MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN PERUSTILASELVITYKSET
|
|
- Aapo Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUULIKOLMIO OY MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN PERUSTILASELVITYKSET KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPPISELVITYKSET , LISÄAINEISTOJA YVA-SELOSTUKSEEN TUULIKOLMIO OY AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20255
2 MASTOKANKAAN TUULIPUISTOHANKKEEN PERUSTILASELVITYKSET KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYKSET , LISÄAINEISTOJA YVA-SELOSTUKSEEN, LIITE Olli-Pekka Vieltojärvi, FM Niina Lappalainen, FT biologia ii Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO HANKEALUEEN KUVAUS ERILLISKOHTEET METSÄT ERILLISKOHTEET SUOT Saloistenneva Kursunneva Valkeisnevan länsipuoliset pikkusuot Kippakengänneva ja nimetön suo Kursunkankaan pohjoispuolisen puron varsi ja Sahaojan varsi Muut kohteet ARVOKOHTEET VOIMALOIDEN SIJAINTIPAIKAT Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p (vaihde) Raportin kuvat Niina Lappalainen, Ahma ympäristö Oy Pohjakartat copyright: Maanmittauslaitoksen ortoilmakuva- ja peruskarttarasteriaineistoja 10-11/2014 Lisenssi:
3 1. JOHDANTO Tuulikolmio Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Raahessa sijaitsevalle Mastokankaan hankealueelle. Tuulivoimapuiston perustaminen edellyttää kohdealueen perustilaselvityksiä osana YVAmenettelyä. Osana perustilaselvityksiä alueella toteutettiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä vuosina 2011 ja Tämä liiteraportti täydentää joiltakin osin Mastokankaan tuulipuistohankkeen YVA-selostuksessa esitettyjä tietoja HANKEALUEEN KUVAUS Mastokankaan hankealueen metsät kuuluvat lähes poikkeuksetta metsätalouden piiriin. Voimakkaan metsätalouden myötä alueen metsien luonnontilaisuus on pääosin muuttunut ja eri-ikäiset kasvatusmetsät ja taimikot sekä avohakkuuaukeat ovatkin alueella tavallisia. Luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä metsäalueita on alueella harvassa, ja ne ovat pääosin pienialaisia. Alueen suot on pääsääntöisesti ojitettu, mistä johtuen alueella esiintyy runsaasti muuttuneita ja luonnontilaisuudeltaan heikentyneitä luontotyyppejä. Alueella esiintyy kuitenkin myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia suoalueita. Laajimmat ja edustavimmat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset suoalueet sijoittuvat hankealueen eteläosassa Kursunjärven ympäristöön (Kursunneva), koillisosassa Valkeisnevalle sekä länsiosan Saloistennevalle. Myös pienempiä edustavia kohteita esiintyy mm. puronvarsilla ja pienialaisilla ojittamattomilla suokohteilla. Pienvesistä alueella sijaitsee lampi (Kursunjärvi) sekä puroja (Kursunkankaan pohjoispuolinen puro ja Sahaoja).
4 2 Kuva 1. Hankealueelle sijoittuvia huomionarvoisia kohteita sekä arvolajiesiintymien sijainti (aaltoviiva). Pohjakartalla on nähtävissä ojitusten tavallisuus. Hakkuualoista vain osa on nähtävissä pohjakartalla (vihreä poikkiviiva).
5 2.1 Erilliskohteet Metsät Alueen metsät kuuluvat lähes poikkeuksetta metsätalouden piiriin. Voimakkaan metsätalouden myötä alueen metsien luonnontilaisuus on pääosin muuttunut ja eri-ikäiset kasvatusmetsät ja taimikot sekä avohakkuuaukeat ovatkin alueella tavallisia. Luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä metsäalueita on alueella harvassa, ja ne ovat pääosin pienialaisia. Alueen metsät edustavat suurelta osin mäntyvaltaisia kuivahkoja kangasmetsiä, joiden kenttäkerroksessa vallitsee puolukka ja variksenmarja (EVT, variksenmarja-puolukkatyyppi). Alueella esiintyy myös tuoreen (VMT, puolukka-mustikkatyyppi ja p.mt, pohjoinen mustikkatyyppi) kankaan alueita, joiden puustossa vallitsee kuusi. Kuivimmilla paikoilla esiintyy kuivan mäntykankaan alueita, joiden kenttäkerroksessa tavataan esimerkiksi kanervaa ja paikoin runsaastikin poronjäkäliä (ECT, variksenmarja-kanervatyyppi). Alueen voimakkaasta metsätalouskäytöstä huolimatta alueelle sijoittuu joitakin luonnontilaisen kaltaisia ja varttuneenkin metsän kangasalueita. Nämä ovat lähinnä tuoreen kankaan kohteita, kuivahkon sekä kuivan kankaan alueiden ollessa enemmän tai vähemmän metsätaloustoimenpiteiden kohteina. Luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä varttuneemman metsän pienialaisia kuusikoita sijoittuu mm. hankealueen luoteisosaan Kursunmetsäautotien varteen, Saloistennevan kaakkoispuoliselle kangasmetsäalueelle ja kapealti Hautakankaan itäosan reunalla, hankealueen lounaisosaan Mastokankaalle sekä hankealueen kaakkoisosaan Kursunkankaalle ja Pirttisaareen. Mastokankaan itäosan tuoreella kankaalla on toteutettu harvennuksia, mutta kokonaisuudessaan kohde on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena siinä määrin, että se voidaan huomioida tässä. Luonnontilaisen kaltaisten tuoreiden kankaiden lajistossa esiintyy lähinnä tavanomaista lajistoa, kuten mustikka, vanamo, nuokkutalvikki, metsämaitikka, kevätpiippo, oravanmarja, lillukka, kultapiisku, metsäalvejuuri, riidenlieko ja metsäkerrossammal. Saloistennevan kaakkoispuolisella kuusivaltaisella kankaalla sekä Kursunkankaalla puron läheisyydessä esiintyy tavanomaisen tuoreen kankaan lajiston lisäksi jossain määrin myös jonkin verran rehevämmänkin kankaan lajistoa, kuten käenkaalta. Kursunkankaalla tavattiin lisäksi korallijuurta. Kohteiden puustossa esiintyy erirakenteisuutta, järeääkin puustoa, ja jossain määrin tavanomaista kääpälajistoa sekä maa- ja lahopuuta. Puustossa esiintyy kuusen lisäksi mäntyä ja koivua, ja erityisesti Mastokankaan itäosan tuoreella kankaalla esiintyy järeääkin haapaa. Pensaskerroksessa esiintyy lisäksi mm. harmaaleppää sekä pihlajan taimia. 3
6 4 Kuva 2. Saloistennevan kaakkoispuolella (ylävas.), Saunasaaressa (yläoik.), Mastokankaan itäosassa (alavas.) ja Pirttisaaressa (alaoik.) esiintyy luonnontilaisen kaltaista ja osin varttunuttakin kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kuva 3. Hankealueen itäosassa on kuivan mäntykankaan kannaksia, joilla esiintyy paikoin runsaasti jäkälää (vas., keski). Kuivahkot kankaat ovat alueella tavallisia (oik.).
7 2.2 Erilliskohteet Suot Erilliskohteiden kuvauksissa huomioidaan pääasiassa luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset luontotyypit. Ilmakuvissa on esitetty suuntaa-antavat rajaukset ja kohteella esiintyvä pääluontotyyppi Saloistenneva Hankealueen länsiosassa sijaitseva Saloistenneva on keskiosiltaan ojittamatonta luonnontilaisen kaltaista, pääosin vähäpuustoista nevapinnan ja rahkarämemättäiden yhdistelmätyyppistä suota. Saloistennevan länsi- ja lounais-kaakkoispuolet on ojitettu, ja niillä esiintyy varputurvekangasta ja isovarpuista räme- ja nevarämemuuttumaa. Ojitukset ovat lisänneet puuston kasvua jonkin verran myös ojittamattoman suoalueen reunaosissa. 5 Kuva 4. Saloistennevan avointa keskiosaa (ylävas.), länsiosan rämettä jolla esiintyy suopunakämmekkää (yläoik.) sekä länsiosaa (alavas.). Suopunakämmekkää esiintyy alueella (aaltoviiva).
8 Suoalueen keskiosassa esiintyy avointa ja karua lyhytkorsinevarämettä (OlLkR), jolla mättäät ovat rahkarämettä ja harvat männyt matalakasvuisia (< 1 m). Vähäpuustoista lyhytkorsirämettä ympäröi karu jouhisaravaltainen sararäme (OlSR), jolla männyt ovat jo jonkin verran kookkaampia. Ojittamattoman suoalueen reunaosissa esiintyy myös melko tiheäpuustoistakin lyhytkorsirämettä (OlLkR) ja tupasvillarämettä (TR). Saloistennevan nevarämeluontotyypeillä esiintyy mm. harvakseltaan pullosaraa sekä hieman rimpipintaakin ilmentävää raatetta ja leväkköä, rämemättäillä mm. variksenmarjaa, suokukkaa, hillaa, vaivaiskoivua, valko- ja harmaaporonjäkälää sekä seinäsammaltakin. Saloistennevan länsi- ja lounaisosassa esiintyy puustoisempaa isovarpuista rämettä, jolla esiintyy jossain määrin nevapintaa ja mm. järvikortetta sekä suopunakämmekkää. Aivan länsiosaa, kankaiden väliin, sijoittuu pienialaisesti märkää ja mättäistä sarakorpea, jolla esiintyy myös mesotrofiaan viittaavaa kasvillisuutta (Ol-MeSK). Kohteella esiintyy mm. vähäkeskiravinteisten sammalten (sara-, vajo-, kalvakka- ja varvikkorahkasammal, kalvaskuirisammal) lisäksi myös keski-runsasravinteisia sammallajeja (keräpäärahkasammal, hetesirppisammal), sekä siniheinää, hieman tähtisaraa ja äimäsaraa, pullosaraa, pajuja ja koivua. Luontotyyppien uhanalaistarkastelussa sarakorvet, lyhytkorsirämeet ja sararämeet on luokiteltu alueellisesti vaarantuneiksi (VU) luontotyypeiksi ja tupasvilla- sekä isovarpurämeet silmälläpidettäviksi (NT) luontotyypeiksi. Alueen länsiosassa esiintyy vaarantunutta (VU) suopunakämmekkää Kursunneva Hankealueen eteläosassa sijaitsee pääosin ojittamaton ja luonnontilainen Kursunneva. Ojituksia esiintyy vain vähäisessä määrin suon reuna-alueilla. Kursunnevalle sijoittuu Kursunjärvi, jota ympäröi pääosin avoin ja märkä neva. Kursunjärven ja sen eteläpuolisen Läntinen lammen välillä tapahtuu vedenvirtausta. Kursunjärveen rajautuu avointa ja märkää luhtanevaa (LuN), jolla esiintyy mm. suovalkkua, runsaasti raatetta, rimpivesihernettä, luhtakuusiota, vehkaa, kurjenjalkaa sekä järvikortetta. Kursunjärven rannalla esiintyy ulpukkaa. Sammalista Kursunjärven eteläpuolella esiintyy mm. aapa- ja vajorahkasammalta sekä nevasirppisammalta. Luhtanevan lisäksi Kursunnevan eteläosassa esiintyy mm. märkää, keskiravinteisuuttakin ilmentävää rimpinevaa (luht. Ol-MeRiN) sekä rimpistä saranevaa (ri OlSN). Luhtaisella rimpinevalla esiintyy mm. runsaasti raatetta, järvikortetta sekä kurjenjalkaa, vehkaa, jouhivihvilää, luhtavillaa ja harvakseltaan pohjanpajua. Saranevalla vaihtelee rimpi- ja välipinta. Jouhisara esiintyy yleisenä, mättäillä esiintyy suovarpuja kuten suokukkaa, rimpipinnalla rimpivesihernettä ja sammallajistossa mm. kalvaskuirisammal, vajo- ja kalvakkarahkasammal. Suokohteella tavattiin myös hapra- ja rämerahkasammalta. Nevan länsipuolella esiintyy karua lyhytkortisen nevan ja rämemättäiden mosaiikkia (OlLkR). Isovarpurämeisillä mättäillä esiintyy harvakseltaan mäntyä ja koivua. Lajistossa esiintyy suovarpuja kuten vaiveroa, suokukkaa, vaivaiskoivua, karpaloa sekä hillaa, muta- ja rahkasaraa, pyöreä- ja pitkälehtikihokkia, järvikortetta, luhta- ja tupasvillaa, leväkköä ja raatetta sekä satunnaisesti kurjenjalkaakin. Pirttisaaren tuoreen kankaan (VMT) kuusikon reunan vaihtumisvyöhykkeellä esiintyy melko kapealti korpisuutta sekä edempänä tupasvillarämettä (TR), jolla kasvaa harvakseltaan mäntyä ja koivua. Kursunjärvestä laskee vesiä Kursunkankaan pohjoispuoliseen puroon. Kursunjärven pohjoispuolelle sijoittuukin märkää melko avointa luhtaa, jolla esiintyy harvakseltaan matalakasvuista koivua. Purossa esiintyy mm. lummetta ja ulpukkaa. Luhdan lajistoon sisältyy myös suoputki, terttualpi, mesiangervo, kurjenjalka ja pohjanpaju. Kursunnevasta itään, Pirttisaaren pohjoispuolella, suo jatkuu rimpi- ja saranevana (OlRiN-OlSN), sekä edelleen itään karuna ja avoimena lyhytkorsirämeenä (OlLkR), jolla esiintyy harvassa matalia mäntyjä, runsaasti matalaa suovarpua (vaivaiskoivu, suokukka, variksenmarja, suopursu, juolukka, vaivero), hillaa sekä karun nevapinnan lajistoa (kuten tupasvilla, muta- ja rahkasara). 6
9 7 Kuva 5. Kursunjärven länsipuolista nevarämettä (ylävas.) sekä eteläpuolen luhtaista nevaa, taustalla Pirttisaaren kangas (yläoik.). Kursunjärvestä laskee pohjoiskoilliseen vesiä, ja alueelle sijoittuu luhtaa (alavas.). Kursunnevan eteläosa ilmakuvassa (alaoik.). Luhtanevalla suovalkun esiintymisalue (aaltoviiva).
10 Kursunnevasta kaakkoon, Pirttisaaren ja korpisen pienen saarekkeen välitse, johtaa suojuotti, jolla esiintyy lähinnä oligotrofisen kasvillisuuden suursaraista nevarämettä ja nevakorpeakin (OlSR, OlSK). Sararäme on melko avointa, puuston lisääntyessä juotilla edettäessä kaakkoon sarakorvelle (koivu, kuusi, myös mänty). Suursarat ovat pääosin jouhisaraa ja korvessa pullosaraa. Juotin ja pienen suoalueen väliin sijoittuu kapeahko isovarpurämeen (VIR) kuvio. Juotti yhdistää Kursunnevan Pirttisaari Rajalehdon eteläpuoliseen vähäpuustoiseen suoalueeseen. Pienehkö suoalue on säilynyt lähes ojittamattomana, ja sillä esiintyykin luonnontilaisen kaltaisia luontotyyppejä. Kohteen eteläosassa esiintyy variksenmarjarahkarämettä (VaRaR) ja karua sararämettä (OlSR), ja pohjoisosassa myös karua rimpinevaa (OlRiN) sekä lyhytkorsirämettä (OlLkR). Kursunnevan kuivemmassa pohjoisosassa esiintyy eteläosaa kuivempaa isovarpurämettä (VIR) sekä tupasvillarämettä (TR). Pohjoisosan suoalueelle sijoittuu kuivahkon kankaan (EVT) metsäsaarekkeita, joista lounaispuoleinen saareke voi täyttää metsälain kriteerit ojittamattomalle suolle sijoittuvan kangasmetsäsaarekkeen metsälakikohteesta (suoalue voidaan luokitella metsälaissa tarkoitetuksi ojittamattomaksi suoksi ilmakuvissa näkyvistä reuna-alueiden ojituksista huolimatta, sillä ojituksilla ei ole ollut huomattavaa vaikutusta suokokonaisuuteen). Koillinen kangasmetsäsaareke sijoittuu melko lähelle kankaan reunaa, mutta voidaan luokitella muuksi arvokkaaksi elinympäristökohteeksi. Luontotyyppien uhanalaistarkastelussa saranevat, sararämeet, sarakorvet ja lyhytkorsirämeet on luokiteltu alueellisesti vaarantuneiksi (VU) luontotyypeiksi ja luhtanevat, rimpinevat, isovarpurämeet ja tupasvillarämeet silmälläpidettäviksi (NT) luontotyypeiksi. Kursunjärven etelärannalla esiintyvä suovalkku on silmälläpidettävä (NT), alueellisesti uhanalainen (RT) sekä rauhoitettu laji. Ojittamaton Kursunneva on kokonaisuudessaan arvokas suoalue muuten hyvin ojitetulla hankealueella. Pohjoisosaan sijoittuu kaksi kangasmetsäsaareketta, joista toinen voi täyttää metsälain kriteerit ojittamattomalle suolle sijoittuvan kangasmetsäsaarekkeen metsälakikohteesta, ja toinen on muu arvokas elinympäristökohde. 8
11 9 Kuva 6. Kursunnevan pohjoisosa ilmakuvassa (yllä). Kursunjärvestä itään laskevan puron pohjoispuolista karua ja avointa nevarämettä (alavas.), pohjoisosan tupasvillarämettä ja kangassaareke (alaoik.) Valkeisnevan länsipuoliset pikkusuot Kippakengänneva ja nimetön suo Kippakengänneva ja sekä etelä-kaakkoispuoleinen nimetön suo ovat avoimia ja karuja soita.
12 10 Kuva 7a. Kippakengänneva (yllä) ja nimetön suo (alla). Nimettömän suon reunakankaalla esiintyy valkolehdokki (aaltoviiva).
13 11 Kuva 7b. Kippakengänneva (vas.) ja nimetön suo (kuvat oik.). Kippakengännevan länsi-lounaispuoli on ojitettua ja turvekankaaksikin muuttunutta, mutta ojittamaton osa on säilynyt pääosin luonnontilaisen kaltaisena. Luonnontilaisen kaltaisen suoalueen reuna-alueilla esiintyy isovarpurämettä (IR, VIR) ja rahkarämettä (RaR). Keskiosan avoimella ja karulla yhdistelmätyypin lyhytkorsirämeellä (OlLkR) esiintyy harvassa matalia mäntyjä, rahkaisuutta sekä paikoin ruoppa- ja rimpipintaa. Lajistossa tavataan mm. tupasvilla ja tupasluikka sekä rimpipinnoilla mutasara, valkopiirtoheinä, raate ja leväkkö. Keskiosissa esiintyy lisäksi karua rahkasammalvaltaista rimpinevaa (OlSphRiN), jolla kasvaa runsaasti leväkköä. Kippakengännevaan rajautuvat kuivat (ECT) kangasalueet on pääasiassa hakattu, ja pohjoispuolisen kankaan reunaan on kaivettu oja. Nimetön suo on ojittamaton ja luonnontilainen lukuun ottamatta kahta suon reunalle ulottuvaa ojaa kohteen etelä- ja kaakkoisosissa. Kohteella kulkee koillis-lounaissuuntaisesti märkä ja karu rimpinevan (OlRiN) suojuotti, jolla esiintyy jonkin verran ruoppapintaa sekä lajistossa mm. valkopiirtoheinä, leväkko, mutasara, tupasluikka ja sammalista vajorahkasammal ja kalvakkarahkasammal. Märän juotin lounaispuolella esiintyy harvamäntyisten rämejuottien ja jouhisaraisten rimpipintojen mosaiikkia (OlRiNR). Kohteella esiintyy myös lyhytkorsinevaa (OlLkN) jolla esiintyy myös rimpiä sekä rahkarämemättäitä, rahkaista lyhytkorsirämettä (rahk. OlLkR) sekä reuna-alueilla vähäpuustoista variksenmarjarahkarämettä (VaRaR) ja isovarpuista rämettä (IR). Rämeillä esiintyy matalakasvuista mäntyä, jonkin verran kelopuita, suokukkaa, vaivaiskoivua ja tupasvillarämeisyyttä (TR). Suoalueelle sijoittuu kapeita kuivan kankaan (ECT) kannaksia, joilla
14 esiintyy myös karukkokankaan piirteitä. Kannaksilla kasvaa tiheää, melko matalakasvuista mäntyä, poronjäkäliä sekä hirvenjäkälää ja kanervaa. Kannaksille sijoittuu polkuja. Luontotyyppien uhanalaistarkastelussa lyhytkorsirämeet ja saranevat on luokiteltu alueellisesti vaarantuneiksi (VU) luontotyypeiksi, minkä lisäksi rimpinevat, rimpinevarämeet, tupasvillarämeet sekä isovarpurämeet luokitellaan silmälläpidettäviksi (NT). Rahkarämeet ovat elinvoimaisia (LC) koko maassa. Kohteella esiintyy harvapuustoista suota, joka voidaan lukea muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Nimettömän nevan länsipuolisella kankaalla esiintyy valkolehdokkia, joka on rauhoitettu laji Kursunkankaan pohjoispuolisen puron varsi ja Sahaojan varsi Kursunkankaan pohjoispuolisessa puronvarren länsiosassa esiintyy luonnontilaista rehevää, märkää ja luhtaista ruoho- ja heinäkorpea (luht. RhHK). Puron varren paikoin hyvin ryteikköisessä puu- ja pensaskerroksessa esiintyy tervaleppää, harmaaleppää, koivua, pihlajaa, haapaa, kuusta, katajaa sekä runsaasti kookastakin pajua (mm. kiiltopaju, tuhkapaju). Puron lähiympäristö on erityisesti länsipäässä lähellä Kursunnevaa erittäin märkää vesi- ja mätäspintojen mosaiikkia. Puron vaikutusalueella esiintyy mm. runsaana vehka, rentukka, terttualpi, raate, suoputki, mesiangervo, kurjenjalka, korpi- ja suo-orvokki, metsäkorte, metsäalvejuuri, myös käenkaalta ja kultapiiskua esiintyy, karhunputkea, metsäkurjenpolvea, luhtavuohennokkaa, sudenmarjaa, kastikoita paikoin vallitsevana, saroista mm. harmaasara sekä sammalista oka- ja haprarahkasammal, palmusammal, ruusukesammal sekä muita korpien aitosammalia (Mniaceae). Mättäillä esiintyy tavanomaisia metsäsammalia sekä varpuja, ja paikoin puronvarressa esiintyy pienialaisesti myös metsäkortekorpimaisuutta (MkK). Osin puro virtaa myös tuoreen kankaan kuusikossa tai heinäisessä ja kuivemmassa koivikossa (osalla koivikosta toteutettu hakkuita sekä ojituksia, sijoittuen puron pohjoispuolelle suunnitellun tiereitin tuntumaan). Itäpäässään, ennen Sahaojaa, puro haarautuu useiksi (kausikuiviksi) uomiksi. Puronvarren länsi- ja keskiosan korpisilla luontotyypeillä esiintyy useita hentosaran esiintymiä, sekä itäosassa yksi kurjenmiekan esiintymä. Rehevä puronvarren korpi rajautuu lähinnä tuoreen kankaan kuusikkoon, ja rajavyöhykkeellä esiintyy karumpaa kangaskorpea. Puron länsiosan välittömän lähiympäristön luhtainen korpi on pääosin luonnontilaista, ja se voi täyttää metsälain mukaiset rehevän korven metsälakikohteen kriteerit, sekä puronvarren välittömän lähiympäristön metsälakikohteen kriteerit. Ruoho- ja heinäkorven on luontotyyppinä luokiteltu alueellisesti erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi. Hentosara on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Kurjenmiekka on rauhoitettu Oulun ja Lapin lääneissä. Sahaojan varressa esiintyy mm. märkää ja luhtaista korpea, jolla esiintyy vähä- ja keskiraveinteisuudesta kertovaa sammallajistoa, kuten kiiltolehväsammalta, hapra- ja rämerahkasammalta sekä kalvaskuirisammalta. Puu- ja pensaskerroksessa vallitsee koivu ja pajut. Verrattuna Kursunkankaan pohjoispuolisen puronvarren korpeen, Sahaojan korpisen puronvarren lajistossa tavataan myös lehtovirmajuurta. Puro virtaa osin myös tuoreella kankaalla. Sahaojan varren välitön lähiympäristö on joiltakin osin säilynyt luonnontilaisen kaltaisena (Kursunkankaan itäja kaakkoispuolella), mutta joiltakin osin puronvarren luonnontilaisuus on huonontunut ympäröivistä hakkuista johtuen Kursunkankaasta koilliseen). Puron varteen on näilläkin kohdin jätetty jonkin verran puustoa. Sahaojan varren välitön lähiympäristö voi joiltakin osin täyttää metsälain puronvarren lähiympäristön metsälakikohteelle asetetut kriteerit. 12
15 13 Kuva 8. Kursunkankaan pohjoispuolisen puron (yllä vas. ja keskellä) sekä Sahaojan (yläoik.) vartta. Puronvarsi sekä Sahaoja ilmakuvalla (rajaukset suuntaa-antavia ja osin leveämpiä näkyvyyden vuoksi). Puronvarressa esiintyy hentosaraa (musta aaltoviiva; läntinen ja keskimmäinen esiintymisalue) sekä kurjenmiekkaa (musta aaltoviiva; itäinen alue) Muut kohteet Siliänkivenneva, joka sijaitsee Kursunnevan länsipuolella, on pitkänomainen rämesuoalue, jonka läpi kulkee tie (ks. kuva 1). Kohteella esiintyy vähäpuustoista variksenmarjarahkarämettä (VaRaR) jolla
16 esiintyy melko paljon pystykeloja. Reuna-alueilla räme muuttuu vähäpuustoiseksi isovarpurämeeksi, jolla esiintyy mm. mm. suopursu, vaivero, suokukka ja tupasvilla. Siliänkivennevan pohjoispuolella Saunasaaren kangasalueeseen rajautuu pienehkö isovarpurämekohde (VIR), jonka keskelle sijoittuu pieni suovarpuinen kangassaareke (ks. kuva 1). 14 Kuva 9. Siliänkivennevan vähäpuustoista rämettä (ylävas.) ja Saunasaaren kankaaseen rajautuvaa rämettä (yläoik.). Näkymä Valkeisnevalla (alavas.). Arvokas ja luonnontilaisen kaltainen Valkeisnevan suoalue on merkitty Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa merkinnällä SL-1 (ks. kuva 1). Hankesuunnitelmissa on huomioitu 500 m suojavyöhyke Valkeisnevan ja lähimpien voimaloiden välillä. Valkeisnevan länsireunalla esiintyy rämeisiä neva- ja nevarämeluontotyyppejä. Ravinteisuus vaihtelee karusta rahkasammalvaltaisuudesta paikallisesti meso-eutrofiaakin ilmentävään lajistoon, kuten kultasammal ja heterahkasammal. Valkeisnevan reunalla esiintyy mm. suopunakämmekkää (VU), suovalkkua (NT, RT, rauhoitettu) ja rimpivihvilää (alueellisesti uhanalainen, RT). 2.3 Arvokohteet Selvityksissä havaitut arvokohteet on esitetty kohdekuvauksissa edellä sekä kootusti YVAselostuksessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen (päivätty ) mukaan suunnittelualueen kaakkoispuolisella Vaippanevan Natura-alueella esiintyy kiiltosirppisammalta
17 (Hamatocaulis vernicosus), hetekinnassammalta (Scapania paludosa) sekä sammalpiennarsientä (Agrocybe elatella). Suunnittelualueen pohjoispuolella on pihapiiri, jolla esiintyy pohjannoidanlukkoa (Botrychium boreale). Suovalkun aikaisemmin tiedossa ollut esiintymä sijaitsee hankealueen pohjoispuolella Latvalammen avoimella rantanevalla. Tietojen perusteella Saloistennevalla on tavattu kaitakämmekkää vuonna
18 3. VOIMALOIDEN SIJAINTIPAIKAT Voimaloiden lopullisten sijaintien selvittyä voimalapaikoilla sekä suunnitelluilla kulkureiteillä toteutettiin maastoselvityksiä Ajankohta sijoittui suositellun kasvillisuusselvityskauden (heinä-elokuu) ulkopuolelle, mikä on voinut vaikuttaa joidenkin lajien havaitsemiseen ja tunnistettavuuteen. Voimalapaikat sijoittuvat kuitenkin pääasiassa sellaisille alueille, että myöhäisellä ajankohdalla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta selvitysten lopputulokseen. Voimaloiden sijaintipaikat on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvateksteissä on lyhyesti kuvattu sijaintipaikan aluetta sekä kuvattu voimalapaikalle johtavaa tielinjausta. Luonnontilaisille tai luonnontilaisen kaltaisille luontotyypeille on ilmoitettu alueelliset uhanalaisluokitukset. 16 Kuva 10. Voimalapaikka 1 (VE1 ja VE2) sijoittuu kahden tien ja hakkuuaukean väliin sijoittuvalle kapealle sekapuustoiselle kankaalle. Voimalapaikalle johtaa olemassa oleva tie.
19 17 Kuva 11. Voimalapaikka 2 (VE1 ja VE2) sijoittuu ojitetun turvekankaan ja kuusivaltaisen tuoreen (VMT) kankaan rajavyöhykkeelle. Voimalapaikalle johtaa kunnostettavaa metsätietä, uusi tielinjaus sijoittuu turvekankaalle. Kuva 12. Voimalapaikka 3 (VE1 ja VE2) sijoittuu sekapuustoiselle hakkuualueelle. Voimalalle johtaa uusi tielinjaus, joka sivuaa Siliänkivennevan luonnontilaisen kaltaista vähäpuustoista isovarpurahkarämettä, sijoittuen kuitenkin lähes kokonaan kankaan mäntytaimikolle ja hakkuualueelle.
20 18 Kuva 13. Voimalapaikka 4 (VE1 ja VE2) sijoittuu hakkuuaukean ja kuusitaimikon rajalle. Voimalapaikalle johtaa uusi tielinjaus hakkuuaukealla. Kuva 14. Voimalapaikka 5 (VE1 ja VE2) sijoittuu kapealle sekapuustoiselle kangaskaistaleelle tien ja Kursunnevan väliin. Voimalapaikalle johtaa olemassa oleva tie.
21 19 Kuva 15. Voimalapaikka 6 (VE1 ja VE2) sijoittuu Pirttisaaren edustalle, avoimelle ja rimpiselle saranevalle (alueellisesti vaarantunut luontotyyppi) Kursunnevan luonnontilaisen kaltaisella suokokonaisuudella, välittömässä lähiympäristössä myös luhtaista rimpinevaa sekä tupasvillarämettä (alueellisesti silmälläpidettäviä luontotyyppejä). Tielinjaus kulkee Kursunnevan eteläosan halki lyhytkorsirämeellä (alueellisesti vaarantunut luontotyyppi) ja saranevalla. Kuva 16. Voimalapaikka 7 (VE1 ja VE2)sijoittuu Pirttisaari Rajalehdon eteläpuoleisen pienehkön, pääosin ojittamattoman vähäpuustoisen suoalueen lyhytkorsinevan (alueellisesti vaarantunut luontotyyppi) ja avoimen rimpinevan vaihettumisvyöhykkeelle (silmälläpidettävä luontotyyppi). Tielinjaus kulkee Pirttisaaren reunalla tupasvillarämeellä, isovarpurämeellä (alueellisesti silmälläpidettäviä luontotyyppejä), sekä sararämeen ja sarakorven reunassa (vaarantuneita luontotyyppejä).
22 20 Kuva 17. Voimalapaikka 8 (VE1 ja VE2) sijoittuu Saloistennevan ojitetun turvekankaan ja ojittamattoman lyhytkorsirämeen väliselle isovarpuiselle rämemuuttumalle. Tielinjaus kulkee varputurvekankaalla, läpäisten varttuneen tuoreen kankaan (p.mt) kuusikon Saloistennevan kaakkoispuolella. Kuva 18. Voimalapaikka 9 (VE1 ja VE2) sijoittuu varputurvekankaalle. Tielinjaus kulkee turvekankaalla.
23 21 Kuva 19. Voimalapaikka 10 (VE1 ja VE2) sijoittuu kankaalle hakkuuaukean läheisyyteen. Tielinjaus kulkee pääosin hakkuuaukealla. Kuva 20. Voimalapaikka 11 (VE1 ja VE2) sijoittuu mäntytaimikkoon. Tiereitti sijoittuu mäntytaimikkoon.
24 22 Kuva 21. Voimalapaikka 12 (VE1 ja VE2) sijoittuu kuivahkolle (EVT) havupuuvaltaiselle kankaalle (vas.), harvaa taimikkoa kasvavan hakkuuaukean läheisyyteen (oik.). Tiereitti voimalapaikalle sijoittuu Kursunnevan pohjoisosan varsinaiselle isovarpurämeelle ja tupasvillarämeelle (alueellisesti silmälläpidettäviä luontotyyppejä) sekä Kursunkankaan pohjoispuoleiselle kankaalle, joka on osaksi hakattua. Kuva 22. Voimalapaikka 13 (VE1 ja VE2) sijoittuu kankaan avohakkuuaukealle (vas.). Tie voimalapaikalta 12 jatkuu ylittäen Kursunkankaan pohjoispuolitse virtaavan puron (kangasalueiden väliin sijoittuu ojitettua koivikkoa jolla on metsätalouskäytön jälkiä sekä hieman soistunutta tuoretta kangasta Kursunkankaan reuna-alueella), Kursunkankaan tuoreella kankaalla sekä sen eteläpuolisilla hakkuu- ja taimikkoalueilla. Sahaojan läheisyydessä tielinjaus kulkee vähän matkaa puronvarren koivikossa, jolla on tehty hakkuita ja ojituksia.
25 23 Kuva 23. Voimalapaikka 14 (VE1 ja VE2) sijoittuu Saloistennevan luoteispuoliselle turvekankaalle. Tiereitti voimalalta 21 (vain VE1) jatkuu ojittamattomalla Saloistennevan länsiosalla, reitille sijoittuu vaarantuneen suopunakämmekän esiintymä. Kuva 24. Voimalapaikka 15 (VE1 ja VE2) sijoittuu tien vierustan kapean kankaan reunan ja variksenmarjarahkarämeen välimaastoon. Tielinjaus sijoittuu pääosin kapealle kankaalle.
26 24 Kuva 25. Voimalapaikka 16 (VE1 ja VE2) sijoittuu kuivan kankaan hakkuuaukealle. Tielinjaus kulkee kuivalla kankaalla sekä hakkuuaukealla. Kuva 26. Voimalapaikka 17 (VE1 ja VE2) sijoittuu ojitetulle varputurvekankaalle. Voimalapaikalle johtaa perusparannettava metsätie (tie yhdessä kohdassa poikki), uusi tielinjaus sijoittuu turvekankaalle.
27 25 Kuva 27. Voimalapaikka 18 (VE1 ja VE2) kuivahkolla mäntykankaalla mäntytaimikon läheisyydessä. Tielinjaus kulkee kuivahkolla mäntykankaalla, tuoreen kankaan kuusikossa sekä hakkuualueilla/taimikoissa, osaksi metsätieuralla. Kuva 28. Voimalapaikka 19 (VE1 ja VE2) sijoittuu Sahaojan pohjoispuoliselle kiviselle kuivahkolle kankaalle. Tiereitti kulkee parannettavalla metsätiepohjalla, uusi tie kuivahkolla kankaalla.
28 26 Kuva 29. Voimalapaikka 20 (VE1 ja VE2) sijoittuu tien ja hakkuuaukean välimaastoon, ojitetulle rämeiselle kangasreunukselle. Voimalapaikalle johtaa olemassa oleva tie. Kuva 30. Voimalapaikka 21 (VE1) sijoittuu Saloistennevan länsipuolelle, suurelta osin ojitettujen turvekankaiden ympäröimälle kiviselle sekapuustoiselle tuoreelle kankaalle. Tielinjaus kulkee kuten voimalalle 8, jatkuen turvekankaan/rämemuuttuman reunaa voimalapaikalle.
29 27 Kuva 31. Voimalapaikka 22 (VE1) sijoittuu isovarpurämeen reunaan, jonka hakkuuaukeaan rajautuva reunus on ojitettu. Tielinjaus pääasiassa kankaan reunalla. Kuva 32. Voimalapaikka 23 (VE1) sijoittuu mäntyvaltaiselle kuivahkolle kankaalle. Tiereitti voimalapaikalle kulkee kunnostettavalla metsätiellä sekä mäntykankaalla.
30 28 Kuva 33. Voimalapaikka 24 (VE1) sijoittuu kiviselle taimikkoalueelle. Tielinjaus kulkee kuivahkolla mäntykankaalla, tuoreen kankaan kuusikossa, ojitetuilla ja muuttuneella suojuotilla sekä kivisellä matalaa mäntyä kasvavalla kuivahkolla kankaalla.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
Lisätiedot297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet
LisätiedotID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee noin 13 km
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotKARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä
LisätiedotLiite 17.1. Äkäsjokisuun kuviokohtaiset tiedot kuvio K luontotyyppi luonnontilaisuus puusto, lajit puusto, pituus erityistä, lajisto erityistä, muut kuvaus 1 k ralu 3 mä, ku, ko ML-kohde (rantaluhta) Muonionjoen
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotLOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 LOUHUN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2.2014 Laatija
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotKOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotIso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km
LisätiedotMÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2..2014 Laatija
LisätiedotUhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus
a b c d LIITE 8. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulipuistohankkeen alueen luontotyyppikuviot ja tarkemmat kuvaukset. Kuvio-nro Pvm Luontotyyppi Luonnontilaisuus Uhanalaisuus PS/S Puusto, lajit Suojeluarvo Kuvaus
LisätiedotLoutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7041 Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon ja Valtimon rajalla, reilu 7 km Hiisin
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
LisätiedotLÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotOULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Päivämäärä 9.12.2013 WPD FINLAND OY OULAISTEN TUULIVOIMA- PUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 9.12.2013 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotKuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015
Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015 Timo Pylvänäinen 20.8.2015 Kaupunkirakennepalvelut Jyväskylän kaupunki Vispiläjokea osa-alue kahden lounaiskulmassa Johdanto Kuohun alueelle ollaan tekemässä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Lummeneva sijaitsee 24 km kaakkoon Pyhännän keskustasta rajoittuen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee noin 25 km kaakkoon Pyhännän keskustasta.
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN
Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 19.11.2012 Viite 82136257 PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN UUKUNIEMEN
LisätiedotSuokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen
Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotKANGASTUULEN TUULIVOIMAHANKKEEN PERUSTILASELVITYKSET, SIIKAJOKI
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20529 KANGASTUULI OY KANGASTUULEN TUULIVOIMAHANKKEEN PERUSTILASELVITYKSET, SIIKAJOKI KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYKSET 2012 2014 Kangastuuli Oy ii KANGASTUULI OY KANGASTUULEN
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotLiite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset
Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita
LisätiedotSABA TUULI OY AB KORKEAMAAN TUULIPUISTON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 Viite 1510005264 SABA TUULI OY AB KORKEAMAAN TUULIPUISTON LUONTOSELVITYS SABA TUULI OY AB KORKEAMAAN TUULIPUISTON LUONTOSELVITYS
LisätiedotTEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013
Vastaanottaja: EPV Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 13.11.2013 TEUVAN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET 2011 JA 2013 TEUVAN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 13/11/2013 Laatija
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Konttisuon täydentävä kasvillisuusselvitys Pudasjärvi
14.9.2010 Vapo Oy Konttisuon täydentävä kasvillisuusselvitys Pudasjärvi Vapo Oy, Konttisuon täydentävä kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suotyypit 2
LisätiedotPäivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KORVILAN KAIVOSPIIRIN LAAJENNUKSEN KASVILLISUUSSELVITYS ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLiite 3. Luontotyyppien kuvaukset.
Liite 3 1/14 Liite 3. Luontotyyppien kuvaukset. Kuvionro Pvm. Ilmakuvatulkinta Osa-alue nro Luontotyyppi Kehitysvaihe Maanmuokkaus Luonnontilaisuus Puusto Suojeluarvo Uhanalaisuus, Suomi Kuvaus 1,0 19.08.2010
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotKeski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen
Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005
MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7001 Lakkasuo-Kaakurisuo, Kajaani, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7001 Lakkasuo-Kaakurisuo, Kajaani, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Kajaanin kaupungin lounaisosassa, pari kilometriä etelään
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16USP0114 8.1.2015. INARIN KUNTA Ivalon alueen yleiskaavan täydentävä luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 16USP0114 8.1.2015 INARIN KUNTA Ivalon alueen yleiskaavan täydentävä luontoselvitys Inarin kunta Ivalon alueen yleiskaava, täydentävä luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MAASTOTÖIDEN
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
LisätiedotAURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Kajaanin eteläosassa, noin 22 km etelään Kajaanin
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala
24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS
LisätiedotKASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi
KASVILLISUUSSELVITYS 16X170594 5.12.2013 VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
Lisätiedot