Pirkkala. Soljan lastentalon hankesuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Pirkkala Soljan lastentalon hankesuunnitelma 2017 Kuva 1 3D näkymä luonnos B Sisällysluettelo 1 Yhteyshenkilöt Lähtötiedot Selvitys rakennuspaikasta ja rakennuksesta Tarveselvitys Ratkaisu ja huonetilaohjelma Varhaiskasvatuksen tilat Esi- ja alkuopetuksen tilat Yhteiskäyttö- ja aputilat Karkea toteuttamisaikataulu Kustannusarvio Liiteluettelo... 9

2 2 / 9 1 Yhteyshenkilöt Sivistysosasto: Harri Rönnholm, sivistysjohtaja, Mika Luukkanen, opetuspäällikkö, Tommi Ruokonen, talous- ja hallintopäällikkö, Arja Raunio, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, Pekka Virikko, varhaiskasvatuksen suunnittelija, Kaavoitus ja maankäyttö Santeri Kortelahti, arkkitehti, Tekninen osasto: Jouni Korhonen, tekninen johtaja, Timo Orjala, tilapalvelupäällikkö, Elisa Hinkkala, rakennuttajainsinööri, Anu Mäenpää, palveluohjaaja, Kunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pirkkala.fi Arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit Oy Pekka Timola, arkkitehti, , pekka.timola@bst-ark.fi Emmi Viitala, arkkitehti, , emmi.viitala@bst-ark.fi 2 Lähtötiedot Osoite: Pirkkala, Niemenmaa, Suutarinkuja Tontti: pinta-ala on m² ja rakennusoikeus m². Kaavassa alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. 002 Niemenmaa, kortteli 208, tontti 2 Rakennuttaja: Pirkkalan kunta, tilapalvelut Viranomaislähteet suunnitteluvaiheessa Katuympäristösuunnitelma Katuympäristö on hankesuunnitteluvaiheessa jo pääosin toteutettu. Kaava: Turrin Niemenmaan ja Kyöstin asemakaavojen muutos Rakennustapaohje 2011 Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025 Lähtötietoja Soljan lastentalolle käyttäjien näkökulmasta

3 3 / 9 3 Selvitys rakennuspaikasta ja rakennuksesta Kuva 2 ote asemakaavasta Soljan lastentalon rakennuspaikka sijaitsee noin 1 km päässä Pirkkalan keskustasta Niemenmaan ja Turrin alueiden väliin sijoittuvalla rakenteilla olevalla asuinalueella. Lastentalon olisi tarkoitus palvella uuden, rakenteilla olevan alueen, sekä osittain myös ympäröivien asuinalueiden asukkaita. Alue on luonteeltaan tiivis ja kaupunkimainen. Ympäröivä rakenne koostuu kerrostaloista sekä townhouse-tyyppisistä rivitaloista. Uusia asukkaita alueella on Tontti on paljasta kalliota ja sijaitsee noin kuuden metrin korkeudessa eteläpuolisesta Naistenmatkantiestä. Naistenmatkantieltä lähtee uuden alueen kokoojakatu Kauppiaankatu, joka nousee tontin vieressä uuden alueen mäelle. Tontin raja on tällä kohtaa kallioleikkausta joka vastaa yhden ja kahden kerroksen korkeutta. Edellä olevat luonnonmuodot antavat paikalle sen ominaispiirteen. Tontti on YL-tontti ja toimii uuden kaupunginosan porttirakennuksena. Kaavassa ja rakennustapaohjeessa on tontin rakennuspaikka ja rakennusmassan kokonaisilme määrätty seikkaperäisesti. Rakennus rakennetaan tontin ulkokehälle ja piha jää tontin keskelle. Tontin kaakkois- ja etelärajalla on ääneneristävyysvaatimus 35dB. Suunnittelussa on huomattu keskeiseksi haasteeksi pihan riittävyys tarkoitetulle toiminnalle varhaiskasvatuksen ja ensimmäisten koululuokkien näkökulmasta. Tästä syystä on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka tuovat erilaisen tavan käsitellä pihaa. Koettiin välttämättömäksi, että hieman poiketen kaavasta, sijoitetaan tontille osoitetut autopaikat pihapintaan nähden kerrosta alemmaksi kannen alle. Paikotukseen on kulku kaavasta poiketen suoraan Kauppiaankadulta. Oman pihan lisäksi lastentalon käytössä on Soljan alueelle suunnitteilla oleva Leipurinkujan mutkassa sijaitseva urheilukenttä, jolle on turvallinen jalankulkuyhteys alueen läpi, sekä aluetta ympäröivät runsaat virkistysreitit.

4 4 / 9 Saattoliikenne tapahtuu kiertäen naapurikortteli reittiä Räätälinkuja Lasimestarinkatu Suutarinkuja. Reitin varrella on pysäköintiruutuja. Myös Suutarinkujan LPA tontilta on varattu 6 autopaikkaa saattoliikennettä varten. Pääosin saatto ja oppilaiden saapuminen katsotaan tapahtuvan kevyen liikenteen reittejä pyörillä ja jalan. Naistenmatkantien yli on kaavassa paikka ylikulkusillalle, jonka toteutusaikataulua ei ole tiedossa. 4 Tarveselvitys Soljan lastentalon hanke on osa Pirkkalan palveluverkkouudistusta. Lastentalo on uudentyyppinen palveluiden järjestämismuoto, joka tulee palvelemaan uuden alueen asukkaita ja osittain uudistamaan olemassa olevaa palvelurakennetta. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä on määritelty lastentalosta (4.1), että päiväkoti ja koulu toimivat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksikkö sijaitsee lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien lisäksi esi- ja alkuopetuksen luokkia. Lisäksi lastentalon tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille ja koulukiinteistön käyttö laajenee ilta-aikaan. Hyödyiksi on kirjattu seuraavia näkökohtia: Koulun aloittaminen tapahtuu varhaiskasvatuksen kanssa samassa yksikössä, jolloin joustava koulun aloittaminen mahdollistuu. Pedagogisena tausta-ajatuksena on yhtenäinen kasvun ja opin polku, kasvatustyön jatkumo sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Yhteissuunnittelun kautta tilat ja materiaalit ovat mukautuvia ja ne saadaan tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Yhteiskäytössä olevat keittiö, ruokala sekä liikuntatilat ovat kustannustehokkaita. Henkilöstön näkökulmasta lastentalo tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun yhteistyön ja työnkierron myötä. Henkilöstön joustava käyttö hyödyttää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Lastentalon hyötyjä pedagogiikan näkökulmasta ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, kasvatustyön jatkumo sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Rakennuskokonaisuudessa järjestetään varhaiskasvatusta 8 lapsiryhmälle, joka nykymitoituksella merkitsee 192 laskennallista hoitopaikkaa. Esi- ja alkuopetuksessa on yhteensä noin 150 oppilasta, ja koulussa toimii kullakin luokka-asteella (esiopetus 2. luokka) kaksi rinnakkaista opetusryhmää. VK A B Yht Pienten oppilaiden opetuksen järjestäminen edellyttää muunneltavia pienryhmätiloja. Tiloissa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa vuosiluokille 0-2. Varhaiskasvatuksen hoitopaikkamäärän ollessa 192, on lastentalossa yhteensä noin 140 varhaiskasvatusikäistä lasta sillä oletuksella, että heistä neljännes on alle 3-vuotiaita (48) ja kolme neljännestä yli 3-vuotiaita (96). Jaottelu noudattaa koko varhaiskasvatuksen keskiarvoa. Lastentalossa olisi enintään noin 290 varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa olevaa lasta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvia oppilaita arvioidaan olevan noin Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on tarkoitus järjestää lastentalossa. Tiloissa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa vuosiluokille 0-2. Lastentalo toimii monipuolisena kulttuurikeskuksena alueen asukkaille, tiloissa ja pihoissa on mahdollista järjestää toimintaa sekä osana koulupäivää että sen jälkeen. Tilat toimivat esimerkiksi liikuntakäytössä sekä harrastus-, kerho- ja kokoustiloina. Henkilöstö: - 30 varhaiskasvatuksen työntekijää - 6 opettajaa ja 12 ohjaajaa - hallinnon henkilöstö - tukipalveluiden henkilöstö; ruoka- ja siivouspalvelu sekä kiinteistönhuolto 2-3

5 5 / 9 Soljan lastentalo muodostaa yhteensä noin 50 työntekijän työyhteisön. Soljan lastentalon johtamisjärjestelmä ratkaistaan hankkeen valmistelun yhteydessä. Asian valmistelu on aloitettu ja se etenee vuoden 2017 aikana. Uudisrakennuksen tavoitteena on pidetty noin m² kerrosalaa, mutta varhaiskasvatuksen suhdeluvun muutoksen vuoksi uusi laskennallinen mitoitus samoin laskentaperustein olisi noin m². Koska rakennus rakennetaan useampaan kerrokseen voi tavoite hieman ylittyä mm. rakennettavien porrashuoneiden vuoksi, koska mitoituksen vertailussa lähtötietona käytetyt päiväkodit ja Kurikankulman koulu ovat yksikerroksisia. 5 Ratkaisu ja huonetilaohjelma Tavoitteen on vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä niin lastentalon sisällä kuin kotien ja muun yhteisön kanssa. Tarkoitus on luoda uuden opintosuunnitelman mukaisia opetus/opiskelutiloja, jotka mukautuvat erilaisiin tilanteisiin joustavasti. Soljan lastentalon tilaohjelma ei noudata perinteistä luokka- ja tilajakoa vaan perustuu sekä päiväkodin että koulun osalta kotipesä/ soluajatteluun. Kuva 3 RT Koulurakennus, tilasuunnittelu Varhaiskasvatus toteutuu päivähoidossa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena painottuen eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla ja eri tilanteissa. Toiminta on tietoista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Tällöin päivähoidon henkilöstön tehtävänä on suunnitella toimintaa ympäristössä, joka tukee lasten hyvinvointia ja jossa näkyy lapsille ominainen tapa toimia: leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja tutkiminen. Tätä tukee tilojen muunneltavuus ja tilojen joustava käyttö erilaisiin toimintoihin. Pitkäkestoiset leikit saavat jäädä paikoilleen, kehkeytyville taide- ja tutkimusprojekteille on paikkansa ja lepääminen tapahtuu sopivissa tiloissa.

6 6 / 9 Kuva 4 Suunnitelmaluonnosten tilajaottelu Kahdessa vaihtoehtoluonnoksessa on tutkittu pihan toteuttamisen eri vaihtoehtoja. Asemapiirroksiin merkityt pihan koot on laskettu lasten käytettävissä olevasta pihan alasta, tontin reunoille jäävät alueet eivät sisälly alaan. Kummassakin vaihtoehdossa paikoitus on siirretty parkkihalliin ja keittiön huolto toteutettu viereisen LPA tontin kautta. Tällä ratkaisulla käyttöpihatilaa saadaan vapautettua enemmän ja tontin kulkuyhteydet saadaan säilytettyä turvallisina. Piha-alueen tulee olla kouluajan ulkopuolella lähiympäristön asukkaiden ja muiden toimijoiden, esimerkiksi iltapäivä- ja liikuntakerhojen, käytettävissä. Lastentalon piha-alue muodostuu kahdesta osasta, rakennusmassojen ympäröivästä piha-alueesta ja autohallin yläpuoliselle, pihatasossa olevalle, pihakannelle muodostuvasta piha-alueesta. Piha alueen joustavan yhteiskäytön mahdollistamiseksi koko piha-alue aidataan ja alueen sisään suunnitellaan pienempiä, toiminnallisesti ja käyttäjäryhmittäin rajattuja osakokonaisuuksia, jotka mahdollistavat joustavamman yhteiskäytön. Piha-alueiden pinnat suunnitellaan suunnitellun varustuksen mukaan, asfaltti/tiivistetty kivituhka, nurmikko, varusteiden alle määräysten mukaiset turva-alustat. Kulkuteiden leveydet mitoitetaan siten, että koneellinen auraus on mahdollista. Rakennuksen seinustoilla kiertää katokset, jotka antavat suojaa auringolta ja sateelta. Pienet istutukset ja mahdolliset istutusaltaat lisäävät pihan viihtyisyyttä. A-luonnoksessa on myös esitetty pihan varustelu. Rakennustapaselostuksessa on eritelty varustus. Luonnoksessa A kaikki pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat on sijoitettu kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Käyttöpihaa on 1300m 2. B-luonnoksessa on sisäänkäyntikerroksesta vapautettu mahdollisimman paljon pihatilaa sijoittamalla ainoastaan välttämättömät toiminnot tähän kerrokseen. Koulusolut on sijoitettu päällekkäin 2-3.kerrokseen ja päiväkoti on jaoteltu 2. kerrokseen. Tällöin käyttöpihatilaa saadaan 1650m 2, joka vastaa laskennallisesti vertailuna käytettyä Jätkäsaaren kohteen pihatilaa per oppilas. Molemmissa vaihtoehdoissa on pihamaalle sijoitettu erilliseen rakennukseen ulkoiluväline- ja kiinteistöhuollon varastot. Soljan lastentaloon kulku tapahtuu lähialueilta enimmäkseen kevyenliikenteen yhteyksiä pitkin. Suunnittelussa on otettu huomioon saattoliikenne, henkilöstön pysäköinti, huoltoliikenne, pyöräparkki (2.vuosiluokan oppilaille, 50 paikkaa) ja pyöräparkki henkilöstölle. Henkilökunnan autopaikoitus (min. 25 ap) hoidetaan osittain viereisen LPA-tontin (Kellosepänkuja 5 ap) ja osittain tontille sijoitetuilla autopaikoilla (20ap). Keittiön huolto suoritetaan Kellosepänkujan LPA-tontin kautta, jotta ajoneuvoliikenne saadaan erotettua oppilaiden käytössä olevista tiloista. Rakennuksen koko edellyttää väestönsuojatilojen toteuttamista.

7 Tilat perustuvat soluajatteluun, jossa lapset ja toiminnot jakautuvat varhaiskasvatuksessa 2 ja esi- ja alkuopetuksessa 3 ryhmän kokoisiin toiminnallisiin soluihin. Tilat jaotellaan vyöhykkeellisesti niin, että ne sisältävät ryhmän sisäisiä, solun yhteisiä, solujen välisiä sekä koko käyttäjäkunnan yhteiskäyttöisiä tiloja. 7 / Varhaiskasvatuksen tilat Kahden ryhmän solut, sisarusryhmät. Tilaohjelman mukainen huoneistoala 198m 2. Sijoitetaan sisäänkäynti kerrokseen. Kahden ryhmän solut, yli 3v. ryhmät. Tilaohjelman mukainen huoneistoala 223,5m 2. Voidaan sijoittaa myös 2.kerrokseen. Yhteen soluista mahdollistettava Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta/ iltakäyttö. - Ryhmähuone, kunkin ryhmän omassa käytössä oleva tila. - Lepohuone, solun ryhmien yhteiskäytössä oleva leikki/ lepotila. Varustetaan kiinteillä kaappisängyillä, sänkyjen määrä 0,5xsolun lapsimäärä. - Pukutila, ryhmien yhteiskäytössä oleva tila. Lokerikot lapsimäärän mukaan. - Pienryhmätila, solujen yhteiskäytössä. Ainakin yksi varustetaan keittokalusteella suunnitteluratkaisusta riippuen. - WC-tilat,4xwc+ suihku altaiden lisäksi lattiatason pesumahdollisuus. - Varasto, solun yhteiskäytössä - WC-tilat hk. Solun sisäinen erilliswc henkilökunnalle. Varustetaan lokerikoilla henkilökohtaisten tavaroiden säilytystä varten. Voidaan sijoittaa märkäeteisen yhteyteen niin, että voidaan hyödyntää myös ulkoiluwc:nä. - Märkäeteinen, solun yhteiskäytössä. 5.2 Esi- ja alkuopetuksen tilat - Kolmen ryhmän solu, luokat Ryhmähuone á35m 2, 3kpl per solu. Ryhmähuoneet voivat olla yhdistettävissä toisiinsa. - Yhteisopetustila á130m 2. Varustetaan monipuolisin ja muunneltavin kalustus- ja sisustus ratkaisuin, jotka mahdollistavat moninaisten oppimisympäristöjen - aputilat eli wc:t, märkäeteiset ja narikat suunnitteluratkaisusta riippuen joko soluittain jaoteltuna tai yhdistettynä 5.3 Yhteiskäyttö- ja aputilat - Juhla/ -liikuntasali - 300m 2, jaettavissa kahteen erisuuruiseen osaan (100m 2 /200m 2 ) - Palvelee iltakäytössä myös alueen muita asukkaita, esteetön kulkuyhteys pukutiloihin ja saliin huomioitava - Näyttämötila erotettavissa omaksi tilakseen. Erillisen näyttämötilan tulee olla monikäyttöinen. Käyttötapoja ovat esimerkiksi esiintymistaidon ja -taiteen sekä liikeilmaisun opetus, musiikin opetus jne. Ruokailu - 115m 2 Ruokasali, yhteensä ruokailijaa samanaikaisesti - linjasto 5m + dieettilinjasto 1,6m, yht. noin 25m 2, sijoitetaan ruokasalin puolelle - Palvelee iltakäytössä myös kerhotoimintaa ja toimii lämpiönä juhlasalin tapahtumille, ruokasalin yhteyteen sijoitettava iltakäyttökeittiö, kahvinkeitto ja paistomahdollisuus. - Keittiö toteutetaan ns. palvelukeittiönä. Keskuskeittiö valmistaa ruoat, jotka kuljetetaan palvelukeittiöön.

8 - Palvelukeittiö kuumentaa ruoat ja viimeistelee ne sekä osin täydentää aterioita valmistamalla - salaatit ja muut lisäkkeet. - Keittiön huollon yhteyteen varattava suljettavissa olevat jätetila ja rullakkovarasto. Jätetiloissa on keräysastiat seka-, bio-, paperi- ja metallijätteelle. Keittiöjätteelle tarvitaan jätekylmiö, jos jätetila sijaitsee rakennuksessa 8 / 9 Yhteiskäyttötilat - Verstas/ Ateljee, varustetaan - Kirjasto, avointa oleskelutilaa. Voidaan sijoittaa aulan tai ruokasalin toiminnalliseen yhteyteen. Hallinto - Neuvotteluhuoneet 20m 2 ja 15m 2 yhdistettävissä. Neuvotteluhuoneet ovat varhaiskasvatuksen, hallinnon ja sosiaalitoimen yhteiskäytössä ja palvelevat myös hiljaisen työskentelyn/ pienryhmätiloina sekä vetäytymis/ eriyttämistiloina talon muita käyttäjiä, joka on huomioitava tilojen sijoittelussa. - VO vastaanottohuoneet 2kpl á 16m 2 varattu sosiaalitoimen työntekijöille. Tiloihin tulee asiakkaita myös ympäröivältä alueelta. Esteetön kulkuyhteys ja odotusmahdollisuus ulkopuolella huomioitava. - TSTO 20m 2 sisältää pysyvät työpisteet hallinnon 3työntekijälle sekä varhaiskasvatuksen opettajalle. Asiakirjojen säilytystä varten lukittava kaluste. - Työtila 25m 2 (hiljaisen työskentelyn tila) sisältää vaihtuvat työpisteet 8 hengelle. - Taukotila 60m 2 toimii koko henkilöstön kokoustilana ja varustetaan siten, että tilassa voi myös työskennellä. - Aputilat - Sosiaalitilat naiset/ miehet. Alustava mitoitus tilaohjelman mukaan. Voidaan sijoittaa hallinnon tilojen yhteyteen tai erikseen suunnitteluratkaisusta riippuen. Päiväkodin osalta henkilökunnan ulkoiluvaatteiden säilytys huomioitava solukohtaisesti. - Siivouskeskusten mitoitus riippuu suunnitteluratkaisusta. Tilat mitoitettava kerroksittain. - Vaatehuolto tulee toteuttaa siivouskeskuksen yhteyteen. Hanke toteutetaan tämän päivän laatutasoa noudattaen, voimassa olevien rakennusmääräysten ja ohjeiden sekä Pirkkalan kunnan rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti. Tilat suunnitellaan terveellisiksi, turvallisiksi, esteettömiksi, viihtyisiksi ja ajanmukaisiksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteiden ilmatiiveyteen, sisäilman laatuun, valaistukseen, luonnonvalon hyödyntämiseen ja äänenvaimennukseen. Rakenteiden, materiaalien, kalusteiden ja varusteiden tulee olla kulutusta kestäviä, helposti puhdistettavia ja käyttökustannuksiltaan edullisia. Muuntojoustavuus huomioidaan niin, että sekä rakennuksen runkojärjestelmä, mitoitus että talotekniset ratkaisut mahdollistavat tilojen joustavan käytön ja myöhemmät tilamuutokset. Rakennus rakennetaan yhdessä vaiheessa, laajentamiseen tai lisärakentamiseen ei varauduta. Rakennus sekä kulku rakennukseen suunnitellaan esteettömäksi. Rakennukseen tulee hissi sekä molempiin kerroksiin tulee esteetön wc-tila. Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennuksen palovaarallisuusluokka on 1. Rakennuksen suojaustaso on 2, automaattinen paloilmoitinlaitteisto sekä tehokas alkusammutuskalusto. Palovaroitinlaitteistojen asentamisesta ja laitteiston hälyttimien suunnittelussa huomioidaan tilapäisen majoittumisen tarpeet. Jokaiselta poistumisalueelta toteutetaan määräysten mukaisesti vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäyntiä. Kaikista tiloista, joissa oleskellaan tai työskennellään muuten kuin tilapäisesti, voidaan poistua myös kulkematta keskusaulan kautta. Rakennuksen savunpoisto toteutetaan painovoimaisena sähköisesti tai palokunnan toimesta avattavien luukkujen sekä ikkunoiden kautta.

9 Tilojen välinen ääneneristävyys tehdään riittävästi ääntä eristävin seinä- ja välipohjarakentein sekä ääntä eristävin ovirakentein rakentamismääräyskokoelman ohjearvoja noudattaen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Ääntä vaimentavia materiaaleja käytetään tilojen katoissa ja tarvittaessa seinillä rakentamismääräyskokoelman tilojen jälkikaiunta-ajoille asettamien ohjearvojen mukaan sekä äänitason alentamiseksi ja suurissa tiloissa haitallisten heijastusten poistamiseksi. Liitteenä on huoneohjelma, jossa on sarakkeet toisaalta tavoitteelliselle tilantarpeelle ja toisaalta kummallekin vaihtoehdolle. 6 Karkea toteuttamisaikataulu alustava hankesuunnitelma 8/2017 huomioon otettavaksi talousarvioon 2018 sekä suunnitelmavuosille 2019 ja 2020 rakennussuunnittelu vuosien aikana rakentaminen aloitetaan 2019 rakennus on käyttökunnossa Kustannusarvio Kustannusarvion mukaan hankkeen enimmäishinta on euroa (ALV 0%). Kustannusarvio ei sisällä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksia eikä tontin ulkopuolisten LPA tonttien osuutta. Suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksiksi arvioidaan (ALV 0%). Rakennuttajatoimisto JRi Oy:n laatimat kustannusarviot ovat liitteenä. Kustannusten vertailun pohjaksi tutkittiin kaksi vaihtoehtoa. 8 Liiteluettelo Kaavakartta 207 Rakennustapaohje 207 Rakennustapaseloste Huonetilaohjelma Luonnos vaihtoehto A Luonnos vaihtoehto B Kustannusarviot, Jouko Ristilä / 9 Pekka Timola