Ympäristöministeriön ajankohtaiset asiat - direktiivien toimeenpano - maankäyttö- ja rakennuslain muutos

Transkriptio

1 Ympäristöministeriön ajankohtaiset asiat - direktiivien toimeenpano - maankäyttö- ja rakennuslain muutos Rakenteellisen palonehkäisyn, turvallisuuden ja rakentamisen ohjauksen opintopäivät SPEK Lapin toimipiste Santasport Lapin Urheiluopisto Yli-insinööri Katja Outinen, ympäristöministeriö

2 EPBD- ja RES-direktiivien toimeenpanoon liittyvät ajankohtaiset asiat

3 EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % Rakennustuoteasetus (CPR) Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivit (Ecodesign, Ecolabel) Katja Outinen, ympäristöministeriö 3

4 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 (uudelleen laadittu) Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Energiatodistukset Teknisten järjestelmien tarkastukset* Muut velvoitteet hallinnolle Energiatehokkuusvaatimukset Energiatehokkuusvaatimukset Lämmitysjärjestelmät Tiedotus ja raportointi Vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus Teknisten järjestelmien vaatimukset Ilmastointikoneet Taloudellisten kannusteiden selvittäminen Lähes nollaenergiarakennusten edistäminen Kustannusoptimaalisuuslaskenta * tai vaihtoehtoiset tavat Katja Outinen, ympäristöministeriö 4

5 Lähes nollaenergiarakennus EPBD-direktiivissä Lähes nollaenergiarakennus = nearly zero energy building NZEB erittäin korkea energiatehokkuus tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia Jäsenmaiden varmistettava jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia -> jotta valmistuvat rakennukset voisivat olla lähes nollaenergiarakennuksia, tulisi vaatimukset antaa jo 1/2017 ja soveltaminen aloittaa 1/2018

6 Lähes nollaenergiarakennus Suomen säädöksissä tällä hetkellä Uudisrakentamisen energiamääräyksiin (D3) lisättiin 8/2014 Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä kuten direktiivissä Direktiivin mukainen maininta aikataulusta Ei otettu kantaa vaatimustason kansalliseen yksityiskohtaiseen määrittelyyn tai muihinkaan yksityiskohtiin -> työtä on jatkettava näiden asioiden osalta Taustalla saatu Euroopan komission Suomea vastaan nostama kanne ko. direktiivikohtien täytäntöönpanon viivästymisestä

7 RES-direktiivin vaatimuksia uusiutuvan energian käytön edistämisestä Säännöksissä ja -määräyksissä on otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla (artikla 13 kohta 4) Mainittuja toimenpiteitä vahvistettaessa tai alueellisissa tukijärjestelmissä voidaan ottaa huomioon kansalliset toimenpiteet, jotka liittyvät energiatehokkuuden huomattavaan parantamiseen, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä passiivi-, matalaenergia- ja nollaenergiataloihin Katja Outinen, ympäristöministeriö 7

8 RES-direktiivin vaatimuksia uusiutuvan energian vähimmäistasosta rakennuksissa mennessä on säännöksissä ja -määräyksissä tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. On sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen mm. kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää Katja Outinen, ympäristöministeriö 8

9 RESMIN -työryhmä YM:n asettama työryhmä valmisteli 6/2013-6/2014 uusiutuvan energian vähimmäistason toimeenpanoa Työryhmä valmisteli maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen sekä esitykset sen nojalla annettaviksi asetuksiksi Työryhmä arvioi myös muita vaihtoehtoisia tapoja toimeenpanolle sekä vaihtoehtoa, että täytäntöönpanotoimet eivät ole tarpeen Työryhmän esityksen pohjalta YM on päättänyt, että lainsäädännön jatkovalmistelua siirretään ja työtä jatketaan osana lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännön kehittämistä YM-tiedote asiasta , tiedotteessa linkki työryhmän laatimiin asiakirjoihin ( -> rakentaminen -> lainsäädäntö ja ohjeet -> maankäytön ja rakentamisen valmisteilla oleva lainsäädäntö) Katja Outinen, ympäristöministeriö 9

10 Lähes nolla ja uusiutuvat valmistelun jatkaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti uusiutuvilla Lähes nollaenergiarakennus Lähes nollaenergiarakennuksen kansalliseksi määrittelemiseksi on tarpeen määritellä: 1) mitä tarkoittaa erittäin korkea energiatehokkuus ja 2) mitä tarkoittaa hyvin laajalti ja mitä katsotaan uusiutuvaksi energiaksi Samalla toimeenpannaan RES-direktiivin vaatimus uusiutuvan energian vähimmäistasosta Katja Outinen, ympäristöministeriö 10

11 Valmisteluaikataulu Syksy 2014 Säädösvalmistelu alkaa Esitysluonnokset valmiit lausunnolle HE Eduskuntaan Voimaantulo Soveltaminen Katja Outinen, ympäristöministeriö 11

12 Säädösvalmistelun tehtäviä Uudisrakentamisen energiatehokkuuteen liittyvien vaatimustasojen määrittäminen D3:een Muut asetusmuutokset D2 sisäilmaston vaatimustasot, ilmanvaihto C3 uusi asetus, säännöksiä lämmöneristämiseen liittyen Vaikutusarvioinnit ja tarvittavat taustaselvitykset Muutokset ohjeisiin D5-ohje (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta) C4-ohje (Lämmönläpäisykertoimen laskenta) Tarvittavat muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä energiatodistussäädöksiin Katja Outinen, ympäristöministeriö 12

13 Kohti lähes nollaenergiarakentamista YM kannustaa kaikkia rakentamiseen liittyviä tahoja osallistumaan lähes nollaenergiarakentamisen kehittämiseen sekä sen kansallisen tason määrittämiseen YM osallistuu alan hankkeisiin ja käynnistää hallinnon selvityshankkeita Rakennusalan ja YM:n yhteinen FinZeb-hanke Hyödynnetään mm. tutkimustieto, innovaatiot, ERA, energiaklinikat ja kokemukset toteutuneista hankkeista Säädösvalmistelu: yhteistyö, vuorovaikutus, avoimuus Säädökset valmistellaan virkatyönä YM:ssä Tämän lisäksi YM asettaa tarvittavat ohjaustyöryhmät säädösvalmistelun tueksi Katja Outinen, ympäristöministeriö 13

14 RES-direktiivin vaatimukset uusiutuvan energian laitteiden asentajien sertifiointijärjestelmästä

15 Asentajien sertifiointijärjestelmä Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sertifiointijärjestelmät tai vastaavat hyväksymisjärjestelmät tulevat asentajien saataville (art ja liite IV) Pienen mittakaavan biomassapoltinten ja -uunien asentajat Aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien asentajat Matalalta geotermistä lämpöä ottavien järjestelmien asentajat Direktiivin mukainen aikataulu mennessä Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon olemassa olevat järjestelmät ja rakenteet Sertifiointiprosessin tulee olla jäsenvaltion tai nimetyn hallintoelimen määrittelemä Sertifiointi tapahtuu akkreditoidussa koulutusohjelmassa Koulutusohjelman akkreditoinnista vastaa jäsenvaltio tai nimetty hallintoelin Outinen, Werdi / ympäristöministeriö 15

16 Asentajien sertifiointijärjestelmä Kyse on vapaaehtoisesta lisäkoulutuksesta, jota varten ei ole tarkoitus antaa erityisiä säädöksiä Opetushallitus (OPH) vie RES-direktiivin liitteen IV mukaiset vaatimukset koulutuksen sisällöstä näyttötutkintojen perusteisiin Vapaaehtoista lisäkoulutusta varten on luotu asentajien sertifiointijärjestelmä 3-5 pv lisäkoulutuksen ja lopputentin jälkeen asentaja voi saada sertifikaatin sertifiointijärjestelmää ylläpitää alan edustajista ja kouluttajista koottu uusiutuvan energian toimikunta ja Motiva Oy Lainsäädäntöä valmistellaan ainoastaan lisäkoulutusta antavien kouluttajien hyväksymisestä YM on valmistellut yhteistyössä TEM:n kanssa lakiesityksen tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien kouluttajan hyväksymisestä -> hallituksen esitys laista on tarkoitus antaa eduskunnalle marras-joulukuussa 2014 lakiesityksen mukaisesti Energiavirasto toimisi kouluttajan hyväksyvänä viranomaisena Outinen, Werdi / ympäristöministeriö 16

17 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU, EED)

18 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon tilanne Vastuuministeriö työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa TEM asetti 11/2012 työryhmän valmistelemaan EED:n täytäntöönpanoa, työryhmän mietintö valmistui 1/2014 TEM on valmistellut lakiesityksen energiatehokkuuslaista, jolla toimeenpantaisiin EED Hallituksen esitys eduskunnalle energiatehokkuuslaiksi (HE 182/2014) annettiin Katja Outinen, ympäristöministeriö 18

19 EED artikla 4 Rakennusten peruskorjaukset YM:llä on erillisvastuu EED artiklan 4 toimeenpanosta Jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan peruskorjauksessa Strategia oli julkaistava mennessä ja päivitettävä kolmen vuoden välein Osana EPBD:n toimeenpanoa luvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden energiatehokkuuden parantamisvaatimukset tulivat voimaan 9/2013 Toimeenpanon tavoitteena on vaatimusten sijaan etsiä keinoja aktivoida tarvittavaa korjaustoimintaa vapaaehtoisuuden pohjalta YM toteutti mm. hankkeen "Rakennuskannan korjausmahdollisuudet vuorovaikutteinen selvitys" Katja Outinen, ympäristöministeriö 19

20 Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivien (Ecodesign, Ecolabel) toimeenpanon tilanne

21 Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivien soveltamisala Ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivejä sovelletaan energiaan liittyviin tuotteisiin Direktiivejä ei sovelleta liikennevälineisiin Ekosuunnitteludirektiiviä voidaan soveltaa, jos tuotteella on: merkittävä myynti- ja kauppavolyymi (yli yksikköä vuodessa) merkittävät ympäristövaikutukset merkittävä parannuspotentiaali Energiamerkintädirektiiviä voidaan soveltaa, jos: Tuotteen avulla voidaan merkittäviä määriä energiaa ja mahdollisesti muita voimavaroja Toiminnaltaan samankaltaisten tuotteiden suoritustasossa on suuria eroja Vapaaehtoisilla toimilla ei voida saavuttaa tavoitteita Katja Outinen, ympäristöministeriö 21

22 Tuoteryhmäkohtaiset säädökset Tuoteryhmäkohtaiset säädökset annetaan puitedirektiivien nojalla Asetuksia sovelletaan sellaisenaan suoraan jäsenmaissa Ekosuunnitteluasetuksessa annetaan vähimmäisvaatimukset esim. hyötysuhteelle ja päästövaatimukset Energiamerkintäasetuksessa määritetään energiamerkinnässä esitettävät tiedot Työnjako Suomessa TEM vastaa puitedirektiivien toimeenpanosta tuoteryhmäkohtaiset asetukset: rakennustuotteet -> YM kaikki muut -> TEM/Energiavirasto Katja Outinen, ympäristöministeriö 22

23 Voimassa olevat rakennustuotteita koskevat ekosuunnittelusäädökset Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivi (92/42/ETY), Suomessa pantu täytäntöön RakMk D7, annettu Akselitiivisteettömät kiertovesipumput W, Komission asetus (EU) N:o 641/2009, annettu , voimaan ja Kiertovesipumppujen muutos julkaistu N:o 622/2012 Puhaltimet 125 W- 500kW, Komission asetus (EU) N:o 327/2011, annettu , voimaan ja Huoneilmastointilaitteet ja huonetuulettimet, Komission asetus (EU) N:o 206/2012, annettu , voimaan ja Katja Outinen, ympäristöministeriö 23

24 Voimassa olevat rakennustuotteita koskevat ekosuunnittelusäädökset Vesipumput, Komission asetus (EU) N:o 547/2012, annettu , voimaan ja Tila- ja yhdistelmälämmittimet, alle 400 kw, Komission asetus (EU) N:o 813/2013, annettu , voimaan , ja Vedenlämmittimet ja kuumavesisäiliöt, alle 400 kw, Komission asetus (EU) N:o 814/2013, annettu , voimaan , , ja Ekosuunnitteluasetusten lisäksi yllä oleville tuoteryhmille on valmisteltu vastaavat energiamerkintäasetukset Katja Outinen, ympäristöministeriö 24

25 Valmistumassa olevat rakennustuotteiden ekosuunnittelusäädökset Huonetilalämmittimet (sähkö, öljy, kaasu), määräyskomitea puoltanut säädöstä , tulee voimaan Ilmanvaihtokoneet, määräyskomitea puoltanut säädöstä , tulee voimaan Kiinteän polttoaineen huonelämmittimet (tulisijat), määräyskomitea puoltanut säädöstä , tulee voimaan Kiinteän polttoaineen kattilat, määräyskomitea puoltanut säädöstä , tulee voimaan tämän lisäksi käsittelyssä on asetusehdotus ilmalämmityksestä ja jäähdytyksestä, komission keskustelutilaisuus 9/2013 Katja Outinen, ympäristöministeriö 25

26 Ecodesign-työohjelma vuosiksi Ensisijaiset tuoteryhmät: Ikkunatuotteet Höyrykattilat (< 50 MW) Voimakaapelit Yrityspalvelimet, tietovarasto ja lisävarusteet Älykkäät laitteet/mittarit Viinikaapit (asetus 643/2009) Vesikalusteet Toissijaiset tuoteryhmät: Syrjäytyspumput Pientehomoottorit (<200W) Lämmityksen säätöjärjestelmät Valaistuksen säätöjärjestelmät Lämmöneristystuotteet Katja Outinen, ympäristöministeriö 26

27 Ekosuunnittelu ja energiamerkintäsäädösten valmistelusta Yritysten osallistuminen säädösten valmisteluun on erittäin tärkeää Tulevaisuuden tuotemarkkinoiden kilpailun pelisäännöt laaditaan säädöksissä; panostaminen energiatehokkuuteen tuotekehityksessä hyvissä ajoin tuo kilpailuetua Korkea energiatehokkuuden vaatimustaso säädöksissä on eurooppalaisen teollisuuden ja kuluttajan etu Kaikkien rakennuksissa käytettävien tuotteiden on oltava erittäin energiatehokkaita, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet lähes nollaenergiarakentamisesta voidaan saavuttaa Katja Outinen, ympäristöministeriö 27

28 Markkinavalvonta Suomessa TUKES toimii Suomen markkinavalvontaviranomaisena ecodesignja energiamerkintädirektiivien osalta on virallinen tiedotuskanava Katja Outinen, ympäristöministeriö 28

29 Maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen 41/2014 liittyvät ajankohtaiset asiat

30 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (41/2014) Lakimuutos 41/2014 tuli voimaan ja se koskee rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuita rakentamisen suunnittelua suunnittelijoiden ja työnjohtajien tehtäviä, vastuita ja kelpoisuutta rakennuslupakysymyksiä rakentamisen valvontaa Säännökset koottu lain tasolle perustuslain 80 :n edellyttämällä tavalla Lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto -> tarvittavat asetuksenantovaltuudet on lisätty MRL:iin Sääntelyn sisältö ei muutu lukuun ottamatta eräitä korjausrakentamisen erityispiirteitä koskevia kohtia Sääntely selkeytyy ja soveltamisen ennakoitavuus paranee Katja Outinen, ympäristöministeriö 30

31 Rakentamisen laadun kannalta keskeiset vastuusuhteet ja tehtävät säilyvät ennallaan Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja myönnetyn luvan mukaisesti Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito (MRL 119 ) Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan MRL:ia Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on laaja soveltamis- ja harkintavalta RAVA arvioi suunnittelijan kelpoisuuden ja hyväksyy työnjohtajan hankekohtaisesti (MRL 120 f ja 122 e ) Katja Outinen, ympäristöministeriö 31

32 MRL-muutoksen nojalla annettavat asetukset valmisteilla Valtioneuvoston asetukset (VNa) ja ympäristöministeriön asetukset (YMa) valmisteilla VNa maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRa) muuttamisesta koskien pääsuunnittelijan tehtäviä VNa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä VNa rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä VNa MRa:n pykälien kumoamisesta (49, 70-72, ) ja muuttamisesta (48, 73 ) YMa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä Asetukset lausunnolla keväällä 2014 ja kommenteilla elosyyskuussa > viimeistely käynnissä Asetukset on tarkoitus antaa loppuvuoden 2014 aikana Katja Outinen, ympäristöministeriö 32

33 Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuussääntely lain tasolle Suunnittelutehtäville ja rakennustyön johtotehtäville kolmiportainen vaativuusluokitus (MRL 120 d ja 122 b ) vaativa suunnittelutehtävä tavanomainen suunnittelutehtävä vähäinen suunnittelutehtävä Erityistilanteita varten lisäksi poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä ja rakennustyön johtotehtävä Vastaavasti luokitellaan suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset (MRL 120 e ja 122 c ) poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä: ylempi korkeakoulututkinto poikkeuksellisen vaativa työnjohtotehtävä: korkeakoulututkinto VNa:ssa tarkennetaan minkälaisista suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä eri vaativuusluokissa on kyse Katja Outinen, ympäristöministeriö 33

34 VNa:t suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (kommenttiversio 8/2014) Suunnittelun osalta vaativuusluokat hjeista asetukseksi RakMK A2 suunnittelualat - rakennussuunnittelu, kantavat ja pohjarakenteet, rakennusfysikaalinen suunnittelu, ilmanvaihdon suunnittelu, vesi- ja viemärilaitteistot + mahdollisesti lisäksi kosteusvaurion korjaussuunnittelu asetuksessa selostetaan milloin suunnittelutehtävä on vaativa, tavanomainen, vähäinen jne.: Esim: Rakennussuunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) rakennuksessa on enemmän kuin kaksi kerrosta; 2) rakennus on kerrosalaltaan yli 300 m2 kokoinen; 3) rakennuksen sijainti edellyttää rakennuksen arkkitehtuurin sovittamista kaupunkikuvaan tai maisemaan; 4) rakennuksen rakennuspaikan tai sen ympäristön ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia; tai 5) rakennuksen on käyttötarkoituksensa vuoksi täytettävä korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset. Työnjohtotehtävien osalta vaativuusluokat annetaan myös asetuksena Katja Outinen, ympäristöministeriö 34

35 Siirtymäsäännös koskien suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksia Siirtymäsäännöksen mukaisesti MRL-muutoksen (41/2014) voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen tämän lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset Katja Outinen, ympäristöministeriö 35

36 YMa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (kommenttiversio 8/2014) YMa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä annetaan rakennuslupahakemusta koskevan MRL 131 :n nojalla YMa:ssa tarkennetaan suunnitelmien ja selvitysten sisältöä ja esitystapaa pääpiirustukset, asemapiirros sekä rakennuspaikan, rakennuksen ja pihaalueen tiedot asemapiirroksessa pohja- ja leikkauspiirustukset, julkisivupiirustukset perustamis- ja pohjaolosuhdeselvitykset, rakennuksen kunnosta laadittu selvitys rakennepiirustukset, rakennelaskelmat pohjarakennesuunnitelman lämmityslaite-, vesi- ja viemärilaitteisto- sekä ilmanvaihtosuunnitelma purku- ja suojaussuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma, kosteusvaurion korjaussuunnitelma rakennuttajavalvontaa koskeva valvontasuunnitelma Katja Outinen, ympäristöministeriö 36

37 Rakennuksen kunnosta laadittu selvitys Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta Korjaus- tai muutostyön lähtötietona käytettäviin rakennuksen kunnosta laadittuihin selvityksiin on rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaurioista: 1) rakenteiden kantavuus ja rakennuksen vakaus 2) rakennusosien kosteudenhallinta ja muu rakennusfysikaalinen toimivuus 3) rakennuksen sisäilman terveellisyyden hallinta 4) muut rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat 5) käytetyt selvitysmenetelmät ja selvityksen laatijan tiedot Katja Outinen, ympäristöministeriö 37

38 Asetuksiin liittyvät ohjeet valmisteilla (kommenttiversio 8/2014) Ohjetaulukot suunnittelutehtävien vaativuusluokan määräytymisestä: rakennussuunnittelu, kantavat rakenteet, pohjarakenteet, rakennusfysikaalinen suunnittelu, ilmanvaihdon suunnittelu, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot, kosteusvaurion korjaussuunnittelu Ohjetaulukot suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksista: rakennussuunnittelu, kantavat rakenteet, pohjarakenteet, rakennusfysikaalinen suunnittelu, ilmanvaihdon suunnittelu, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot, kosteusvaurion korjaussuunnittelu Ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä Ohjeiden on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan asetusten kanssa loppuvuonna Katja Outinen, ympäristöministeriö 38

39 Lisätietoja EPBD yli-insinööri Maarit Haakana NZEB rakennusneuvos Pekka Kalliomäki RES-MIN lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari, ylitarkastaja Meri Pensamo RES-asentajien sertifiointijärjestelmä yli-insinööri Katja Outinen Korjausrakentaminen yli-insinööri Jyrki Kauppinen Ecodesign rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, yli-insinööri Katja Outinen MRL 41/2014 rakennusneuvos Aila Korpivaara