Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 374/ /

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 374/ / Pvm Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päivö ja Katri Hietikon sekä Jani Pekkolan (perustettavan yhtiön lukuun) ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen lupahakemus ja toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ), Äänekoski HAKIJA Päivö ja Katri Hietikko sekä Jani Pekkola Liimattalantie Äänekoski Yhteyshenkilö: Päivö Hietikko, paivo.hietikko@gmail.com TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Liimattalan kylässä Äänekosken alueella. Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalla kiinteistöillä Markkula ja Pekkola Hakija hakee YSL:n 199 :n mukaista lupaa aloittaa luvan mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 6 a) ja b) mukaisesti. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohdan 7 a) ja b) perusteella. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Äänekosken kaupungissa. Hakija on täydentänyt hakemustaan TOIMINTAA KOSKEVAT JA VIREILLÄ OLEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAA- VOITUSTILANNE Luvat Hakijalla ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Hakijalla on samaan aikaan vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen maaaineslupahakemus samaan toimintaan. Kaavoitus Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski- Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) alueella ei ole erityismerkintöjä. Lähimmän merkinnän (m) raja kulkee alueen pohjoisreunasta noin 200 metriä pohjoiseen. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Yleiskaava ja asemakaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa.

3 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Suunniteltu louhinta-alue sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Liimattalan kyläkeskuksen lounaispuolella ja valtatien nro 4 itäpuolella, noin 14 km Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Konginkankaan taajaman keskustaan on noin 6 km. Liimattalan kyläkeskus sijaitsee kaivualueen itäreunasta n. 1,4 km itäpuolella. Valtatie nro 4 kulkee toiminta-alueen luoteisreunasta noin 350 m luoteeseen. Tilan pinta-ala on 35,98 ja tilan pinta-ala 354,1 ha. Alkuperäisen suunnitelma-alueen pinta-ala on 5,32 ha. Suunnitelmaalue on luonnontilassa. Avokallio on suurelta osin pinnassa. Alueella kasvaa lähes täysikasvuinen männikkö. Maa-ainesalueella on louhittavaa kalliota. Alkuperäisen hakemuksen mukainen ottosuunnitelma: Vaiheistuksen 1 mukainen louhinta-alue ottosuunnitelman mukaisesti on m 3 ktr. Kaivualueen kokonaispinta-ala on ollut 2,84 ha. Kaivualueesta tilan alueella olisi ollut 1,42 ha ja tilan alueella 1,42 ha. 2. vaiheen louhinta-alueen ottomäärä (ei ole kuulunut tähän lupahakemukseen) olisi ollut m 3 ktr. Täydennyksen mukainen ottosuunnitelma: Vaiheistuksen 1 mukainen louhinta-alue täydennetyn ottosuunnitelman mukaisesti on m 3 ktr ja pinta-ala 1,18 ha. 2. vaiheen louhinta-alue (ei kuulu tähän lupahakemukseen) olisi ktrm 3 ja pinta-ala 1,17 ha. Kaivualueen uuden ottosuunnitelman mukainen kokonaispinta-ala olisi 2,35 ha. Lähin talo sijaitsee kaivualueen koilliskulmassa n. 600 metriä koilliseen. Suunnitelma-alue ei rajaudu naapuritiloihin. Lähin naapuritila sijaitsee alueen tuntumassa luoteispuolella. Tilan raja on lähimmillään kaivualueen rajasta 35 metrin etäisyydellä. Naapuritila on metsätalousmaata ja peltoa. Pellon reuna on lähimmillään 65 metrin päässä kaivualueen reunalta. Louhinta-alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Markkulan 1:11 tilaan on myönnetty lainhuuto Päivö ja Katri Hietikolle (523/ /1096). Pekkolan 17:6 tilan lainhuudon omistaa Jani Pekkola (MML/48367/71/2015). Kulku alueelle tapahtuu rakennettavaa tietä pitkin valtatieltä 4 olemassa olevasta liittymästä. Rakennettavan tien pituus on 800 m. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia merkintöjä. Lähimmän merkinnän (m) raja kulkee alueen pohjoisreunasta

4 noin 200 metriä pohjoiseen. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Mitään muita suojelualueita ei ole läheisyydessä. Lähimpään pohjavesi-alueen rajaan on matkaa 250 metriä alueen pohjoisreunasta. Lähimpään vesistöön Illaanjärveen rantaan on matkaa, kaivualueen kaakkoiskulmasta, 1100 m. Alueen pohjavesitasoa ei ole tutkittu. Alueen luoteispuolella virtaa kaivualueesta lähimmillään 90 metrin päässä Angeriaspuro. Angeriaspuro laskee Keiteleen Pyyrinlahteen, jonne on matkaa puroa pitkin 2 km. Puron veden pinta on rajautuvalla alueella 19 metriä alempana alinta suunniteltua kaivutasoa. Lähin vedenottamo sijaitsee Lylyharjussa alueesta 2.5 km luoteeseen. Alueen lähituntumassa ei ole talousvesikaivoja. 4 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Toiminta sisältää kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta. Tuotteet käytetään rakennuskohteissa. Louhinta sisältää kallion porausta, louheen murskausta sekä tarvittaessa louheen rikotusta ma-pe Kallion louhinta tapahtuu ja murskauslaitos on toiminnassa urakkaluontoisesti noin 1 kk/vuosi. Räjäytykset suoritetaan ma-pe Tuotteiden myyntikuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin Toiminta-alueelle rakennetaan oma tieyhteys tieltä nro 4. Toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät ensisijaisesti meluun sekä pienemmässä määrin pölyämiseen. Melua syntyy kuukauden toiminta-aikana ma-pe Louhintatyöstä aiheutuva melu syntyy porauksesta, rikotuksesta ja räjäytyksistä. Räjäytysten melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Pölyäviä toimintoja ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyhaittoja estetään pääasiassa kastelulla sekä varastokasojen sijoittelulla. Kiviaineksen louhinta ja murskaus Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta ja seulastosta. Louhinta tullaan suorittamaan poraus- ja räjäytysmenetelmällä. Louhinta koostuu porauksesta, louheen irrotuksesta räjäyttämällä ja rikotuksesta, jossa louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi. Kiviaineksen murskauksessa kalliolouhetta pienennetään määrätyn seulan läpäiseväksi tuotteeksi, jonka maksimiraekoko ja raekokojakauma ovat määrätyt. Murskauslaitos toimii urakkaluontoisesti vuosittain noin 1 kk. Murkauslaitoksen vuosittainen toiminta-aika vaihtelee kiviaineksen markki-

5 natilanteesta riippuen. Kalliota louhitaan vastaavina aikoina kuin murskausta tehdään. Louheen irrotukseen liittyvät räjäytykset suoritetaan ma-pe Tuotteiden myyntikuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin Toiminta-alueelle rakennetaan oma tieyhteys tieltä nro 4. Murskauslaitoksen vuotuiseksi tuotannoksi on arvioitu tonnia erilaisia kalliomurskeita. Murskemäärän tuotantoon suunnitelma-alueelta louhitaan vuosittain m 3 ktr kalliota. 5 Louhinta ja murskaus Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi). Louhinnassa kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttaa maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinta-alueen rajat merkitään maastoon ennen louhinnan aloittamista. Toiminta-alue merkitään lippusiimoin ja varoituskyltein. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita (mm. Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista /410, Kemikaalilaki 91/155/ETY). Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. VNP 410/86 1 kohdan 4 mukaisesti asutuksi alueeksi määritellyllä alueella louhittaessa käytetään sekä varsipanoksena että pohjapanoksena patrunoituja räjähdysaineita. Muilla alueilla louhinnoissa käytetään räjähdysaineena (varsipanoksena) pääsääntöisesti irtoräjähdysaineita. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä (mm. kalliotyypistä riippuen) on noin 0,5...0,8 kg/m3ktr. Toiminnan aikana räjäytyksiä tehdään yleensä 1-5 kertaa viikossa. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu joskus ylisuuria lohkareita, jotka pitää rikkoa ennen niiden murskausta (rikotus). Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn.

6 Alueelle sijoitettava murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojaukseltaan C-luokan vaatimukset (siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on vähennetty tarvittaessa pölyn sidonnalla tai tuuli- sekä leviämisesteillä). Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Alueella murskataan tela-alustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla, murskauslaitoksella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavantyyppisiä murskaimia ja seuloja: * yleisimmät syötintyypit ovat pöytä-, lamelli- ja tärysyötin * esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia (kiertotai pendelmurskaimia) * välimurskaimina käytetään yleisesti karamurskaimia ja jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia * jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia * seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja Murskauslaitos sijoitetaan liitteenä 3 olevaan piirrokseen merkitylle alueelle. Murskauslaitosta siirretään louhinnan etenemisen myötä louhinnan suuntaan. 6 Ympäristövaikutukset ja niiden torjunta Louhinta- ja räjäytystöiden ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat maatärinä, ilma-aallon paine, melu sekä mahdollinen kivien sinkoutuminen. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu ja pölypäästöt. Muista toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista syntyvä melu sekä pölyäminen. Markkulankallion murskausalueen melulta ja pölyltä suojaavina tekijöinä asutuksen suuntaan ovat ympäröivä metsä ja toiminnan edetessä ympäröivät kallioseinämät. Murskauslaitos sijoitetaan suunnitelma-alueelle siten, että louhoksen seinämät muodostavat toiminnan edetessä luonnollisen meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan.

7 7 Kivinainestuotteita kuljetetaan tarkoitusta varten rakennettavaa tietä pitkin valtatie 4:lle. Liikennemäärä vaihtelee vuodenajan ja kiviainestuotteiden markkinatilanteen mukaan. Louhinta- ja räjäytystöiden ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat maatärinät, ilma-aallon paine, melu, pöly sekä mahdollinen kivien sinkoutuminen. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu- ja pölypäästöt. Työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista aiheutuu suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön ilmapäästöjä. Lupahakemuksen mukainen alue ei sijaitse pohjavesialueella. Talousvesikaivoja ei ole louhinta-alueen läheisyydessä. Alueelta tulevien pintavesien liete suotautuu pääosin kaivualueen luoteispuoleiseen kuusikkorinteeseen. Jätteet Murskauslaitoksen toiminnasta syntyy talousjätettä sekä jonkin verran vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Talousjätettä syntyy n. 300 l/a. Talousjätteet kerätään jäteastiaan, josta ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Rautaromu (1 t/a) toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille Ylijäämämaiden varastointi Liikenne Hakemuksen mukaan alueelle tuodaan varastoitavaksi puhtaita ylijäämämaita ja asfalttirouhetta liitekarttaan merkitylle alueelle. Ylijäämämaita syntyy n. 500 m 3 /vuosi ja asfalttimursketta n. 200m 3 /vuosi. Ylijäämämaiden puhtautta seurataan silmämääräisesti ja niitä käytetään alueen maisemointiin. Asfalttirouhe murskataan kivenmurskauksen yhteydessä ja toimitetaan ajoittain pois Keskimäärin n ajoneuvoyhdistelmän käyntiä / vuorokausi. Liikennemäärä vaihtelee tuotteiden kysynnän mukaan. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin klo Liikennettä esiintyy ympäri vuoden. Liikennemäärä vaihtelee tuotteiden kysynnän mukaan. Työkoneille varataan asianmukaiset pysäköintitilat toiminta-alueelta. Työkoneita ei pestä eikä huolleta suunnittelualueella. Varastoalue on murskepintainen. Ympäristöriskit ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

8 8 Murskauslaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle. Pohjaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä päästä häiriö- ja onnettomuustilanteessa maaperään ja pohjaveteen. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Lupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla Rajanaapureille on lähetetty erikseen tieto hakemuksesta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei ole antanut asiassa lausuntoa. Keski-Suomen ELY-keskuksesta on pyydetty epävirallista kannanottoa lausunnon tarpeesta. ELY keskus on kommentoinut hakemusta seuraavasti: Ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Kotimäen pohjavesialue (nro ) sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä. Lähin vesistö 1100 metrin päässä. Lähin naapuritalo 600 metrin päässä. Ympäristölupahakemuksen mukaisella alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ELY keskuksen tiedossa olevia luonnossuojelullisesti arvokkaita kohteita. ELY-keskus ei näe tarpeelliseksi antaa asiassa lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus: Muistutus A.A:

9 Hakijan kuuleminen Asuinkiinteistömme etäisyys suunniteltuun murskaamoon on noin 700 metriä. Vastustamme suunnitteilla olevan murskaamon sijoittamista lupahakemuksessa mainitulle alueelle. Murskaamon alue sijaitsee aivan tiiviisti asutun Liimattalan kylän tuntumassa ja tulisi toteutuessaan näkymään pysyvästi kylän maisemassa. Liimattalan kylä on maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, jolle tunnetuimpia ominaispiirteitä ovat laajat asutuksen ympäröivät peltoaukeat, joita jylhät kallioiset mäet reunustavat. Maisema-arvon ovat todenneet mm. Keski-Suomen Museo ja Tielaitos omissa lausunnoissaan jo vuonna Tiehallinnon nelostietä koskevan tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä (346/2004/20/2) on todettu: Liimattalan kylä on maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, jonka maisema-arvot on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi murskaamon aiheuttama melu- ja pölyhaitta vakituiselle asutukselle on merkittävä, jonka minimoimista hankkeen suunnittelussa ei ole riittävästi huomioitu. Arvokkaan luontomaiseman pysyvä tuhoaminen ei ole perusteltua näin näkyvältä paikalta, esimerkiksi alueella on viime vuosina säännöllisesti todettu pesivän mm. huuhkajan. Lisäksi suunnitellun alueen alareunassa kulkeva Angeriaspuro laskee suoraan Pyyrinlahteen, mikä lisää merkittävästi ympäristövahinkojen riskiä, myös valumavedet murskaamolta kuormittaisivat näin Pyyrinlahtea. Suunnitteilla olevan murskaamohankkeen sijoittaminen haetulle alueelle aivan asutun kylän tuntumaan ei ole perusteltua. Murskaamohanke perustettavan yhtiön nimiin on sijoitettavissa Markkulankallion mäkiharjanteiden taakse Sarvimäkeen poispäin asutuksesta, jolloin maisema-arvot säilyvät ja melu- ja pölyhaittavaikutukset sekä valumavesien ympäristöriskit pienenevät merkittävästi. Esitämme hankkeen ympäristölupahakemuksen eväämistä kokonaan tai murskaamoalueen sijoittamista pois asutuksen puoleiselta alueelta mäkirinteiden toiselle puolelle haittojen vähentämiseksi. Hakijalta on pyydetty vastine annettuun muistutukseen hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakija on antanut muistutuksesta seuraavan vastineen: Suunniteltu maa-ainesten ottoalue ei sijaitse maakunnallisesti merkittäväksi todetussa Liimattalan perinnemaisemassa. ELY-keskuksen toimittamista kartoista ilmenee Liimattalan perinnemaiseman rajaus. Kartoille on sijoitettu suunnitellut ottoalueet, jotka ulottuvat lähimmillään noin 200 metrin päähän perinnemaiseman rajauksesta. Ottoalue on suunniteltu niin, että näkyvyys ympäristöön on mahdollisimman pieni. Länteen valtatien varteen jää 9

10 kattava puusto, joka estää ottoalueen näkymisen suurelta osin myös valtatielle. ELY-keskus on vastatessaan Äänekosken kaupungin tiedustelupyyntöön 5.6. todennut, että ELY-keskuksen tiedossa ei ympäristölupahakemuksen mukaisella alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. ELY-keskus ei nähnyt vastauksessaan tarpeelliseksi antaa aiheista muistutusta ympäristö- tai vesistönsuojelullisiin asioihin liittyen. Nykyaikaista murskauskalustoa ja pölynsidontaa käytettäessä pölyhaitat rajoittuvat noin sadan metrin etäisyydelle murskausalueesta. Lisäksi ottoalueen suunta on asutuksesta pois päin. Ottoalueen seinämät estävät pölyn leviämisen murskauksen edetessä. Katsomme muistutuksen ympäristöhaittojen osalta aiheettomaksi, ja olemme käsitelleet asiaa tarkemmin ympäristölupahakemuksessamme. ELY-keskuksen antama vastaus tukee näkemystämme. Nykyaikaista murskauskalustoa käytettäessä meluhaitat ovat hyvin pienet, ja murskauslaitoksen toiminta ei ole jatkuvaa. Ottoalue on suunniteltu asutuksesta pois päin niin, että ottoalueen seinämät vähentävät meluhaittoja asutuksen suuntaan merkittävästi oton edetessä. Ottoalueen etäisyys muistutuksen antajien asuinkiinteistöön on noin 700 metriä. Muistutuksen antajien pihapiiri rajoittuu suoraan tiiviisti liikennöityyn valtatiehen. Uskomme, että murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei erotu jatkuvasti liikennöidyn valtatien aiheuttamasta melusta. Asiaa on käsitelty tarkemmin ympäristölupahakemuksessamme. Katsomme muistutuksen meluhaittojen osalta aiheettomaksi. Maisemahaittojen minimoimiseksi olemme valmiita muuttamaan ottoaluetta ja sen suuntausta liitteen 1 kartan mukaiseksi. Asiaa on käsitelty Päivö Hietikon ja Jaana Leppäsen yhteisellä maastokäynnillä. Lisäksi varmistamme seuraavilla toimenpiteillä, ettei päivitetty ottoalue näy Liimattalan kyläkeskukseen päin ja kaukomaisema ei muutu: - Alinta ottotasoa lasketaan 10 metriä alueen länsireunasta - Alueen pohjoisosaan ja länsisivustalle jätetään kieleke, jonka alueelle kasataan kallioalueelta kuorittuja pintamaita ja istutetaan jo louhinnan aikana kuusia - Ottoaluetta kavennetaan itäreunasta niin, että ottoalue ei ylety mäen harjalle saakka Raimo Hernesmaa liitteenä olevan kartan mukaisen päivitetyn ottoalueen maa-ainesmäärät ja tarkentaa 1. ja 2. vaiheen ottoalueiden pinta-alat sekä rajaukset ja toimittaa laskelmat vastineesta erillisenä sähköisesti suoraan Jaana Leppäselle klo mennessä. 10 Tarkastukset

11 11 Täydennykset Hakemusalueeseen on tutustuttu ja Hakijalta on saatu muistutuksesta annetun vastineen yhteydessä uusittu ottosuunnitelma (liite 1), jossa hakemusta muutetaan siten, että - alinta ottotasoa lasketaan 10 metriä alueen länsireunasta - alueen pohjoisosaan ja länsisivustalle jätetään kieleke, jonka alueelle kasataan kallioalueelta kuorittuja pintamaita ja istutetaan jo louhinnan aikana kuusia - Ottoaluetta kavennetaan itäreunasta niin, että ottoalue ei ylety mäen harjalle saakka YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaisen ympäristöluvan Päivö ja Katri Hietikolle ja Jani Pekkolalle (perustettavan yhtiön lukuun) kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Äänekosken kaupungissa Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalle kiinteistöille Markkula ja Pekkola Toiminnalle ei myönnetä YSL (527/2014) 199 :n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan päivätyn hakemuksen ja päivätyn ottosuunnitelman muutoksen ja seuraavien lupamääräyksien mukaisesti: Määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan ja melu 1. Pääasialliset toiminta-ajat ovat arkipäivisin (ma-pe) Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin välisenä aikana. Poraaminen on tehtävä välisenä aikana. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot, kuten rikotus ja räjäytykset tulee tehdä välisenä aikana. Arkipyhinä edellä mainittuja työmenetelmiä ei sallita. Kuormaaminen ja kuljetus tulee tehdä pääasiallisesti välisenä aikana. Toiminta-ajoista saa poiketa vain perustellusta syystä. 2. Kalliolouhinnasta ja murskaustoiminnasta ei saa aiheutua lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella keskiäänitasoa 55 db (A) ylittymistä päivällä (kello 7-22) eikä tason 50 db (A) ylitty-

12 mistä yöllä (22-7). Loma-asumiseen kuuluvilla alueilla melutaso ei saa ylittää klo 7-22 keskiäänitasoa 45 DB (A) eikä yöllä klo keskiäänitasoa 40 db (A). Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava murskaustoiminnan aiheuttama melutaso mittauksin valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen Ympäristömelun mittaaminen 1/1995 mukaisesti louhimon ja murskausaseman ollessa normaalisti toiminnassa. Mittausraportti tulee toimittaa lupaviranomaiselle kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Mikäli melu on kapeakaistaista tai iskumaista, on mittaustulosta korjattava ennen sen vertaamista annettuihin raja-arvoihin lisäämällä siihen 5 db(a). Toiminnanharjoittajan tulee melumittausten tulosten perusteella ryhtyä välittömiin tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Murskaus- ja louhintajaksojen alkamis- ja päättymisajat tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 3. Melun syntymistä ja leviämistä melulle altistuvien kohteiden suuntaan on pyrittävä minimoimaan suojaisalla sijainnilla, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sijoittelulla sekä vaimennetulla poravaunulla. Meluesteet on sijoitettava mahdollisimman lähelle melulähdettä. 4. Räjäytykset on toteutettava siten, että tärinävaikutukset rajoittuvat mahdollisimman lähelle räjäytysaluetta. Räjäytystoiminnan turvallisuudesta on huolehdittava. 5. Kiinteistön rajalla olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon naapuruston suuntaan pölyn- ja melun leviämisen ehkäisemiseksi. Alueen pohjoisosaan on istutettava kuusia näkemäesteeksi Liimattalan kylän suuntaan. 6. Louhinnasta syntyvää pölyä tulee torjua käyttämällä pölynsidontalaitteistolla varustettuja poravaunuja tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estävää tekniikkaa. Liikennealueet ja alue, jolla työkoneet liikkuvat, tulee hoitaa niin, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 7. Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa enintään 0,10 painoprosenttia. 12

13 13 Pinta- ja pohjavesien sekä maaperänsuojelu 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tarvittaessa tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöissä on oltava vuodonilmaisimet ja ylitäytön estolaitteet. 9. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien tai pohjaveden pilaantumista. Louhinta- ja murskausalueen sekä varastoalueiden pintavedet on kerättävä ja käsiteltävä hallitusti siten, että epäpuhtauksien ja öljyn pääsy maaperään ja pohjavesiin estetään. Ennen toiminnan aloittamista on hakijan esitettävä tarkennettu suunnitelma pintavesien johtamisesta ja toimittaa se valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Murskauksesta ja louhimisesta syntyvää kivipölyä ei saa päästä valumaan pinta- tai pohjaveteen. Kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on johdettava selkeytysaltaan kautta. Jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Alueella ei saa käsitellä ja murskata asfalttimursketta. Jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön, ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Jätteiden toimittaminen tulee tehdä varastotilojen kokoon nähden riittävän usein. 11. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa erillään, katetiussa säiliöissä tai muuten nestetiiviisti. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla tavalla siten, ettei niitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Öljyjätteisiin ei saa va-

14 rastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 12. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai muuta haittaa ympäristölle. 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytäntöjen (BEP) kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö tehokasta. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristöluvan valvonnasta vastaavalle viranomaiselle (Äänekosken ympäristönsuojeluviranomainen). 15. Öljyvahinkojen varalta alueelle tulee imeytysmateriaalia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty vahinkotilanteiden hallintaan ja torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivahingosta on ilmoitettava välittömästi Keski- Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvojalle. Tarkkailumääräykset 16. Mahdollisten poikkeustilanteiden seurauksena tarvittavat mittaukset, näytteenotto ja analysointi tulee tehdä sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on ilmoitettava käytetyt mittaus-

15 menetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä esitettävä arvio tulosten edustavuudesta. 17. Alueella käytössä olevat laitteet ja rakenteet sekä tulee huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti ja tarvittaessa korjata viipymättä. Öljysäiliöiden ylitäytönestimien toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Kirjanpito ja raportointi 18. Hakijan on pidettävä kirjaa: - Kunnossapito- ja kunnostustoimenpiteistä, - hälyttimien, laitteiden ja rakenteiden tarkastuksista, - poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä - jätteiden toimituspaikoista Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle Toiminnanharjoittajan tulee toiminnan päätyttyä, seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, toimitettava Äänekosken ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - arviot kiviaineksen tuotantomääristä ja ylijäämämaiden määristä, laitoksen käyttöpäivien määrä, louhintapäivien ja murskaamon käyttöpäivien määrät, - mahdolliset asukkaiden yhteydenotot ja niiden sisältö toimintaan liittyen - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä johtuneet toimenpiteet Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 20. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toiminta täyttää hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaan järjestettynä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeä muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Hakija on toimittanut riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista lupaharkinnan taustaksi. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :n (527/2014) mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Luvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Toiminta sijoittuu Keski- Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) hankealueella ei ole erityismerkintöjä. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Toiminnalla ei hakemuksen vaiheen 1. ottosuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ole vaikutusta alueen maakuntakaavan (vahvistettu ) maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Maisemakysymys on tarkemmin käsitelty samaan aikaan vireillä ja ympäristölautakunnan käsittelyssä olevassa maaainesluvassa ( ). Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukainen 300 m vähimmäisetäisyys louhinta-alueen reunasta ja kivenmurskaamosta asuinrakennuksiin tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen täyttyy, etäisyys lähimpään naapuriin on 600 m. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse asuinrakennuksia, sairaaloita, päiväkoteja tai kouluja. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Toiminta-aikoja koskevat määräykset vahvistavat hakemuksessa ilmoitetut toiminta-ajat hakijaa sitoviksi ja perustuvat valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

17 17 ympäristönsuojelusta 800/2010. Ilmoitusvelvollisuus toimintajaksojen aloittamisesta on annettu valvonnallisista syistä. Määräykset 2-3. Ympäristömelusta annetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinalueille asetettuja melutason päiväja yöajan ohjearvoja. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristöön haitallisessa määrin melua, melun rajoittamistoimiin tulee ryhtyä terveys ja viihtyisyyshaittojen poistamiseksi. Ympäristöluvassa on oltava tarpeelliset määräykset päästöraja-arvoista sekä päästöjen rajoittamisesta ja ehkäisemisestä. Lupaviranomainen katsoo, ettei toiminnasta aiheudu asuinalueella meluhaittaa. sillä suunniteltu louhimo ja murskaamo sijaitsisivat yli 500 metrin etäisyydellä asumiseen käytettäviltä alueilta. Meluntorjuntasuunnitelmasta tai mittauksista ei ole tarpeen määrätä lupapäätöksessä. Vain tapauksessa, jos perustellusti epäillään meluarvojen ylittyvän, on lupaviranomainen katsonut tarpeelliseksi asettaa mittausvelvoite. Murskaamon ja varastokasojen sijoittamisella voidaan estää melun haitallista leviämistä. Määräys on annettu, sillä toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä YSL:n 6 :n mukaisesti toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Määräys 4. Lupamääräys velvoittaa luvan haltijan huolehtimaan siitä, että se vastaa toiminnan ympäristövaikutuksista, kuten räjäytysten aiheuttamasta tärinästä ja kivien sinkoilusta myös silloin, kun työn suorittaa urakoitsija ja kyseessä on toiminta, jonka turvallisuudesta on säädetty erikseen. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta (YSL 52 ). Määräys 5. Puuston säilyttämisellä ja istutuksilla voidaan vähentää toiminnan haittoja ympäristöön mm. ehkäisemällä pölyn ja melun leviämistä. Määräys on informatiivinen. Määräykset 6. Louhimisesta ja murskauksesta syntyy sen luonteen vuoksi pölyämistä. Myös toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuu pölyämistä. Pölyämisestä aiheutuvaa haittaa on tarpeen rajoittaa Naapuruussuhdelain 17 :n nojalla. Määräys 7. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys perustuu raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (689/2006). Määräykset 8-9. Määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys on annettu, sillä lupahakemuksessa vesienjohtamisjärjestelyjen tiedot olivat jossain määrin puutteelliset. (YSL 7, 16, 17, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010) Määräykset Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten on kerättävä ja pidettävä toisistaan eril-

