No YS Eläinsuoja Millola RN:o 1:22 Millola, Nummi Pusula Toimialatunnus: (TOL 2002)

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (28) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y No YS 1168 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Millola / Mikko Leikola Millolankuja Saukkola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Millola RN:o 1:22 Millola, Nummi Pusula Toimialatunnus: (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (28) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, ilmoitukset ja sopimukset Kaavoitustilanne Nykyiselle toiminnalle ei ole ympäristölupaa. Nummi Pusulan ympäristölautakunta on myöntänyt rakennusluvan luhtiaitan ja sahan viereisille lantaloille Eläinten pidosta ei ole tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen 283/1962 mukaista ilmoitusta. Mikko Leikola on ilmoittanut toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Ilmoituksen mukaan tilalla pidetään 22 hiehoa, 7 lihanautaa, 70 emolehmää ja yhtä hevosta. Uudenmaan ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan tietojärjestelmään Uudenmaan TE keskus on myöntänyt luhtiaitan ja sahan viereisille lantaloille investointitukea. Luvan hakija on tehnyt kuivalannan luovutussopimuksen A. K:n kanssa. Sopimuksessa on sovittu kuivalannan levityksestä Pälölän 40 peltohehtaarille. Sopimus on tehty ja on voimassa toistaiseksi. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Uudenmaan TE keskus ja Mikko Leikola ovat tehneet perinnebiotoopin hoitoa koskevan sopimuksen Se koskee Savijärven länsipuolista rantaniittyä, joka muodostuu kolmesta lohkosta Millolan niitty, Saarenniitty ja Koskelanniitty. Alueella on ollut perinnebiotooppien hoidon erityistukisopimus Alueen yhteispinta ala on 39,98 ha. Uudenmaan TE keskus ja Mikko Leikola ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden edistämisestä koskevan sopimuksen Se koskee vanhaa hakamaata Puimalanhaka (U1) metsäisellä mäellä Saukkolantien varressa. Alueen pinta ala on 1,45 ha. Luvan hakija on toimittanut perinnebiotoopin hoitoa koskevan hakemuksen Uudenmaan TE keskukselle. Hakemus koskee Savijärven itäpuolista rantaniittyä, Pälölän rantaniityt. Alueella on ollut perinnebiotooppien hoidon erityistukisopimus Kohteelle haetaan nyt uutta sopimuskautta. Alueen yhteispinta ala on noin 26,75 ha. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut asiasta lausunnon Asian käsittely on vielä kesken. Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä talouskeskus sijaitsee alueella, jolla on merkintä maa ja metsävaltainen alue M. Talouskeskuksen itäpuolella on aluevarauksena suojelualue (Savijärvi). Talouskeskus sijaitsee alueella, jossa on merkintä maisemat ja kulttuuri. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa.

3 3 (28) LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Nummi Pusulan kunnan Millolan kylässä tilalla Millola RN:o 1:22 (kiinteistörekisteritunnus ). Suunniteltujen uusien eläinsuojakatosten lounaispuolella lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä on Lohja Saukkola paikallistie. Vanha navetta, olemassa olevat lantalat ja jaloittelutarha sijaitsevat peltoaukealla. Suunnitellut pihatto, nautakarja ja ruokintakatokset ja jaloittelupiha on tarkoitus sijoittaa Peltomäen kallioalueelle. Tilan ympärillä olevat pellot ovat maatalouskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet Luvan hakijan oma asuinrakennus on samassa pihapiirissä vanhan navetan kanssa. Lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on länsipuolella lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta, nautakarja ja ruokintakatoksista sekä jaloittelupihasta. Seuraavaksi lähimpien ulkopuolisen naapureiden asuinrakennus pihapiireineen on länsipuolella lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin kaivo on länsipuolella noin 250 metrin etäisyydellä ja sitä seuraavaksi lähimmät kaivot (porakaivot) kaakkoispuolella lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä. Savijärven luonnonsuojelualue sijaitsee tilakeskuksen itäpuolella länsiosistaan samalla Millolan tilalla. Tilan käytössä olevat rantalaitumet sijaitsevat osittain luonnonsuojelualueella. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskuksen olemassa olevat rakennukset ja muut rakenteet sekä jaloittelu ja laidunalueet sijaitsevat hienorakeisten maalajien alueella / savikkoalueella. Uuden pihaton, nautakarja ja ruokintakatosten ja jaloittelupihan sijoituspaikka on kalliopaljastumien alueella, Peltomäellä. Peltomäen huippu nousee tasolle noin + 67,5. Tilan halki virtaa 4 avo ojaa, jotka laskevat Savijärveen. Savijärven pinta on tasolla noin +31,9. Savijärveen laskevat valtaojat ovat reunustoiltaan viettävien laidunalueiden tai säilörehua tuottavien peltomaiden ympäröiminä. Savijärvi on välittömästi talouskeskuksen itäpuolella. Talouskeskuksen itäpuolella lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä on Häntäjoki, johon myös Savijärven vedet laskevat. Häntäjoki laskee Maikkalanselälle. Savijärvi ja Häntäjoki kuuluvat Sitarlanjoen Härkäjoen osavaluma alueeseen (23.061). Maikkalanselkä kuuluu Karjaanjoen vesistöalueen (23) Lohjanjärven Maikkalanselän ja Karstunlahden valumaalueeseen (23.021). Lohjanjärven Maikkalanselkä kuuluu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttävään luokkaan.

