtävä yksimielisesti hallintoneuvoston jäsenen pyynnöstä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 91 artikla. Tavanomainen lainsäädäntömenettely. Käsittely Euroopan parlamentissa Ehdotus yhteentoimivuusdirektiiviksi Euroopan parlamentin kanta poikkeaa neuvoston yleisnäkemyksestä kansallisen turvallisuusviranomaisen ja Euroopan rautatieviraston välisen toimivallanjaon suhteen. Parlamentin kannan mukaan kansallisen turvallisuusviranomaisen toimivaltaan jäisi ainoastaan käyttöönottoluvan myöntäminen energia- ja infrastruktuuriosajärjestelmille samoin edellytyksin kuin yleisnäkemyksen mukaan ja yhden jäsenvaltion alueella sijaitseville ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja

7 5(8) merkinanto-osajärjestelmille ainoastaan, jos ne ovat muita kuin ERMTS-järjestelmiä (European Rail Traffic Management System). Kalustoyksiköiden markkinoillesaattamisluvat myöntäisi neljän vuoden siirtymäajan jälkeen aina Euroopan rautatievirasto lukuun ottamatta Baltian maissa käytettäviä kalustoyksiköitä, joille luvan voisi myöntää asianomainen kansallinen turvallisuusviranomainen Direktiiviehdotukseen sisältyviä delegoitua lainsäädäntövaltaa ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevia säännöksiä on parlamentin kannassa muutettu. Parlamentin kannan mukaan komissiolle ehdotettaisiin neuvoston yleisnäkemystä laajempia valtuuksia antaa delegoituja säädöksiä. Myös jäsenvaltioiden velvoitteita ja täytäntöönpanoaikoja ja muita määräaikoja ehdotetaan parlamentin kannassa tiukennettaviksi. Direktiivin soveltamisalaa koskevia säännöksiä parlamentti on ehdottanut muutettaviksi komission ehdotuksesta ja neuvoston yleisnäkemyksestä poiketen siten, että voimassa olevan yhteentoimivuusdirektiivin mukaisesti jätettäisiin jäsenvaltion harkittavaksi metroliikenteen ja kevyen raideliikenteen sekä muusta rautatiejärjestelmästä toiminnallisesti erillisten verkkojen ja niillä liikennöivien ratatieyritysten jättäminen direktiivin täytäntöönpanotoimien ulkopuolelle. Komission ehdotuksen ja neuvoston yleisnäkemyksen mukaan ne rajattaisiin suoraan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotus rautatieturvallisuusdirektiiviksi Euroopan parlamentin kanta poikkeaa turvallisuustodistuksen myöntämistä koskevan toimivallan osalta neuvoston yleisnäkemyksestä. Parlamentin kannan mukaan turvallisuustodistuksen myöntäisi aina Euroopan rautatievirasto lukuun ottamatta Baltian maissa liikennöiviä rautatieyrityksiä, joille turvallisuustodistuksen voisi vaihtoehtoisesti myöntää asianomaisen jäsenvaltion kansallinen turvallisuusviranomainen. Muutoin parlamentti on ehdottanut muun muassa vastaavantyyppisiä muutoksia rautatieturvallisuusdirektiivin soveltamisalaan kuin yhteentoimivuusdirektiivissä sekä muutoksia määritelmiä, rautatiejärjestelmän toimijoiden roolia, kansallisia turvallisuussääntöjä, turvallisuusjohtamisjärjestelmää, rataverkon haltijoille myönnettävää turvallisuuslupaa, kalustoyksiköiden kunnossapitoa, kansallisen turvallisuusviranomaisen tehtäviä sekä onnettomuustutkintaa ja onnettomuustutkinnasta vastaavaa elintä koskeviin säännöksiin. Parlamentti on yhteentoimivuusdirektiiviehdotusta vastaavasti ehdottanut lisättäväksi komission valtuutuksia antaa delegoituja säädöksiä ja tiukennettaviksi täytäntöönpanoja eräitä muita määräaikoja. Ehdotus virastoasetukseksi Euroopan parlamentti on edellä mainittuja direktiiviehdotuksia koskevien kantojensa mukaisesti pysyttänyt Euroopan rautatieviraston toimivallan osajärjestelmien käyttöönottolupien, kalustoyksiköiden markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten myöntämisessä sellaisena kuin se on direktiiviehdotuksissa. Muutoin parlamentti on ehdottanut muutoksia muun muassa viraston antamaa teknistä tukea, kansallisten sääntöjen tutkimista ja luokittelua, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS) liittyviä tehtäviä, viraston ylläpitämiä rekistereitä, hallintoneuvostoa ja sen tehtäviä, valituselintä ja sen jäseniä ja jäsenten esteellisyyttä, muutoksenhakua, viraston henkilöstöä, kielijärjestelyjä sekä yhteistyötä kansallisten viranomaisten koskeviin säännöksiin sekä siirtymäsäännöksiin. Kansallinen valmistelu Alkuperäinen U 7/2013 vp

8 EU-asioiden komitean alainen liikennejaosto maaliskuussa, toukokuussa ja lokakuussa 2013 EU-ministerivaliokunta , ja (8) Eduskuntakäsittely U-jatkokirjelmäluonnos EU-asioiden komitean alainen liikennejaosto, kirjallinen menettely U 7/2013 vp LiVL 9/2013 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotukset edellyttävät rautatielain (304/2011) muuttamista. Rautatieliikenne kuuluu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntötoimivaltaan. Maakunnassa ei kuitenkaan ole rautatieliikennettä eikä rautatieliikennettä koskevaa lainsäädäntöä. Taloudelliset vaikutukset Komission säädösehdotusten liitteenä olevassa vaikutusarviossa, SWD(2013) 8 lopullinen, komissio on tarkastellut ehdotuksia nykytilan ja viiden muun vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdoissa tarkastellaan Euroopan rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten välistä eriasteista työnjakoa. Komissio on katsonut, että se vaihtoehto, jossa kansalliset turvallisuusviranomaiset ja Euroopan rautatievirasto jakaisivat toimivallan ja vaihtoehtoon liitettävät tarvittavat horisontaaliset toimenpiteet, olisi tarkoituksenmukaisin malli. Komission arvion mukaan vaihtoehdon mukaisella mallilla voitaisiin saavuttaa yhteensä lähes 500 miljoonan euron kustannushyöty. Komissio on todennut, että ehdotusten vaikutukset ovat lähinnä taloudellisia sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten ollessa enemmän välillisiä. Vaikutusarviossa on arvioitu turvallisuustodistusten myöntämisprosessien kustannussäästöjä ja prosessin vaatiman ajan vähennystä, rautatieyritysten säästöjä kalustoyksikön saamisessa nopeammin markkinoille sekä Euroopan rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten hallinnollisten kustannusten muutoksia. Ehdotuksilla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia rautatiekuljetusten hintaan, palvelutasoon sekä rautatiemarkkinoiden rakenteeseen. Rautatieturvallisuuden arvioidaan pysyvän entisellään tai parantuvan hieman kansallisen sääntelyn harmonisoinnin ansiosta. Rautatiealan toimijoiden on arvioitu laskevan ja erityisesti uusien alalle tulevien toimijoiden aseman parantuvan syrjivien lupamenettelyjen jäädessä pois. Ehdotuksilla ei arvioida olevan erityisiä vaikutuksia kansallisena turvallisuusvirastona toimivan Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenoihin eikä myöskään merkittäviä virastoon kohdistuvia henkilöstövaikutuksia. Rautatiealan toimijoihin kohdistuvat vaikutukset riippuvat Euroopan rautatievirastolle siirrettävien lupa-asioiden hallinnointiin liittyvistä kustannuksista ja viraston suoritteiden hinnoittelusta ja toisaalta, miten laajasti suomalaiset toimijat hakevat lupia Euroopan rautatievirastolta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM(2013) 27 lopullinen KOM(2013) 30 lopullinen KOM(2013) 31 lopullinen

9 7(8) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Hannu Pennanen, puh Liikenne- ja viestintäministeriö, kansainvälisten asioiden neuvos Laura Eiro, puh Liikenteen turvallisuusvirasto, johtaja Yrjö Mäkelä, puh Liikenteen turvallisuusvirasto, johtaja Heidi Niemimuukko, puh Liikenteen turvallisuusvirasto, erityisasiantuntija Une Tyynilä, puh EUTORI-tunnus EU/2013/0605, EU/2013/0609, EU/2013/0613, EU/2013/0614 Liitteet Viite

10 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi