Tielaitoksen selvityksiä 16/1991. Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan. Tielaitos Tiehallitus, Kehittämiskeskus
|
|
- Anna-Leena Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tielaitos Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Tielaitoksen selvityksiä 16/1 991 Helsinki 1991 Tiehallitus Kehittämiskeskus
2 Tielaitoksen selvityksiä 16/1991 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Tielaitos Tiehallitus, Kehittämiskeskus Helsinki 1991
3 2. korjattu painos ISBN ISSN TIEL Valtion painatuskeskus Pasilan VALTIMO Helsinki 1991 Julkaisua myy Tiehallitus, painotuotevarasto Tielaitos Tiehallitus Opastinsilta 12 A PL HELSINKI vaihde (90) 1541 Puh.
4 Paristotyypin ja ympänstön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Alkulause ALKU LAUSE Oheisessa raportissa on pyritty antamaan pew stietoutta sekä paristokäyttöisten varoitusvilkkujen valmistajille että käyttäjille lähinnä siitä, miten paristokustannuksia voidaan pienentää ja miten eri paristotyypeistä aiheutuvia kustannuksia voidaan vertailla keskenään. Erityistä huomiota on kiinnitetty aihaisten lämpötilojen vaikutukseen. Raportti pohjautuu tutkimuksiin ja mittauksiin /1/, /2/, /3/, /4/, /5/, jotka on suoritettu tiehallituksen kehittämiskeskuksen toimeksiannosta Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkätekniikan valolaboratoriossa professori Juhani Kärnän johdolla. Käytännön tutkimustyön on tehnyt tutkija Tapani Nurmi. Tilaajan puolesta työtä on valvonut diplomiinsinööri Esko Hyytiäinen ja insinööri Esko Tuhola.
5 2 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 PARISTOKÄYTTÖINEN VAROITUSVILKKU Toimintaperlaate Valovoiman riippuvuus lamppujännitteestä Pariston napajännitteen muuttuminen käytön aikana 2.4 Rajajännite Pariston energia varoitusvilkkukäytössä 7 3 MITTAUKSET [&9 4 ESIMERKKI MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTA 9 5 JOHTOPAATÖKSIÄ 11
6 -teen Paristotyypinja ympäristön lämpöthan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 3 Johdanto 1. JOHDANTO Koska paristot näyttävät edelleenkin säilyttävän keskeisen asemansa varoitusvilkkujen on katsottu tarpeelliseksi tehdä yhteenveto lähinnä niistä pe- ja -lyhtyjen virtalähteinä, rusasioista, joilla on merkitystä varoitusvilkkujen paristosta hyödyntämään energian ja pariston valintaan sekä teknisessä että taloudellisessa mielessä. määrään Valoteknisten peruskäsitteiden /1 / ja laatuvaatimusten /7/lisäksi, joita tässä raportissa ei käsitellä, paristokäyttöisen vilkun yleisten toimintaperiaatteiden tunteminen on välttämätöntä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä koneistossa että pariston sisäisessä resistanssissa syntyvien jännitehäviöiden vaikutukseen sekä käsitteeseen "rajajänni -te". Paristokustannusten arvioiminen eikä myöskään paristojen keskinäinen teknis-taloudellinen vertailu ole mandollista,jos paristojen käyttäytymistä vilkkukäytössä eri toimintalämpötiloissa ei tunneta. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pariston napajännitteen energian ja napajännit muuttuminen kuormitusajan funktiona sekä paristosta otetun välinen yhteys. Koska Suomessa näitä tietoja ei mitata vilkuille suoritettavien testimittauksien yhteydessä, tässä raportissa on käytetty lähteistä /2/ ja /3/ otettuja käyrästöjä. On syytä erityisesti huomata, että pariston valmistajien paristoille ilmoittamat ampeerituntimäärät eivät sovi tähän tarkoitukseen, sillä ne poikkeavat sekä kuormitustavan että lämpötilan osalta niin huomattavasti vilkkukäytön olosuhteista.
7 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Paristokäyttöinen varoitusvilkku 2. PARISTOKÄYTTÖINEN VAROITUSVILKKU 2.1 Toimintaperlaate Paristokäyttöisen hehkulampulla varustetun varoitusvilkun rakenne on periaatteessa kuvan 1 mukainen. Pariston napajännitettä on merkitty u:llä, paristosta otettua virtaa i:llä, lamppujännitettä ul.11a ja lamppuvirtaa illia. Lamppujännite muodostuu tavallisesti vilku n toimintataajuudella olevista jännitepu Isseista, joiden amplitudit ovat ainoastaan koneistossa syntyvää jännitehäviätä pariston napajännitettä pienempiä ja joiden pituus on vakio. Lamppu Kuva 1. Paristokäyttöisen varoitusvilkun periaatteellinen rakenne. Pariston sisäisestä resistanssista puolestaan johtuu, ettei napajännitekään (u) ole vakio. Aina kun lampufle tulee jännitepuissi, paristosta otetaan virtapulssi i, joka on 1L Tämä aiheuttaa pariston sisäises- likimain yhtäsuuri kuin lampulle menevä virtapulssi sä resistanssissa jännitehäviön pienentäen u:tä. Koneisto voi rakenteeltaan olla myös niin sanottu vakiovalovoimakoneisto, joka nimensä mukaisesti pyrkii pitämään varoitusvilkun tehollisen valovoiman /4/ vakiona riippumatta pariston napajännitteen suuruudesta. Tämä voi tapahtua joko siten, että lampu Ile syätettävienjännitepulssin pituus riippuu sopivalla tavalla pariston napajännitteestä tai siten, että lampulle menevän jännitepuissin aritmeettisen keskiarvon suuruus tehdään riippumattomaksi hakkuriperiaatteella toimivan stabilointiyk- pariston napajännitteestä sikön avulla. 2.2 Valovoiman riippuvuus lamppujännitteestä Hehkulamppupolttimolla varustetun varoitusvilkun valovoima riippuu pariston jännitteestä erittäin voimakkaasti Asiaa havainnollistaa kuva 2, jossa on esitetty valovoiman riippuvuus jännitteestä. Sekä valovoima- että jänniteasteikko on esitettysuhteellisarvoina. Jännitteen mittayksikkönä on käytetty lampun nimellisjännitettä. Valovoiman mittayksikkönä on puolestaan käytetty valovoima-arvoa nimellisjännitteellä. Kuvasta nähdään mm, että jo noin 10% alijännite pudottaa valovoiman noin 70%:iin alkuperäisestä arvosta. Vastaavasti 1 0%ylijännite nostaa valovoiman lähes 1,4 kertai -seksi.
8 Pwistokäyttöi Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan non varoitusvilkku a E > 0 C a C I Suhteellinen jännite Kuva 2. Vilkun valo voiman riippuvuus pariston jännitteestä. 2.3 Pariston napajännitteen muuttuminen käytön aikana Pariston napajännite pienenee vilkun toiminta-aikana periaatteessa kuvassa 3 esitetyl tavalla. -lä Siinä on yleensä nähtävissä kolme erilaista aluetta: alue I, alue Ilja alue Ill. Alueella I, napajännite pienenee joka tavallisesti kestää korkeintaan muutaman vuorokauden, nopeasti fijueella II napajännitteen pieneneminen hidastuu oleellisesti. Kun pariston napajännite pienenee jälleen nopeasti, ollaan alueella Ill. energia lähenee loppumista, a C C a a C 0 a a a- 0 0 Käyttöaika Kuva 3. Pariston napajännitteen ja toiminta-ajan välinen yhteys. Samalla kun pariston jännite pienenee, pienenee myös vilkun valovoima, ellei kysymyksessä ole ns. vakiovalovoimakoneisto.
9 6 Paristotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Paristokäyttöinen varoitusvilkku 2.4 Rajajännite Riippumatta siitä, minkälainen koneistoratkaisu on käytössä, aina on olemassa jokin arvo, ns.rajajännite, jota pienemmillä jännitearvoilla valo- pariston napajännitteen opastimen valotekniset arvot eivät ole enää määräysten mukaiset. Rajajännitteen määrittämiseksi varoitusvilkulle on tehtävä laatuvaatimusten /6/ mukaiset valovoimamittaukset pariston napajännitteen funktiona. Riippuen vilkun koneiston toimintaperiaatteesta, päädytään kuvan 4 mukaisiin käyriin. Cs E 0 > 0 Cs > C a) C 0 -C a) H (" on)rn,n (LJp) (Up) mna 0 Pariston napajännite Kuva 4. Vilkun tehollisen valovoiman ja napajännitteen välinen yhteys a) tavanomaisella koneisto/ja varustetussa vi/kyssa b) vakio valo voimakoneistolla varustetussa vi/kyssa (1eff)min on pienin sallittu valovoima, (U)m,,, on ns. rajajännite. Ilman valovoiman säätää olevissa vilkuissa valovoima riippuu yleensä hyvin voimakkaasti pariston napajännitteestä. Vakiovalovoimakoneistoissa valovoiman oleellinen pieneneminen tapahtuu yleensä vasta pienillä napajännitteen arvoilla. Kun kuvan 4 käyriin valovoima-asteikolle merkitään laatuvaatimusten mukainen pienin sallittu valovoima-arvo( 'eff)mn' jänniteasteikolta saadaan rajajännite (U p ) m,n
10 Paristotyypin ja ympånstön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 7 Pari stokäyttöinen varoitusvilkku 2.5 Pariston energia varoitusvi Ikkukäytössä Vilkun käyttämän energian (E) ja pariston napajännitteen (U p) välinen yhteys on esitetty kuvassa 5. Em on paristosta vilkkukäyttää vastaavissa olosuhteissa saatavissa oleva energia, (U p) m on uuden pariston napajännite. Aluksi napajännite pienenee nopeasti, vaikka paristosta otettu energiamäärä pysyy pienenä. 011aan kuvan 3 käyrässä alueella I. Tämän jälkeen paristosta voidaan ottaa energiaa napajännitteen pienenemisen ollessa kohtuullista. Toimintatapahtuu kuvan 3 käyrän alueella Il. Käyrän loppuosassa napajännitteen muutokset ovat suuria, vaikka paristosta otetaan energiaa hyvin vähän. Toiminta tapahtuu kuvan 3 käyrässä alueella Ill. E a a C a a E a a C > (Up) m Pariston napajännite Kuva 5. Paristosta otetun energian ja pariston napajännitteen välinen yhteys.
11 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Mittaukset 3. MITTAUKSET Liitteissä I...18 on esitetty eri paristolajeille ja paristotyypeille sekä pariston napajännitleen muuttuminen kuormitusajan funktiona että ampeerituntimäärät napajännitteen funktiona. Käyristä voidaan todeta: -mittaukset on tehty lämpätiloissa +5CC, -1OC ja -20C /2/, /3/ -esitetyt käyrät ovat usean mittauksen keskiarvokäyriä -kuormituskokeita tehtäessä kuormitusjaksot on valittu Suomessa voimassa olevien varoitusvilkkuja koskevien laatuvaatimusten /7 / mukaisesti (16h päällä, 8h sammuksissa) -kuormituskokeita ei ole tehty todellisilla vilkuilla vaan vilkkukäytöissä olevien lamppujen sähköisten arvojen perusteella on määritetty kullekin paristotyypil le kuormitusvastus, joka mandollisimman hyvin vastaa kullekin paristolle sopivaa lamppua -virtapuissien taajuus oli 1 Hz ja virtapulssin pituus 150 ms Tutkimuksessa olleet paristot lp5 1P26 AIFRAM HP16P21 AIRAM TEHO-VILKKU 6 Vi 4R25 4R 20-7 DURACELL DURACELL Alkaliparisto Alkaliparisto PC RENPOWER I Ima-alkal iparisto 1P5 RENPOWER Ilma-alkaliparisto 1P26
12 Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 9 Esimerkki mittaustulosten tulkinnasta 4. ESIMERKKI MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTA Oletetaan, että vilkun nimellisjännite on 6V ja se on suunniteltu toimivan kandella 1P5 paristolla. Kuinka kauan vilkku toimii Duracell -paristolla lämpötilassa a) ^5C b) -20'C Miten tilanne muuttuu jos paristoksi valitaan Al RAM in paristo? Tehtävää ratkaistaessa voidaan edetä seuraavasti: Askel 1. Selvitetään vilkun rajajännite. Varoitusvilkun rajajännite saadaan varoitusvilku Ile suoritetusta virallisesta Ellei tällaista tutkimusselostusta ole käytettävissä koestusselostuksesta. voidaan määrittää kohdassa 2.4 esitetyllä tavalla. Kysymyk- rajajännite sessä olevan tyyppiselle varoitusvilkulle tyypillinen rajajännite on n. 4.8V /4/. Askel 2. Etsitään liitteistä ko. tapausta vastaavat mittaustulokset sekä merkitään näihin käyrästöihin vilku n rajajännite. Kysymyksessä olevaa tapausta vastaavat käyrät on esitetty kuvissa 6 ja (liitteet 3, 4, 15 ja 16), joihin myös rajajännite 4,8V on merkitty u,v50 1 uiv:6:: 50 Ailca/vrk Aika/vrk Kuva 6. a. Napajännitteen ja kuormitusajan välinen yhteys, lämpötila +5'C b. Napajännitteen ja kuormitusajan välinen yhteys, lämpötila -20 C
13 lo Paristotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Esimerkki mittaustulosten tulkinnasta Askel 3. Kuvista 6a ja 6b nähdään, että vilkku toimii määräysten mukaisesti lämpötilassa +5CC noin 35 vuorokautta ja lämpötilassa -20 C vain noin 12 7a ja 7b puolestaan nähdään, että paristosta on vuorokautta. Kuvista +5C:n lämpötilassa noin 28 Ah ja ainoastaan 10 Ah Järn tällöin käytetty -pötilassa -20CC ,00 4M Pariston napejånnito / V ,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Pension napejånnita / V Kuva 7. a.) Paristosta käytetyn energian ja napajännitteen välinen yhteys järnpötilassa +5 C b) Paristosta käytetyn energian ja napajännitteen välinen yhteys järn -20 C -pötilassa Jos paristolle Al RAM suoritetaan samanlainen tarkastelu, voidaan paristoja vertailla keskenään teknisessä mielessä. Jos lisäksi tiedetään paristojen hinnat, voidaan laskea hyödyksi käytettävissä olevan ampeeritunnin hinta kummallekin paristolle.
14 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 11 Johtopäätöksiä 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Peruslähtökohtana hyvälle varoitusvilkulle on: - kaikki vilkusta lähtevä valo suuntautuu laatuvaatimusten mukaiselle alueelle laatuvaatimusten määrittelemällä tavalla - lampun valon tuotto on mandollisimman suuri ja että lamppu kestää yhtä kauan kuin paristokin - vilkun rajajännitteen tulee olla alhainen, jotta pariston energia tulee hyädynnettyä hyvin - koska varoitusvilkun toiminta ei ole laatusuositusten mukainen sen pariston napajännite on rajajännitettä pienempi, tulisi tämä jälkeen kun näkyä vilkun toiminnasta esimerkiksi vilkkumistaajuuden muuttumisena - jos varoitusvilkku joutuu toimimaan aihaisissa lämpötiloissa, pariston valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota
15 12 Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Viiteluettelo VIITELUETTELO /1/ Varoitusvilkkujen valoteknisiä ominaisuuksia koskeva esitutkimus. Tutkimusraportti N:o , Tampereen teknillinen korkeakoulu, /2/ Paristojen kuormituskokeita vilkkukäyttöä vastaavissa olosuhteissa. Ympäristön lämpötilat -20C ja +5C. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tutkimusraportli N:o0103/90, /3/ Paristojen kuormituskokeita vilkkukäyttöä vastaavissa olosuhteissa. Ympäristön lämpötila -1 0C, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tutkimusraportti N:o 121 8/90,1990. /4/ Varoitusvilkkujen rajajännittteet. Tutkimusselostus 1215/89, Tampereen teknillinen korkeakoulu, /5/ Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tutkimusselostus N :o SAH 71817/ /6/ les Lighting Handbook, Illuminating Engineering Society, Fift Edition,1972. /7/ Varoitusvilkkujen ja -lyhtyjen laatuvaatimukset, Tie- ja vesirakennushallitus, TVH , Helsinki 1984.
16 AIRAM Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V ,50 u/v 5,00 4,50 DURACELL - RENPOWER 4,00 3,50 I Kuormitusaika I vit ''.. -I m
17 I- -I m r') Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: lp Ah DURACELL AIRAM - RENPOWER 650 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojãnnite /'
18 Ymp&istön ImpÖtHa: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 6,50.11 U/V 5,00 DURACELL - AIRAM - RENPOWER 4,50 4,00 3, Kuormitusaika / vrt I- -1 m c&3
19 I- -I m Ympäristön lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V I 2kpl Rinnan Ah T L... DURACELL AIRAM - RENPOWER 20 lo 0 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojånnite / V
20 - AIRAM Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,50 6,00 5,50 u/v 5,00 4,50 DURACELL - RENPOWER 4,00 3,50 3, Kuormitusaika I vrt 1 -I m "fl
21 -4 m Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: lp5 6 V I a I_ I I I I - I DURACELL Ah 15 AIRAM RENPOWER ,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännfte I V
22 AIRAM LámpÖtiia: -lo C Pariston tyyppi: 1P26 6 V DURACELL - RENPOWER Kuormitusaika I vrk -4 m -J
23 I- -I m Lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P26 6 V 30,00 25, U I I I I I I I I I p I 20,00 15,00 Ah DURACELL - RENPOWER - AIRAM 10,00 5, I I I I I I 0,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
24 AIRAM Ympäristön lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 6,50 - r ,00 5,50. DURACELL Uv 5,UV RENPOWER -- Kuormitusaika / vrk I- -I m CD
25 I- fl -' 0 Ympäristön lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 25,00 20,00 Ah 15,00 10,00 DURACELL AIRAM - RENPOWER 5,00 0,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite I V
26 AIRAM Lämpötila: -lo c Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,00 5,50 u/v 5,00 4,50 - DURACELL - RENPOWER 4,00 3, Kuormitusaika I vit I- -4 m -I -s
27 - -4 m - Lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 20,00 18,00 16, I _I I ,00 12,00 10,00 Ah 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 -i-- 6,00 ch 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite I V DURACELL AIRAM - RENPOWER
28 Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V 6,50 6, L ,50 u/v 5,00 4,50 - DURACELL AIRAM - RENPOWER 4,00 3, Kuormitusaika / vrt I- -1 m c)
29 Al RAM I- -1 m Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V Ah DURACELL - RENPOWER I 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
30 .,. HAIRAM Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi : 1P5 6 V I 2kpI Rinnan 6,50 5,50 DURACELL u/v 5,00 4,50 L or 4,00 3, Kuormitusaika / vrk -I m (fl
31 H m C) Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi 1P5 6VI2kpl Rinnan DURACELL Ah AIRAM 30 - RENPOWJ ,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
32 I Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,50 6,00 5,50 u/v 5,00 4, I I I I I I I. --. I - DURACELL AIRAM - RENPOWER 4,00 I I. p U , rc, I I P?% U 3, Kuormitusaika I vik I- -1 m 4
33 AIRAM -1 m Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 30,00 25,00 DURACELL Ah 15,00 - REN POWER 10,00 5,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
34 TIELAITOKSEN SELVITYKSIÄ 1/1991 Satelliitteihin perustuvasta paikannusjärjestelmästä. TIEL /1991 Autokanta ja liikenne OECD-maissa. TIEL /1991 Tiesalaojien toimivuus ja kunnossapito, TIEL /1991 Suolauksen vaikutukset tienvarsikasvillisuuteen. TIEL /1991 Reunapaalujen vaikutus ajokäyttäytymiseen ja bikenneonnettomuuksiin. TIEL /1991 Yleiskaavoituksen ja tien yleissuunnittelun kytkentä. TIEL /1 991 Teiden esisuunnitelu Pohjoismaissa. TIEL /1 991 Palvelutasomittareiden seuranta tiensuunnittelussa. TIEL /1991 Luonnonolojen seuranta tiensuunnittelussa, TIEL /1 991 Tielaitoksen laatujärjestelmän kehittäminen; suunnittelun laatujärjestelmä, esiselvitys. TIEL /1991 Ympäristövaikutusarviot pääsuunlaselvityksissä. TIEL /1 991 Selvitys nopeuden alentamiskeinoista taajamateillä. TIEL /1 991 Selvitys nopeusrajoitusten määrittämisestä ja vaikutuksista. TIEL /1 991 Jalankulkijan ja pyöräilijän vammautumiset liikennealueilla. TIEL /1991 Liikenneinvestoinneista päättäminen; Arvio suunnittelunäkemyksestä. TIEL /1991 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvukun toimintaan. TIEL /1991 The Effect of Battery Type and Ambient Temperature on the Operation of Warning Flashers. TIEL E ISBN ISSN TIEL
VAROITUSVILKKUJEN JA -LYHTYJEN LAATUVAATIMUKSET
VAROITUSVILKKUJEN JA -LYHTYJEN LAATUVAATIMUKSET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KÄYTTÖOSASTON LIIKENNETOIMISTO TVH 2635 HELS!NK 1g75 Jaiijempriria esitetyt varoitusviikkujen ja -lyhtyjen laatuvaatimukset
LisätiedotVAROITUSVILKKUJEN JA -LYHTYJEN LAATU VAATIMUKSET
VAROITUSVILKKUJEN JA -LYHTYJEN LAATU VAATIMUKSET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS TVH 741808 HELSINKI 1984 85 0330 VAROITUSVILKKUJEN JA -LYHTYJEN LAATU VAATI M U KSET TIE- JA VESIRAKENNUSALLITUS HELSINKI 1984
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotTielaitoksen viestintä
Tielaitos Tielaitoksen viestintä Helsinki 1992 Tlelaftos elaitos iehalljtuksen kirjasta Doknro: Ndenro: T '2- Tielaitos Helsinki 1992 TIEL 2300005 1992 Tielaitos Valtion painatuskeskus Pasilan VALTIMO
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotLedien kytkeminen halpis virtalähteeseen
Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 309 ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7 Koetuttaja: Oy Esso
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotVerkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja
03, Huhtikuu 0 Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja MASTER LEDspot MV MASTER LEDspot MV -lamppu on tuottaa lämpimän, halogeenilampun valokeilaa muistuttavan valokeilan. Lamppu sopii
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotBY-PASS kondensaattorit
BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää
LisätiedotLED LEnSER * H14. 13h**
LED LEnSER * H14 210 210m* 13h** ** Keskimääräinen alhaisimman tason valaisuaika 1 lumenin valovirtaan asti. LED LEnSER * H14R 220 210m* 25h** päälle täysin ladatuilla akuilla. Kyse on keskimääräisistä
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotJakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotLedif difakt ktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Ledi diryh ä m
Ledifaktoja Jaakko Ketomäki Obelux Oy Lediryhmä Lediryhmä Suomen Valoteknillisen Seuran yhteydessä toimiva leditoimijoiden työryhmä Tavoitteena jakaa oikeaa ja puolueetonta tietoa ledeistä sekä niiden
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotÄlykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto
Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotKeski-Suomen fysiikkakilpailu
Keski-Suomen fysiikkakilpailu 28.1.2016 Kilpailussa on kolme kirjallista tehtävää ja yksi kokeellinen tehtävä. Kokeellisen tehtävän ohjeistus on laatikossa mittausvälineiden kanssa. Jokainen tehtävä tulee
LisätiedotJuuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +
Lisätiedot5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
LisätiedotMurskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet
Tielaitos Murskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet Urakka-asiakirjat Helsinki 1991 v Tiehallitus TieIa itos Tleha;fltuksen kfrjasto DOkflrc: '///t1 Nider,,a; 7//3/) Murskaustöiden yleiset arvonmuutosperusteet
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotLED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT
LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotAurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala
Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Yleistä: Tämä laite on suunniteltu aurinkoenergia järjestelmiin, suojaamaan akkua syväpurkausta vastaan. Laite kytketään akun ja
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
Lisätiedotja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.
Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari
LisätiedotELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008
Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös
LisätiedotTyö 16A49 S4h. ENERGIAN SIIRTYMINEN
TUUN AMMATTIKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 16A49 S4h ENEGIAN SIITYMINEN TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään energian siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä lämpöenergian johtumisen että sähköenergian siirtymisen
LisätiedotMerenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 15/ ISSN MERKKILYHTYJEN HYVÄKSYMINEN
Merenkulkuhallitus TIEDOTUSLEHTI NRO 15/15.8.1995 MERKKILYHTYJEN HYVÄKSYMINEN Merenkulkuhallitus on 26.7.1995 uudistanut merkkilyhtyjen hyväksymisestä 11.5.1981 annettua merenkulkuhallituksen päätöstä
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
Lisätiedot5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotS Suurjännitetekniikka
S-18.3146 Suurjännitetekniikka Osittaispurkausten (PD) mittaukset Paikka: L308 Aalto ELEC 1 (6) Suurjännitetekniikka/PH/PT/SK 2015 Esiselostus 1. Luettele ja kuvaile erilaisia osittaispurkaustyyppejä.
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.
VA K LA 41 Helsinki Rukkila Tit Helsinki 43 41 61 Pitäjännialci VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 579 Kuva 1. Cera-Tester
LisätiedotUVS Kanavainen tärinämittari
UVS 600 1-Kanavainen tärinämittari KÄYTTÖOHJEKIRJA SUOMI Ohjelmistoversio 1.1.6 ja uudemmat LCD näytön aktivointi Normaalisti UVS 600:n näyttö on suljettuna. Käynnistääksesi näytön paina vihreää LCD painiketta
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 12 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 12 Ti 19.2.2019 Timo Männikkö Luento 12 Osittamisen tasapainoisuus Pikalajittelun vaativuus Lajittelumenetelmien vaativuus Laskentalajittelu Lokerolajittelu Kantalukulajittelu Algoritmit
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotTASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
LisätiedotFloodfore säätutka sateet
Floodfore säätutka sateet Yleisesti käytetyt menetelmät: Pakotetaan tutkasateet tavalla tai toisella sademittariarvoihin lähellä sademittareita säilyttäen taas kauempana tutkasateet. (katso esim. RAINMUSIC
LisätiedotEne LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN
LisätiedotFluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit
TEKNISET TIEDOT Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit Digitaaliset Fluke 170 -sarjan yleismittarit ovat alan ammattilaisten luottolaitteet sähkö- ja elektroniikkajärjestelmien vianhakuun
Lisätiedot1. Tilastollinen malli??
1. Tilastollinen malli?? https://fi.wikipedia.org/wiki/tilastollinen_malli https://en.wikipedia.org/wiki/statistical_model http://projecteuclid.org/euclid.aos/1035844977 Tilastollinen malli?? Numeerinen
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L7
Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.
1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotTielaitos yleisillä teillä 1990
Rautatien tasoristeysonnettomuudet Tielaitos yleisillä teillä 1990 Tielaitoksen selvityksiä 37/1991 Helsinki 1991 Tiehallitus Tutkimuskeskus Tielaitoksen selvityksiä 37/1991 Rautatien tasoristeysonnettomuudet
Lisätiedot