4 4 (28) Luonnontila Millolan tilan länsipuolella runsaan kilometrin päässä on Valkerpyyn järvi. Valkerpyy kuuluu Raatinjoen Myllyojan osavaluma alueeseen (23.024). Valkerpyy kuuluu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävään luokkaan 1990 puolivälin tilanteen mukaan. Järven fosforipitoisuus on melko korkea ja alusvedessä on esiintynyt hyvin alhaisia happipitoisuuksia. Valkerpyyssä on esiintynyt toistuvasti sinileväkukintoja. Järviä kuormittaa lähinnä hajakuormitus. Lähin luokiteltu pohjavesialue , I luokka, on lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta kaakkoon. Millolan tilan oma talousvesikaivo sijaitsee Peltomäen kallion luoteispuolisella peltoalueella ja kaksi muuta kaivoa Millolan tilakeskuksen itäpuolella alarinteessä. Lisäksi lähimpien ulkopuolisten naapureiden kaivot sijaitsevat Peltomäen kallion länsi kaakkoispuolella lähimmillään noin metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Savijärvi on valtioneuvoston vahvistaman lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvä alue. Alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi / päätös no Savijärvi on luonnonsuojelualueen rajauksella mukana Natura 2000 verkostossa. Se on osa isommasta kokonaisuudesta nimeltään Nummi Pusulan lintuvedet, FI Alue on valittu verkostoon linnustonsa perusteella. Valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa on Millolan ja Pälölän rantaniityt arvioitu maakunnallisesti arvokkaiksi (M). Hoitosuosituksissa tärkeimpänä asiana on rehevöitymisen ehkäiseminen. Peltolaitumet tulisi aidata erilleen rantaniityistä. Linnuston kannalta on tärkeää, että aluetta laidunnetaan. Pälölän rantaniittyjen hoitotarve: Tarpeellista on laiduntaa rantaniittyä ja hakamaita erillään peltolaitumista, jotta perinnebiotoopit eivät rehevöidy. Millolan rantaniittyjen hoitotarve: Nykyinen laidunnus rantaniityillä on melko sopiva, mutta rehevöitymisen välttämiseen on tarpeen kiinnittää huomiota. Lähde: Uudenmaan perinnemaisemat / Juha Pykälä ja Thomas Bonn: Helsinki: Suomen ympäristökeskus: Uudenmaan ympäristökeskus, (Alueelliset ympäristöjulkaisut; 178) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Millola harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan lihakarjan kasvatus. Tilalla pidetään emolehmiä. Toimintaa on tarkoitus laajentaa lisää

5 5 (28) mällä eläinpaikkoja. Alustavasti on suunniteltu, että Peltomäen kallioalueelle on louhittuina tarvittava kallioalue rakennuspaikaksi noin viiden vuoden kuluessa. Tarkoitus on rakentaa kallioalueelle pihatto, emolehmä ja ruokintakatokset, jaloittelupiha sekä tarvittavat lantalat. Kalliota joudutaan louhimaan siten, että rakennukset ja muut rakenteet ovat tasolla noin ,5. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Nautakarjasuojat Toiminnan päätuotteet ovat teuraaksi myytävät naudat ( kpl/a) ja välitettävät vasikat ( kpl/a). Tilalla pidetään nykyisin 25 hiehoa, 20 lihanautaa, 60 emolehmää, 60 vasikkaa (alle 8 kk) sekä 2 hevosta. Tulevaisuudessa tilalla pidetään 115 hiehoa, 115 lihanautaa, 350 emolehmää, enintään 350 vasikkaa (alle 8 kk) ja 6 hevosta. Ruokinta ja kuivikkeet Ravintona käytetään säilörehua noin 500 t/a. Muita käytettäviä rehuja ovat muun muassa vilja, valkuaistiiviste ja täysrehu. Kuivikkeina käytetään olkea nykyisin noin m 3 /a ja turvetta noin m 3 /a. Tulevaisuudessa edellä esitetyt määrät tulevat suurenemaan eläinmäärän suhteessa. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Tilalla on polttoaineiden säiliötilavuutta yhteensä litraa. Säiliötilavuus koostuu viidestä eri säiliöstä, jotka ovat kooltaan litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Kevyttä polttoöljyä käytetään traktoreiden polttoaineena noin l/a. Tilalla on muita öljytuotteita, moottori ynnä muita öljyjä, kuten jäteöljyjä, enintään litraa, jotka säilytetään tynnyreissä toisessa tilakeskuksessa. Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilakeskuksessa eläinten juomavesi otetaan sekä kesällä että talvella lähteistä. Vesi joko pumpataan lähdekaivosta tai eläimet juovat suoraan kaivosta. Kesällä rantaniityllä laiduntavat eläimet ja osa peltolaitumilla laiduntavista eläimistä juovat Savijärvestä. Nykyisin veden kulutus on noin 5 m 3 /d. Vedenkulutus tulee nousemaan eläinmäärän suhteessa. Lannanlevitysalat ovat osin melko tasaisia, mutta osa aloista varsinkin tilakeskuksen tuntumassa viettää selkeästi Savijärveen. Joillakin kohdin peltojen kaltevuudet ovat noin 10 %. Pellot ovat lähinnä hiesusavea.

6 6 (28) Lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilakeskuksen peltojen halki virtaa avo ojia, jotka laskevat Savijärveen. Osa lannanlevitysaloista rajoittuu joko Savijärven rantalaitumiin tai Valkerpyyn järveen. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakijan näkemyksen mukaan pihaton, eläin ja ruokintakatosten sekä jaloittelutarhan rakentamisella saadaan aikaan eläinten pidossa helpommat ja väljät olosuhteet. Päästöt ympäristöön voidaan estää rakenteellisin toimenpitein. Toiminnassa pidetään tärkeänä sitä, että eläimet pääsevät liikkumaan vapaasti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnasta ei päästetä lantaa, virtsaa tai jätevesiä vesiin, viemäriin tai maaperään. Lannan, lantavesien, puristenesteen ja muiden jätevesien käsittely ja varastointi Lannan käsittelymenetelmänä on kuivikepohja. Sillä tulevat olemaan kaikki tilan eläimet eli hiehot 115 kpl, lihanaudat 115 kpl, emolehmät 350 kpl ja vasikat enintään 350 kpl (alle 8 kk) sekä hevoset 6 kpl. Kuivitusjärjestelmänä on kestokuivikepohja ja erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Poistettavaa kuivikepohjaa/ lantaa syntyy laskennallisesti enimmillään noin m 3 /a (lukuun ottamatta 4 kk laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa). Kuivitetun alueen pinta ala on m 2, josta 240 m 2 on katettua (vanhassa navetassa), 700 m 2 on taivasalla (olkikumpua) ja m 2 tulee olemaan uutta katettua. Vanha navetta on lämpöeristetty. Pihatto ja nautakarjakatokset ovat kylmiä. Kuivikkeen paksuus on 0 cm 200 cm ja kuivikepohjan reunojen korkeus 0 cm 100 cm. Kuivikkeen paksuus on taivasalla noin 0 cm 200 cm, vanhassa navetassa 0 cm 50 cm, makuukatoksissa 0 cm 100 cm ja pihatossa 0 cm 100 cm. Lantavarastosta makuukatoksien kuivikepohjissa on noin m 3 ja pihaton kuivikepohjassa 850 m 3. Kuivitetun alueen pohjarakenteena on taivasalla maapohja ja muualla pohjarakenteena on betoni. Reunojen materiaali on betoni / betoniharkko / puu. Kuivikemateriaalina on olki ja turve. Kuiviketta ei käännetä. Kuivikepohja tyhjennetään tarvittaessa. Poistettu kuivikepohja varastoidaan peltopatteriin tai lantalaan. Vanhan navetan viereisen lantalan pinta ala on noin 250 m 2. Lantalan seinät on rakennettu vuonna 2001 ja pohjalaatta vuonna Lantalan reunojen korkeus on 1,2 m, mutta ajoluiskan korkeutta ei ole. Varastotilavuus on noin 550 m 3. Lantala on kattamaton. Navetan katolta valuu sadevesiä suoraan lantalaan. Lantavaraston pohja on betonia ja seinät ovat betonia / kiveä / puuta / betoniharkkoa / valumuottiharkkoa. Lanta

7 7 (28) Laidunnus ja jaloittelutarhat lan kuormauslaatan pohjamateriaali on sora / betoni. Tästä varastosta ei ole esitetty mitään yksityiskohtaista piirustusta. Luhtiaitan viereisen tulevan lantalan pinta ala on 148,5 m 2. Sen reunojen korkeus tulee olemaan 1,5 m ja ajoluiskan korkeus ei tule käytännössä olemaan 0,5 metriä, vaan siihen tehdään kynnys. Varastotilavuus tulee olemaan 371 m 3. Lantavaraston pohja tulee olemaan betonia, seinät ovat betonia / puuta ja kate peltiä. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaali on sora / betoni / asfaltti. Sahan viereisen lantalan pinta ala on 274 m 2. Sen reunojen korkeus on 1,5 m ja ajoluiskan korkeus 0,15 m. Varastotilavuus on noin 685 m 3. Lantala on katettu. Lantalan katolta valuvaa sadevettä joutuu pintavaluntana lantalaan. Lantavaraston pohja on betonia, seinät ovat betonia / vaneria ja kate peltiä. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaali on betoni. Peltomäen louhittavalle kallioalueelle rakennetaan "jaloittelupihan lantavarasto". Sen pinta ala on 165 m 2. Sen reunojen korkeus on 2 m ja ajoluiskan korkeus 0,2 m 0,5 m. Varastotilavuus on 495 m 3. Lantavaraston pohja on betonia, seinät ovat betonia / puuta ja kate peltiä. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaali on sora / betoni / asfaltti. Peltomäen louhittavalle kallioalueelle rakennetaan "pihatonpuoleinen lantavarasto". Sen pinta ala on 660 m 2. Sen reunojen korkeus on 2 m ja ajoluiskan korkeus 0,2 m 0,5 m. Varastotilavuus on noin m 3. Lantavaraston pohja on betonia, seinät ovat betonia / puuta ja kate peltiä. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaali on sora / betoni / asfaltti. Mikäli toiminnassa kompostoidaan lantaa, se tapahtuu joko lantaloissa tai jaloittelutarhassa. Kompostointialustan pohjamateriaali on nykyisin savi / betoni ja tulevaisuudessa savi / betoni / asfaltti. Lantaa saatetaan luovuttaa ja myydä muille tiloille. Säilörehu tehdään esikuivattuna pyöröpaaleihin. Luvan hakijan mukaan puristenestettä ei tule. Tilan kaikkia eläimiä on tarkoitus laiduntaa. Tilalla oli vuonna 2003 käytössään laidunalaa noin 100 ha. Osa laidunalasta sijaitsee Savijärven luonnonsuojelualueella. Eläinmäärän kasvaessa järjestetään lisää laidunalueita. Nautakarjaa pidetään laidunalueilla 8 kk vuodesta ja koskee lähinnä emoja. Tilalla tapahtuvaa laiduntamista ei voida kokonaisuudessaan katsoa perinteiseksi laiduntamiseksi, vaan osa siitä on jaloittelua. Naudat pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Ympäristölupahakemuksen mukaan eläinten juottaminen laitumilla ei vaadi erityisjärjestelyjä, koska laitumet ovat vesistön läheisyydessä. Eläimet juovat laitumilla juoma astioista, suoraan kaivoista tai Savijärvestä. Yhden kaivon ympärillä on noin 1,5 metriä leveä betonilaatta.

8 8 (28) Laitumella on kiertävä ruokintapaikka. Sen käyttöaika kesässä on noin 75 vrk. Vasikoille annetaan lisäruokaa peltolaitumille elo syyskuussa. Emoja on tarhoissa nykyisin yhteensä 70 kpl ja laajennuksen jälkeen yhteensä 350 kpl. Sahan viereisen olemassa olevan kelirikkotarhan pinta ala on m 2. Tämä luokitellaan ns. suppeaksi jaloittelualueeksi. Tarha on tarkoitus kattaa osittain. Tarhan reunuksen korkeus on noin 15 cm. Tarhan ja sillä olevan ruokintapaikan pohjamateriaali on betoni. Ruokintapaikka ei ole katettu. Tarhaa käytetään 4 6 kk/a. Tarhaan tulevat sadevedet pyritään imeyttämään kuivikkeisiin. Tarhaan kertyvä lanta siirretään tarvittaessa lantalaan. Peltomäen louhittavalle kallioalueelle rakennetaan m 2 :n laajuinen jaloittelupiha. Tämä luokitellaan ns. suppeaksi jaloittelualueeksi. Tarhan reunuksen korkeus on 15 cm 50 cm. Jaloittelualueen pohjamateriaali on asfaltti ja sen pinta on tarkoitus tehdä vaakasuoraksi. Ruokintapaikkojen pohjat ovat betonia. Tarhaa käytetään 4 6 kk/a. Jaloittelualueelle kertyvä lanta siirretään lantalaan. Ruokintakatosten räystässadevedet on tarkoitus ohjata jaloittelualueen ohi. Kelirikkotarhaan tulevan lannan päävarastointina on nykyisin peltopatteri. Laajennuksen valmistuttua suurin osa lannan varastoinnista tapahtuu katetuissa lantaloissa. Tarhoihin tuleva virtsa ja sadevedet kootaan imeyttämällä ne turpeeseen tarhoissa, joten sade ynnä muille vesille ei ole tarkoitus rakentaa keräilykaivoja. Jaloittelupiha on tarkoitus puhdistaa aina kesäksi, jolloin sille tuleva sadevesi voidaan ohjata puhtaana ojiin. Talvella eläimet saattavat jaloitella peltolaitumilla, mutta tämä jaloittelu on pienimuotoista. Kun talvella eläimet pääsevät kallioalueen tarhalta liikkumaan peltoalueille, niin kulkureitit järjestetään jaloittelupihan päistä tai keskeltä. Talvisen jaloittelun jälkeen ravinteiden huuhtoutuminen pintavaluntana keväisten sulamisvesien mukana ojiin / Savijärveen pyritään estämään muun muassa sillä, että kovin viettävillä rinteillä eläimet eivät jaloittele talvella. Lisäksi eläimiä pidettäisiin peltolaitumilla talvella vain vähän kerrallaan suhteessa peltolaitumen pinta alaan. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehu tehdään esikuivattuna pyöröpaaleihin. Ne varastoidaan ulkona peltojen reunoilla, Rauhaniemessä ja Peltomäen kulmassa. Olkipaaleja varastoidaan navetan vintillä, Peltomäellä ja ehkä pihalla pressun alla. Peltomäelle saatetaan rakentaa myös oma katos olkipaaleja varten. Turve varastoidaan vinttisillan takana aumassa. Peltomäelle saatetaan rakentaa oma katos turpeen varastointia varten tai turvetta varastoidaan jossakin makuukatoksessa.

9 9 (28) Lannan, virtsan, puristenesteen ja jätevesien levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa noin 90 ha, josta omaa on 70 ha ja vuokrapeltoa 20 ha. Esitetyllä eläinmäärällä lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä vähintään noin 220 ha. Sopimuspeltoja hankitaan tarvittaessa eläinmäärän kasvaessa. Lannanlevitysajankohdat ovat keväällä kylvön alle, kesällä oraille ja heinälle sekä syksyllä kynnön alle. 75 % lannasta pyritään levittämään kasvustoon kesällä. Lanta levitetään kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Valtaojien varteen jätetään 1 metrin suojakaistat ja vesistöjen rantaan 5 15 metrin suojakaistat. Lantaa ei levitetä viittä metriä lähempänä vesistöä. Kaivojen ympärillä lantaa ei levitetä yleensä 10 metriä lähempänä. Tilakeskuksen läheisyydessä jaloittelutarhoista ja lannan varastoinnista saattaa aiheutua hajuhaittaa lähiympäristölle. Lanta haisee sitä käsiteltäessä. Luvan hakijan näkemyksen mukaan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja lähimmille naapureille, koska lähimmät ulkopuoliset naapurit eivät ole aivan lähellä. Lanta varastoidaan pääosin katetuissa lantaloissa. Luvan hakijan mukaan naapurit eivät ole valittaneet nykyisestä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista hajuhaitoista. Osa lannasta levitetään eläinsuojan välittömään läheisyyteen, josta aiheutuu lyhytaikaista hajuhaittaa. Eläinsuojien poistoilmaa ei käsitellä, vaan se ohjataan suoraan katolle. Eläinsuojat sijaitsevat ympäröiviä peltoja korkeammalla. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Toiminnasta aiheutuva melu on lähinnä normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Jos toiminta laajenee, niin melu lisääntyy jonkin verran. Liikenne on suurinta Lohja Saukkola tien kautta. Toiminnan laajentuessa kuljetusten määrä lisääntyy eläinmäärän suhteessa. Eläinkuljetuksia on nykyisin 5 kertaa vuodessa. Lisäksi eläimiä kuljetetaan laitumille 5 kertaa kesässä. Rehun kuljetukset tapahtuvat lähinnä rehuntekoaikaan ja talviaikaan. Ostorehua kuljetetaan nykyisin 5 6 kertaa/a. Kuivikkeiden kuljetus (olki, turve) tapahtuu syksyllä. Turvetta on nykyisin kuljetettu 2 rekkakuormallista/a. Lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Lannan kuljetuksia eläinsuojakiinteistöltä levitysaloille on nykyisin muutamana päivänä vuodessa ja tulevaisuudessa noin 2 viikon ajan vuodessa. Kuljetukset lannanlevitysaloille jakautuvat kevääseen, kesään ja syyskesään. Kuljetusreitti on eläinsuojakiinteistöltä Millolankujalle ja edelleen Lohja Saukkola tielle. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivikelannan (jätteen numerotunnus ) lisäksi jätteinä toiminnasta syntyy lisäksi seuraavia jätteitä:

10 10 (28) Pilaantuneet rehut ( ) käytetään yleensä kuivikkeiksi. Metallijätettä ( ) syntyy jonkin verran ja se toimitetaan kerran vuodessa romunkeräykseen. Muovijätettä ( ) on koottu tilalle odottamaan hyödyntäjää. Paperi ja pahvijäte ( ) on hyödynnetty tai hävitetty polttamalla tilakeskuksessa. Sekalainen talousjäte ( ) kerätään 600 litran astiaan ja toimitetaan edelleen järjestetyn jätehuollon kautta. Lasijäte ( ) toimitetaan keräyspisteeseen. Loisteputket ( *) ja jäteöljyt ( *) toimitetaan ongelmajätteiden keräykseen. Kuolleita eläimiä ( ) arvioidaan syntyvän noin 1 t/a. Raadot toimitetaan käsiteltäviksi käsittelylaitokseen. Raatojen välivarastointia varten ei ole erillistä säilytystilaa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Rantaniittyjä laidunnetaan pääsääntöisesti keskikesällä ja niihin rajoittuvia ns. rantapeltoja alku ja loppukesästä. Eläimet ruokailevat ja jaloittelevat kurakelien aikana "kelirikkotarhassa". Roudan aikana talouskeskuksen ympärillä olevia peltolohkoja käytetään jaloitteluun ja ruokintaan. Yksi tai kaksi lohkoa on kerrallaan käytössä ja samaa lohkoa käytetään 2 3 talvea ja sitten lohko vaihdetaan. Mikäli Peltomäki projekti toteutuu, tulee sinne niin väljät tilat eläimille, että talvisesta peltolaidunnuksesta saatetaan päästä eroon. Talvella talvilaidunkäytössä olivat Sikalanpää ja Saunanalus nimiset lohkot. Nykyisin lannanlevitykseen on käytettävissä 90 ha peltoa. Kyseessä olevana vuonna laidunnuksessa olleille lohkoille ei lantaa levitetä, vaan lanta pyritään levittämään kaukaisemmille lohkoille. Mikäli eläinmäärä nousee ja levitysala käy pieneksi, tekee luvan hakija lannan vastaanotto / luovutussopimuksia. Nykyinen aitalinja kulkee rantaniityn ja pellon rajaa pitkin. Niittyalue on jaettu luonnollisista rajakohdista useampaan laidunlohkoon ja sitä laidunnetaan lohkoittain. Luonnonsuojelualueen raja kulkee huomattavasti keskemmällä järveä kuin aitalinja. Alkukesästä niittyalue on yleensä liian märkää laidunnukseen ja syksyllä kulottunutta rantaheinikkoa naudat eivät suostu enää syömään. Eläimillä ei ole vapaata pääsyä muilta laidunalueilta luonnonsuojelualueelle. Edelliseen poikkeuksen tekee se, että muilta laidunalueilta osa naudoista tulee juomaan luonnonsuojelualueelle. Savijärven niittyalue kestää vuodesta riippuen emolehmää vasikoineen. Kesäinen veden korkeus vaikuttaa suuresti laiduntamiseen. Eläinmäärän noustessa Savijärven niittyjä ei kuormiteta enempää, vaan nautoja pyritään viemään laiduntamaan lähiseudun muihin maisemanhoitokohteisiin. Laidunlohkoa vaihdetaan aina tarpeen mukaan, jotta pystytään välttämään niin sanottu ylilaiduntaminen. Talvilaidunnuksessa (nautoja ruokitaan talvisaikaan pellolle) peltoalaa on noin m 2 nautaa kohti. Pysyäkseen hyvässä kunnossa nauta tarvitsee talvellakin riittävästi liikkumatilaa.

11 11 (28) Muilta laidunalueilta ja laajoilta jaloittelualueilta kootaan lanta niistä kohdista, joihin sitä kertyy. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vaikutusten tarkkailu Luvan hakija ei katso tarpeelliseksi pintavesien tai pohjaveden tarkkailua, koska tilanne pitäisi parantua, jos Peltomäki projekti toteutuu. Tällöin eläimille saadaan rakennettua riittävä määrä asianmukaisia katoksia ja jaloittelutarhoja ja syntyvälle lannalle riittävän suuret varastointitilat. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnasta saattaisi tulla hetkellisiä päästöjä ympäristöön muun muassa jaloittelutarhoista rankkasateiden huuhtovan vaikutuksen johdosta. Laidunkaudella eläimet ovat kuitenkin yleensä laitumella ja jaloittelutarhat puhdistetaan kesäksi. Kuivalantaloista ei synny vahinko tai onnettomuuspäästöjä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön No YS 113/ mukaisesti. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Nummi Pusulan kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsi Uusimaa nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Nummi Pusulan kunnassa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 850/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Nummi Pusulan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Lohjan ympäristölautakunnalta.

12 12 (28) Muistutukset ja mielipiteet Etelä Suomen lääninhallitus on antanut päivätyn lausunnon, jossa se ilmoittaa, että ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Nummi Pusulan ympäristölautakunta on antanut lausunnon, jossa se toteaa, että Nummi Pusulan ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Millolan ympäristölupahakemuksesta. Lohjan ympäristölautakunta on antanut päivätyn lausunnon, jossa se toteaa, että Lohjan kannalta keskeisiä seikkoja eläinsuojan ympäristöluvasta päätettäessä ovat mahdolliset rehevöittävät päästöt Häntäjokeen ja edelleen Kokkolanlahteen sekä Savijärven luontoarvot. Lupamääräyksillä tulee varmistaa laiduntamisen ja lannan käsittelyn aiheuttamien ravinnepäästöjen minimointi. Tämä edellyttää mm. tiivispohjaisia, katoksellisia ja riittävän suureksi mitoitettuja lantaloita, voimassa olevien ohjeistuksien mukaista lannan levitystä pelloille ja riittävän suuria levityspinta aloja sekä riittävien suojavyöhykkeiden määrittelemistä vesistöjen ranta alueille. Laiduntaminen luonnonsuojelualueella tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta vaaraa Savijärven lintuvesialueelle. Yksi naapuri on toimittanut saapuneen mielipiteen. Hän ei toivo lisää eläimiä pidettäväksi ulkona talvella. Mielipiteen mukaan pellot eivät riitä laiduntamiseen ja talviruokaan. Savijärven laiduntamisessa on huomioitavaa, että keskellä järveä on matalahko joki. Se laskee Maikkalanselälle. Kun tällainen 350 lehmän lauma siellä tallustelee vasikoineen päivineen, niin eiköhän mene Maikkalanselälle ja Lohjanjärveen hyvät lannoitteet. A. J. S. on toimittanut päivätyn muistutuksen. Sen mukaan Rauhaniemen tilan pelloista noin 2/3 viettää Valkerpyyn järveen samoin kuin luvan hakijalla vuokrattuina olleet Immolan tilan pellot. Jos lupaa nykyisestä karjamäärästä nostettaisiin, voidaan olettaa, että kyseisten tilojen pellot lannoitetaan niin suurilla karjanlantamäärillä, että ne tulevat vaikuttamaan Valkerpyyhyn, ravinnekuormituksen runsaaseen kasvuun ja sen seurauksena sinilevien voimakkaaseen lisääntymiseen järvessä. Lupahakemuksessa mainitaan tilalla olevan nykyisin nuorkarjaa eli vasikoita saman verran kuin emolehmiäkin, mutta lisäysmäärissä niitä ei ole mainittu. Yleisesti ottaen Länsi Uudenmaan jyrkkärinteiset pellot sopivat erittäin huonosti varsinkin massiivisten karjamäärien laiduntamiseen, sillä ravinteet kulkeutuvat nopeasti järviin ja jokiin. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi muistuttaja vastustaa karjamäärän lisäämisluvan myöntämistä Millolan tilalle.

13 13 (28) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Millolalle / Mikko Leikolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 115 hieholle, 115 lihanaudalle, 350 emolehmälle, enintään 350 nuorkarjalle (alle 8 kk) ja 6 hevoselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Yksilöidyt vaatimukset ja lausunnot on huomioitu lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Vanhan navetan, pihaton, nautakarjakatosten, jaloittelualueiden, lantaloiden, pysyvän ruokinta /juottopaikan pohjarakenteiden reunoineen sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin ja Savijärveen Jaloittelualueille kertyvät virtsa, mahdollinen säilörehun puristeneste ja likaiset sadevedet on imeytettävä kuiviketurpeeseen. 2. Päästöt ilmaan (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6 ) 2.1. Eläinten pito, pihaton ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittana lähimpien ulkopuolisten naapureiden piha alueilla Peltomäen kallioalueelle rakennettavissa lantaloissa varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimpien ulkopuolisten naapureiden piha alueilla.

14 14 (28) 3. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) Eläinsuojan toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket ja jäteöljyt, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai käsittelyyn riittävän usein, mutta kuitenkin aina vähintään kerran vuodessa. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Nummi Pusulan kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 43, 45, JL 6, 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 5.1. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet tai kuolleina syntyneet naudat tai niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. (YSL 43, 45, JL 6 ) Varastointi 6.1. Vanhassa navetassa, pihatossa, nautakarjakatoksissa, jaloittelualueilla ja ruokintakatoksissa kertyvä kuivikelanta, kuivikepohja ja muu lanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisissa lantaloissa. Mikäli kompostoitua tai kompostoitavaa lantaa varastoidaan vielä jaloittelualueelta ja / tai lantalasta poistamisen jälkeen tilakeskuksessa, on sen tapahduttava kuivalantalaksi luokiteltavassa varastotilassa Kuivikelannalle ja virtsalle (kuivikkeeseen imeytettynä) on oltava lannan varastointitilaa kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 15 m 3 /emolehmä, hieho tai lihanauta, 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta ja 12 m 3 /hevonen lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa ja virtsaa. Toiminnassa ei saa eläinmäärää lisätä ennen kuin

15 15 (28) kulloisellekin eläinmäärälle ja sen lisäykselle on käytettävissä riittävä määrä lannan varastointikapasiteettia. Avolantalaan on varattava sadevesille varastointitilavuutta vähintään 0,1 m 3 avopintaista lantalan pinta alaneliömetriä kohti. Jaloittelualueilta kertyville valumavesille on oltava lantaloissa varastointitilavuutta varattuna vähintään 0,3 m 3 jaloittelualueen katoksetonta pinta alaneliömetriä kohti. Mikäli jaloittelualueet puhdistetaan huolellisesti laidunkauden ajaksi ja puhtaat valumavedet johdetaan ojaan, on valumavesille oltava varastointitilavuutta vähintään 0,2 m 3 jaloittelualueen katoksetonta pinta alaneliömetriä kohti. Lantalat on mitoitettava siten, ettei lanta nesteineen valu lantaloiden ulkopuolelle. Lantaloiden reunat on tehtävä riittävän korkeiksi. Ajoluiskan on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen. Lantalat on varustettava asianmukaisella kuormauslaatalla. Lantaloiden viereiset rakennukset on varustettava räystäskouruin siten, etteivät räystässadevedet valu lantaloihin. Olemassa oleviin rakennuksiin on asennettava edellä mainitut räystäskourut viimeistään mennessä Rakennettavat lantalat on perustettava kantavan alusrakenteen päälle. Rakennettavien lantaloiden pohjat reunoineen on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi ja säänkestäviksi. Lantaloiden betonisten seinäelementtien asennus, saumojen juotos ja saumojen tiiveys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Nykyisten lantaloiden reunojen ja ajoluiskien / kynnysten korkeuden on oltava joka kohdassa vähintään 0,5 metriä Luvan saajan on teetettävä asiantuntijalla yksityiskohtaiset lantaloiden rakennesuunnitelmat. Suunnitelmiin on liitettävä selvitys riittävästä määräyksessä 6.2. edellytetystä varastointikapasiteetista. Olemassa olevien lantaloiden ja luhtiaitan viereisen lantalan rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään mennessä ja muiden hyvissä ajoin ennen niiden rakenteiden rakentamisen aloittamista Rakennettavien lantaloiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. Olemassa olevien lantaloiden ja luhtiaitan viereisen lantalan korjatut / valmiiksi rakennetut rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi viimeistään (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava tilalla siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristöl

16 16 (28) le tai naapureille. (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. (YSL 43, YSL 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. (YSL 43, YSL 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6 ) 12. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) Uuden pihaton, nautakarjakatosten ja ruokintakatosten pohjarakenteet reunoineen on rakennettava valmiiksi ennen kyseessä olevan tilan käyttöönottoa. Niiden pohjat reunoineen on rakennettava vesitiiviistä ja säänkestävästä betonista tai asfaltista Kaikille osa tai ympärivuotisesti eläinsuojien ja eläinkatosten ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille ja hevosille on oltava määräyksissä 1.1. ja esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Nautaeläimiä ei saa pitää laidunkauden ulkopuolella maapohjaisilla alueilla, vaan eläinten ulkona oleskelun on tapahduttava asianmukaisilla jaloittelualueilla. Nykyiselle eläinmäärälle on oltava riittävä määrä jaloittelualueita viimeistään men

17 17 (28) nessä siten, että kaikkien eläinryhmien jaloittelu toteutetaan asianmukaisilla jaloittelualueilla Nautaeläimiä varten rakennettavien jaloittelualueiden pohjat reunoineen on rakennettava vesitiiviistä ja säänkestävästä betonista tai asfaltista sekä tasattava ja muotoiltava niin, että jaloittelualueilla muodostuvat nesteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti imeytettyä kuivikkeisiin ja etteivät lannan aineosat pääse ympäristöön. Olemassa olevan jaloittelualueen reunat on korjattava riittävän korkeiksi ja tiiviiksi viimeistään mennessä Jaloittelualueiden ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojien / eläinkatosten räystässadevedet on ohjattava puhtaina jaloittelualueiden ulkopuolelle Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset pihaton, nautakarjakatosten, ruokintakatosten, jaloittelualueiden ja ulkotarhojen rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nummi Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 60 päivää ennen rakentamisen aloittamista, paitsi jo olemassa olevalle eläinmäärälle toteutettavista jaloittelualueista viimeistään Suunnitelmat on esitettävä vähintään asema, pohja, leikkaus ja detaljipiirustuksina Uuden pihaton, nautakarjakatosten, ruokintakatosten ja jaloittelualueiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa Uuden pihaton, nautakarjakatosten, ruokintakatosten ja jaloittelualueiden pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä Toiminnassa syntyvä lanta on hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Kompostoitunutta lantaa voidaan hyödyntää myös multatuotteiden raaka aineena. Lannan peltolevitystä varten on luvan saajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa tai lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari kahtatoista alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa ja yksi peltohehtaari kolmea hevosta kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 220 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta voidaan vähentää muualle luovutettavan tai muulla hyödynnettävän lannan määrää vastaava peltoala. Mahdollisista uusista omista peltoaloista, pellon vuokra ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle Millolan tilalla (RN:o 1:22) valtaojien varsilla sijaitseville peltolohkoille on jätettävä liitteessä 3. esitettyihin kohtiin suojavyöhykkeet, joille ei levitetä lantaa. Suojavyöhykkeiden leveyden on oltava vähintään 10 metriä.

18 18 (28) Laiduntaminen Millolan tilan (RN:o 1:22) peltolaitumilla, Savijärven rantaniityillä ja hakamaalla laidunnus on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Laidunnus on toteutettava siten, ettei se aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Laidunnuspaine (eläinten lukumäärä laidunalaa kohti) on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle. Laidunnettavat rantaniityt ja hakamaa on erotettava aidalla peltolaitumista Eläinten laidunnusta varten tulee luvan saajalla olla aina käytettävissään riittävästi asianmukaisia laidunaloja. Mahdollisista uusista laidunaloista on toimitettava kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset 16. Tarkkailu (YSL 46, YSA 19 ) Kallioalueelle rakennettavat pihatto, nautakarja ja ruokintakatokset, jaloittelualue ja lantalat on varustettava sellaisin salaojin ja salaojakaivoin, joista voidaan tarkkailla myös mahdollisia tiiviiden pohja ja reunarakenteiden vuotoja Toiminnan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on seurattava ja tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa vähintään yhdestä Millolan tilan omasta kaivosta ja vähintään kahdesta naapurin kaivosta. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään seuraavat muuttujat: haju, sameus, väri, ph, happi, sähkönjohtavuus, rauta, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn tai KMnO 4 luku), NO 2, NO 3, NH 4 +, PO 4 P, alustavat enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit Toiminnan mahdollisia vaikutuksia alueen pintavesien laatuun on seurattava ja tarkkailtava keväisin ja syksyisin ylivirtaamakausina Millolan tilan halki virtaavasta kahdesta ojasta (yhteensä 2 näytettä), Savijärvestä (1 näyte) ja sen alapuolisesta laskuojasta / Häntäjoesta (1 näyte) otettavin vesinäyttein. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään seuraavat muuttujat: haju, ulkonäkö, sameus, väri, ph, happi, sähkönjohtavuus, BOD 7, kokonaistyppi, NO 3, NH 4 +, kokonaisfosfori, PO 4 P (NPC suodatettu), alustavat enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit Pinta ja pohjaveden seurantaa varten on laadittava tarkkailuohjelma. Tarkkailuun on sisällytettävä myös kallioalueen salaojavesien tarkkailu (1 näyte). Tarkkailuohjelmassa voidaan erikseen huomioida nykyisen toiminnan ja laajennuksen jälkeisen toiminnan pohjaja pintavesitarkkailu. Tarkkailu on aloitettava viimeistään vuonna 2005 ja ennen toiminnan laajentamisen aloittamista. Asiantuntijan laatima tarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden har

19 19 (28) kintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään mennessä, mutta kuitenkin ennen toiminnan laajentamisen aloittamista. Hyväksytty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Nummi Pusulan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardin (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta Tarkkailutulosten perusteella toimivaltainen ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. 17. Kirjanpito ja raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista sekä päivämääristä tiedot laidunnuksesta, laiduntavien eläinten määrä ja laji sekä laidunalojen määrä eri tyyppisillä laitumilla tiedot pinta ja pohjaveden seuranta ja tarkkailutiedoista tiedot lantavarastojen, pihaton, eläinsuoja ja ruokintakatosten ja jaloittelualueiden tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi, jaloittelu ja laidunnus on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an

20 20 (28) nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta sijoittuu maa ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Eläinsuojan suunniteltu sijoituspaikka sijaitsee alueella, jolla on seutukaavassa merkintä maisemat ja kulttuuri. Toiminnan järjestämiseksi joudutaan Peltomäen kallioalueelle louhimaan rakennuspaikka pihatolle, eläinsuoja ja ruokintakatoksille, lantaloille sekä jaloittelualueelle. Louhinnalla on vaikutuksia maisemaan. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisessa lupamenettelyssä harkitaan, että rakentaminen soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että rakennusluvan myöntäminen hankkeelle edellyttää maankäyttö ja rakennuslain 16 :ssä tarkoitettua suunnittelutarveratkaisua. Lupamääräysten perustelut Kiinteistöllä on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kaksi lantalaa ja jaloittelualue. Lisäksi rakennetaan pihatto, nautakarja ja ruokintakatokset, jaloittelualue ja kolme lantalaa. Savijärven luonnonsuojelualue sijaitsee tilakeskuksen itäpuolella länsiosistaan samalla Millolan tilalla. Tilan käytössä olevat rantalaitumet sijaitsevat osaksi luonnonsuojelualueella. Eläinsuojan toiminnasta kertyvä kuivikelanta kootaan ja varastoidaan lantaloihin, joissa on tiivis pohja ja seinät. Lantalat tyhjennetään säännöllisesti. Eläinten jaloitteluun järjestetään tiivispohjaiset jaloittelualueet. Jaloittelualueille kertyvä lanta varastoidaan lantaloihin. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Eläinten laidunnus Millolan tilalla järjestetään asianmukaisesti. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, säilörehun puristeneste ja likaiset vedet on koottava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, yli

21 21 (28) täytöistä, tyhjennyksistä sekä puristenesteistä ja jaloittelualueiden valumavesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1., 6. ja 13.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja likaisten vesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6., 8. ja 9.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 7 :ssä määrätään, että kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta ja pohjavesien suojelun tarpeet. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. Kylmäpihatto ja jaloittelupiha rakennetaan tiivispohjaiseksi ja muotoillaan niin, että likavedet voidaan johtaa keräilykaivoon. Toiminnassa käytettävä säilörehu valmistetaan esikuivattuna paaleihin. Säilörehun korjaaminen esikuivattuna vähentää merkittävästi puristenesteen muodostumista tai estää sen muodostumisen kokonaan. Kuitenkin paalien hajottamisen yhteydessä paalien sisälle mahdollisesti muodostunut puristeneste valuu ulos ja se on kerättävä talteen. Tämän takia kiinteät ruokintapaikat, joissa paaleja hajotetaan, on varustettava puristenesteen talteenotolla samalla periaatteella kuin yleensä kiinteissäkin rehuvarastoissa. (Määräykset 1. ja 13.) Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkipäästöjä. Karjasuojissa syntyviä merkittävimpiä kaasuja ovat ammoniakki, rikkivety, hiilidioksidi ja metaani. Ammoniakkia haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Ympäristöministeriö on toimittanut alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen YM4/401/2002/ , joka koskee kotieläinsuojien ympäristölupaa. Siinä todetaan kotieläinsuojien sijoittamisesta ja lupaharkinnasta, että vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla vähintään 100 metriä. Laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa.