Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta 18/ /2016 Maakuntahallitus Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta maantielain (503/2005) muuttamiseksi. Lausunnoilla oleva esitysluonnos on virkamiesesitys. Lausunnonantajia pyydetään erityisesti: kiinnittämään huomiota tienpidon järjestämisen ja ohjauksen toteutustapaan, arvioimaan esitettyä valtakunnallista ja maakunnallista lii ken ne jär jes tel mä suun nit te lu ko ko naisuut ta, arvioimaan maakuntien ja valtion välistä yhteistyötä, sekä tarkastelemaan eri toimijoiden roolia näissä edellä mainituissa kokonaisuuksissa. Esityksen tavoitteena on maakuntauudistuksen täytäntöön paneminen maakuntalain 6 :n 1 momen tin 14 kohtaan sisältyvien liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävänalojen osalta. Esityksen kes kei se nä tavoitteena on lisäksi varmistaa maantieverkon valtakunnallinen yhtenäisyys sekä maan tei den riittävä palvelutaso joka puolella maata. Esityksellä selkeytettäisiin valtion ja maa kunnan välistä toimivaltajakoa liikenne- ja tienpitotehtävissä. Esityksellä siirrettäisiin lisäksi eräitä tehtäviä maakuntauudistuksen yhteydessä lakkaavista elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikennevirastoon. Valtio toimisi edelleen maanteiden omis taja na, ja tienpidon rahoitus toteutettaisiin erillisrahoituksena.maakunnat eivät voi käyttää yleis kat teellis ta rahoitusta tienpitoon. Esityksessä maantielain nimikettä ehdotetaan muutettavaksi laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteis tä sekä soveltamisalaa vastaavasti laajennettavaksi. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi val takun nal lis ta ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat uudet sään nök set ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevat nykyistä täs mäl li sem mät säännökset. Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset maakuntauudistuksen edellyttämäksi uu dek si sääntelyksi koskien maanteiden tiepidon järjestämistä maakuntien ja valtion yhteistyönä se kä tähän liittyvistä ohjaus-, sopimus- ja muista järjestelyistä. Maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoitus ja kohdentuminen eriteltäisiin maa kun nittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja olosuhteisiin perustuen. Liikennevirasto koh den taa rahoituksen jokaiselle maakunnalle ja tekee rahoitusvaraukset tienpidon yhteistyöalueen käyt töön sopimuksen perusteella. Liikennevirasto varaa osan rahoituksesta perusväylänpidon ta lous ar viomää rä ra has ta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkil li siin ja ennakoimattomiin korjaustarpeisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaisi pitkän aikavälin valtakunnallisen lii ken ne jär jes tel mä suun ni telman valmistelusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtakunnallinen lii ken ne jär jes tel mä suun nitel ma ohjaisi valtion ja maakuntien välisiä menettelyitä ja neuvotteluja sekä vaikuttaisi pal ve lu ta son määrittelyyn ja maakunnissa tehtävään suunnitteluun. Suunnitelmaan olisi myös si säl ly tet tä vä liikennejärjestelmän rahoitus- ja toimenpideohjelma vuodeksi, joka tulisi tar kis taa kunkin hallituskauden alussa osana muuta liikennepoliittista strategia- ja suunnittelutyötä. Viranomaisten tehtävien jako esityksen mukaan on: Maakuntien tehtäviksi esitetään Tienpidon yhteistyöalueista sopiminen. Yhteistyöalueita saa olla enintään yhdeksän ja niis tä sovitaan maakuntien välisellä yhteistyösopimuksella. Alueellinen tienpito yhteistyössä tienpidon yhteistyöalueen kanssa Tiepidon ja liikenteen suunnitelman laadinta. Nelivuotinen suunnitelma, jota tarkistetaan vuo-

2 sit tain. Suunnitelma laaditaan yhteistyöalueella siten kuin yhteistyösopimuksessa so vi taan. Suunnitelman hyväksyy maakunta, jota suunnitelma koskee. Tienpidon sopimus tehdään Liikenneviraston ja tiepidon yhteistyöalueen kesken. Yh teis työalu eel ta osallistutaan neuvotteluihin siten, kuin yhteistyösopimuksessa on sovittu. Suunnittelukohteista päättäminen Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen (yksin tai yhdessä useamman kans sa) ja vuorovaikutus laadinnassa Osallistuminen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen ja vaikutustenarviointi ker ran valtuustokaudessa ja tarvittaessa suunnitelman korjaaminen Tiedon tuottaminen maantieverkon tilasta, asiakastarpeista, ja muista maakunnan toi min taym pä ris töä koskevista asioista ja toimitettava ne Liikennevirastolle Parantamishankkeiden jälkiarviointi ja seuranta yhdessä liikenneviraston kanssa. Tienpidon yhteistyöalueen tehtäviksi esitetään Toimialueensa tienpidon järjestämisestä vastaaminen Tienpidon sopimuksen valmistelu Liikenneviraston kanssa Tie- ja yleissuunnitelmien hankearvioinnin laadinta Tie- ja yleissuunnitelmien laadinta Liikenneviraston (tienpitäjä) tehtäviksi esitetään Maanteiden tieverkon omistajan tehtävät ja tienpidon valtakunnalliset tehtävät Ohjaa maakuntien tienpitoa ja tienpidon rahoituksen käyttöä Merkittävien hankkeiden toteutus ELY- keskuksista siirtyvät valtakunnalliset tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriön tehtäviksi esitetään Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta (sis vuotinen lii ken ne jär jestel män rahoitus- ja toimenpideohjelma) Päättää valtakunnallisesti merkittävästä runkoverkosta sekä valta- ja kantatieverkosta, Hallituksen esitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=6142 Valmistelija: kehittämispäällikkö Marko Tanttu, , Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus antaa alla olevan lausunnon hallituksen esityksestä. Yleiset huomiot esityksestä Etelä-Savon maakuntahallitus pitää esitettyä uudistusta lähtökohdiltaan oikeansuuntaisena, mut ta haluaa tuoda esille seuraavat näkökulmat ja epäkohdat, joihin syytä paneutua jat ko val mis te lus sa. Esitys on joiltakin osin maakuntauudistuksen ja hallitusohjelman vastainen. Ensinnäkin la kiesi tys rajoittaa maakuntien itsehallintoa mm. rajoittamalla maakuntien vapautta sopia yh teis työalueis ta. Toiseksi esityksen mukainen toimintamalli, joka perustuu pitkälti viranomaisten vä li siin sopimuksiin, mikä todennäköisesti lisää byrokratiaa ja normistoja kuin vähentää niitä. Kol man nek si esityksen mukainen toimintamalli lisää julkisen sektorin henkilöstötarvetta, koska maa kun tiin joudutaan palkkaamaan lisää henkilöitä hoitamaan lakiesityksen mukaisia tehtäviä. Maakuntien välinen tienpidon yhteistyösopimus tulee olemaan keskeinen asiakirja esityksen mu kaises sa toimintamallissa. Yhteistyösopimuksessa sovittavia asioita ovat ainakin pykälissä 15 i, 15 m ja 15 o mainitut seikat. Maakuntahallituksen näkemyksen mukaan yh teis työ so pi muk ses sa sovittavat asiat tulisi esittää kootusti, jotta kokonaisuus olisi helpommin hah mo tet ta vis sa. Maakuntauudistuksen myötä maakuntien liikennetehtävien määrä kasvaa merkittävästi. Maan tie lain

3 mukaisten tehtävien lisäksi maakunnat vastaavat yksityisavustuksien jakamisesta ja toi mi vat halutessaan myös joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina. Osa tehtävistä tullaan hoi ta maan maakuntien yhteistyöalueilla, mutta tehtävien hoitaminen edellyttää myös omia hen ki lö re surs se ja jokaisessa maakunnassa. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava, että kullakin maa kun nalla on käytettävissään riittävä osaaminen annettujen tehtävien hoitamiseksi. To den nä köi sin vaihtoehto on, että nykyinen ELY-henkilöstö siirtyy tulevien tienpidon vastuumaakuntien pal ve luk seen. Yhteistyöalueen muiden maakuntien henkilöstöresurssin turvaamiseksi on mah dol lis tet ta va myös resurssien jaettu käyttö yhteistyöalueen sisällä sekä yhteisten virkojen si joit tu mi nen myös muualle kuin vastuumaakuntaan. Maakunnissa tarvittavien uusien henkilöresurssien määrää ja niiden rahoitusta ei ole avattu esi tykses sä. Tähän ei ole kiinnittelyä riittävästi huomiota muussakaan maakuntauudistuksen val mis te lussa. Maakuntahallitus esittää, että maantielain uudistuksen vaikutukset maakuntien hen ki löstö- ja rahoitustarpeeseen otetaan mukaan syyskuussa 2017 käynnistyvään maa kun ta ta louden ja siihen liittyvien yhteistyöprosessien simulointiin. Maakuntahallitus pitää hyvänä, että tienpitäjä varaa osan perusväylänpidon määrärahasta koh dis tet ta vak si äkillisiin ja ennakoimattomiin korjaustarpeisiin. Maakunnat kilpailevat jatkossakin in ves toin neis ta ja pyrkivät luomaan investoinneille suotuisaa toimintaympäristöä. Lii kenne jär jes tel män toimivuus ja liikenneolosuhteet ovat avainasemassa tässä kohtaa. Esityksessä ei ole huo mioi tu miten yksittäinen maakunta tai yhteistyöalue voi varautua äkilliseen in ves tointi tar pee seen, esim. teollisen investoinnin edellyttämät liittymän parantamiset tai muut vastaavat toimen pi teet. Maakuntahallituksen näkemyksen mukaan esitetty suunnittelu- ja sopimusmallit voivat hei ken tää alueiden reagointikykyä nykyisestä. Lisäksi on olemassa riski, erityisesti edellä mainittujen äkillisten investointitarpeiden osalta, että yhteis työ alu een vastuumaakunta olisi muita maakuntia paremmassa asemassa suun nit te lu val miu den nostamisessa. Esityksen mukaan maakunnat päättävät suunnittelukohteista, mutta var si nai ses ta suunnittelusta vastaa tienpidon yhteistyöalue. Näin ollen yksittäinen maakunta, lukuun ot ta mat ta yhteistyöalueen vastuumaakuntaa, ei voisi suoraan laittaa toimeen tekemäänsä suun nit te lu pää tös tä. Lain jatkovalmistelussa on varmistettava maakunnille tasapuoliset mah dol li suu det suunnitelmien laatimiseen. Huomionne lain 1 lukuun Yleiset säännökset Esityksen mukaan tiepidolla tarkoitetaan myös maantien suunnittelua (3 ) ja suun nit te lu koh teis ta päättää maakunnan liikenneviranomainen (15 r ). Esityksen taloudellisten vaikutusten ar vioin nis sa on todettu, etteivät maakunnat voi käyttää yleiskatteellista rahoitusta tienpitoon. Ta lou del lis ten vaikutusten arvioinnissa esitetty näkemys maakuntien mahdollisuudesta käyttää yleis ka tet taan tiepitoon on myös ristiriidassa sekä maakunnallisen itsehallinnon ja la ki eh do tuk sen 10 kanssa. Lain 10 :n mukaan: Erityisestä syystä, kuten jos tienpidosta huolehditaan laa dul taan tai laajuudeltaan korkeampiluokkaisena kuin yleisen liikenteen tai tien ympäristöön so vit ta mi sen tarve edellyttää taikka jos jokin taho erityisesti hyötyy tehtävistä toimenpiteistä, tien pi tä jän lisäksi muutkin tahot voivat sopimuksen mukaisesti osallistua tienpidon kustannuksiin tai ot taa huolehtiakseen jostakin tienpitoon liittyvästä toimenpiteestä. Maakuntahallituksen nä ke myk sen mukaan maakunnat olisivat eri asemassa verrattuna muihin toimijoihin. Esitämme, että maa kun ta lain mukaisen aluekehitystehtävän nimissä ja aluekehityksen edistämiseksi maa kun nil le annetaan vähintäänkin mahdollisuus rahoittaa yleis- ja tiesuunnittelua yleiskatteellisesta rahoi tuk ses ta suunnitteluvalmiuden turvaamiseksi. Pykälässä 13 a esitetty maanteiden palvelutaso on sinällään oikean suuntainen lähestymistapa yhden mu kai sen ja ennakoitavan laatutason varmistamiseksi. Maakuntahallituksen näkemys on, et tä pykälässä esitetyt palvelutasot ovat hyvin tulkinnanvaraisia, joten käytännön tiepitoa varten tar vi taan valtakunnallista ohjeistusta liikenneolosuhteiden minilaadusta eri palvelutasoluokissa. Li säk si palvelutasojen tulee vaikuttaa maakunnille kohdentuvaan tiepidon rahoitukseen, jotta vaa ti muk sien mukainen taso on mahdollista saavuttaa.

4 Pykälän 6 kolmannen momentin mukaan tienpitäjän on varattava niille, joita lauttaliikenne vä lit tömäs ti koskee, mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa sekä hankittava asianomaisen kunnan ja tarvittaessa muunkin viranomaisen lausunto. Maakuntahallitus esittää, että maakunnat li sä tään lausunnonantajiksi kunnan lisäksi. Huomionne lain uuteen 1 a lukuun Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen lakiin on hyvä ratkaisu. Erityisen hyvänä nähdään valtakunnalliseen suunnitelmaan kuuluva vuoden rahoitus- ja toimenpideohjelma, jo ka mahdollisesti tuo pitkäjänteisyyttä valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Oh jel man merkittävyys ratkeaa kun saadaan kokemuksia sen sitovuudesta ja toteuttamisesta yli hal li tus kausien. Maakuntahallituksen näkemyksen mukaan jatkovalmistelussa tulee miettiä lain sää dännöl li siä ja muita keinoja, joilla voidaan varmistaa rahoitus- ja toimenpideohjelman pit kä jäntei syys ja sitovuus yli hallituskausien. Lakiesitys ei sisällä kunnissa ja kaupungeissa tehtävää liikennejärjestelmäsuunnittelua. Valtaosa liiken ne suo rit tees ta tapahtuu kuitenkin kaupunkiseuduilla ja niillä on myös parhaimmat edel ly tyk set vastata kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Jo tällä ELY-keskukset, maakunnat se kä kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Esimerkiksi Itä-Suo mes sa on Pohjois-Savon ELY-L:n johdolla kolmen maakunnan ja kahdeksan seutukunnat sekä alu een muiden toimijoiden hyvällä ja tuloksellisella yhteistyöllä pitkät perinteet. Samoin on useis sa muissakin maakunnissa. Uudistuksia tehtäessä pitäisi säilyttää tehokkaiksi ja toimiviksi osoit tau tu nei ta ratkaisuja sekä panostaa niiden edelleen kehittämiseen. Maakuntahallituksen mie les tä kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelu tulisi myös kytkeä lainsäädännöllä kiinteästi osak si koko liikennejärjestelmäsuunnittelua eikä sitä saisi jättää omaksi saarekkeeksi lain sää dän nön ulkopuolelle. Huomionne lain uuteen 1 b lukuun Valtion ja maakunnan välinen suhde Esityksen 15 i :n mukaan maakunnat sopivat lain mukaisen tienpidon hoitamisesta yh teis toi minnas sa enintään yhdeksällä (9) tienpidon yhteistoiminta-alueella. Ylimaakunnallinen yhteistyö tien pidos sa on nähdäksemme välttämätöntä jo resurssien tehokkaan käytön vuoksi. Maakunnille tu lee kuitenkin antaa vapaus sopia keskenään yhteistyöalueista ja maakuntien välisestä yh teis työs tä. Maakuntien yhteistyöstä ei tule säätää esitetyn yksityiskohtaisesti maantielailla vaan jät tää yhteistyö maakuntien aidosti yhdessä sovittavaksi asiaksi. Pykälän 15 m toisen momentin mukaan: tienpidon ja liikenteen suunnitelman suunnitelma val mistel laan tienpidon yhteistyöalueella maakuntien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Suun ni telman hyväksymisestä päättää se maakunta, jota suunnitelma koskee. Lisäksi mo ment tia koskevissa perusteluissa todetaan: Koska suunnitelma koskisi kuitenkin yksittäistä maa kun taa, olisi yhteistyösopimuksen mukaisesti suunnitelman laatimisesta vastaavan toimijan teh tä vä valmistelussa yhteistyötä sen maakunnan kanssa, jota suunnitelma koskisi. Yhteistyön laa dus ta ja tavasta voisivat maakunnat sopia keskenään. Lainsäätäjän tarkoitus on il mei sem min, että suunnitelman laadinnasta vastaisi yhteistyöalue tai sen tilaa kolmas taho, vaikka tämä ei käy suoraan ilmi esityksen momentista, joka on vastuutahon suhteen tulkinnanvarainen. Maa kun ta hal lituk sen näkemyksen mukaan jokaisella maakunnalla tulee olla mahdollisuus laatia aluet taan koskeva tiepidon ja liikenteen suunnitelma yhteistyösopimuksen mukaisesti ja tämä tu lee tuoda selvästi esille suunnitelmaa koskevista pykälissä. Lisäksi momentissa puhutaan tie pidon ja liikenteen suunnitelman SUUNNITELMASTA. Tätä kohtaa on syytä selkeyttää. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää tarpeellisena, että tienpidosta laaditaan sopimus tienpitäjän ja tienpidon yhteistyöalueen välillä. Esitämme, että lakiin kirjattaisiin, että sopimuksessa tulisi ol la myös maakuntakohtaiset osiot, jolla varmistettaisiin maakuntakohtakohtaisesti lasketun rahoi tuk sen kohdentuminen tasapuolisesti kaikille maakunnille. Esityksestä ei käy ilmi kuinka tiepidon yhteistyöalueita koskevia yhteistyösopimuksien toi mi vuut ta arvioidaan, eikä sitä miten sopimuksia voidaan muuttaa tai purkaa. Muutostarpeita so pi muk siin voi

5 olla tarpeen tehdä maakuntien halutessa laajentaa yhteistoiminta-aluetta. Maa kun ta hal li tus esittää, että yhteistyösopimuksien arviointia tulee tehdä valtuustokausittain. Lisäksi lakiin tu lee sisällyttää yhteistyösopimuksen muuttamista ja purkamista koskevat pykälät. Huomionne lain 2 lukuun Maantien suunnittelu Pykälän 15r kolmannessa momentissa ja pykälän 17 viidennessä momentissa säädetään sa mas ta asiasta hieman eri sisällöin. Pykälä 15r mukaan suunnittelun on perustuttava maantien ke hit tä misen tarpeisiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, valtakunnalliseen lii ken ne jär jes tel mä suunnit te luun, maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, yleissuunnittelua ja tie suun nit te lua koskeviin suunnitteluperusteisiin sekä muuhun alueidenkäytön suunnitteluun. Vas taa vas ti 17 mukaan tien suunnittelun tulee tarpeen mukaan perustua lisäksi lii ken ne jär jes tel män kehittämistä koskevaan suunnitteluun. Maakuntahallituksen näkemys on, että pykälästä 17 voisi poistaa em. momentin ja pykälän 15 r em. momentin voisi muuttaa muotoon: suunnittelun on perustuttava maantien kehittämisen tar pei siin, yleissuunnittelua ja tiesuunnittelua koskeviin suunnitteluperusteisiin, maakunnalliseen lii ken ne jär jes tel mä suun nit te luun ja muuhun alueidenkäytön suunnitteluun. Esityksen 15 pykälässä ole vat viitaukset valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja valtakunnallisiin aluei den käyt tö ta voit tei siin ovat turhia, sillä ne on otettu huomioon jo maakunnallisessa lii ken ne jär jes tel mä suun nit te lus sa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. Huomionne lain uuteen 9 lukuun Maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät siir ty mäsään nök set Esityksen siirtymäsäännökset on laadittu sillä aikataululla, että maakuntauudistus toteutuu Maakuntauudistus tulee voimaan , joten Etelä-Savon maakuntahallituksen mie les tä siirtymäsäännökset tulee kirjoittaa uusiksi uusi aikataulu huomioiden. Huomionne lain muihin lukuihin (luvut 3-7) Ei huomioita. Muut huomiot Ei huomiota. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin seuraavalla täydennyksellä: Täydennys lain 1 lukuun Yleiset säännökset uusi toinen kappale Esityksen 4 mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö päättää siitä, miltä osin valta- ja kantatiet kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon. Maakuntahallitus pitää runkoverkkojen määrittelemistä tarpeellisena ja kannattaa esitystä. Esitetty runkoverkkopäätös koskee vain maanteitä, mikä on maakuntahallituksen mielestä liian suppea lähetystapa. Runkoverkko tulee määritellä myös muiden liikennemuotojen osalta, erityisesti rataverkon osalta. Runkoverkkojen määrittely olisi luontevasti osa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.