Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Juvonen Satu(TEM) JULKINEN Viite Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys-, ja kuluttaja-asiain neuvosto, , Luxemburg Kokouksessa Suomea edustavat työministeri Jari Lindström ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Työ- ja sosiaaliasiat Neuvostossa pyritään yleisnäkemykseen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin muutoksesta. Merkittävimpiä avoimia kysymyksiä olivat coreper-asiakirjan ehdotus korvata työntekomaahan matkasta aiheutuvat kustannukset työntekomaan lainsäädännön tai yleissitovien työehtosopimusten mukaan. Tämä edellyttäisi Suomen lainsäädännön muutosta. Työntekomaan lainsäädännön ja yleissitovien työehtosopimusten mukaisten päivärahojen maksamisvelvollisuudesta lähettämisen ajalta odotetaan kansallisen tuomioistuimen tulkintaa. Neuvostoasiakirjaa ei ole saatu. Yleisnäkemykseen pyritään myös työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (toinen paketti). Neuvostossa keskustellaan eurooppalaisesta ohjausjaksosta vuonna 2017 ja hyväksytään suositukset kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2017 kansallisista uudistusohjelmista. Työllisyyssuosituksessa edellytetään Suomen edistävän palkkojen kytkemistä tuottavuuden kehitykseen, työmarkkinaosapuolten roolia täysin kunnioittaen; toteuttavan kohdennettuja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä puuttuakseen työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin haasteisiin, tarjoavan kannustimia työn vastaanottamiseen ja edistävän yrittäjyyttä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista keskustellaan neuvoston lounaalla. Neuvoston päätelmät hyväksytään työnteosta kannattavuudesta sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta, joka koskee EU:n nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointia. Suomi voi hyväksyä päätelmät. Tilanneselvitykset saadaan seuraavien säädösehdotusten valmistelusta: 1) direktiivi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, 2) direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, 3) direktiivi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 4) asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta

2 Terveysasiat 2(62) Terveysministerit keskustelevat neuvostossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin terveysulottuvuudesta puheenjohtajan kysymysten pohjalta. Suomi voi tukea pilarin julistusluonnoksen ehdotusta, että jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Yhdenvertainen laadukkaisiin terveyspalveluihin pääsy on Suomelle tärkeä tavoite myös valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen reformissa. Keskustelussa tulee kunnioittaa nykyistä toimivallan jakoa sekä läheisyys - ja suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi neuvostossa hyväksytään päätelmät koskien lasten lihavuuden ehkäisyä sekä päätelmät jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien vapaaehtoisesta yhteistyöstä. Suomi voi hyväksyä molemmat päätelmät. Suomi kannattaa jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien välistä tietojenvaihtoa ja vapaaehtoista yhteistyötä. Tässä yhteistyössä tulee hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Koulutusyhteistyön osalta Suomi haluaa edistää erityisesti korkean tason lääketieteen yhteistyömuotoja kuten eurooppalaisia osaamis- ja konsultaatioverkostoja.

3 Asialista: TORSTAI 15. KESÄKUUTA 2017 (klo 9.30) 3(62) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen TYÖLLISYYS JA SOSIAALIPOLITIIKKA 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) SIVU 8. Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) = Yleisnäkemys 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC COR 1 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ensimmäinen käsittely) SIVU 17. Toimielinten välinen asia: 2015/0278 (COD) = Tilanneselvitys 14799/15 SOC 700 MI 770 ANTIDISCRIM 15 AUDIO 34 + REV 1 (lt) + COR 1 + COR 2 + ADD 1 + ADD 1 COR 1 + ADD 2 + ADD 2 COR1 + ADD 3 + ADD 3 COR 1 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) SIVU 21. Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) = Tilanneselvitys 15642/16 SOC 812 EMPL 549 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille

4 4(62) altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (toinen paketti) (ensimmäinen käsittely) SIVU 23. Toimielinten välinen asia: 2017/0004 (COD) = Yleisnäkemys 5251/17 SOC 12 EMPL 8 SAN 24 IA 4 CODEC 32 + ADD 1 8. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (ensimmäinen käsittely) SIVU 30. (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 157 artiklan 3 kohta) Toimielinten välinen asia: 2012/0299 (COD) = Tilanneselvitys 16433/12 SOC 943 COMPET 708 DRS 130 CODEC Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta SIVU 36. Toimielinten välinen asia: 2008/0140 (CNS) = Tilanneselvitys Muut kuin lainsäädäntöasiat (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 10 13) 10. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 SIVU 40. = Periaatekeskustelu a) Ehdotus neuvoston suosituksiksi kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2017 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi = Hyväksyminen b) Vuoden 2017 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2016 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi = Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausuntojen hyväksyminen c) Työllisyyskomitean lausunto pakolaisten työmarkkinoille integroimisesta = Hyväksyminen 11. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari SIVU 44 = Puheenjohtajavaltion selvitys epävirallisen keskustelun tuloksista = (mahd.) Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteisen lausunnon hyväksyminen 12. Ehdotus neuvoston päätelmiksi strategioista, joilla tehdään työnteosta kannattavaa SIVU 46. = Hyväksyminen 13. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 5/2017: "Nuorisotyöttömyys ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi" SIVU 48 = Hyväksyminen

5 5(62) Muut asiat 14 a) Euroopan sosiaalirahasto = Komission esittämä tilannekatsaus b) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan tiedotusasia

6 6(62) PERJANTAI 16. KESÄKUUTA 2017 (klo 10.00) TERVEYS Muut kuin lainsäädäntöasiat (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 15 13) 15. Ehdotus neuvoston päätelmiksi lasten ylipainon ja lihavuuden lisääntymisen pysäyttämisen edistämisestä SIVU 50 =Hyväksyminen 16. Ehdotus neuvoston päätelmiksi jäsenvaltiojohtoisen terveydenhuoltojärjestelmien vapaaehtoisen yhteistyön kannustamisesta SIVU 53 =Hyväksyminen 17. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari: terveyteen liittyvät näkökohdat ja vaikutukset SIVU 57 =Keskustelu Muut asiat 18. a) "Seeking new partnerships for EU action on vaccination" - seminaarin tulokset (Bryssel 31. toukokuuta 2017) = Komission tiedotusasia b) Terveyssymposiumi, European Forum Alpbach 2017 ( elokuuta 2017) = Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia c) Euroopan terveysministerien ja lääkeyhtiöiden johtajien tapaaminen (Malta 9. toukokuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia d) Aidsille nopea loppu EU:ssa käytännön näyttöön perustuvat toimet yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa järjestetty hiv-aiheinen konferenssi = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia e) Lääkkeet ja ympäristö = Komission tiedotusasia, Ruotsin valtuuskunnan pyyntö

7 7(62) f) Direktiivin 2014/40/EU 15 ja 16 artiklan täytäntöönpano - tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmä = Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia g) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan tiedotusasia

8 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Kantanen Päivi(TEM) (62) Asia Ehdotus palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Malta pyrkii poliittiseen yhteisymmärrykseen TSTK-neuvostossa Ehdotuksilla pyritään edistämään yhdenvertaista kohtelua työntekomaan työntekijöiden ja ulkomaisen palveluntarjoajan työntekijöiden kesken sekä edistämään yritysten tasapuolisempia kilpailuedellytyksiä. Poliittisesti vaikeita asioita neuvotteluissa ovat edelleen: 1) palkkaa koskevat ehdotukset, jolla muutettaisiin vähimmäispalkkakäsite korvaus -käsitteeksi ja tämän muutoksen aiheuttamat vaikutukset jäsenmaissa, 2) pitkäkestoista lähettämistä (yli 24 kk) koskeva ehdotus lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta paikallisten työntekijöiden kanssa ja 3) puheenjohtajan mahdollisesti uutena asiana esittämä velvoite palvelujen tarjoajille korvata/kustantaa matka, päivärahat ja ruokailu lähettämisen aikana lähetetyille työntekijöille. Vähemmän keskustelua on aiheuttanut soveltamisalan laajennus rakennusalan lisäksi myös muille sektoreille sekä vuokratyötilanteissa lähetettyjen vuokratyöntekijöiden pakollinen yhdenvertainen kohtelun työehtojen osalta työntekomaan työntekijöiden kanssa. Suomi tukee tavoitetta parantaa lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan omien työntekijöiden kanssa sekä yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten edistämistä. Suomi tarkastelee ehdotusta kokonaisuutena ja pyrkii jatkovalmistelussa oikeudellisesti johdonmukaiseen ja oikeusvarmuutta edistäviin muotoiluihin, joilla turvataan yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

9 9(62) Puheenjohtaja ehdottaa vähimmäispalkkakäsitteen muuttamista, kollektiivisten/yhteismajoitusta koskevien vaatimusten soveltamista lähetettyihin työntekijöiden, lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työntekomaan työntekijöiden kanssa, erityissäännöstä pitkäkestoisiin lähettämisiin eli yli 24 kk kuukauden lähettämistilanteisiin ja direktiivin soveltamisalan laajentamista kattamaan rakennusalan lisäksi myös muut toimialat. Nämä ehdotukset vastaavat pitkälti Suomen järjestelmää. Suomi pitää hyvänä, että puheenjohtaja on poistanut kompromissiehdotuksesta käsittelyn kannalta Suomelle seuraavat ongelmalliset kohdat: - alihankintaa koskeva vapaaehtoinen lauseke, - pitkäkestoisissa lähettämisissä (yli 24 kk) oletettu lähettämisen kesto ja 6 kk laskentasääntö työntekijän tai työntekijöiden korvaamistilanteissa. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa vaikeimmat asiat liittyvät 1) korvauksen käsitteeseen, 2) pitkäaikaiseen lähettämiseen, 3) kuljetusalaa koskevaan kirjaukseen johdantolausekkeessa (näkemyserot soveltamisalasta ja tarpeesta jättää kuljetusala lähetettyjen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle joltain osin), 4) yhteismajoitusta koskeviin vaatimuksiin ja myös lisien ja niiden maksamiseen, jotka liittyvät matkustamiseen, ruokailuun ja asumiseen lähettämisen yhteydessä. Suomi haluaa erityisesti lisäselvitystä ja neuvoston oikeuspalvelun lausunnon puheenjohtajan uudesta ehdotuksesta koskien mm. matkakustannuksia (johdantolauseke 7b ja 3 artiklan 1. (gb) kohdat. Esitys oli keskusteltavana Coreper I kokouksessa Lisäselvityksen saaminen tästä asiasta on olennaista ja Suomen keskeisin ongelma osana kompromissipakettia. Lopullista ehdotusta asiasta ei ole vielä saatu. Ehdotukset vastaavat muutoin pitkälti Suomen järjestelmää. 1. Yleissitovien työehtosopimusten soveltamisalan laajentaminen Komissio ehdottaa, että lähetettyjen työehtoja koskevat yleissitovat työehtosopimukset tulevat pakollisiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta kaikilla talouden sektoreilla rakennusalan lisäksi. Suomi soveltaa näitä työehtoja jo nykyään kaikilla toimialoilla, joten muutos ei vaikuta Suomeen. Suomi voi olla joustava komission ehdotuksen suhteen. Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen, jos ratkaisu direktiiviin olisi syntymässä tältä pohjalta. 2. Palkkasäännöksen tarkentaminen ja mahdollinen velvoite palvelujentarjoajille kustantaa/korvata matka, majoitus ja ruokailu lähettämisen aikana Vähimmäispalkan sijasta ehdotuksessa säädettäisiin korvauksista. Komission ehdottama muutos ei olisi Suomelle merkittävä. Se ei muuttaisi lähetetylle työntekijälle maksettavien korvauksien määräytymisperusteita (laki ja yleissitova työehtosopimus). Suomi tukee komission ehdotuksen tavoitetta saattaa direktiivi vastaamaan EUtuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, mutta korostaa palkkauksen osalta kansallista toimivaltaa. Tästä syystä Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta siitä, että kohtaan lisätään palkan määräytymisen osalta myös viittaus kansallisiin käytäntöihin, mikä turvaa selkeästi nykytilan säilymisen.

10 10(62) Puheenjohtaja esittää nykytilaan nähden lisättäväksi työehtoina noudatettavaksi myös majoitusta koskevat ehdot, jotka määräytyvät lain, hallinnollisten määräysten ja yleissitovien työehtosopimusten perusteella. Suomi voi tukea majoituksen laatua ja vaatimuksia koskevia yleisiä ehtoja ja tavoitetta turvata huoneenvuokrausta ja asuntojen terveysvaatimuksia koskevat yleisesti sovellettavat vaatimukset sekä yleissitovien työehtosopimusten määräykset asumisesta sovellettavaksi lähetettyihin työntekijöihin samoin kuin näitä vaatimuksia sovelletaan kansallisiin työntekijöihin. Puheenjohtaja harkitsee esitettäväksi velvoitetta palvelujen tarjoajille korvata/kustantaa lähetetyille työntekijöille matka, majoitus ja ruokailu lähettämisen ajalta. Kyse on uudesta velvoitteesta verrattuna nykyiseen oikeustilaan. Uusi velvoite tulisi sovellettavaksi, jos työntekomaan lainsäädäntö tai yleissitovat työehtosopimukset sitä edellyttävät. EU-tasolla näitä asioita on säädelty sen suhteen, miten erilaisia tosiasiallisten kustannusten korvauksia tulee käsitellä ja huomioida arvioitaessa sitä, täyttyykö työntekomaan mukaan määräytyvän vähimmäispalkan taso lähetetylle työntekijälle maksettavan palkan osalta. Tässä vertailussa ei tule huomioida eriä, joita ulkomainen palvelujentarjoaja työnantajana on maksanut tosiasiallisten kustannusten korvuksina. Sähköliiton C-396/13 tuomiossa on linjattu, että tapauksessa olevaa päivärahaa tuli käsitellä vähimmäispalkan osana eikä kustannusten korvauksena. Samoin Sähköliiton tuomiossa linjattiin selkeästi, että asumista ja ruokailua koskevia korvauksia ei voi huomioida vähimmäispalkan osina. Koska ulkomaisen palveluntarjoajan velvollisuus maksaa päivärahoja Suomeen lähettämisen yhteydessä on käsiteltävänä Sähköalan ammattiliitto ry:tä koskeneen EUtuomioistuimen ennakkoratkaisupyynnön johdosta Satakunnan käräjäoikeudessa, Suomi pyrkii olemaan mahdollisuuksien mukaan neutraali tämän asian osalta. Matka-, majoitus- ja ruokailukustannusten säätämistä velvoitteena Suomi tutkii osana kompromissia. Ehdotus lisäisi myös suomalaisten yritysten kustannuksia niiden lähettäessä työntekijöitä ulkomaille. Hallitusohjelman mukaan EU-sääntelyä katsotaan myös kilpailukyvyn kannalta. Nykykäytännön mukaan näistä kustannuksista sovitaan työsuhteen osapuolten välillä ja osassa jäsenmaita on säännöksiä, joko laissa tai työehtosopimuksissa siitä, miten näitä asioita tulee käsitellä. Lähtökohtaisesti Suomi suhtautuu pidättäytyvästi uusiin työnantajavelvoitteisiin, joista säädettäisiin EU-tasolla. Matkakustannusten ja päivärahojen tason tulisi kuitenkin määräytyä lähtökohtaisesti vähintään työntekomaan ehtojen mukaan. Tämä sallisi edullisemmuusvertailun alkuperämaan ja työntekomaan ehtojen välillä kuten nykyäänkin. 3. Lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu Ehdotuksen mukaan lähetettyihin vuokratyöntekijöihin olisi sovellettava pakollisesti työehtojen osalta vuokratyödirektiivin mukaista yhdenvertaisen kohtelun periaatetta suhteessa paikallisiin vuokratyöntekijöihin nähden. Nykyään säännöksen soveltaminen on vapaaehtoinen mahdollisuus jäsenmaille. Suomi soveltaa jo nyt yhdenvertaisen kohtelun periaatetta lähetettyihin vuokratyöntekijöihin ja siten ehdotus ei vaikuta Suomen järjestelmään. Suomi voi olla joustava ehdotuksen suhteen. Mikäli ratkaisu näyttäisi syntyvän komission ehdotuksen pohjalta, Suomi voi tukea sitä. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että muotoilu turvaa nykyisen direktiivin tapaan mahdollisuuden myös muiden kuin työehtoja koskevien kansallisten vaatimusten säilyttämiseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti työvoiman vuokrausyrityksille

11 11(62) samalla tavalla kuin nykydirektiivi (esimerkiksi yksityisen työnvälityksen maksuttomuus työnhakijalle/työntekijälle, kielto välittää työhön lapsityövoimaa sekä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen). Suomi tukee tältäkin osin nykytilan säilyttämistä. 4. Yli 24 kuukauden pituisen lähettämisen tilanteet Puheenjohtaja ehdottaa erityistä säännöstä ja vaatimusta työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta sovellettavaksi, jos yhden työntekijän tai työntekijän korvaamisen tilanteissa useamman samaa työtä samalla työpaikalla tekevän työntekijän yhteenlaskettu oletettu tai tosiasiallinen lähettämisen kesto on 24 kk. Komission ehdotuksen mukaan säännöstä sovellettaisiin työntekijän korvaamisen tilanteissa siten, että kumulatiiviseen lähettämisen kestoon laskettaisiin mukaan vain ne työntekijät, joiden lähettäminen kestäisi vähintään 6 kuukautta. Puheenjohtaja esittänee tämän kumulatiivisen laskentasäännön (6 kk) poistamista kompromissipaketista. Pitkäkestoisissa lähettämistilanteissa jäsenvaltioiden tulisi turvata työntekomaassa lähetetyille työntekijöille työsopimukseen sovellettavasta laista huolimatta yhdenvertainen kohtelu paikallisten työntekijöiden kanssa samanlaisiin työehtoihin, jotka määräytyvät lain, asetusten, hallinnollisten määräysten ja yleissitovien työehtosopimusten perusteella niiden työehtojen lisäksi mitä 3 artiklan1. kohdassa edellytetään. Puheenjohtaja ehdottaa poissuljettavaksi pitkäkestoisessa lähettämisessä lisäeläkkeiden soveltamisen sekä työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevat vaatimukset. Suomi pitää hyvänä puheenjohtajan lähestymistapaa (ns. negatiivinen lista) siitä, mitkä työehdot eivät tulisi sovellettaviksi pitkäkestoisissa lähettämisissä. Oikeusvarmuuden ja suojan tason säilymisen kannalta negatiivinen lista vaikuttaa selkeämmältä ratkaisulta. Osa jäsenmaista puolestaan haluaa samoilla perusteilla positiivisen listan säädettäväksi niistä työehdoista, joita ehdotettujen muutosten johdosta sovellettaisiin nykytilan lisäksi lähetettyihin työntekijöihin pitkäkestoisissa lähettämistilanteissa. Säännöksen ei tulisi edellyttää työehtojen korjaamista takautuvasti, jos vasta lähettämisen aikana selviää, että lähettämisen pituus tulee ylittämään kynnysajan. Suomen tavoitteena on sääntelyn selkeys sekä se, että se kohtelisi mahdollisimman yhdenvertaisesti vastaavanlaisessa tilanteessa olevia yrityksiä ja työntekijöitä. Osana kompromissia Suomi voi hyväksyä 24 kk kuukauden aikarajan, mutta on valmis tutkimaan myös lyhyempiä aikarajoja erityisesti 6 kk:n osalta ottaen huomioon, että suuntaa-antavien tilastojen mukaan keskimääräinen lähettämisen kesto on unionissa noin 4 kk. Suomi voi tukea oletetun tosiasiallisen keston ja 6 kk säännön poistamista ehdotuksesta osana kompromissia. Lisäksi Suomi voi olla joustava sen suhteen, että negatiivisesta listasta poistetaan maininta ammatillisista lisäeläkkeistä osana kompromissia. Asia ei ole Suomelle ongelmallinen, vaikka sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta Suomi pitäisi parempana poissuljennan säilyttämistä negatiivisessa listassa. Muut avoinna olevat kysymykset Kuljetusalaa koskeva johdantolauseke

12 Suomi ei tue ehdotusta johdantolausekkeeksi 10), jolla käytännössä todetaan kuljetusalan osalta ongelmia tämän direktiivin soveltamisessa. Osa jäsenmaista haluaa kuljetusalaa säädeltävän myös lähettämisten osalta kuljetusalaa koskevassa erityislainsäädännössä. Asia liittyy myös annettuun liikennepuolen pakettiin. Suomi ei tue johdantolauseketta ja asiasta tulee keskustella erikseen. Johdantolausekkeeseen on kirjattu tiettyjen jäsenvaltioiden toive tulevasta oikeustilasta. Suotuisimpien sääntöjen soveltaminen Puheenjohtaja esittää vielä säännöstä siitä, että lähetetylle työntekijälle voidaan soveltaa 3 artiklan säännöksistä riippumatta suotuisampia työehtoja. Tämä on Suomen tavoitteiden mukainen ehdotus ja ottaa huomioon taustalla olevan työsopimukseen muutoin sovellettavan lain mahdollisesti suotuisammat säännökset kuin mitä työntekomaan säännökset ovat. Lisäksi puheenjohtaja esittää tässä kohdassa täsmennettäväksi, että lähetettynä olosta maksettavat lisät katsotaan osaksi korvausta (palkkaa), elleivät ne ole tosiasiallista kustannusten korvausta, mikä johtuu lähettämisestä kuten matka-, ruoka- ja majoituskustannusten korvaukset ovat. Kyse on laskentasäännöstä sen suhteen, mitä eriä huomioidaan arvioitaessa sitä, täyttyykö lähetetylle työntekijälle maksettava korvaus (palkka) työntekomaan palkkaa koskevat vaatimukset. Ehdotus vastaa nykyistä oikeustilaa. Täytäntöönpano ja kertomus Suomi voi olla joustava myös täytäntöönpanoajoissa ja kertomuksen laadinnan aikataulussa. Toimeenpanoa tehostavat ehdotukset 12(62) Osa jäsenmaista haluaa lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn toimeenpanon ja valvonnan tehostamista. Puheenjohtaja oletettavasti tekee joitain käytännön ehdotuksia näistä asioita. Suomi tukee yleisellä tasolla toimia, joilla pyritään parantamaan sekä sosiaaliturvasääntelyn että lähetettyjen työntekijöiden työehtojen toteutumista ja EUsääntelyn tehostettua implementointia. Väärinkäytösten estäminen ja lähettämistä koskevien säännösten kiertämistä koskevat toimet edellyttävät useampien viranomaisten johdonmukaisia toimia asiassa. Pääasiallinen sisältö Direktiivin soveltamisalan laajentaminen Komissio ehdottaa direktiivin soveltamisalan laajentamista eli kattamaan rakennusalan lisäksi myös muut toimialat. Suomi soveltaa jo nykyään direktiiviä kaikilla aloilla, joten muutos ei vaikuta Suomeen. Palkkasäännöksen tarkentaminen Komissio ehdottaa palkkasäännöksen tarkentamista siten, että vähimmäispalkka-käsitteen (minimum rates of pay) sijasta käytettäisiin korvaus termiä (remuneration).

13 Ehdotuksen mukaan kuten nykyäänkin lähetettyihin työntekijöihin sovellettaisiin työntekomaan lakien tai yleissitovien työehtosopimusten palkkaussääntöjä. Vähimmäispalkan sijasta ehdotuksessa säädettäisi korvauksista. Muutoksella on pyritty huomioimaan EUtuomioistuimen ratkaisu mm. Suomen Sähköalan Ammattiliiton tapauksessa. Suomessa lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka ja erilaiset lisät määräytyvät yleissitovien työehtosopimusten perusteella. Muutos ei olisi Suomelle merkittävä eikä muuttaisi lähetetylle työntekijälle maksettavien korvauksien määräytymisperusteita. Puheenjohtaja esittää nykytilaan nähden lisättäväksi työehtoina noudatettavaksi myös majoitusta koskevat ehdot, jotka määräytyvät lain, hallinnollisten määräysten ja yleissitovien työehtosopimusten perusteella. Lähetettyihin vuokratyöntekijöihin sovellettavat yhdenvertainen kohtelu Ehdotuksen mukaan lähetettyihin vuokratyöntekijöihin olisi sovellettava pakollisena vuokratyödirektiivin mukaista yhdenvertaisen kohtelun periaatetta suhteessa paikallisiin vuokratyöntekijöihin työehtojen osalta. Vuokratyöntekijät (uusi 3 artiklan 1 b kohta ja 3 artiklan 9 kohdan säilyttäminen): Puheenjohtajavaltio ehdottaa komission ehdotuksen, esim. uuden 3 artiklan 1 b kohdan sekä muutetun direktiivin 96/71 3 artiklan 9 kohdan säilyttämistä: 13(62) 9. Jäsenvaltiot voivat säätää tai määrätä, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten on taattava 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille työntekijöille muunlaiset työehdot ja - olot kuin 3 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetut, ja niitä sovelletaan tilapäisiin työntekijöihin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella työ suoritetaan tämän kuitenkaan vaikuttamatta 3 artiklan 1 b kohdan soveltamiseen. Suomi soveltaa jo nyt yhdenvertaisen kohtelun periaatetta lähetettyihin työntekijöihin ja siten ehdotus ei vaikuta Suomen järjestelmään. Yli 24 kuukauden pituisen lähettämisen tilanteet Puheenjohtaja ehdottaa erityistä säännöstä ja vaatimusta työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta sovellettavaksi, jos yhden työntekijän tai työntekijän korvaamisen tilanteissa useamman samaa työtä samalla työpaikalla tekevän työntekijän yhteenlaskettu oletettu tai tosiasiallinen lähettämisen kesto on 24 kk. Säännöstä sovellettaisiin työntekijän korvaamisen tilanteissa siten, että kumulatiiviseen lähettämisen kestoon laskettaisiin mukaan vain ne työntekijät, joiden lähettäminen kestäisi vähintään 6 kuukautta. Erityisesti pitkäkestoista lähettämistä (yli 24 kk) ja siinä yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta (lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu työntekomaan työntekijöiden kanssa) koskevaa ehdotusta on pyritty muuttamaan yksinkertaisempaan muotoon ja yhteensopivaksi Rooma I-asetuksen sääntelyn kanssa Maltan pj-kaudella. Nyt puheenjohtaja esittää säädettäväksi ainoastaan työehdoista, jotka lähetetylle työntekijälle tulee turvata sen lisäksi mitä nykyään direktiivin 96/717EY 3 artiklan 1. kohdassa on edellytetään lukuun ottamatta lisäeläkkeitä, työsuhteen solmimista ja päättämistä koskevia

14 menettelyjä. Näiden poissuljettavien asioiden osalta sääntely kuuluu työntekijän lähtömaan/työsopimukseen muutoin sovellettavan lain kautta säädeltäviksi. 14(62) Tämä ns. negatiivinen lista herättää vastustusta monissa jäsenmaissa, jotka puolestaan haluavat säädellä asiaa ns. positiivisen listan kautta (lueteltavaksi kaikki lisätyöehdot, jotka lähetetylle työntekijälle tulisi turvata pitkäkestoisissa lähettämistilanteissa). Jos työntekijä lähetetään yli 2 vuodeksi tai jos lähettäminen kestää tosiasiallisesti yli 2 vuotta, häntä tulisi kohdella työoikeuden osalta pääosin samalla tavalla kuin vastaanottavan maan työntekijöitä. Säännös edellyttäisi Suomen lainsäädännön muuttamista. Lisäselvitystä vaatii vielä se, tulisiko säännöstä soveltaa pitkäaikaisen lähettämisen tilanteissa lähtökohtaisesti lähettämisen alusta alkaen, jos oletettu lähettämisen kesto on 24 kk jos lähettämisen alusta lukien vai vasta kun lähettäminen tosiasiallisesti ylittää 24 kk:n aikarajan. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että yksittäisen työntekijän tai työntekijän korvaamisen tilanteissa useamman samaa työtä samalla työpaikalla tekevän työntekijän yhteenlaskettu oletettu tai tosiasiallinen lähettämisen kesto on 24 kk. Säännöstä sovellettaisiin työntekijän korvaamisen tilanteissa siten, että kumulatiiviseen lähettämisen kestoon laskettaisiin mukaan vain ne työntekijät, joiden lähettäminen kestäisi vähintään 6 kuukautta. Puheenjohtajan lopullista ehdotusta mm. 24 kk ja 6 kk aikarajasta ei ole saatu. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT artikla 53 (1) ja artikla 62, tavanomainen lainsäädäntömenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin vastuuvaliokunta on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL), jonka raportoijana toimivat Elisabeth Morin-Chartier (PPE) ja Agnes Jongerius (S&D). Lisäksi IMCO ja JURI valiokunnat antavat lausunnon EMPL:lle. Ehdotusta käsitellään EMPL:n valiokunnassa ja ensimmäinen raporttiluonnos annettiin Raporttiin on tehty 500 muutosehdotusta, joiden käsittely jatkuu. Valiokunnan on tarkoitus äänestää raportista Kansallinen valmistelu Ehdotusta on käsitelty EU 28 työoikeusjaostossa , ja , Työoikeusjaostoa on kuultu kirjallisesti puheenjohtajamaan ehdotuksista kirjallisesti keväällä 2017 ennen neuvoston työryhmän kokouksia. EU26-työsuojelujaostoa on tiedotettu neuvottelujen etenemisestä kokouksissa , , , ja EU-ministerivaliokunta

15 15(62) Eduskuntakäsittely Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut ehdotuksesta lausunnon suurelle valiokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut ehdotuksesta lausuntonsa Suuri valiokunta on antanut lausuntonsa Lisäksi ehdotusta on käsitelty TSTK -neuvostokäsittelyn yhteydessä ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotus koskee työoikeutta, joka kuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 21 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on tarkoitus luoda tasavertaiset kilpailuedellytykset kotimaisille yrityksille suhteessa ulkomaisten palvelujen tarjoajien kanssa. Palkkasäännöksen tarkentaminen vaikuttaa suomalaisten yritysten asemaan, jotka tarjoavat ulkomailla palveluita. Korvauskäsitteen kautta osassa jäsenmaita lähetetyille työntekijöille turvattavat palkkaerät laajenevat. Lisäksi asumista koskevat vaatimukset aiheuttavat lisäkustannuksia palveluja tarjoaville yrityksille niissä maissa, joissa on säädetty tällaisista vaatimuksista. Suomessa joissakin yleissitovissa työehtosopimuksissa on asumista koskevia vaatimuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) muutosehdotuksen (KOM(2016) 128) käsittely keskeytyi Alankomaan pj-kaudella 11 (lähinnä itäisen) jäsenvaltion parlamentin annettua nk. keltaisen kortin eli toissijaisuusmoitteen asian johdosta. Komissio vastasi keltaiseen korttiin Se ilmoitti pitävänsä ehdotuksensa muuttumattomana ja totesi sen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä on ollut myös Suomen näkemys. Komission tiedonantoa käsiteltiin työryhmässä Aihe jakaa edelleen voimakkaasti jäsenvaltioita. Erityisesti eräillä itäisen Euroopan mailla on kielteinen näkemys asiaan mm. korvauksen käsitteestä ja sen negatiivisesta vaikutuksesta palvelujen tarjontaan, kun taas läntisessä Euroopassa, johon palveluntarjonta pääosin suuntautuu, ehdotukseen suhtaudutaan yleisesti varsin myönteisemmin. Ehdotus liittyy myös tulevaan liikennepakettiin, jonka komission on tarkoitus antaa Komission tarkoituksena on esittää tässä paketissa myös mahdollista kynnysaikaa lähetettyjen direktiivin soveltamiseksi ns. kabotaasikuljetuksiin. Puheenjohtajan kompromissiasiakirjaa ei ole vielä saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

16 Päivi Kantanen, TEM, puh Liisa Heinonen, TEM, puh (62) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

17 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM HTO Leppo Tuomas(STM) (62) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Asiakohta 5. Esteettömyysdirektiiviehdotus Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 10/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ns. esteettömyysdirektiiviehdotus). Esteettömyysdirektiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmässä Alankomaiden, Slovakian ja vuoden 2017 alusta alkaen Maltan johdolla. Puheenjohtaja Malta antaa neuvottelujen kulusta tilanneselvityksen TSTK-neuvostolle Suomen kanta Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Esteettömyysdirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ehkäisemällä ja poistamalla esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä sekä lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Tämä toteutetaan määrittelemällä yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset valikoiduille tuotteille ja palveluille ja soveltamalla niitä EU:n lainsäädännössä. Ehdotetulla direktiivillä myös autetaan jäsenvaltioita täyttämään esteettömyysvelvoitteita, joihin ne ovat sitoutuneet kansallisella tasolla ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa. Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmässä Alankomaiden, Slovakian ja Maltan johdolla. Työryhmäkeskusteluissa jäsenvaltiot ovat esittäneet laajasti huoliaan ja kysymyksiään komissiolle, joka on puolestaan yrittänyt järjestäen todistella jäsenmaiden huolet perusteettomiksi. Erityisen paljon on keskusteltu ehdotuksen soveltamisalasta, määritelmistä, oikeusvarmuudesta, siirtymäsäännöksistä,

18 18(62) hallinnollisesta ja taloudellisesta taakasta sekä suhteesta olemassa olevaan lainsäädäntöön. Maltan kaudella on tehty rajauksia soveltamisalaan ja meidän kannaltamme oikeaan suuntaan erityisesti julkisten hankintojen ja rakennetun ympäristön osalta. Suomi on osallistunut neuvotteluihin aktiivisesti ja johdollamme on mm. valmisteltu Non-Paper, jossa on tuotu esille keskeisiä huoliamme direktiiviehdotukseen liittyen. Olemme myös mukana ehdotusta käsittelevässä like minded -ryhmässä. Suomen lisäksi Non-Paperissa ovat mukana Belgia, Unkari, Tsekki, Puola, UK, Kroatia, Saksa, Latvia, Tanska, Liettua, Kreikka, Alankomaat ja Ruotsi (yhteensä 14 maata). Puheenjohtaja tavoitteli ehdotuksesta osittaista yleisnäkemystä TSTK-neuvostossa , mutta Coreper I -kokouksessa (24.5.) jäsenmaista vain kaksi tuki tätä. Suomen peruskannat direktiiviehdotukseen on kirjattu U-kirjelmään U 10/2016 vp ja eduskuntaan toimitetun U-jatkokirjeen perusmuistioon STM : Suomi kannattaa yleisellä tasolla direktiiviehdotuksen tavoitteita. Edistämällä esteettömyyttä vahvistetaan vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samalla kuitenkin katsomme, että direktiiviehdotuksen sisältöä on tärkeä edelleen selkeyttää ja selvittää tarkemmin valitun sääntelytavan tarkoituksenmukaisuus sekä erityisesti direktiiviehdotuksen vaikutukset. Pidämme tärkeänä, ettei direktiivi johda yritysten ja viranomaisten velvoitteiden kohtuuttomaan lisääntymiseen. Suomi tukee lähtökohtaisesti käsittelyn yhteydessä esitettyjä ehdotuksia, että audiovisuaalisten mediapalveluiden esteettömyydestä säänneltäisiin ensisijaisesti EU:n AV-direktiivissä, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Henkilöliikennepalveluiden sisällyttäminen direktiiviehdotukseen on myös nähdäksemme erityisen haasteellista ja vaatii vielä paljon selkeyttämistä (esimerkiksi ehdotuksen mahdollinen päällekkäisyys suhteessa olemassa olevaan EU-sääntelyyn on syytä selkiyttää). Lisäksi, koskien esteettömyysvaatimusten sovellettavuutta EU:n muihin säädöksiin, katsomme, että ainakin julkisten hankintojen esteettömyydestä olisi parempi säännellä EU:n hankintadirektiivissä. Hankintoja koskeva sääntely tulisi olla lähtökohtaisesti yhdessä säädöksessä ja poikkeuksia tähän olla muualla mahdollisimman vähän. Olemme myös työryhmässä tukeneet rakennettua ympäristöä koskevien säännösten poistamista ehdotuksesta selkeyden vuoksi. Pankkipalveluiden osalta olemme pitäneet esillä, että direktiivin tarkoituksena tulisi olla nimenomaan kuluttajille tarjottavien yleisimpien pankkipalveluiden saatavuuden parantaminen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiviehdotuksen oikeusperusta on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta, koska ehdotus käsittelee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Käsittely Euroopan parlamentissa Vastuuvaliokuntana on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO), jolle työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) antaa lausuntonsa.

19 19(62) Kansallinen valmistelu Sosiaalijaosto (EU25) EU-ministerivaliokunta Direktiiviehdotuksesta laaditun kirjelmän U 10/2016 vp valmistelussa kuultiin ulkoasianministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, oikeusministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä. Kirjelmää käsiteltiin kansallisesti sisämarkkinajaostossa ja sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa. Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin sosiaalijaostossa ja EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä Eduskuntaan toimitetun U-jatkokirjeen perusmuisto käsiteltiin sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa sekä sisämarkkinajaostossa Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin sosiaalijaostossa ja EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä Kansallista käsittelyä varten on perustettu myös ehdotuksen kannalta keskeisistä ministeriöistä (STM:n lisäksi erityisesti LVM, TEM, ja VM) koostuva epävirallinen valmisteluverkosto. Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) osallistuu myös asian kansalliseen valmisteluun. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Direktiiviehdotuksesta annettu kirjelmä U 10/2016 vp on käsitelty eduskunnassa ja suuri valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK 29/2016 vp: valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien kannanottojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan. Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa Eduskunnan käsiteltäväksi toimitettiin U-jatkokirje UJ 25/2016 vp. Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Olemassa olevasta kansallisesta esteettömyyslainsäädännöstä huolimatta direktiivin toimeenpano tulee aiheuttamaan muutos- ja täydennystarpeita kansalliseen

20 20(62) lainsäädäntöön. Direktiiviehdotuksen artiklatekstit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, joten niiden pohjalta on vaikea päätellä ehdotuksen yksityiskohtaisempia vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Direktiivin toimeenpano tulee lisäämään talouden toimijoiden ja viranomaisten velvoitteita ja hallinnollista työtä. Direktiiviehdotuksen tulkinnanvaraisuuden ja laajaalaisuuden vuoksi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisemmin velvoitteiden laajuutta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, COM(2015) 615 final ( ). Maltan viimeisin kompromissiehdotus 9483/17 ADD 1 ( ). Puheenjohtajan tilanneselvitys ( Progress Report ) 9823/17 ( ) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johtaja Merja Mustonen, p , merja.mustonen@stm.fi Neuvotteleva virkamies Tuomas Leppo, p , tuomas.leppo@stm.fi EUTORI-tunnus EU/2015/1648 Liitteet Viite

21 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM VAO Alaviuhkola Katriina (62) Asia TSTK-neuvosto Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 muuttaminen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 22/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtaja antaa neuvostolle edistymisraportin ehdotuksesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta. Jäsenvaltioiden näkemykset jäivät työryhmässä erimieliseksi, joten puheenjohtaja päätyi edistymisraporttiin. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan laatiman edistymisraportin. Suomi pitää tärkeänä ehdotuksen käsittelyn etenemistä ripeästi, jotta komission ehdotuksen käsittely etenisi järjestelmällisesti tiukassa aikataulussa. Suomi on tarkastellut ehdotusta kompromissihengessä kokonaisuutena pyrkien oikeusvarmuutta edistävään ja oikeudellisesti johdonmukaiseen kokonaisuuteen, joka on samalla sopusoinnusta kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kanssa. Perusasetusta koskevilla ehdotuksilla kirjattaisiin unionin tuomioistuimen yhdenvertaista kohtelua koskeva oikeuskäytäntö asetukseen oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevilla ehdotuksilla pyritään selkiyttämään lähettyjen työntekijöiden asemaa sosiaaliturvalainsäädäntöä sovellettaessa. Vastaavat muutokset tehdään täytäntöönpanoasetukseen. Lisäksi täytäntöönpanoasetuksessa pyritään tehostamaan väärin perustein tai virheellisesti maksettujen etuuksien ja maksujen oikaisua sekä takaisinperintää. Avoimeksi jäi kysymys siitä, miten yhdenvertaista kohtelua koskeva Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö kirjataan asetukseen. Vaihtoehtoina on 1) kirjaaminen suoraan poikkeuksena 4 artiklan yhdenvertaisen kohtelun säännökseen, 2) lisäämällä uusi

22 22(62) 4 a artikla, jossa todettaisiin laillisen oleskelun edellytyksen merkitys sekä lisäämällä asetuksen 70 art. uusi 5 kohta. Viimeksi mainitussa kohdassa huomioidaan oikeuskäytäntö suhteessa mainitun artiklan mukaisiin maksuihin perustumattomiin erityisetuuksiin. Täytäntöönpanoasetuksessa avoimia ovat vielä tietyt lähettyihin työntekijöihin ja myös virheelliseen vakuuttamiseen liittyvät kysymykset ja tästä aiheutuvia oikaisuja koskevia eräitä yksityiskohtia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 48 artikla sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Ehdotukset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja neuvostossa hyväksymisestä päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Jaosto 27 kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely StVL 21/2017 mietintö suurelle valiokunnalle Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Edistymisraportti jaetaan myöhemmin. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Essi Rentola STM, essi.rentola@stm.fi, Katriina Alaviuhkola, katriina.alaviuhkola@stm.fi, EUTORI-tunnus EU/2017/0030 Liitteet Viite

23 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Saarikoski Sirkku(STM) JULKINEN 23(62) Asia EU; Asiakohta 7; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (Syöpädirektiiviehdotus II) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY (jatkossa syöpädirektiivi) muuttamisesta. Direktiiviehdotuksessa esitetään seitsemälle kemialliselle tekijälle sitovaa raja-arvoa ja/tai iho-huomautusta. Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmän kokouksissa 2.3., 24.2., ja sekä tämän jälkeen kirjallisella menettelyllä. Käsittelyn pohjalta puheenjohtaja on laatinut kompromissiehdotuksen. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa ei ole tehty Suomen kannalta merkityksellisiä muutoksia komission alkuperäiseen direktiiviehdotukseen, vaan täsmennetty joitakin altisteiden määritelmiä sekä lisätty resitaalitekstejä. Sosiaalityöryhmän viimeisessä kokouksessa ja sen jälkeisessä kirjallisessa konsultaatiossa puheenjohtajan kompromissiehdotuksella on ollut jäsenmaiden laaja tuki. Asia on ollut käsittelyssä Coreper I:n kokouksessa ja puheenjohtajan kompromissiesitys sai laajan tuen. Asiasta on tarkoitus muodostaa yleisnäkemys TSTKneuvoston kokouksessa Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen. Syöpä on EU:n suurin yksittäinen työperäinen kuolinsyy kattaen 53% työperäisistä kuolemista. Vuonna 2012 kuoli EU:n alueella arvioilta työntekijää syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille altistumisen vuoksi. Altistumista syöpävaarallisille tekijöille pyritään vähentämään muun muassa asettamalla niille rajaarvoja. Monissa jäsenmaissa ei toistaiseksi kuitenkaan ole raja-arvoja kaikille

24 24(62) keskeisimmille syöpävaarallisille tekijöille ja muidenkin maiden osalta kansalliset rajaarvot vaihtelevat huomattavasti. Näin ollen työntekijöiden suojelun taso samoin kuin yrityksiin kohdistuvat velvoitteet eroavat. Tilanteen parantamiseksi komissio pyrkii tehostamaan lainsäädäntöä mm. asettamalla EU:n tasoisia minimiraja-arvoja syöpävaarallisille tekijöille. Komissio onkin aloittanut raja-arvoja lisäävien direktiivipäivitysten sarjan, joiden tavoitteena on parantaa työtekijöiden terveyttä vähentämällä altistumista syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille. Samalla pyrkimyksenä on tarjota talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Nykyisessä syöpädirektiivissä 2004/37/EU on säädetty sitovat raja-arvot bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Näistä bentseenille on lisäksi annettu ihohuomautus. Lisäksi komissio on antanut direktiiviehdotuksen, jolla päivitettäisiin nykyistä direktiiviä asettamalla sitovat arvot 11 uudelle kemialliselle tekijälle sekä muuttamalla kovapuupölyn ja vinyylikloridin arvoa (Syöpädirektiiviehdotus I). Tämän direktiiviehdotuksen käsittely on edelleen kesken EU:ssa. Nyt esitettävällä direktiiviehdotuksella jatkettaisiin syöpädirektiivin päivitystyötä. Direktiiviehdotuksessa esitetään säädettäväksi, että syöpävaaralliseksi määriteltyjen aineiden, tuotteiden ja prosessin joukkoon (direktiivin liite I) ja samalla direktiivin soveltamisalan piiriin lisätään Työ, johon liittyy ihoaltistuminen mineraaliöljyille, joita on käytetty polttomoottoreissa moottorin liikkuvien osien voiteluun ja jäähdyttämiseen. Ehdotuksessa esitetään säädettäväksi sitovat raja-arvot seuraaville aineille: trikloorietyleeni, epikloorihydriini, metyleenidianiliini, etyleenidibromidi sekä etyleenidikloridi. Kaikille näille viidelle aineelle annettaisiin 8 tunnin arvo ja trikloorietyleenille lisäksi lyhytaikaisen altistumisen (15 min.) arvo. Esitetyt arvot on koottu alla olevaan taulukkoon. Kaikille edellä mainituille kemiallisille tekijöille esitetään annettavaksi huomautukset ihon merkityksellisyydestä altistumisreittinä. Lisäksi tämä iho - huomautus annettaisiin karsinogeenisille polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH)-seoksille, jotka sisältävät bentso(a)pyreeniä. Direktiiviehdotuksessa esitetyt muutokset pantaisiin Suomessa voimaan sitovina arvoina Valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). Uudet arvot eivät aiheuttaisi Suomessa merkittäviä vaikutuksia, koska Suomessa on jo voimassa direktiiviehdotusta vastaavat tai tiukemmat HTP-arvot, joiden asettamisen yhteydessä on kolmikantaisessa valmistelussa huomioitu sekä työtekijöiden suojelun että työantajille koituvien kustannusten näkökannat kansallisista lähtökohdista. Suomessa nykyisin voimassa olevat HTP-arvot sekä ihohuomautukset on koottu alla olevaan taulukkoon.

25 25(62) Aine Komission esitys: raja-arvot ja huomautukset Suomen nykyiset HTP-arvot ja huomautukset 8h 15 min. huom. 8 h 15 min. huom. Trikloorietyleeni 10 ppm 30 ppm iho 10 ppm - iho Epikloorihydriini 1,9 mg/m 3 - iho 1,9 mg/m 3 - iho Metyleenidianiliini (MDA) 0,08 mg/m 3 - iho 0,08 mg/m 3 - iho etyleenidibromidi (1,2-dibromietaani) 0,1 ppm - iho 0,1 ppm - iho etyleenidikloridi (1,2-dikloorietaani) 2 ppm - iho 1 ppm 5 ppm iho Karsinogeeniset PAH-seokset, jotka sisältävät - - iho bentso(a)pyreeniä Käytetyt moottoriöljyt - - iho EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan. Päätöksentekomenettelyssä noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä ja neuvostossa äänestyssääntönä on määräenemmistö. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Direktiiviehdotusta on käsitelty Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa kolmikantaisessa HTP-jaostossa 7.2. ja sekä kolmikantaisessa EU26-jaoston kokouksissa 7.2. ja sekä kirjallisella menettelyllä Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin