f T l ftl rfl. 1 1(2) MM048:00/2010

Transkriptio

1 f T l ftl rfl. 1 1(2) MM048:00/2010 Asia KASVINSUJELUN NEUVTTELUKUNNAN JA KASVINSUJELUAINENEUVTTELUKUNNAN KKUS Aika: klo 10:00 12:30 Paikka: MMM, kokoushuone Perkaamo (Mariankatu 23 kautta, sisäpihan rakennus) Läsnä: Kirsi Heinonen (pj), Tiina-Man Martirno, Veli-Pekka Reskola, Sanna Paanukoski (MMM), Hannu Kukkonen, Paula Luja, (Evira), Mika Virtanen (MTK), Cay Blomberg (SLC), Saimi Junnila, Irene Vänninen (MTT), Kari Heliövaara (HY), Anu Islander (Metsäteollisuus), Risto Tahvonen Tiuija Tanska (Puutarhaliitto), Johannes Hahl (Kaste), San Peltonen (ProAgria), Kaija Kallio-Mannila (Tukes) Tuula Mäki-Valkama, Tove Jem (MMM, siht) KKUKSEN PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja asialista hyväksyttiin. Neuvotteluntien jäsenet esittäytyivät. 2. Ehdotus kansalliseksi vieraslaj istrategiaksi Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriön yleiseltä osastolta esitti juuri valmistuneen luonnoksen kansalliseksi vieraslajistrategiaksi ja korosti, että hyvin moni strategiassa tunnistettu haitallinen vieraslaji on maa- ja metsätalouden alalla esiintyvä. Jopa 2/3 lajista liittyy maatalouteen. Strategialuonnos on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle ja lausunnot on pyydetty 1.6. mennessä. Johanna kehotti kuuntelijoita syventyrnään luonnokseen ja kommentoimaan sitä. Keskustelussa korostettiin, että vieraslajien torjunnan kustannukset on jaettava tasaisemmin. Tällä hetkellä jättiputken torjunta tehdään valtion varoin, kun taas hukkakauran torjunta on viljelijän tehtävänä. Lisäksi kyseenalaistettiin realistisuutta jättiputken hävittämisessä 20 vuodessa. Johanna myönsi projektin haastavuuden ja totesi, että viestinnän tarve on valtava vieraslajityössä ja erityisesti jättiputken torjunnassa. 3. Neuvottelukuntien 3-vuotisohjelmasta sopirninen Puheenjohtaja esitti jäsenille lähetetyn luonnoksen neuvottelukuntien kolmevuotisohj elmaksi ja se hyväksyttiin parilla muutoksella ja lisäyksellä. Tarkoituksena on pitää kokous neljä kertaa vuodessa, alustavasti helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Tulevina kesinä on tarkoitus järjestää myös kesäretki ajankohtaiseen kohteeseen. 4. Kasvinsuoj eluaineet - Kasvinsuojeluainelain valmistelun tilanne Puheenjohtaja kertoi lyhyesti kasvinsuojeluaineista annettavan lain valmistelutilanteesta. Uuden EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen soveltaminen aloitetaan 14.6 lähtien. Tämän ja uuden torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan puitedirektiivin takia on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi. Puitedirektiivin toimeenpanon pitäisi alkaa , mutta uuden lain A MAA- JA METSÄTALUSMINISTERIÖ Å JRD- CH SKGSBRUKSMINISTERIET Ä MINISTRY F AGRICULTURE AND FRESTRY PL 30, VALT1NEUVST (Helsinki) P8 30, STATSRADET (Helsingfors). P0 Box 30, FI GVERNMENT, Finland (Helsinki) puh.(09) faksi(09) tfn (09) fax (09) tel fax

2 - Kasvinsuoj voimaantuloksi on suunniteltu Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää sekä uutta, että vanhaa. Uudet osat (koulutus, tutkinto, ruiskuntestaus ym.) tulevat puitedirektiivistä, vanhaa ovat säännökset valvonnasta, viranomaisista, seuraamuksista ja pakkokeinoista. Luonnos lähetetään lausunnolle viikolla 19. Lausuntoja pyydetään 13.6 mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa. Keskustelussa Johannes Hahi esitti, että Euroopan kasvinsuoj eluteollisuuden järjestö (ECPA) oli selvittänyt, että Euroopan eteläisissä maissa koulutus tullee olemaan pakollista, kun taas Suomi suunnittelee vapaaehtoista koulutusta, mutta pakollista tutkintoa. Irene Vänninen kertoi lyhyesti koulutuspilottihankkeesta jossa Lännen Tehtaitten ja viljelijöiden kanssa haetaan hyviä käytäntöjä tarkastelemalla lohkokohtaista tietoa ja sen perusteella analysoimalla mistä löytyy isot riskit ja mikä on ollut syy kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Kasvukaudella on tarkoitus järjestää ongelmanratkaisukoulutusta. eluainevalikoiman muutokset (uusien valmisteiden laaj ennusten ja off label-hakemukset, uudet ja rinnakkaisvalmisteet, maksualennukset) Asialistan kohta oli siirretty pidettäväksi syyskuun kokouksessa Tukesin sisäisien muuttoj en takia. 5. Kasvinsuojelun tutkimus ja viestintä - Mitä Tuula Mäki-Valkama maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli juuri aloitetun maa- ja metsätalousministeriön tutkimusstrategian päivityksen tavoitteista ja aikataulusta, juuri valmistuneen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten arvioinnin tuloksista, vieraslaj istrategiassa ehdotetut kasvinsuojelun tutkimus- ja viestintästrategiat sekä EU:n kasvinterveystutkimuksen yhteishankkeen (Euphresco Era-Net). Lisäksi Tuula esitteli lyhyesti Eviran kasvinterveystutkimuksen Matti Puolimatkan ollessa estynyt tulemasta kokoukseen. hyvää ja mitä kehittämistä olisi tutkimuksessa ja neuvonnassa vaarallisten kasvintuhoojien ja muun kasvinsuojelun osalta? (Irene Vänninen, MTT) 6. Muut asiat Irene Vänninen esitteli omia ajatuksia ja näkökulmia tutkimuksesta ja neuvonnasta ja niiden kehittämistarpeista. Seuraavan kokouksen ajankohdaksi päätettiin keskiviikko 21.9 klo 10 maa-ja metsätalousministeriössä (kokoushuone ilmoitetaan kokouskutsussa). 7. Kokouksen päättäminen (12:30) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Kirsi Heinonen Sihteeri Tove Jem LIITTEET (sähköisesti): - ehdotus neuvottelukuntien 3-vuotisohjelmaksi - esiintyjien esitykset

3 Ehdotus kasvinsuojelun ja kasvinsuojeluaineneuvottelukunnan ohjelmaksi helmikuu - toukokuu - syyskuu - marraskuu Neuvottelukuntien ohjelman päivitys - Tilastoasetuksen toirneenpano - Neuvottelukuntien ohjelman päivitys - NAPPI-ohjelman toimeenpano - Toimeenpanevien tahojen ja - ajankohtaiskatsaus EU-säädöksistä toimijoiden kokemuksia NAPista neuvottelukuntien j ärj estäytyminen - - Vieraslajistrategia - - Tutkimus ja viestintä - kesäretki Riskinhallinta CAP-uudistus, täydentävät ehdot kesäretki - ajankohtaiskatsaus EU-säädöksistä Kasvinsuojeluaineiden edellisvuoden - Kasvinsuojeluaineiden edellisvuoden - Kasvinsuojeluaineiden edellisvuoden myynti ja valikoiman muutokset myynti myynti 2010 (uusien valmisteiden laajennukset - Kasvinsuojeluaineasetus, käytännön ja offlabel-hakemukset, uudet ja toteutus rinnakkaisvalmisteet maksualennukset) ajankohtaiskatsaus EU-saadoksista minor use-projekti - Laki kasvinsuojeluaineista - Kasvinsuoj elustrategian seuranta - EU-säädökset (kasvinterveys- sekä taimiaineisto- ja siemensäädösten uusiminen) Vaarallisten (Evira) ja muiden - Vaarallisten (Evira) ja muiden - Vaarallisten (Evira) ja muiden kasvintuhoojien (MTT, Metia, HY) kasvintuhoojien (MTT, Metia, HY) kasvintuhoojien (MTT, Metla, HY) esiintyminen esiintyminen esiintyminen - rganisatoriset muutokset, Tukes - Integroitu torjunta - metsätuholainsäädännön uudistaminen - yleiset periaatteet ja niiden (MMM/ME) käytännön toteutus - tutkimushankkeiden tulokset - Pesticide Life, IPM-APU

4

5 tr Kasvinsuojelun tutkimus, neuvonta ja valvonta kolmikanta vai tähtisikermä? Irene Vänninen eri koistutkija MTT Kasvintuotanto, PUJ-tiimi

6 f ::TT Mitä hyvää ja mitä kehittämistä olisi tutkimuksessa ja neuvonnassa vaarallisten kasvintuhoojien ja muun kasvinsuojelun osalta?

7 i3rvii 1 1. Ennakoivaa tutkimusta ennen tuhoojien kotoutumista Mitkä tuhoojat? Yhteistyö valinnan tekemiseksi Toisiaan täydentävät tavoitteet: - valmiussuunnitelmat - - tutkimustyö - hallinta- hävittäminen ja torjunta Tuta absoluta: yritys ennakoi van tutkimuksen rakentamiseksi syksyllä 2010 (EI, UK) Tutkimustyötä Suomen rajojen ulkopuolella? - - meidän resurssit? oloihimme ekstrapoloinnin luotettavuus?

8 Sektoritutkimuslaitoksen akateemisesti suuntautuneen tutkijan repliikki 2009: Ei meillä ole aikaa ratkoa viljelijöiden ongelmia! 1d1 I_f ø1r r 2. Tutkimuksen ja kaytannon yhteys;) todellisuus? II hiiiiim EI ]ii]1]l Ii 1i1e i._ij] Sektoritutkimus laitokset ja LYNET Sektoritutkimuslaitoksen soveltavaan tutkimukseen suuntautuneen tutkijan repliikki 2009: Ei me voida ekologisia teorioita ruveta joka käänteessä miettimään ja soveltamaan.

9 Toimintakulttuurienja ajattelutapojen erot liian suuret ja siiloutuneet? Akateeminen yliopistotutkimus Kohtaavatko nämä aina edes saman laitoksen sisällä? Soveltava sektorilaitostutkimus

10 3. Perus- ja soveltava tutkimus sekä tiedon soveltajat: vuoropuhelu? Tutkim ushypoteeseja syn nytystä Pjelaxin m u utoslaboratoriossa Teoria Käytäntö - Relevantit - Voimaannuttava - Neuvonnallisen tutkimuskysymykset ja ongelmat osallistuminen oman elinkeinon kehittämiseen tiedon myynnistä tiedon yhteiseen tuottamiseen

11 4. Rahoituksen palapeli: Ylihajautus vai äärimmäinen keskitys? Strategian tarve fi MTT 3 säätiötä Tekovalotuksen vaikutus kasvinsuojeluun: Puutarha-alan tuottajajärjestö teoria ja käytäntö (ansarijauhiainen) Makera Ansarijauhiainen lämpenevässä Pohjolassa: EU FP7 tussuhteet avomaalla Genetiikka, leviäminen ja bioottiset vuorovaiku ELY-keskus Muutoslaboratorio-Ansari: Yritykset mässä kohti alueellista kas vinsuojelua Pohjanmaan kasvihuonekeskitty petushallitus GM-asiantuntijatyö Erasmus-ohjelma ma tutkimusaihe osattava tilanteen mukaan MTT:n MTT:n budjetti portinvartijoille. strateg. rahoitus Tutkimus myydä uuteen kaapuun puettuna strategisille = fashion statement?

12 + m 23E 2. DC) (1) 1) CI) CD9CD )QCD(I) CD D (1).CD Dr<) - CDD. -.J CD I%%) 0 CDCD Q. 1< C,,D)CI)

13 5. Vieraslajit: levinneisyyskartoitusta ei MTT katsota tutkimukseksi eika MMM sellaiseen rahoitusta myönnä? (ote MTT:n hankkeen Koivutisleiden käyttö kasvinsuojelussa (211-08) hankkeen loppuraportista vuodelta 2008) Tisletutkimukselle haettiin ja saatiin MMM:n rahoitus hankenimellä Etanat hallintaan - uusia innovaatio kasvinsuojelukäyttöön. Tappajetanan (Arion lusitanicus) levinneisyyskartoitukseen ei saatu rahoitusta joten yhdesta hankkeen päätavoitteesta oli pakko luopua.

14 :3 1 1 Seuranta- ja hälytysjärjestelmät & toimi ntaym päristön muutokset (ilmastonmuutos) Ilmastonmuutos - ri kkakasvit. syysviljat 4uudet ILMASTNMUUTS VAIKUT TAA ERI INTENSITEETILLÄ ERI SIS SA EURPPAA - TUTKIMUSNGEL MAT ALUEELLISESTI MÄÄRÄYTYNEITÄ Muualla Euroopassa on jo kaikki rikkakas vilajit, mutta ei meillä. ngelma tulee ole maan meillä suurempi, mutta se ei kiinnos ta kuin meitä. - kansallisten resurssien rajallisuus. tutkimus Aiopecurus rnyosuroides rikkapuntarpää

15 Tietokantojen hyödyntäminen tutkimuksen ja neuvonnan välillä! Seurantajarjestelma tarvitaan..... sekä uusille ETTÄ vanhoille tuhoojille \/Ir Suomesta puuttuu kokonaan järjestelmällinen leviämisen ja esiintymisen seuranta- ja tarkkailujärjestelmä Vastaava laajamittainen puuttuu myös uusilta lajeilta 4 tullut, miten laajalle levinnyt ja milloin ei ks-riskit laukeavat vaarallisten tuhoojien Millä resursseilla järjestelmä rakennetaan ja ylläpidetään? Ei ei tietoa mitä on onnistu hankepohjaisena, koska vaatii pitkäaikaista ylläpitoa ja resurssointia Envibserver: VTT, MTT (Vakola, KTL) nnistuu hyvin järjestetyllä yhteistyöllä ja strategisella seurantakohteiden valinnalla?

16 1 6. Tietojohtaminen - tieto on rahaa - yhteistyömahdollisuuksien kuristuminen? Pr

17 Esimerkkejä: MTT MTT: toimii jo/pian kuin yritys: Markkinakysyntä määrää, mitä tutkia. Ilmentää kaiken yksityistämistä, myös kasvinsuojeluriskeistä huolehtimisen vastuiden. saadaan Yritykset rahoittavat välittömästi ja kehittävää tutkimusta, eivät yhteiskunnallisesti ja kollektiivisesti relevantteihin ongelmiin kohdistuvaa tutkimusta (?) ennakoivampaa, omaa toimintaansa turvaavaa Verkostoitumisesta jopa rahastetaan=lyhyen tähtäyksen hyötynäkökulma - kehity pitkän tähtäyksen yhteistyötä hyödyttävä toiminta ei Kilpailu tutkimuslaitosten välillä estää yhteistyötä voidaan jopa kieltää strategisena linjauksena! Sektoritutkimuslaitos ja yliopiston alueellinen erillislaitos Sektoritutkimuslaitos ja Tietokantojen yhteiskäytön vaikeutuminen: kerätty tieto tarkoitusta, kun kerran kerättynä voisi palvella montaa. se neuvontajärjestö palvelee yhteistyö vain yhtä

18 + Ehdotus: yhteistyötä sekä tietokantojen keräämisessä että analysointityökalujen kehittämisessä kannattaa molemminpuolisen synergian nimissä edistää. + MTT:n ja ProAgrian valisen tiedonvaihdon kehittäminen fmtt [Tiedon ja teknologian vaihto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja alkutuotannon neuvonnan välillä tilannekatsaus ja kehitysnäkymät Luonnos]

19 Mi 1 6. Näennäistä tiedonjakamista? Toimijoiden tapaamisten formaatti? Sisältö? Tavoitteellisuus? Tiedonjakamisellakin täytyy olla tavoitteet!

20 Neuvonnan teoria ja kaytannot? 0 frmrtt Sanoilla neuvonnan teoria ei löydy googlaamalla mitään! Extension theory antaa sentään jotain Perinteinen Iineaarinen tiedonsiirto Uudempi osallistava, ongelmanratkaisukeskeinen ja tiedon soveltajia voimaannuttava neuvontayhteistyö parempi pärjääminen yksityistyvässä toimintaympäristössä? Erikoistuminen neuvontaan ja sen menetelmiin - asian mukainen koulutus (esim. kurssipohjainen koulutus kokonaisuus osana maa- ja puutarha-alan opintoja)

21 fj :f1 Auttaako taas uusi netti sivusto, josta löytyvät kaikki kasvinsuojelulinkit? Kasvinsuojeluseura? Tiedetäänkö nykyisten si vustojen käyttöaste? Viljelijä Neuvoja Tutkija Viranomainen Kuluttaja Tietomekiari? + vieraslajiportaali, yes! 7. Tiedon löytäminen?

22 Toisiin organisaatioihin kohdistuvaa kritiikkiä ei sallita? kehittyminen ja itsearviointi estyy, kun ei peiliä - Kyvyttömyys kritiikin antamiseen? Haluttomuus kritiikin vastaanottami seen? mien etujen suojelu? Kilpailu? sallistavat fasilitointitekniikat raken tavan keskustelun aikaansaamiseksi. Yhteinen tahtotila, yhteinen visio? Tutkimuksen, neuvonnan ja viranomais1 MTT ten yhteentoimintaa tarkasteltava II, vuorovaikutteisena viätason kokonaisuutena

23 * Siilojen huokoistaminen ja moni käyttöistämi nen, I I A ii... 1 ii r L a.. + yhteistyön lisääntyminen kasvinterveyteen liittyvien 4, hankkeiden myötä (Evira, MMM, MTT) «+ toimintamallien suunnittelu yhdessä alusta lähtien + tiedottaminen MMM:n taholta lisääntynyt kiitettävästi! Nyt mukaan myös kentälle!? 1

24 Ylätaso & alataso fokukseen f MT Yhteistyö ja tavoitteellinen tiedonvaihto ks-tmijatahojen välillä: I, e j t Kentän tehokkaampi sitout tammen ja hyödyntämin tutkimuksen ja neuv an tarvekartoitukse suun taam isessa 1. 0

25 Refiektointi ja säännöllinen retriittitoiminta vallitsevan toimintatavan ja järjestelmän puutteiden hahmottamiseksi Toiminnan objektin paivittaminen: tutkimus - neuvonta - valvonta

26 Foorumi kolmikantakeskustelun aloittamiselle ja suuntaamiselle? fmtt Kansallinen IPM-konferenssi osana NAP-toimeenpanoa 2011 lopussa 2012 alussa Ryhmä-äly käyttöön!

27 Haitallisten vieraslajien torjuntaan järjestelmällisesti - vieraslajistrategian avulla kansallisen Kasvinsuojelun neuvottelukunta ja kasvinsuojeluaineneuvottelukunta Johanna Niemivuo-Lahti a metsätalousministeriö L mmm.fi

28 ,/f/ Kuv äaja: Tiina Lausjärvi 1 l MIKSI tarvitsemme kansallisen vieraslajistrategian? NK Suomessa haitallisia vieraslajeja, ja MITKÄ ne ovat? MITEN haitallisia vieraslajeja voidaan torjua? MITÄ strategia ehdottaa? MITEN tästä eteenpäin? Kuvaaja: Lauri Urho Kuvaaja: Seppo Helisten t mmm.fi

29 Miksi Suomeen vieraslajistrategia? Ajankohtaisuus ja haasteet Vieraslajit suuri uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Koskettaa yhä useampaa suomalaista (citykanit, jättiputket, merirokko, rapurutto) sekä eri toimialaa ja elinympäristöä (puutarha, riista, kalat, maa- ja metsätalous, Itämeri, muut vesistöt). J0 nyt vieraslajien aiheuttamat vahingot ja torjuntakustannukset paikoin hyvin suuria: maailmanlaajuisesti miljardia Iv (nykypäivänä noin 2-3 % maailman bkt:sta), 12,5 miljardia /v, 13 haitallisen kasvivieraslajin haittavaikutukset miljoonaa Iv, tai Iv Euroopassa Ruotsissa Suomessa kymmeniä eläin-ja jopa satoja miljoonia Ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset (ilmastonmuutos). Ei kattavaa vieraslajien torjuntaa tai hallintaa Suomessa. Kansainväliset, EU-tason ja kansalliset velvoitteet. L mmm.fi

30 Suomeen tarvitaan vieraslajistrategia! Päätös vieraslajistrategian valmistelusta kesällä Asetettiin työryhmä valmistelemaan strategiaa 2/2009. Valmistelutyö alatyöryhmissä osa-alueittain 1. Itämeri ryhmä 2. Sisävesistöt ryhmä 3. Vieraat maaselkärankaiset ryhmä 4. Maaympäristöjen vieraskasvit ryhmä 5. Maa- ja metsätalouden vieraslajit -, ,5vuodenjayhteensä 100 asiantuntijan työ; 40 työryhmän jäsentä, varajäsentä ja asiantuntijaa sekä 60 työryhmän ulkopuolista alatyöryhmien asiantuntijaa. 2 sihteeriä. Lisäksi kuultu 14 asiantuntijaa. / 1 Nesidiocoris tenuis Kuvaaja: Veikko Rinne L mmm.fi

31 Mikä Suomessa on haitallinen Haitallinen vieraslaji Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa. Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji 1) laji, joka on Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri, tai > 2) Suomessa (paikallisesti) esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi. 1 vieraslaji?

32 Työryhmän keskeiset löydöt: Sisävesistöjen vieraslajit Suomen haitalliset vieraslajit (vuoden 2011 alussa) Suomessa Tarkkailtavat tai paikallisesti esiintyvät haitalliset vieraslajit haitalliset Suomessa vieraslajit Yhteensä Itämeren vieraslajit Ei vielä Suomessa Vieraat maaselkärankaiset 6 4 Maaympäristöjen vieraskasvit Maa- ja metsätalouden vieraslajit Vieraat sisätuholaiset 9 YHTEENSA L mmmii Å 1.

33 Itämeren haitallinen vieraslaji: Merirokko Merirokko on saapunut Itämereen jo luvulla ja levinnyt koko Itämeren alueelle, Perämerta lukuun ottamatta. Se on siimajalkainen äyriäinen, joka tarvitsee elääkseen ja lisääntyäkseen kiinnittymispinnan. Siitä on haittaa veneilylle lajin kiinnittyessä tiukasti veneiden pohjiin, mikä lisää virtausvastusta ja polttoaineen kulutusta. Merirokon vuoksi veneen pohjia on käsitelty myrkyllisillä kemikaaleilla. Merirokko kiinnittyy myös kiviin ja kallioihin. Merirokko on Itämereen levittyään muokannut voimakkaasti rannikoiden eliöyhteisöjä viemällä tilaa muilta kiinni istuvilta eläimiltä ja kasveilta. / tmm

34 jv; Kuvaaja: Jorma Kirjavainen Alkuperaiselle... jokiravu lie tuhoisa ja täpiäravulle haitallinen leväsieni: Rapurutto Pohjois-Amerikan rapulajeissa loisena elävä rapurutto (Aphanomyces astaci) on muiden mantereiden makean veden ravuille tuhoisaksi osoittautunut tauti. Rutto on levinnyt amerikkalaisten rapulajien mukana eri puolille maailmaa, ja siirtyy jokirapukaupan välityksellä Venäjältä Suomeen ja Suomesta Ruotsiin. Rapurutto voi tappaa yksittäisen järven tai joen alkuperäisen jokiravun (Astacus astacus) populaation kokonaan tai lähes kaikki sen yksilöt. Rapurutosta eroon pääseminen on nykytiedon mukaan mahdotonta, ellei koko vesialueen rapupopulaatio kuole ruttoon tai saada muuten hävitetyksi. t mmm.fi

35 . h Kuvaaja: Terhi Ryttäri Terveydellistäkin haittaa aiheuttava vieraskasviryhmä: Jätti putket Aasialaisista jättiputkista Suomessa kasvavat ainakin kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzium) ja persianjättiputki (H. persicum). Itärajalta meille on leviämässä myös kolmas laji H. sosnowskyi, jonka esiintymiä on jo havaittu Pohjois-Karjalassa. Jättiputkissa ilmenevät haitallisten vieraslajien aiheuttamien ongelmien koko kirjo. Alkujaan näyttävänä koristekasvina viljelty laji ryöstäytyi hiljalleen hallinnasta, ja Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan tuhansia jättiputkiesiintymiä. Jättiputkien kasvineste on fototoksinen, eli auringonvalon kanssa reagoidessaan se voi ihmisen iholla aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia iho-oireita. 1 : r --. iå

36 Kuvaaja: Terhi Ryttäri Hiekkarantojen ja dyynien uhka, haitallinen vieraskasvi: Kurtturuusu Kurtturuusu (Rosa rugosa) on kotoisin Tyynen valtameren rannoilta. Kestävyytensä vuoksi se on suosittu koristekasvi sekä yksittäispensaina että tienvarsien massaistutuksissa. Kasvi on tehokas leviäjä: sen kiulukat kelluvat pitkään vedessä, siemenet leviävät lintujen mukana kaukaisillekin saarille ja hiekkaisessa maassa se muodostaa maavarsistonsa avulla laajoja ja tiheitä kasvustoja. Kurtturuusu on uhka hiekkarantojen ja dyynien eliölajistolle koko Itämeren alueella. Suomen rannikkoalueilla kurtturuusua on eniten Suomenlahden hiekkarannoilla ja harjusaarilla., mmm.a 0 /

37 MMM:n kuva-arkisto. Saaristossa erityisen haitallinen vieraslaji: Minkki Suomen minkkikanta on saanut alkunsa 1930-luvulla turkistarhoista karanneista yksilöistä. Kanta lienee saanut täydennystä myös Venäjälle tehdyistä istutuksista. Alun perin minkki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Minkki on erityisen haitallinen vieraslaji. Se sekä kilpailee alkuperäisen vesikon kanssa että saalistaa tehokkaasti muun muassa lintuja. Minkki estää meillä vesikon paluun luontoomme, ja uhkaa jo koko lajin olemassaoloa luonnonvaraisena. Minkin vaikutus on voimakkain saaristossa, missä pesivät linnut eivät ole sopeutuneet tämänkaltaiseen petoon. Minkillä voi olla voimakas vaikutus myös muun muassa sammakoihin. t mmm.fi

38 1,v $ Kuvaaja: Veikko Rinne / 4 Haitallinen kasvihuonevieraslaji: Nesidiocoris tenuis -lude Pohjanmaan kasvihuonekeskittymän kahdelle viljelmälle pääsi leviämään syksyllä 2008 vieras trooppinen ludelaji Nesidiocoris tenuis, jonka aiheuttamia vioitusoireita alkoi näkyä tomaateissa alkuvuodesta Lude muistuttaa suuresti torjuntaeliönä käytettyjä Macrolophus jauhiaisluteita. N. tenuis -luteita tuotetaan kaupallisesti jauhiaisten torjuntaeliöiksi Välimeren maita varten. Sopivina määrinä tämä lude onkin tehokas jauhiaisten saalistaja. Jos luteita on liikaa suhteessa jauhiaisten määrään, luteet alkavat ravinnon puutteessa imeä myös kasveja. N. tenuis -ludetta ei ole yrityksistä huolimatta saatu kokonaan hävitettyä. Lude on ongelmallinen Suomessa, koska se aiheuttaa vioituksia tomaattikasvustoissa ja lisääntyy tehokkaasti etenkin tekovalotetuissa ympäristöissä. Lisäksi se vaikeuttaa Macrolophus jauhiaisluteiden käyttöä biologisessa torjunnassa syrjäyttämällä ne. L mmm.fi ;r T /

39 mmm.fi Kuvaaja: Ilmari Valovirta Haitallinen vieraslaji, tuhoeläin: Espanjansiruetana Ensimmäinen havainto haitallisesta espanjansiruetanasta (Arion Iusitanicus) Suomessa on vuodelta Nykyään lajilla tiedetään olevan Ruotsissa ja Ahvenanmaalla erittäin vahvat kannat. Suomessa espanjansiruetanaa on tavattu noin 300 eri paikasta. Espanjansiruetana on sopeutunut Suomen viileään ilmastoon. Etana saattaa liikkua jopa 50 metriä yössä, ja se syö yleensä oman painonsa verran (10 g) vuorokaudessa. Syömällä kasveja puutarhoissa ja pelloilla espanjasiruetana aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa. Espanjansiruetana voi myös risteytyä muiden etanoiden kanssa aiheuttaen ekologista haittaa alkuperäisille lajeille. Espanjansiruetana on todennäköisesti levinnyt kauppapuutarhojen ja multa-asemien kautta kasvien lisäysmateriaalin ja mullan mukana. Laji leviää nykyäänkin muun muassa harrasteviljelyn ja kasvien kuljetuksen avulla. Ilmastonmuutos lisää populaatioiden kokoa ja näin myös lajin vahingollisuutta pohjoisilla viljelyalueilla sekä aiheuttaa edelleen lisääntyvän kasvintuotantoriskin. Asiantuntijoiden mukaan lajin torjunta on auttamattomasti, tai ainakin 10 vuotta, myöhässä... IV

40 : Kuvaaja: Tiina Lausjärvi Vaarallisiin kasvintuhoojiin kuuluva, metsia uhkaava. erityisen haitallinen vieras sukkulamato: Mäntyankeroinen Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on aiheuttanut laajoja mäntymetsätuhoja Japanissa levittyään sinne puutavaran mukana jo 1900-luvun alussa. Laji voi levitä puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin mukana, mutta tarvitsee puusta puuhun siirtyäkseen levittäjähyönteisen apua. Mä ntya n keroista levittävät Monochamus-suvu n tu kkijää rät, joita Suomessa elää kolme lajia. Koska mäntyankeroinen on Portugalissa tappanut mäntyjä laajoilta alueilta ja sen leviämisen estäminen on epäonnistunut, on muualla Euroopassa ryhdytty varotoimiin. Suomessa on tehty valmiussuunnitelma mäntyankeroisen maahan saapumisen varalta, ja Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojeluorganisaatiossa EPP:ssa päivitetään ohjeistusta mäntyankeroisen hallintaan. Mäntyankeroisen hävittäminen metsästä on hyvin vaikeaa ja kallista, joten ennaltaehkäisy on edullisin keino torjua sen tuhoja. 1 mmm.fi!

41 Erityisen haitalliset vieraslajit Välittömiä toimenpiteitä vaativat eli erityisen haitalliset vieraslajit Kuvaaja:Terhi Ryttäri Kuvaaja: Jorma Kirjavainen - -- Kurtturuusu Rapurutto Jättiputket Espanjansiruetana Minkki Vaaralliset kasvi ntu hoojat (37 kpl

42 Työryhmän keskeiset toimenpide-esitykset 1/4 KAIKKIA VIERASLAJEJA KSKEVAT TIMENPITEET 1. Saatetaan vieraslajeja koskeva lainsäädäntö kattava ksi. 2. Perustetaan lautakunta huolehtimaan vieraslajeja koskevien toimien seurannasta ja ed istymisestä 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus. 4. Peru taanvierasiajiportaali. j 1 - t mmmfi

43 Työryhmän keskeiset toimenpide-esitykset 2/4 5. Luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä sekä vieraslajien seuranta. 6. Luodaan kansallinen vieraslajeja koskeva riskinarviointijärjestelmä. 7. Lisätään vieraslajitutkimusta sekä erityisesti riskinarviointia palvelevaa tutkimusta. 8. Luodaan valmiudet estaa haitallisten vieraslajien maahantulo ja käynnistää maahan päässeiden haitallisten vieraslajien nopeat torjuntatoimet. Kuvaaja: Jan-Erik Bruun - - / Å!

44 Työryhmän keskeiset toimenpide-esitykset 3/4 A 9. Kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. 10. Kehitetään rahoitusmekanismeja haitallisten vieraslajien torjumiseksi. 11. Varmistetaan, ettei Suomen kautta.. levia haitallisia vieraslajeja rajojen yli. 12. Suomi toimii myös Kuvaaja: Ma(cus Wikman kansaiiwiisesti vieraslajien torjumiseksi. mmm F

45 Työryhmän keskeiset toimenpide-esitykset 4/4 KHDENNETUT TIMENPITEET 13. Torjutaan Itämeren ja sisävesien vieraslajien aiheuttamia haittoja. 14. Torjutaan vieraiden maaselkärankaisten aiheuttamia haittoja. 15. Torjutaan maaympäristöjen vieraskasvien haittoja. 16. Hävitetään jättiputket Suomesta kokonaan.. mmmfi 1 -

46 Kansalaisia kuultu Helmikuussa 2011 internet-välitteinen avoin kansalaisten kuuleminen. Toivottiin palautetta strategialuonnoksen sisältämistä näkökulmista ja ehdotetuista toimenpiteistä. Yli 100 kommenttia. Kansalaiskuulemisen pohjalta täsmennettiin taustatekstiä, > käsitteitä ja määritelmiä, > vieraslajiluetteloita sekä > toimenpide-ehdotuksia. mmm.fi /

47 Miten tästä eteenpäin? - t J ii Lausuntokierros saakka Lausuntopyyntö 116 taholle Syksy2II: Ehdotuksesta kansallinen vieraslajistrategia Strategiaehdotus nähtävissä k. L mmm.fi,.. /1

48