VARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET
|
|
- Esko Kinnunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET
2 Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet Julkaisija: Vihdin kunta 1
3 1 YLEISTÄ Vihdin kunnan varainhankintaa ohjaa vuosittain laadittava talousarvio, jossa kunnanvaltuusto hyväksyy pitkäaikaisten talousarviolainojen euromääräiset otto- ja antovaltuudet sekä enimmäismäärän lyhytaikaisille velkakirjoille. Valtuuston hyväksymien euromääräisten rajojen puitteissa kunnanhallitus on vuosittain päättänyt talousarviolainojen nostosta ja lainojen myöntämisestä (Hallintosääntö 17) ja talousjohtajalla on ollut päätösvalta alle vuoden mittaisten lainojen otosta, kuten myös kunnan lainakannan korkoriskienhallinnasta ja siinä käytettävistä johdannaissopimuksista (Konsernihallinnon ja hallintokeskuksen toimintasääntö 8.2 ). Takausten ja antolainausten osalta on noudatettu aiemmin kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymiä takausten ja antolainojen myöntämisperiaatteita, jotka tämä ohje tulee korvaamaan. Sijoittamisen osalta toimivalta on määritelty siten, että kunnanhallituksella on oikeus päättää osakkeiden ja osuuskuntien osuuksien ostamisesta, myymisestä ja merkitsemisestä (Hallintosääntö 17). Talousjohtajalle on delegoitu toimivalta kassavarojen sijoittamiseen, kuten myös päätösvalta osakeomistuksiin liittyvistä kaupoista kunnanhallituksen vahvistaman limiitin puitteissa. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Vihdin kunnan toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Varainhankinnalla tarkoitetaan kunnan oman toiminnan rahoittamista vieraan pääoman instrumenteilla. Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan toimiala- ja kassavarasijoittamista sekä mahdollista lahjoitusvarojen sijoittamista. Takaustoiminnalla tarkoitetaan taas Kuntalain (410/2015) 129 mukaista yhteisön velasta tai saatavasta annettavaa takausta. Vaikka hankintalaki ei koske varainhankintaa, kunta kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeensa markkinoilla. Johdannaissopimuksia voidaan solmia myös ilman kilpailutusta, sillä niissä ajoituksen hyödyntäminen ja vertailukelpoisten tarjousten puute eivät aina puolla kilpailutusta. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 2
4 2 VARAINHANKINTA Kunnan rahoitus koostuu verotuloista, valtionosuuksista, toimintatuotoista sekä lainanotosta. Kunnan tulojen keräämisen tarkoituksena on toiminnan rahoitus, eikä sillä ole taustallaan omistajuuteen liittyvää pääomaa, jonka tuloa se yrittäisi toiminnallansa lisätä. Alla käydään lävitse kunnan vieraan pääomanhankintaan liittyvät periaatteet. 2.1 Käytetyt lainainstrumentit Vieraanpääoman hankinta voidaan jakaa lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen lainanottoon. Lyhytaikainen lainanotto käsittää vain alle vuoden pituiset lainat ja kaikki tätä pidemmät lainat ovat pitkäaikaisia. Lyhyt ja pitkäaikaista rahoitusta tasapainottamalla turvataan kunnan kassan riittävyys muuttuvissa olosuhteissa. Lyhytaikaiseen lainanottoon käytetään Vihdin kunnassa ensisijaisesti kuntatodistuksia. Kuntatodistukset ovat velkasitoumuksia, jotka kunta on laskenut liikkeelle. Ennen kuntatodistusten luovuttamista, kuntien tulee tehdä kuntatodistusohjelma rahoitusliikkeen kanssa. Vihdissä on voimassaolevat kuntatodistusohjelmat Op-Pohjolan, Danske Bankin, Nordean ja Kuntarahoituksen kanssa. Kuntatodistusohjelmiin on määritelty kuntatodistusten yhteisarvo eli limiitti. Kuntatodistusohjelmien enimmäisarvon päättää kunnanhallitus ja lyhytaikaisen lainanoton enimmäismäärän kunnanvaltuusto. Kunnan on mahdollista käyttää lyhytaikaiseen lainanottoon myös alle vuoden pituisia velkakirjoja tai pankkien luottolimiittejä. Pitkäaikainen vieraan pääomanhankinta järjestetään Vihdin kunnassa ensisijaisesti tasepohjaisilla velkalainakirjoilla. Joukkovelkalainakirjoja ja leasingrahoitusta on myös mahdollista käyttää Vihdin kunnassa pitkäaikaiseen rahoitukseen. Leasingrahoitusta on mahdollista käyttää esimerkiksi irtaimistohankintoihin, energiansäästö- ja erillisiin elinkaarimallilla tehtäviin rakennushankkeisiin. 2.2 Laina-aikojen tavoitejakauma Vihdin kunnan vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettokorkorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti sekä varautumalla lainojen takaisinmaksuun pitämällä yllä riittävää kassavarantoa. Lainakannasta noin 50 prosenttia tulisi olla lainoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden päästä. Tavoitteena on, että lainoista vähintään 20 prosenttia erääntyisi yli 8 vuoden päästä. Vihdin kunnan tavoiteltu keskimääräinen laina-aika on 4 10 vuotta. Yli 4 vuoden keskimääräinen laina-aika mahdollistaa uudelleen rahoituksen myös huonommissa markkinatilanteissa. Tavoiteltu keskimääräinen laina-aika ei ole ehdoton, mutta sen poikkeamista perusteluineen on informoitava kunnanhallitukselle talousraporttien yhteydessä. 3
5 2.3 Varainhankinnan riskit Varainhankinnan riskillä viitataan ensisijaisesti kunnan rahoituksen riittävyyteen liittyvään riskiin ja se voidaan ymmärtää laajimmillaan koko rahoitustoiminnan toimikentän riskiksi. Se voidaan jakaa tarkemmin maksuvalmius-, rahoitus-, korko-, valuutta- ja hintariskeihin Maksuvalmius- ja rahoitusriski Maksuvalmius muodostuu kyvystä kattaa joka päiväsessä toiminnassa syntyvät menot. Maksuvalmiusriski itsessään on uhka siitä, että omat varat yhdistettynä tuleviin lisärahoitusmahdollisuuksiin eivät riitä tuleviin menoihin ja uhkana on maksukyvyttömyys. Maksuvalmiusriskiä ei kuitenkaan käytännössä ole, koska velanottoa ei ole kunnissa rajoitettu. Maksuvalmiusriski aiheuttaa kunnissa korkeintaan tarpeettomia kustannuksia, jos rahoitusta joudutaan hankkimaan kunnalle epäedulliseen aikaan. Rahoitusriskillä sen sijaan viitataan kuntien pitkäaikaisen rahoitustarpeen kattamiseen. Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen myötä ja kuntien hyvän luottoluokituksen johdosta ei Suomen kunnilla ole merkittävää rahoituksen saatavuusriskiä. Rahoitusriski voidaan kuitenkin nähdä kunnissa riskinä ylivelkaantua. Uhkakuva rahoitusriskistä korostuu silloin, kun lainarahoitusta joudutaan käyttämään tuloa tuottamattomiin, hallinnollisiin investointeihin, joissa investointien takaisinmaksuperiaate ei toteudu Hinta- ja korkoriski Hintariski muodostuu lainarahoituksen hinnasta ja vallitsevasta riskilisästä (lainan marginaalista). Rahan kokonaishintaan vaikuttaa merkittävästi yleinen taloudellinen tilanne ja lainanottoaika. Korkoriskin taustalla on korkojen muuttuminen ja kehittyminen eri ajanjaksoilla se on riski siitä, että lainanottoa ja sijoituksia varten tehdyt korko-olettamukset eivät toteudu. Korkoriskit säilyvät koko sijoitus- tai rahoitusinstrumentin maturiteetin ajan Valuuttakurssiriski Valuuttakurssiriski on uhkatilanne siitä, että ulkomailta nostetut luotot muuttuvat kalliimmaksi maksaa takaisin tai saadut tulot menettävät arvoansa valuuttakurssien muutosten takia. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 4
6 2.4 Riskienhallinnan keinot ja suojaamisen periaatteet Riskienhallintakeinot Riskienhallinta ja sen vaatimat keinot varainhankinnassa ovat tasapainottelua tavoitellun lainarahoituksen hinnan ja siihen sisältyvien riskien välillä. Vihdin kunnan maksuvalmiusriskiä hallitaan kassasuunnittelulla sekä laina-aikojen hajautuksella. Rahoitusriskiä hallitaan mitoittamalla investointitaso kunnan vuosikatteeseen ja hillitsemällä kunnan lainakannan kasvua. Hintariskiä hallitaan laina-aikajakaumalla eli jakamalla lainanottoa sekä erääntymistä eri ajankohtiin. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainasalkkua kiinteäja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä tarvittaessa korkosuojauksilla. Valuuttariskiä hallitaan keskittymällä varainhankinnassa euromääräisiin lainanottoihin Suojaamisen periaatteet Sitoutuminen pitkiin laina-aikoihin ja kiinteisiin korkoihin vähentää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista, mutta samalla se myös heikentää mahdollisuuksia hyötyä markkinakorkojen laskusta eli kasvattaa korko- ja hintariskiä. Sitoutuminen lyhyisiin laina-aikoihin ja muuttuviin korkoihin lisää riippuvuutta markkinakorkojen muutoksista ja kasvattaa korko- ja hintariskiä, mutta samalla se parantaa mahdollisuuksia hyötyä korkojen laskusta. Vihdin kunnan lainasalkun suoja-aste tulee olla aina 30 % -70 % välillä. Vallitsevaan suojausasteen tasoon vaikuttaa kunnan korkonäkemys ja tilanne markkinoilla. Suojausastetta muutetaan markkinatilanteen mukaisesti. Markkinatilanteita ja niiden vaatimia suojaustoimenpiteitä kuvastaa alla oleva kuvio 3kk:n euriborin kehittymisestä Suojaamisen periaatteissa määritellyllä suojausasteella tarkoitetaan kiinteäkorkoisten lainojen osuutta lainasalkusta. Suojatuksi katsotut lainat voivat olla kiinteäkorkoisia lainoja tai vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka ovat muutettu johdannaisinstrumenteilla kiinteiksi. 5
7 3kk:n euriborin kehitys ja kunnan noudattamat suojauskäytänteet Lähde: Suomen Pankki Matalasuhdanteen aikana tulee kunnan lisätä asteittain lainasalkun suojausastetta ennen todennäköistä korkojen nousua. Noususuhdanteessa suositaan pitkien suojauksien sijaan suojauksissa korkokattoa, jolla estetään korkokulujen kasvaminen liian suureksi. Korkeasuhdanteen aikana ei oteta kiinteäkorkoisia pitkiä luottoja, vaan suositaan lyhyitä luottoja ja korkokattoja. Laskusuhdanteen aikana pyritään vähentämään suojausten tekoa ja alennetaan lainasalkun suojausastetta. 2.5 Varainhankinnan ja suojaamisen raportointi Varainhankinnasta raportoidaan talousraportoinnin yhteydessä kunnanhallitukselle sekä osavuosikatsauksen ja syyskuun talousraportoinnin yhteydessä kunnanvaltuustolle. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 6
8 3 SIJOITUSTOIMINTA Kunnan sijoitustoimintaa ohjaavat Kuntalain itsehallintoa ja toiminta-ajatusta, toimialaa ja tehtäviä sekä valtuuston tehtäviä koskevat säännökset. Sijoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan toimialaan liittyvään sijoittamista sekä kassavarojen sijoittamista. Lisäksi kunnalla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusrahavaroja. 3.1 Sijoitustoiminnan periaatteet Toimialasijoittamisen ja antolainauksen periaatteet Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kunnan tehtäviin kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueella. Tähän kuuluvat sijoitukset, joiden tarkoituksena on tukea elinkeinotoimintaa kunnissa. Toimialasijoittamista voidaan tehdä pääomasijoituksin osakepääomaan tai antamalla antolainoja. Toimialasijoittamisesta päätetään vuosittain talousarviossa tai valtuuston erikseen tekemän sijoituspäätöksen yhteydessä. Vihdin kunta voi ainoastaan tehdä toimialasijoituksia, jotka tukevat kunnan tehtäviä ja päämääriä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä tulee huolehtia toimialasijoituksen riskienarvioinnista. Toimialasijoituksissa kunnan tulee huolehtia, että toimintaan sijoitettu pääoma on turvattu ja kunnalla on sijoitettuun pääomaan nähden riittävät vaikutusmahdollisuudet sijoitetussa yhtiössä esimerkiksi määräys- tai päätäntävallan osalta. Toimialaan liittyvät rahoitukset on mahdollista toteuttaa myös lainanotolla. Toimialasijoittamisen periaatteita sovelletaan siten myös kunnan antolainaukseen. Kunta perii antolainoista normaalin markkinatilanteen mukaiseen koron, joka on vähintään korko, jonka kunta itse joutuu maksamaan. Antolainauksen enimmäiskesto on lähtökohtaisesti 10 vuotta Kassavarojen sijoittamisen periaatteet Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämää ovat rahoitusarvopaperit ja pankkisaamiset, jotka eivät määrittelyhetkellä ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon. Kassavarojen hallinnan lähtökohtana on maksuvalmiuden pitäminen hyvänä ja maksuliikennevarojen pitäminen riittävän suuruisena niin, että kunta kykenee suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan, joita ovat muun muassa kassasta tehtävät maksut ja lainojen lyhennykset. Kassavarojen sijoittamisen rahoittaminen lainanotolla ei tule kysymykseen. Kassavarojen sijoituskohteet ja -palvelut on kilpailutettava silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa kunnan tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sijoituskohteen eettisyys arvioidaan ennen sijoitusta. Kassavarojen sijoittamisen ulkopuolelle on rajattu alkoholi-, tupakka- ja aseteollisuus. 7
9 Maksuliikennevarojen sijoittamisen tarkoituksena on saada maksuliikennevaroille käyttötilejä korkeampaa tuottoa vähintään varojen reaaliarvon säilyttämiseksi. Maksuliikennevarojen sijoitukset ovat lyhytaikaisia, alle vuoden mittaisia, sijoituksia. Päivittäisen maksuliikenteen hoidossa mahdolliset ylijäävät varat sijoitetaan kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla huomioon ottaen sijoitusten likvidisyys, luottokelpoisuus ja tuotto. Kassaylijäämän sijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkäaikaista, yli vuoden kestävää, sijoittamista. Kassaylijäämää voidaan sijoittaa euroalueella kohteeseen, jossa riski pääoman tai sen koron menettämisestä on vähäinen. Vähimmäisvaatimuksena on sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen. Kysymykseen tulevia sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumus, kunta-, sijoitus- tai yritystodistus, joukkovelkakirjalaina, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus, rahasto-osuus tai määräaikaistalletus, joissa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- tai vakuutuslaitos taikka yritys tai muu yhteisö, jonka luottokelpoisuusluokka on vähintään BBB. Osakesidonnaisiin instrumentteihin sijoitetaan harkinnan mukaan Lahjoitusvarojen sijoittamisen periaatteet Lahjoitusrahavarat ovat rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia. Lahjoitusvarojen sijoittamisesta päätetään erillisessä rahastosäännössä. Lahjavarojen käyttöä ohjaavat rahastosääntöjen lisäksi näihin liittyvät lahjakirjojen sekä testamenttien ehdot. 3.2 Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja riskienhallintaa ohjaavat rajaukset Toimialasijoittaminen edellyttää riskien kartoittamista toimialasta, yhtiöstä ja mahdollisesti hankkeesta, johon ollaan osallistumassa. Toimialasijoituksiin liittyen pohdittavaksi tulevat riskikeskittymien arviointi sekä se, onko kaikki toimialasijoitukseen liittyvät riskit tiedostettu riittävällä tasolla. Riskinhallitsemiseksi toimialasijoituksiin tulisi tehdä analyysi perustuen kohteen tunnuslukuihin ja tilinpäätösanalyysiin sekä arvioihin kohteen kehittymisestä. Analyysissa tulee huomioida myös aiemmat kunnan sijoitukset ja välttää niiden keskittymistä yhdelle toimialalle tai vaihtoehtoisesti toimialoille, joiden kehitykset ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan. Osakesijoitusten pääpaino tulee olla likvideissä, tasearvoltaan alhaisesti hinnoitelluissa yhtiöissä, joiden odotettu pitkän aikavälin osinkotuoton oletetaan olevan hyvä. Kunta minimoi kassaylijäämän sijoitusten luottoriskin hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa. Suorat osakesijoitukset eivät saa ylittää 30 prosenttia kassaylijäämän sijoituksista. Johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää kassavarojen sijoitusten osalta ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Osakesijoituksen hintariskiä alennetaan hajauttamalla suoria osakesijoituksia eri toimialoille ja rajaamalla yksittäisen yrityksen painoarvoa salkussa. Sijoituskohteena kotimaassa tai ulkomailla voivat olla korkoinstrumentit, joiden liikkeellelaskija on luottokelpoisuudeltaan vakavarainen pankki, yritys tai muu vastaava osa-puoli. Jos liikkeellelaskijalla on pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus, on se instrumentin hankintahetkellä oltava vähintään tasolla BBB. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 8
10 Kunta minimoi kassavarojen sijoittamiseen liittyvää maksuvalmiusriskiä rajaamalla maksuliikennevarojen sijoitukset ainoastaan jälkimarkkinoilla toimiviin kohteisiin, jotka ovat realisoitavissa 1-3 pankkipäivän viiveellä. Keskimääräisestä kassavarannosta enintään 50 % voi olla sijoitettuna pitkäaikaisiin sijoituksiin, joissa realisointimahdollisuus on ylivuoden päästä. Kunta minimoi kassavarojensa luottoriskin tekemällä korkosijoituksia korkean luottokelpoisuuden omaaviin kohteisiin ja hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa. Valuuttariskiä minimoidaan keskittämällä sijoitustoiminta markkinoille, jossa valuuttana toimii euro. 3.3 Sijoitustoiminnan raportointi Kunnan sijoitustoiminnasta raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. 9
11 4 TAKAUSTOIMINTA Kunnan takaustoimintaa ohjaavat Kuntalain (410/2015) 129 :ssä tehdyt linjaukset sekä EU:n valtiontukisäädökset. 4.1 Takaustoiminnan periaatteet Kunnan takaustoiminta Vihdin kunta myöntää takauksia vain lainoille, joiden tarkoituksena on edistää kunnalle asetettujen tehtävien hoitamista. Käyttöpääoman hankintaa kunta tukee lainoin tai takauksin vain poikkeustapauksissa ja vain omille tytäryhteisöilleen. Investointihankkeisiin kunta voi myöntää omavelkaisen takauksen. Lähtökohtaisesti lainoilla tulee olla myös muita takausvastuun kantajia ja on tärkeää, että myös hankkeen omistaja tai toteuttajataho sijoittaa hankkeeseen riittävän määrän, jotta hankkeessa toteutuu omistajan oma rahoitusvastuu. Kuntalain 129 mukaisesti kunnalla on mahdollisuus antaa takaus kilpailutilanteessa markkinoilla olevan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, mikäli yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Sen estämättä mitä Kuntalain 129 toisessa momentissa todetaan, kunnalla on mahdollisuus antaa takaus ei -taloudelliseen toimintaan tai taloudelliseen toimintaan, joka ei tapahdu kilpailutilanteessa markkinoilla tai toimintaa joka liittyy kunnan liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, museolain, teatteri- ja orkesterilain tai nuorisolain mukaisten tehtävien edistämiseen. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan kaikissa takaustilanteissa tulee huomioida EU:n valtiontukisäännökset. Euroopan komission tiedonannon perusteella EY:n perussopimuksen 107 ja 108 liittyvän valtiotukisääntelyn mukaan kunnan takaus ei olisi valtiontukea, mikäli seuraavat kohdat eivät täyty: 1.lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa 2.takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika) 3.takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä 4.takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta EU-tiedonannossa on myös todettu, että jos jokin edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, se ei tarkoita sitä, että takaus katsottaisiin automaattisesti valtiontueksi. Lähtökohtaisesti kunnan jokaisen takauksen tulisi täyttää edellä mainitut vaatimukset. Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet 10
12 4.1.2 Riskien arviointi ja vakuudet Kaikissa tilanteissa, riippumatta takauksen saajayhteisön omistussuhteista ja siitä toimiiko saaja kilpailutilanteessa markkinoilla vai ei, kunnan tulee ottaa huomioon, ettei kunnan myöntämä takaus saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää takausta, jos takaukseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Riskejä arvioidaan hankkeesta saatava hyötyä vasten. Jos hankkeesta ei saa kunnalle ja sen asukkaille hyötyä lainkaan tai hyöty on hyvin pieni, ei myöskään riskiä oteta. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Vastavakuuksien ei tarvitse kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä vaan riittää, että ne kattavat kunnan riskien näkökulmasta riittävän osan. Takauksien vakuusmuotoina ovat omaisuuteen kiinnitetyt panttikirjat ja/tai yrityskiinnitykset ja osakekirjojen panttaukset, joita voi täydentää henkilökohtaisilla takauksilla. Kunta ei hyväksy etuoikeusjärjestyksessä muiden vastuutahojen jälkeen olevia vakuuksia. Ennen vakuuden hyväksymistä selvitetään aina pantin todellinen arvo, mahdollisuus pantin realisoimiseen sekä pantin antamishetken arvossa että arvioidaan pantin arvon mahdollinen muutos eri tilanteissa. Tavoitteena on, että pantin arvo kattaa lainasta tai takauksesta kunnalle aiheutuvan koko riskin. Ainoastaan erityistapauksissa laina tai takaus voidaan myöntää ilman vakuutta Takausten muut ehdot Taattavan lainan laina-aika on pääsääntöisesti enintään 10 vuotta ja ainoastaan asuntopoliittisissa sekä kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvissa hankkeissa laina-aika voi olla pidempi kuin 10 vuotta. Taattavien lainojen korkojen ja muiden lainaehtojen tulee noudattaa markkinoilla yleisesti noudatettavia ehtoja. Takauksista peritään provisio, joka on 0,5 % nostettavasta lainaerästä ja tämän jälkeen 1 % kunkin vuoden alussa olevasta lainapääomasta. Kunnan tytäryhtiöiltä takausprovision periminen harkitaan tapauskohtaisesti. 4.2 Takaustoiminnan raportointi Kunnan takaustoiminnasta raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. 11
RAHOITUS-, SIJOITUS- JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET
RAHOITUS-, SIJOITUS- JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET Tuusulan kunta 1 1. YLEISET PERIAATTEET Rahoitus-, sijoitus ja takaustoiminnan tehtävänä on tukea Tuusulan kuntastrategian mukaisten päämäärien sekä
LisätiedotVARAINHANKINNAN JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET
1(7) VARAINHANKINNAN JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. YLEISET PERIAATTEET Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Kajaanin kaupungin toimintaa valtuuston asettamien strategisten
LisätiedotKannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN
LisätiedotKUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT
1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä
LisätiedotTTakaus- ja antolainapolitiikka
Kauhavan kaupunki TTakaus- ja antolainapolitiikka Kauhavan kaupunginvaltuusto 11.12.2017 1 Sisällys 1. Takauksen ja lainan myöntämisen edellytykset... 1 2. Takausperiaatteet ja -ehdot... 2 3. Takausten
LisätiedotLiite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet
Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan
LisätiedotASKOLAN KUNTA SIJOITUSPOLITIIKAN OHJE
ASKOLAN KUNTA SIJOITUSPOLITIIKAN OHJE Hyväksytty Kvalt 18.10.2018 1 SIJOITUSPOLITIIKAN OHJE Kunnan varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan periaatteet hyväksyy valtuusto. Tässä valtuuston ohjeessa otetaan
LisätiedotTuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto
Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus Konsernijaosto 28.5.2018 Tuusulan kunnan lainat ja rahoitusjärjestelyt - tilanne 4/2018 Pääoma, M Lainatyyppi Lyhennys-ohjelma Eräpäivä Korko % 10 Velkakirjalaina
LisätiedotKaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015
Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Pudasjärven kaupungin omavelkaisten takausten muuttaminen Danske Bank Oyj:n Pudasjärven kaupungin laajakaista -hanketta varten myöntämien lainojen
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017
KARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 KH Karkkilan lainanottosuunnitelma 2017 1 (7) Sisällysluettelo 1. Tiedot lainan ottajasta... 2 1.1. Lainan ottaja... 2 1.2. Päätökset lainojen ottamisesta...
LisätiedotValmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh ,
Kunnanhallitus 55 09.05.2016 Kunnanvaltuusto 15 16.05.2016 Kunnanhallitus 172 11.12.2017 Talousarvion lisämääräraha v. 2017 1070/02/2016 Khall 09.05.2016 55 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju,
LisätiedotVastatakauksen myöntäminen Tampereen kaupungille Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lainojen takaamisesta
Kaupunginhallitus 122 09.04.2018 Kaupunginvaltuusto 44 16.04.2018 Vastatakauksen myöntäminen Tampereen kaupungille Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lainojen takaamisesta 307/02.02.00/2017 KAUPHALL
LisätiedotKvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA
2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.
LisätiedotJyväskylän kaupunki Konsernirahoitus Jukka Ojalainen
Jyväskylän kaupunki Konsernirahoitus 18.9.2017 Jukka Ojalainen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TP 2016 JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt 12 kpl Alakonsernit Jyväskylän
LisätiedotKaupunginvaltuuston päätös KH/2005/132/0001 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2005 64 KH/2005/132/0001 64 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kh 79 Kuntalain 13 2 momentin 2 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää 7.3.2005 sijoitustoiminnan perusteista. Kurikan
LisätiedotTalousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:
Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-
LisätiedotRAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA
KARKKILAN KAUPUNKI RAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA KH 19.12.201 6 KV 27.2.2017 N PERIAATTEET Karkkilan kaupungin rahoitus- 1 (7) Sisällysluettelo 1. Yleistä 2 2. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet 2 3.
LisätiedotPidetään valtuuston kokoushuoneessa maanantaina alkaen kello
JÄMIJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Pidetään valtuuston kokoushuoneessa maanantaina 15.8.2016 alkaen kello 19.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 45
LisätiedotIisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa)
1 (5) SIJOITTAMISEN PUITTEET JA SIJOITUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.6.2007 70 (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) Sijoittamisen puitteet Kaupungin investointi- ja kehittämisrahaston
LisätiedotPORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä
LisätiedotOmavelkaisen takauksen myöntäminen Turun seudun puhdistamo Oy:lle poistoputken kapasiteetin tehostamiseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 64 23.4.2018 Asianro 344/02.05.06/2018 409 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Turun seudun puhdistamo Oy:lle poistoputken kapasiteetin tehostamiseksi
LisätiedotJärvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat
Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat Marraskuu 2018 Julkinen versio 1Copyright inspira Yhteenveto 1. Inspira avustaa Järvenpään kaupunkia lainarahoituksen
LisätiedotValtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet Hallituksen 29.3.2017 päättämä (korvaa 23.1.2013 periaatteet) 1 Sisällysluettelo 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2
LisätiedotPADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 04. huhtikuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 12 Takauksen myöntäminen Padasjoen Asuntotalot Oy:lle / Koivutie 5:n
LisätiedotSijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa
Sijoituspolitiikka Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa 8.11.2017 Sijoitustoiminnan perusperiaatteet 1/4 Lahden Seudun ekonomit ryn sijoitustoiminnan perusperiaatteet ovat yhdistyksen
LisätiedotTyökalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset
1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)
1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.
LisätiedotValtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
LisätiedotKuntarahoituksen rahoituksen edellytykset
Kuntarahoituksen rahoituksen edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen Kunnan myöntämä takaus Terhi Vainikkala, 1Copyright Kuntarahoitus EU:n valtiontukisäännöt 2 Valtiontuki Valtiontuki on taloudellisen
LisätiedotRahoitus ja sijoitustoiminta
Rahoitus ja sijoitustoiminta Kaupunginvaltuusto 8.6.2017 Konsernihallinto Konsernipalvelut/rahoitus Rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva Esityksen sisältö: - Talous ja valtuutetut - Lainat (rahoitus)
LisätiedotYrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014
Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää
LisätiedotKunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto
UUDEN KUNTALAIN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN TAKAUKSIIN Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Uuden
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotVarainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet
Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet Oulun kaupunki kh 3.2.2014 kv 17.2.2014 Sisällys 1. YLEISTÄ...2 1.1. Lähtökohdat varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteille...2 1.2. Varainhankinnan
LisätiedotRahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj
Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?
LisätiedotOP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt
OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,
LisätiedotPankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014
Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?
Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 12.7% edellisvuodesta ollen EUR 59.6m (EUR 52.9m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen
LisätiedotSAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden
LisätiedotTuottoa vertais- ja joukkorahoituslainoista @fellowfinancefi Fellow Finance Oyj Joukkorahoitusta ihmisille ja yrityksille Perustettu 2013 Toimii Suomessa, Saksassa ja Puolassa 165 miljoonaa euroa välitetty
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotYrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen
Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen 2 [pvm] 3 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet 4 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-yritykset Painopisteenä on
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotUusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?
Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 26.3% edellisvuodesta ollen EUR 51.7m (EUR 4.9m /2) Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotValtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika 21.11.2016 klo 10.30 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
LisätiedotTuusulan kunta Pöytäkirja 4/ ( 12) Konsernijaosto
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2019 1 ( 12) Aika 06.05.2019, klo 15:00-16:17 Paikka Tuusulan kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 29 Pöytäkirjan
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotKaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola
Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle 788/00.04.
Kunnanhallitus 380 30.11.2015 Kunnanvaltuusto 130 14.12.2015 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle 788/00.04.02/2014 Kunnanhallitus 30.11.2015 380 Kunnanhallitus on kokouksessaan 28.9.2015
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotUusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko
Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotPuhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4
Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen
LisätiedotRahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj
Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö
LisätiedotVARALLISUUDEN HOITOA JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT PERIAATTEET
KIURUVEDEN KAUPUNKIKONSERNI (kaupunki ja tytäryhteisöt) VARALLISUUDEN HOITOA JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT PERIAATTEET Kaupunginhallitus 5.2.2018 18 Kaupunginvaltuusto 19.2.2018 5 1 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Kuntalain
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2018 Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera on valtion 100 % omistama
LisätiedotVuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 4.8% edellisvuodesta ollen EUR 48.4m (EUR 46.2m /2) Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka
Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN
LisätiedotSavonlinnan Yritystilat Oy:n hallituksen antolainapyyntö koskien tuotantotilojen saneerausta
Elinkeinojaosto 45 31.05.2017 Elinkeinojaosto 51 05.06.2017 Savonlinnan Yritystilat Oy:n hallituksen antolainapyyntö koskien tuotantotilojen saneerausta ELJ 45 Selostus: Asia on ei-julkinen Laki viranomaisten
LisätiedotMuutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2018 1 (7) 752 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiö sr:n perusparannusrahastoon HEL 2018-010400 T 02 05 05 Päätös päätti hyväksyä 759 000 euron suuruisen sijoituksen tekemisen
LisätiedotSijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen
Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet
LisätiedotHollolan kunta Tehtävä YHTEISET TALOUSASIAT. Päättää oman toimialansa painotuotteiden ja asiakirjojen hinnat. Toimialan johtaja
1 Päättää oman toimialansa painotuotteiden ja asiakirjojen hinnat Päättää hankintarajoista Kh konsernipalvelut, kukin toimielin omalta toimialaltaan Päättää oman toimialansa/ tulosalueensa hankinnoista
Lisätiedot1992 vp - HE 40 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 40 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä
Lisätiedot636/ Sijoitustoiminnan ohjeet
636/2017 100 Sijoitustoiminnan ohjeet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteen mukaisen sijoitustoiminnan ohjeen 2) antaa ohjeen kirkkovaltuustolle
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotValtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.45 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala
LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen
LisätiedotTULOSLASKELMAN RAKENNE
TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot
LisätiedotA. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa
LisätiedotToivakan kunnan KONSERNIOHJEET
Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 211/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 29.12.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION ERITYISRAHOITUSYH- TIÖLLE MYÖNNETTÄVÄSTÄ
LisätiedotTilinpäätöksen tulkinnasta
Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa
LisätiedotEmoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.
Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot
LisätiedotFinnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä
Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry:n tilinpäätöskokous 19.3.2009 Esityksen sisältö:
LisätiedotLiite kaupunginhallituksen esityslistaan
Liite kaupunginhallituksen esityslistaan 16.4.2018 AMPUMINMAAN VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA - TAKAUSANOMUS Ampuminmaan vesihuolto-osuuskunta, Y-tunnus 2720286-8, on anonut kaupungin takausta 827 500 euron lainasummalle
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT
ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT Sijoituspalvelua UB-konsernissa tarjoavan yhtiön (jäljempänä UB ) on sijoituspalvelulain ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA id23613 1 (8) 3/2009 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS. Leo Jumppanen jäsen
PÖYTÄKIRJA id23613 1 (8) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 12.30-12.54. Paikka Puhelinkokous Osallistujat Päätöksentekijät Marja-Liisa Grönvall puheenjohtaja Timo Tiainen
LisätiedotStartti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014
Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotKuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala
Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoitus Osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta Finanssivalvonta määrittänyt
LisätiedotKouvolan kaupungin rahoitustoiminnan periaatteet ja rahoitusriskien hallinta
1 (8) 12.1.2016 Kouvolan kaupungin rahoitustoiminnan periaatteet ja rahoitusriskien hallinta 1. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet Kaupungin rahoitustoimintaa ohjataan määrittelemällä tavoitteet, vastuut
LisätiedotLUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA
LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA Kh 3.3. 2014 Kv 2014 1. SIJOITUSTOIMINNAN TAUSTAA Luumäen kuntaan on vuosien kuluessa muodostunut sijoitusomaisuus sekä maksuvalmiuden ylittävistä varoista että lahjoituksina
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotRuotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa).
RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien osatekijät Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.
Lisätiedot