18 lään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai etusijajärjestyksen noudattamiseksi tarpeellista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottajan on huolehdittava siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Asfalttimurskeen käsittely on jätelain mukaista toimintaa eikä sovellu alueelle. Määräys 12. Määräys alueen siisteydestä on annettu maaperän ja vesistöjen turvaamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 13. Ympäristönsuojelulain 53 :n mukaisesti ympäristövaikutusten minimoimiseksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sovellettava sen mukaisia laitteistoja ja menetelmiä tarpeen mukaan. Määräykset Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista ja niistä ilmoittamista ja niiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä koskevat velvoitteet on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä, mistä syystä turvallisuussuunnitelman on oltava ajan tasalla. (YSL 134 ) Määräys 16. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaisesti lain täytäntöön panon edellyttämät mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja ne voi tehdä vain Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä toimija. Määräys 17. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Luvassa on annettava tätä koskevat tarpeelliset määräykset (YSL 66). Määräykset 18 ja 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Vuosiraportoinnin toteuttaminen sähköisen järjestelmän kautta helpottaa laitoksen valvontaa. Määräys 20 Ympäristöluvassa on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten luvanhaltijan muutoksesta on ilmoitettava kunnan valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. (YSL 170 ) 18

19 19 Perustelut aloitusluvan myöntämättä jättämiselle YSL:n 199 :n mukaista aloituslupaa ei voida myöntää. Kyseessä on kivenlouhimo, joten alueen muutos on peruuttamaton, eikä aluetta voida ennallistaa siten, että muutoksenhaku asiassa tulisi hyödyttömäksi. Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Mikäli toimitaan hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kun toimitaan maa-ainesten ottosuunnitelman vaiheen 1. mukaisella alueella. Toiminta sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. VnP:n (800/2010) mukainen suojaetäisyys 500 metriä asutukseen nähden melun ja pölyhaittojen osalta täyttyy. Lisäksi maastonmuodot osaltaan vähentävät melu- ja pölyhaittojen leviämistä. Kivipölyn leviäminen vesistöön voidaan estää pintavesien käsittelyn toteuttamisella suunnitelmallisesti. Huuhkajan pesintään tai elinpiiriin ei toiminnalla ole haittavaikutusta. Huuhkaja pesii on toiminta-alueen ulkopuolella. Maisemansuojelullinen asia on käsitelty maa-ainesluvassa (Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 11, 14-17, 27, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 70-71, 83-85, 87, 89-90, , 199, 205, 209, Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Jätelaki (646/2011) 11-13, 15-16, 28, 35, 121.t Hallintolaki (434/2003) 34 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (VnP 993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNA 38/2011) Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (689/2006). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Päätöksenteossa on edellisten lisäksi sovellettu myös seuraavia ohjeita sekä viranomaisjulkaisuja: Ympäristöministeriön ohje 1/ Ympäristömelun mittaaminen Suomen ympäristö 25/2010 -Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa

20 20 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa saakka. Luvan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ). KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti (hyväksytty , 72 ympäristölautakunta). Kivenlouhimon ja murskaamon ympäristölupataksat ovat 1300 ja 1600 euroa eli 2900 euroa). Työmäärän perusteella lupamaksua pienennetään 10 % Lupamaksu on 2610 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Keski-Suomen ELY keskus Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet sivuilla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. (YSL 190 ) Valitusoikeus on hakijalla, luvan haltijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. (YSL 191 ) Liitteet Karttaliitteet 1, 2 ja 3 Valitusosoitus Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen

22 22 Karttaliite 1. Louhinta-alueen sijainti lähestymiskartta Karttaliite 2. Louhinta-alueen sijainti maastokartalla

23 Karttaliite 3. Louhinta-alueen sijainti (punainen rajaus, vaihe 1 on hakemuksen mukainen louhinta-alue) suhteessa maisema-aluerajaukseen (keltainen poikkiviivoitus) ja pohjavesialueeseen (sininen rajaus). 23