Työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastojen kehittämisen asiakasnäkökulma - suppea kyselytutkimus Saku Vuori ja Mari Tuusjärvi

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Yksikkö M10/2009/ Espoo Työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastojen kehittämisen asiakasnäkökulma - suppea kyselytutkimus Saku Vuori ja Mari Tuusjärvi

2 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Saku Vuori ja Mari Tuusjärvi Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Työ- ja elinkeinoministeriö Raportin nimi Työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastojen kehittämisen asiakasnäkökulma suppea kyselytutkimus Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta suoritettiin suppea kysely, jonka avulla pyrittiin avaamaan kaivostilastojen hyödyntämisen asiakasnäkökulmaa tilastojen kehittämistyön taustaksi. Kysely lähetettiin kolmelletoista todennäköiselle tai mahdolliselle tilastojen käyttäjälle. Vastauksia tuli 12 kappaletta seuraavilta tahoilta: Thule-instituutti, Ruralia-instituutti, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Tilastokeskus, Kaivannaisteollisuusyhdistys ry, Kiviteollisuusliitto ry, Metalliliitto, Motiva Oy sekä 3 kappaletta malminetsintä- ja kaivosyhtiötä. Yleisesti voidaan todeta, että kaivostilastoja käytettiin tai oli käytetty useimmissa näistä organisaatioista ja niitä pidettiin tärkeänä tietolähteenä. Kyselyyn vastanneet olivat myös kiinnostuneita osallistumaan kaivostilastojen kehittämiseen. Kyselyssä oli mahdollisuus myös esittää kehitysideoita. Niistä päällimmäisiksi nousivat aineistojen löydettävyyden helpottaminen, tietoaineistojen yhteismitallisuuden tarkentaminen ja mahdollinen integrointi muihin tietoaineistoihin sekä sivumateriaalien tarkempi dokumentointi. Toisaalta haluttiin myös välttää liiallista toiminnanharjoittajien kuormittamista aineistojen toimittamisen suhteen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kaivosteollisuus, tilastot, kaivokset, tuotanto, kehittäminen. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 13 s. Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö / Kallioperä ja raaka-aineet Allekirjoitus/nimen selvennys Saku Vuori Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Mari Tuusjärvi

3 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TAUSTAA Kysymykset Haastateltavat Kyselyn toteutus 3 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Kysymys yksi: Oletteko te tai organisaationne hyödyntäneet TEM:n kaivostilastoja? Kysymys kaksi: Onko TEM:n kaivostilastoaineisto tutkimustenne, tietotarpeittenne tai yleisen tietotarpeen osalta Kysymys kolme: Oletteko käytettävissä/kiinnostunut vastaamaan lisäkysymyksiin tai kommentoimaan mahdollisesti laadittavia kehittämissuunnitelmia/toimia? Kysymys neljä: Kehitysehdotuksia tai muita kommentteja kaivostilastoihin liittyen? 6 3 TULOSTEN ARVIOINTI Kaivostilastojen käyttö ja tietosisältö Kehittämisehdotukset 9 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 10

4 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 1 1 TAUSTAA Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kerää ja ylläpitää kaivostilastoa, johon kootaan kaivoslain alaisen toiminnan vuotuiset tuotantoluvut. Kyseisiä tuotantotilastoja on kerätty useita vuosikymmeniä nykyisessä muodossaan. Tiedonkeruun lähtökohta on ollut tuotannollinen mutta siinä on myös hyvin vahva tuotannollistekninen painotus. Lisäksi tietoa on kerätty mm. työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Malmietsinnän ja kaivostoiminnan toimintaympäristössä viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtuneet voimakkaat muutokset ovat luoneet tarpeen tarkastella kaivostilastojen tiedonkeruun menetelmiä ja aineistosisältöä, sekä niiden vastetta nykypäivän tiedon tarpeeseen. TEM:n aloitteesta GTK suoritti kyselyn kaivostilastojen kehittämistyön tueksi. Kysely suunnattiin potentiaalisille kaivostilastojen käyttäjäorganisaatioille. Kysely pidettiin suppeana valitsemalla kustakin organisaatiosta kyselyyn vain yksi vastaaja, jonka työtehtävien aihepiiriin kaivostilastojen arvioitiin kuuluvan. Kyselyn tarkoituksena oli luoda suuntaa antava kuva siitä, miten tärkeänä tietoaineistona kaivostilastoja ja niiden kehittämistä pidettiin. Tämä kysely on suuntaa antava ja toimii taustatietona tarkemmille selvityksille sekä kehittämisen suunnittelulle. 1.1 Kysymykset Kyselyn yhtenä tavoitteena oli luoda kattava poikkileikkaus mahdollisesta asiakaskunnasta sekä saada hyvä vastausprosentti kyselylle. Kysymykset laadittiin mahdollisimman nopeasti vastattaviksi eikä niiden määrää haluttu nostaa kovin korkeaksi. Ohessa on listattu haastateltaville lähetyt kysymykset: 1. Oletteko te tai organisaationne hyödyntäneet TEM:n kaivostilastoja? A) Ei, eikä se ole todennäköistä tulevaisuudessakaan B) Ei, mutta se on mahdollista tulevaisuudessa C) Kyllä, mutta en usko hyödyntäväni niitä jatkossa D) Kyllä, tulen mahdollisesti käyttämään niitä myös tulevaisuudessa

5 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 2 2. Onko TEM:n kaivostilastoaineisto tutkimustenne, tietotarpeittenne tai yleisen tietotarpeen osalta A) Ei merkittävää B) Hieman merkitystä C) Jokseenkin tärkeä D) Tärkeä 3. Oletteko käytettävissä/kiinnostunut vastaamaan lisäkysymyksiin tai kommentoimaan mahdollisesti laadittavia kehittämissuunnitelmia/toimia? A) Kyllä B) Ei 4. Kehitysehdotuksia tai muita kommentteja kaivostilastoihin liittyen? (vapaa tekstiosuus) 1.2 Haastateltavat Kaivostoiminta liittyy suoraan tai välillisesti moniin yhteiskuntamme toimintoihin. Kyselyssä valittiin kolme päävastaajaryhmää, jotka voidaan luokitella tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä järjestöjen kategorioihin. Tutkimuksen sektorilla vastaajat edustavat laajaa joukkoa taloudesta ympäristöalalle saakka. Elinkeinoelämän osalta mukana on koti- ja ulkomaisia malminetsintä- ja kaivosyrityksiä sekä materiaalitehokkuutta edistävä yhtiö. Järjestöorganisaatiot edustivat sekä ottotoiminnan harjoittajia että tuotteiden jalostamiseen liittyvää teollisuutta. Kysely lähetettiin myös yhdelle maakuntaliitolle. Kyselyn vastanneet organisaatiot ja henkilöt: 1. Thule-instituutti (Ilmo Mäenpää) 2. Ruralia-instituutti (Kaarina Reini) 3. Suomen ympäristökeskus (Jyri Seppälä) 4. Geologian tutkimuskeskus (Soile Aatos) 5. Tilastokeskus (Jukka Hoffren). 6. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry (Olavi Paatsola) 7. Kiviteollisuusliitto ry (Pekka Jauhiainen) 8. Metalliliitto (Veli-Matti Kauppinen) 9. Motiva Oy (Henrik Österlund) 10. Talvivaara Oy (Jukka Pitkäjärvi) 11. Polar Mining Oy (Pentti Grönholm) 12. Store Norske Gull As (Juhani Ojala)

6 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköpostihaastatteluna välisenä ajankohtana. Kysely lähetettiin 13 organisaatiolle, joista kyselyyn vastasi kaksitoista. Vastausprosentiksi tuli siten yli yhdeksänkymmentä (n. 92 %). Vastausten vapaasta tekstiosiosta laadittiin kooste ja muu aineisto koottiin Excel-taulukoiksi diagrammien laatimista varten. Vastaajien anonymiteetti pyrittiin säilyttämään sekä vapaissa tekstiosuuksissa, että muussa esitetyssä aineistossa. 2 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1 Kysymys yksi: Oletteko te tai organisaationne hyödyntäneet TEM:n kaivostilastoja? Kyselyyn vastanneista organisaatioista suurin osa oli hyödyntänyt kaivostilastoja ja arvioi käyttävänsä niitä myös jatkossa. Organisaatiot, jotka eivät olleet hyödyntäneet kaivostilastoja, pitivät hyödyntämistä mahdollisena tulevaisuudessa. Kysymysten ensimmäiseen kategoriaan ei tullut yhtään vastausta (Kuva 1). Kuva 1. Kyselytutkimuksen ensimmäisen kysymyksen vastaukset.

7 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 4 Kuva 2. Kyselytutkimuksen ensimmäinen kysymyksen vastausten jakautumien eri organisaatioiden kesken. Tarkasteltaessa vastausten jakautumista eri organisaatioiden kesken tutkimuslaitosten vastaukset jakautuivat kolmeen segmenttiin ja elinkeinoelämällä kahteen (Kuva 2). Järjestöt olivat selkein kaivostilastojen käyttäjäryhmä kaikkien vastausten ollessa samassa segmentissä. 2.2 Kysymys kaksi: Onko TEM:n kaivostilastoaineisto tutkimustenne, tietotarpeittenne tai yleisen tietotarpeen osalta? Haastattelun perusteella yksikään organisaatio ei pitänyt kaivostilastoja painoarvoltaan vähäisenä. Lähes puolet vastaajista piti tilastoja jokseenkin tärkeänä ja puolet tärkeänä (Kuva 3). Kysymykseen saatiin vain yksitoista vastausta. Vastausten jakautuminen eri organisaatioiden kesken on esitetty kuvassa 4. Tutkimus- ja järjestöorganisaatioiden vastauksissa on hajontaa kaivostilastojen painoarvosta, kun taas malminetsintä- ja kaivosyritysten vastaukset osuvat selkeimmin jokseenkin tärkeä -kategoriaan. Yksi malminetsintä- ja kaivosyritysten haastatelluista ei vastannut kysymykseen.

8 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 5 Kuva 3. Kyselytutkimuksen toisen kysymyksen vastaukset. Kuva 4. Kyselytutkimuksen toisen kysymyksen vastausten jakautumien eri organisaatioiden kesken.

9 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma Kysymys kolme: Oletteko käytettävissä/kiinnostunut vastaamaan lisäkysymyksiin tai kommentoimaan mahdollisesti laadittavia kehittämissuunnitelmia/toimia? Kyselyyn vastanneista organisaatioista valtaosa oli käytettävissä tai kiinnostunut osallistumaan kaivostilastojen kehittämistyöhön kyselyjen tai muun kommentoinnin muodossa (Kuva 5). Yksi organisaatio ei vastannut kysymykseen ja yksi vastaajista ei ollut halukas osallistumaan kehitystyöhön. Molemmat näistä vastaajista edustivat elinkeinoelämän organisaatioita. Kuva 5. Kyselytutkimuksen kolmannen kysymyksen vastaukset. 2.4 Kysymys neljä: Kehitysehdotuksia tai muita kommentteja kaivostilastoihin liittyen? Viimeisen kysymyksen vastausmuoto oli vapaa tekstiosuus, johon vastasi seitsemän organisaatiota. Vastaajia oli tutkimuksen sektorilta kolme, elinkeinoelämästä kaksi sekä järjestöistä kaksi. Alla olevaan tekstiosuuteen on koottu vastaukset referaatteina, joiltakin osin hieman lyhennettyinä. Kooste kehitysehdotuksista ja kommenteista on esitetty kappaleessa 3. Tulosten arviointi. Kehitysehdotuksia tai muita kommentteja kaivostilastoihin liittyen: Tilastoinnin tarkoituksena olisi oltava se, että sen antaman tiedon pohjalta voidaan tehdä päätelmiä alan kehittymisestä ja kehittämistarpeista tulevaisuudessa. Turhan yksityiskohtaisten tie-

10 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 7 tojen kerääminen, varsinkin jos eri toiminnanharjoittajien tiedot eivät ole yhteismitallisia, on hyödytöntä. Jatkuvuus pitkässä aikaskaalassa on tärkeää, sillä muutokset tapahtuvat usein trendinomaisesti. Siinä suhteessa jo kerättyjen perustietojen jatkuvuus on tärkeää. Kaivosalalta on tähän mennessä kerätty myös yksityiskohtaista tietoa tapaturmista. Niiden jatkuminen olisi myös tärkeää, sillä kehitystä ei tapahdu, jos asioita ei mitata. Mittareiden tulisi olla yhteismitallisia muiden EU maiden kanssa. Usein tällöin joudutaan mittaamaan myös useampia muuttujia, sillä kaikilta osin yhteistä standardia ei ole olemassa. Kaivostilasto sisältää vain kaivoslain alaisen louhinnan. Olisi hyvä saada yhdestä ja samasta paikasta kaikki louhintatilastot riippumatta siitä mikä laki ottotoimintaa säätelee. Vieläkin parempi olisi jos kiven jatkokäyttö saataisiin samasta lähteestä; esim. paljonko graniittia, vuolukiveä jne. menee vientiin ja paljonko kotimaan kulutukseen ja mihin käyttökohteisiin. Vientitilastot saa kyllä tullilta mutta niissäkin olisi kehittämistä. Mukaan myös (toim. huom.) tuotettujen metallien tonnit ja pitoisuudet, nyt on kovan työn takana selvittää millaisia pitoisuuksia on loppujen lopuksi kaivettu. Firmojen talousluvut pitää kaivaa ja niistä laskea. Kaivostilastoja ei kyllä TEM sivuilta helposti näytä löytyvän (Hakusana pitää olla tilastotietoja, kaivostilastoilla ei löydy) Yritin äkkiseltään löytää googlen avulla verkosta tietoa kaivostilastoista, mutta melko niukasti tuntui löytyvän. Kaivostilastoja käytetään mm. kaivannaisympäristötiedon keruussa. TEM:n ja YM:n operatiivisessa kaivannaisympäristötiedonkeruussa on joiltakin osin päällekkäisyyttä, mutta toisaalta tiedon puutetta toistensa tekemisestä.... on olemassa (toim. huom.) kaivannaistilastoihin perustuva kaivannaisympäristötietojärjestelmä ympäristöhallinto kerää tietoja teollisuuden lupajärjestelmiin (mm. VAHTI-tietojärjestelmä) ja EU:n ympäristölainsäädäntöön liittyen.

11 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 8 Kaivostilaston kehittämisessä olisi kiinnitettävä huomiota sivukiven hyötykäyttöön selkeästi jaoteltuna 1) kaivostäyttöön 2) muuhun hyötykäyttöön kaivosalueelle (tiepohjan, rikastusaltaiden padot) ja 3) ulkopuoliseen hyötykäyttöön Olisi hyvä saada mukaan myös kaivostoiminnan maankäyttötiedot pinta-aloina, esim 1) louhosalue, 2) sivukiven ja poistomaan läjitysalueet ja rikastushiekka-altaat, 3) muut rakennusten, teiden ja päällystettyjen piha-alueiden alle jäävät alueet 4) kaivoksen omistuksessa, mutta kasvustolliset (verraten luonnontilaiset) alueet. Nämä tiedothan pysyvät pitkään samoina, mutta aika-ajoin tapahtuu suuriakin muutoksia (esim. uudet rikastushiekka-altaat). Vanhoista kaivostilastoista kaipaisin tehtäväksi luotettavia aikasarjoja, jotka selventäisivät kehitystrendejä. Nykyisellään vuosien välinen vertailtavuus herättää kysymyksiä ja asiaa olisi hyvä tutkia. Sivukivien ja muun siirrettävän/louhittavan kiviaineksen tilastointia pitäisi myös kehittää - nykyisissä tilastoissa vaikuttaa olevan epäsystemaattisesti tehtyjä lukuja eri vuosina. Onko näin myös todellisuudessa on vaikea asiaan perehtymättä sanoa. Asiaa pitäisi kuitenkin tutkia ja ohjeistaa tiedon tuottajia tarkempaan ja täsmällisempään tiedon keruuseen. 3 TULOSTEN ARVIOINTI 3.1 Kaivostilastojen käyttö ja tietosisältö Haastattelussa esitettyjen kysymysten 1 ja 2 perusteella voidaan katsoa kaivostilastojen olevan hyödynnettävissä useiden erilaisten organisaatioiden toimesta tutkimuksen, järjestöjen tai elinkeinoelämän sektoreilla. Kaivostoiminnan tilastoaineistoa voidaan lähestyä mm. kansallisen tuotannon, tuotantorakenteen ja sen muutosten, materiaalivirtojen, ympäristövaikutusten, materiaalitehokkuuden, luonnonvarojen tilinpidon sekä yritysten toimintaympäristön tarkastelun näkökulmasta. Tietojen käytettävyyden moniulotteisuus luo pohjan myönteiselle arvioinnille tilastojen merkityksestä hyvinkin erilaisten toimijoiden taholta. Kaivostilastoja on käytetty suurimmassa osassa haastateltuja organisaatioita ja useissa tilastoja käyttämättömissä organisaatioissa niille arvioitiin olevan käyttöä tulevaisuudessa.

12 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 9 Kaivostilastojen tietosisältö vaikuttaa haastateltujen perusteella melko kattavalta. Tilastoaineistolla näyttäisi olevan myös painoarvoa, erityisesti tutkimuksen mutta myös järjestöjen toiminnan näkökulmasta. Lähtökohtaisesti haluttiin pikemminkin lisätä kuin vähentää tilastoinnissa kerättävää aineistoa. Toisaalta kaikki TEM:n keräämää kaivostilastoaineisto ei ole julkista tai saatavissa esim. internetin välityksellä. 3.2 Kehittämisehdotukset Haastattelussa esitetyn kysymyksen numero 3 perusteella vastaajista 84 prosenttia oli käytettävissä tai kiinnostunut osallistumaan kaivostilastojen kehittämistyöhön. Tämä tukee myös tulkintaa kaivostilastojen monikäyttöisyydestä ja hyödynnettävyydestä eri sektoreilla. Kyselyssä annettiin mahdollisuus esittää vapaasti ehdotuksia ja kommentteja tilastoihin tai niiden kehittämiseen liittyen. Kommenttien ja ehdotusten perusteella on tiivistetty alla olevat aiheet, joihin voisi olla syytä kiinnittää huomiota kaivostilastojen kehittämistä koskevissa keskusteluissa. i) Tietojen parempi sähköinen löydettävyys ja käytettävyys (mm. internet) ii) iii) iv) Tietosisällön laatu-asiat ja yhteismitallisuus muiden tietoaineistojen kanssa Yhteistyön kehittäminen tiedonkeruun ja tietojärjestelmien kehittämisen osalta Tietosisällön kehittäminen tuotannollisten muutosten tarkastelun sekä erityisesti tutkimuksen näkökulmasta (mm. sivukivet, pinta-alat, tuotantopanokset tuotettua yksikköä kohden) Kehittämiseen liittyviä ehdotuksia ja kommentteja tuli järjestöiltä 66 prosentilta, tutkimuksen sektorilta 60 prosentilta sekä elinkeinoelämän alalta 50 prosentilta haastatelluista.

13 Luonnonvarojen tilinpito -tutkimusohjelma 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämiä kaivostilastoaineistoja käytetään yhteiskunnassa eri sektoreilla hyvin erilasten tarkastelujen pohjana. Tietosisältö ja sen ylläpito sekä kehittäminen katsotaan tarpeelliseksi sekä elinkeinoelämän, järjestöjen että tutkimusorganisaatioiden näkökulmasta. Monikäyttöisyytensä puolesta lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat valmiita osallistumaan keskusteluun kaivostilastojen kehittämisestä. Eri sektoreiden poikkeavien tulokulmien vuoksi kaivostilastojen kehittämistyössä voisi olla eduksi erottaa erilaisia osa-alueita, joiden osalta kehittämiseen pohjatyötä tehtäisiin vain kyseisen sidosryhmän kanssa. Osa-alueiden integrointi voisi tapahtua joko koordinaattorin toimesta tai kokoamalla sidosryhmät yhteistyöhön. Lähtökohtaisesti osallistamiseen tunnutaan suhtauduttavan myönteisesti. Kaivostilastointiin liittyviä uusia tietotarpeita on tunnistettavissa tutkimukseen liittyen, erityisesti ympäristövaikutusten, mutta myös kestävän kehityksen arvioinnin suhteen. Tulevaisuudessa kaivosteollisuuden toiminta ja sen vaikutukset tulevat olemaan yhä tarkemman arvioinnin kohteena, joten myös luotettavan tiedon tarve tällä alueella tullee kasvamaan.