Harrastajakyselyn 2012 tulokset

Transkriptio

1 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 1 Harrastajakyselyn 2012 tulokset Teksti: Joonas Gustafsson. Kuvat: Niina ja Joonas Gustafsson Suomen herpetologinen yhdistys järjesti lokamarraskuussa 2012 harrastajakyselyn suomalaisten herppiharrastajien keskuudessa. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tilastollista tietoa siitä millaisia ihmisiä suomalaiset herpiharrastajat ovat ja mitä eläimiä he harrastavat. Kysely toteutettiin nettikyselynä osoitteessa (ks. kuva 1). Kysely oli auki kuuden viikon ajan kaikille matelijoita, sammakkoeläimiä tai terraariossa asuvia selkärangattomia harrastaville, ei pelkästään Suomen herpetologisen yhdistyksen jäsenille. Kyselyyn vastattiin anonyymisti ja vastaamiseen arvioitiin kuluvan keskimäärin viitisen minuuttia. Kyselyä mainostettiin sekä Herpetomanialehdessä 2-3 / 2012, että herppejä harrastavien ihmisten suosimilla nettisivustoilla, kuten Herppi.net ja Suomi24.fi:n lemmikkikeskustelupalsta. Nettifoorumeilla kyselystä tiedotettiin ja muistuteltiin useampaan kertaan sen avoinnaoloaikana. Tässä artikkelissa esitetään kyselystä saadut tulokset. Kuva 1: Kyselyn aloitus- ja esittelysivu osoitteessa Kyselyn tulokset Yhteensä kyselyyn tuli vastausaikana 362 vastausta, joista 311 vastaajaa oli käynyt läpi kävi läpi koko kyselyn. Loput lopettivat vastaamisen kesken. Tuloksia esitettäessä kussakin kohdassa esitetään tieto kyseiseen kysymykseen annettujen vastausten mukaisesti. Kysymykseen tulleita tyhjiä vastauksia ei näissä tuloksissa ole huomioitu. Harrastajat Ensimmäisessä osiossa tiedusteltiin vastaajien perustaustatietoja, jotta saataisiin selville minkälaiset ihmiset maassamme herppejä harrastavat. Vastaajista 77 % oli naisia ja 23 % miehiä. Puolet (50 %) vastaajista ilmoitti asuvansa Etelä-Suomen läänissä. Reilu neljännes (27 %) ilmoitti kotipaikakseen Länsi-Suomen

2 Lukumäärä Lukumäärä Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 2 läänin. Viimeinen vajaa neljännes jakautui Itä-Suomen (13 %), Oulun läänin (7 %) ja Lapin (3 %) välille. Ahvenanmaalaisia tai ulkomailla asuvia suomalaisia kyselyyn ei vastannut. Suuri osa (44 %) vastanneista harrastajista on syntynyt 1980-luvulla luvuilla syntyneiden yhteenlaskettu määrä muodosti 90 % kaikista vastanneista. Lapsiharrastajia (2000-luvulla) syntyneitä oli ainoastaan kaksi, joten viimeinen 10 % jäi valtaosin luvulla, tai sitä ennen syntyneille harrastajille. Vanhimmat vastanneet harrastajat olivat syntyneet 1940-luvulla. Täsmällinen syntymävuosikymmenten jakauma selviää kuvasta luku 1990-luku 1980-luku 1970-luku 1960-luku 1950-luku 1940-luku Kuva 2: Vastaajien syntymävuosikymmenet. Fyysisen iän lisäksi kysellyssä tiedusteltiin herpeilijäikää, eli sitä miten pitkään ihmiset ovat herppejä harrastaneet. Alle vuoden harrastaneita oli vastanneista 15 %. 30 % ilmoitti harrastaneensa 1-4 vuoden ajan. 5-7 vuotta harrastaneita oli 22 % vuotta harrastuksen parissa olleita oli 8 % ja yli 20-vuotta harrastaneita 6 %. Tarkempi harrastuksen keston jakauma selviää kuvasta Kuva 3: Harrastuksen kesto.

3 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 3 Taustakysymyksissä taustoitettiin lyhyesti myös harrastajien aktiivisuutta pitää yhteyttä muihin harrastajiin. 41% vastaajista ilmoitti olevansa Suomen herpetologisen yhdistyksen jäsen. Yhteensä 70 % ilmoitti käyttävänsä herppiaiheista sosiaalista mediaa (esimerkiksi herppi.net sivustoa) säännöllisesti, vähintään lukijana. Ainoastaan 6 % vastaajista ilmoitti ettei ole koskaan käyttänyt mitään herppiaiheista sosiaalista mediaa. Eläimet Kyselyn toinen pääosio käsitteli harrastajien omistamia matelijoita, sammakkoeläimiä ja harraste-eläimenä pitämiä selkärangattomia: lajeja ja lukumääriä. Yhteensä vastaajat ilmoittivat kyselyyn 4128 herppiyksilöä, jotka kuuluivat 316 eri lajiin. Tästä lajimäärästä 111 lajia oli erilaisia harraste-eläimenä pidettäviä selkärangattomia, 44 sammakkoeläimiä ja 161 matelijoita. Jos edellä mainitut eläinmäärät jaetaan tasaisesti kaikkien 311 vastanneen kesken, tulisi keskiarvoksi tulos jonka mukaan kullakin harrastajalla on keskimäärin 26 eläinyksilöä, jotka edustavat 9 eri lajia. Keskiarvoja vääristää kuitenkin se tosiasia, että selkärangattomia voi olla niitä vakavasti harrastavalla satoja yksilöitä. Jos vastaavat keskiarvot lasketaan pelkkien matelijoiden ja sammakkoeläinten osalta, päädytään keskiarvoihin 9 eläintä jotka edustavat 3 lajia. Keskiarvo ei kuitenkaan ole paras mahdollinen mittari tilanteessa jossa määrät vaihtelevat suuresti (vaihteluvälit 0-35 lajia ja yksilöä): muutamat harvat erityisen suuret eläinkokoelmat vääristävät keskiarvoa suuresti. Niinpä kuvaavampi luku on mediaani, joka tässä kyselyssä on 4 selkärangatonta, matelijaa tai sammakkoeläintä jotka kuuluvat 3 eri lajiin per vastaaja. (Tai pelkkien matelijoiden ja sammakkoeläinten osalta 4 yksilöä, jotka kuuluvat 2 lajiin). 23 % ilmoitti omistavansa vain yhden herppilajin edustajia ja 12 % vastaajista ilmoitti omistavansa ainoastaan yhden eläinyksilön. Jos yleisistä tuloksista siirrytään eläinryhmien ja lajien tasolle, kyselyn tulokset yleisimpien lajien osalta selviävät taulukoista kuvissa 5 ja 6. Seuraavassa yhteenvetoa näiden taulukoiden tärkeimmistä löydöksistä. Kilpikonnia harrastajilta löytyi kyselyssä 24 eri lajia. Ylivoimaisesti yleisimmät lajit olivat nelivarvaskilpikonna ja punakorvakilpikonna. Käärmeiden osalta lajeja oli runsaasti enemmän: 68 eri lajia, joista ylivoimaisesti yleisin on viljakäärme eri värimuotoineen. Viljakäärme oli myös koko kyselyn yleisimmäksi noussut laji. Myös kuningaspytoneita Kuva 4: Viljakäärme nousi kyselyssä yleisimmäksi herppilajiksi.

4 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 4 ja kuningasboia on harrastajilla runsaasti. Liskojen 68 lajista ylivoimainen ykkönen on leopardigekko, jota myös kasvatetaan lukuisissa värimuodoissa. Selkeä kakkonen liskoissa on parta-agama, mutta yli puolensadan yksilön lukumääriin yltäviä lajeja on myös kahdessa kiipeileviä gekkoja edustavassa lajissa. Muiden matelijoiden ryhmää edustaa yksi kääpiökaimaani. Sammakkoeläinten taulukon kärjessä loistavat nuolimyrkkysammakkot, jotka kuitenkin on tässä tilastossa laitettu kaikki yhteen. Kun ottaa huomioon että niiden 106 yksilöä sisältää 10 eri lajin edustajia, ei yksittäisen lajin lukumäärä enää näytäkään kovin suurelta. Yksittäisistä sammakkoeläinlajeista suosituin on kiinankellosammakko. Seuraavina tulevat kynsisammakko ja aksolotli. Akvaattisten lajien listaa täydentää tuliliskojen (kolme eri lajia) ryhmä, joka myös sijoittuu listan yläpäähän. Tuliliskojen osalta vastauksista oli mahdoton usein erottaa eri lajeja toisistaan, mistä syystä ne on pakko esittää lajiryhmänä. Maalla elävistä sammakkoeläinlajeista yleisimpiä ovat koristesarvisammakko ja agakonna. Sammakkoeläimet Yhteensä 47 omistajalla 44 lajia, 585 yksilöä. Yleisimmät lajit ja lajiryhmät Yksilöitä Omistajia Dendrobatidae sp. (10 eri lajia) nuolimyrkkysammakot Bombina orientalis kiinankellosammakko Cynops (Hypselotriton) sp. (3 eri lajija) tuliliskot Xenopus laevis kynsisammakko 24 5 Ambystoma mexicanum aksolotli 21 6 Ceratophrys ornata koristesarvisammakko 16 8 Rhinella marina (ent. Bufo marinus) agakonna 15 5 Hymenochirus boettgeri kääpiökynsisammakko Litoria caerulea korallisormisammakko 9 3 Hyla cinerea viherlehtisammakko 8 4 Selkärangattomat Yhteensä 81 omistajalla 111 lajia, 1231 yksilöä. Yleisimmät lajit ja lajiryhmät Yksilöitä Omistajia Achatina fulica (kaikki Achantia-suvun lajit yhteensä,11 akaattikotilo lajia) Phasmatodea sp. kummitussirkat 67 4 Grammastola sp. (useita lajeja) (joista G. rosea 32) Helix sp (joista H. aspersa 20) Brachypelma sp (josta B. smithi 15) Avicularia sp Carausius morosus ruskosauvasirkka 28 5 Acanthoscurria geniculata brasilianvalkopolvitarantella Lasiodora parahybana Idolomantis diabolica 8 4 Pandinus imperator kaisariskorpioni 7 7 Kuva 5: Yhteenveto vastanneiden sammakkoeläimistä ja selkärangattomista.

5 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 5 Kilpikonnat Yhteensä 84 omistajalla 24 lajia, 282 yksilöä. Yleisimmät lajit Yksilöitä Omistajia Testudo horsfieldii nelivarvaskilpikonna Trachemys scripta elegans punakorvakilpikonna Testudo hermanni kreikankilpikonna Chinemys reevesii vaippakilpikonna 22 7 Geochelone carbonaria hiilikilpikonna 13 5 Trachemys scripta troostii keltakorvakilpikonna 13 5 Käärmeet Yhteensä 179 omistajalla 68 lajia, 1147 yksilöä. Yleisimmät lajit ja suvut Yksilöitä Omistajia Pantherophis guttatus viljakäärme Python regius kuningaspyton Boa constrictor kuningasboa Corallus hortulanus amazoninpuuboa Lampropeltis getula (useita alalajeja) kuningaskäärme Trimeresurus sp. (3 eri lajia) kuoppakyyt Pantherophis obsoletus (useita alalajeja) rottakäärmelaji Epicrates cenchria cenchria Brasiliansateenkaariboa Thamnophis sirtalis sukkanauhakäärme Morelia viridis vihreäpuupyton Lampropeltis triangulum (useita alalajeja) maitokäärme 15 7 Rhynchophis boulengeri 15 6 Morelia spilota mattopyton 13 8 Liskot Yhteensä 177 omistajalla 68 lajia, 882 yksilöä. Yleisimmät lajit Yksilöitä Omistajia Eublepharis macularius leopardigekko Pogona vitticeps parta-agama Rhacodactylus ciliatus harjasgekko Phelsuma madagascariensis madagaskarinpäivägekko Chamaeleo calyptratus jemeninkameleontti Phelsuma sp., päivägekot (muu kuin 37 7 (muu kuin P. madagascariensis) (6 eri lajia) madagasgarinpäivägekko) Hemitheconyx caudicinctus paksuhäntägekko Bradypodion sp. (5 eri lajia) 27 4 Pogona henrylawsoni kääpiöparta-agama Iguana iguana iguaani Gekko gecko tokee Tiliqua sp. sinikieliskinkkilaji 12 8 Muut matelijat Yhteensä 1 laji, 1 yksilö 1 omistajalla. Yleisin laji Yksilöitä Omistajia Paleosuchus palpebrosus kääpiökaimaani 1 1 Kuva 6: Yhteenveto vastanneiden matelijoista eläinryhmittäin.

6 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 6 Selkärangattomien ryhmä on biologisesti ylivoimaisesti kaikista suurin, joten ei ole ihme, että se on myös kaikilla luvuilla mitaten suurin ryhmä harrastajien terraarioissa. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että kyselyssä kartoitettiin ainoastaan harraste-eläiminä pidettäviä selkärangattomia: matelijaharrastajien tuhansittain ruokaeläimiksi kasvattamat sirkat, toukat ja kärpäset eivät ole tässä kyselyssä mukana Yleisin selkärangaton kyselyssä oli akaattikotilo yhdessä muiden sukunsa lajien kanssa. Seuraavaksi yleisimmät yksittäiset lajit olivat chilentarantella ja ruskosauvasirkka. Harrastajilla on runsaasti myös erilaisia kummitussirkkoja ja muita hämähäkkejä. Erilaiset Helix-suvun kotilot nousevat listalla korkealle, mutta niitä harrastavia henkilöitä ei ole kourallistakaan. Skorpionit jäivät tässä kyselyssä alle kymmenen keisariskorpionin varaan. Eri selkärangatonlajeja kyselyssä tuli vastaan kuitenkin toista sataa, joista useimpia on ainoastaan yhdellä tai parilla harrastajalla Kuva 8: Yleisimmät maakilpikonnalajit nelivarvaskilpikonna (oikealla) ja krekankilpikonna (etuvasemmalla). Kuva 7: Sammakkoeläimistä yleisimmäksi lajiksi nousi kyselyssä kiinankellosammakko. Kun tarkastellaan yhden lajin yksilöiden määrää kullakin harrastajalla (ei luettavissa yllä olevista taulukoista), ei aineiston pienuuden takia ole mahdollista tehdä tilastollisesti luotettavia havaintoja kuin niistä lajeista joilla on kymmenillä omistajilla. Harvinaisemmat lajit pitää valitettavasti siis jättää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Siltä osin kuin analysointi on mielekästä, on matelijoiden osalta selvästi havaittavissa trendi jonka mukaan yhdellä omistajalla on keskimäärin 2 yksilöä kutakin omistamaansa lajia. Tähän perussääntöön tekevät matelijoista selkeän poikkeuksen ainoastaan viljakäärme ja leopardigekko, joiden keskiarvo on selvästi korkeampia: 3,7 ja 3,4 yksilöä per omistaja. Myös madagaskarinpäivägekko (2,9 yksilöä

7 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 7 per omistaja) ja vaippakilpikonna (3,1 yksilöä per omistaja) pääsevät lähemmäs kolmen eläimen keskiarvoa. Sammakkoeläimissä lähes kaikki yleisimmät yksittäiset lajit nousevat yli kolmen (kynsisammakolla jopa 4,8) yksilön per omistaja keskiarvoon. Yksittäisistä selkärangatonlajeista akaattikotilo (12,6 eläintä per omistaja), Helix aspersa (5 eläintä per omistaja) ja ruskosauvasirkka (5,6 yksilöä per omistaja) erottuvat korkeimmilla keskiarvoilla. Erityisesti selkärangattomien osalta tuloksissa voi yksittäisten lajien pienen harrastajamäärän takia olla tilastollista harhaa. Kuva 9: Leopardigekko on yleisimmin pidettävä liskolaji. Harrastuksen kehittymistoiveet Kyselyn kolmas osa oli avoin kysymys: Mihin suuntaan tai millä tavalla toivoisit herppiharrastuksen Suomessa kehittyvän tulevien vuosien aikana? Tähän kysymykseen 157 vastaajaa antoi kehitysnäkemyksiä ja moni vastaaja listasi useampia yksittäisiä kohtia. Vaikka yksittäisiä vastauksia oli satoja, pystyi valtaosan niistä jakamaan johonkin kymmenestä pääkategoriasta. Näiden kymmenen ulkopuolelle jäi ainoastaan muutamia yksittäisiä vastauksia. Tärkeimmät tulokset tästä avoimesta kysymyksestä on tiivistetty kuvaan 12. Vastauksissa kaikista yleisimmin toivottiin, että oikeat ja ajantasaiset herppien lajikohtaiset hoito-ohjeet olisivat kaikkien harrastajien, sekä eläinkauppojen saatavilla (49 mainintaa). Moni vastaaja kertoi saaneensa eläinkaupasta suorastaan vääriä herppien hoito-ohjeita, Kuva 10: Eettisen eläinkaupan sertifikaattiprojekti on yksi käytännön tapa lisätä eläinkauppiaiden tietämystä. Kuvassa ensimmäiset sertin saaneet kauppiaat.

8 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 8 tai pähkäillyt netissä erilaisten, keskenään ristiriitaisten ohjeiden kanssa. Hoitosuositusten vanheneminen aikain kuluessa aiheuttaa osan ongelmista, kun olemassa olevia nettisivuja ei aina päivitetä vastaamaan uusinta tietämystä. Toiseksi toivotuimman kehityssuunnan vastaajat löysivät itse harrastuksen ja harrastajakunnan ulkopuolelta. 38 henkilöä mainitsi kokeneensa kavereidensa, perheensä yms. suuren yleisön suunnalta ennakkoluuloja liittyen terraariohoidokkiinsa. Toive oli että herpit tulevaisuudessa hyväksyttäisiin ns. normaaleiksi hoidokeiksi, siinä missä kissa tai hamsterikin. Tähän toivottiin päästävän entistä laajemman, nimenomaan suurelle yleisölle suunnatun tiedotustoiminnan avulla. Kolmanneksi toivotuin asia oli se, että Suomessa järjestettäisiin enemmän herppimessuja ja muita tapahtumia (26 mainintaa). Vastaajista moni myös mainitsi että tapahtumia pitäisi järjestää muuallakin kuin Helsingissä. Neljäntenä kehityssuuntana mainittiin avoimuuden lisääntyminen harrastajakunnan sisällä. Vastauksista löytyi 22 mainintaa siitä, että tiedot ja opit harrastuksen sisällä eivät leviä tarpeeksi laajalle, mikä heikentää eläinten hoidon ja hyvinvoinnin laatua. Muutama vastaaja puhui jopa kuppikuntaisuudesta joka jakaa harrastajapiirin pieniin kaveripiireihin. Viidennelle sijalle nousi 16 maininnalla joukko toiveita, joissa toivottiin herppiharrastukseen kehitettävän yleisen eettisen säännöstön, jota harrastajat voisivat tykönään noudattaa. Tämän joukon vastaajat eivät siis toivoneet rajoittavia lajeja tai muita viranomaismääräyksiä, vaan harrastajakunnan itse toteuttamaa omatoimista eettistä koodistoa liittyen mm. luonnosta kerättyjen eläinten terraariossa pitämiseen ja eläinten hyvinvointiin. Osa vastaajista esitti myös konkreettisia säännöstöehdotuksia, joista jotkin toteutuessaan rajoittaisivat herppien pitoa nykyisestä merkittävästikin. Kuudenneksi toivotuin kehityssuunta 14 maininnalla oli se, että Suomen markkinoille tulisi uusia harvinaisempia lajeja tai nykylajien uusia värimuotoja. Osa vastaajista vain yksinkertaisesti esitti tämän toiveen, osa yhdisti sen toiveeseen harrastuksen yleisestä Kuva 11: Vastaajat toivoivat lisää herppiemessuja ja muita tapahtumia. Herppihuutis tapahtuman eläinten myyntipuolelta.

9 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 9 kasvamisesta maassamme, jolloin harvinaisuudetkin yleistyisivät. Alle kymmenen maininnan kehityssuuntia olivat herppejä hoitavien eläinlääkärien määrän lisääntyminen maassamme (9 mainintaa), harrastusta rajoittavien kieltojen toteutumatta jääminen (9 mainintaa), toive siitä että herppiharrastajat kiinnostuisivat eläimistä myös luonnossa (4 mainintaa), sekä toive siitä, että Suomen markkinoilla olisi paremmin saatavilla erilaisia herppituotteita (4 mainintaa). Kuva 12: Avointen vastauksien kymmenen kärki Pohdintoja tuloksista Harrastajat Harrastajakyselyyn vastasi 362 harrastajaa. Aktiivisten herpetoharrastajien lukumäärää koko Suomessa ei tiedä kukaan, mutta joitakin arvioita voi tehdä sen perusteella, että Suomen herpetologiseen yhdistykseen kuuluu noin 450 jäsentä (jotka saivat tiedon kyselystä Herpetomania-lehden välityksellä) ja että Herppi.net sivustolla harrastajakyselystä kertovan viestin näki kyselyn aukioloaikana reilu viitisen sataa lukijaa. Näihin lukuihin verrattuna kyselyn vastausprosentti oli ihan kiitettävä: 70 % - 80 % tietämillä. Mutta toki maassamme on suuri joukko henkilöitä joilla on herppejä, mutta jotka eivät seuraa herppimedioita, eivätkä täten saaneet tietoa kyselystä. Oletettavasti nämä henkilöt ovat yhtä lajia ja muutaman yksilön omistavia henkilöitä, jotka eivät välttämättä edes koe itseään herppiharrastajiksi, eivätkä ehkä siksi vastanneen harrastajakyselyyn. Vastaajista yli kolme neljännestä (77 %) oli naisia. Tämä on vastaavan suuntainen tulos jonka yhdistyksemme jäsenrekisterin tutkiminen antaa: harrastuksemme on Suomessa selvästi naisvaltainen.

10 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 10 Myöskään tieto siitä että herppiharrastajien enemmistä on nuoria aikuisia ei ole yllättävä. Samaan johtopäätökseen tulee kun katselee yleisöä herppitapahtumissa. Harrastajien nuoresta keski-iästä osittain myös seuraa se, että pitkään herppejä harrastaneita ei ole kuin murto-osa kaikista harrastajista. Nuorille ihmisille myös sosiaalisen median käyttö on luontaista, mikä on sopusoinnussa korkean herppisomen käyttöasteen kanssa. Sosiaalisen median lukua suurentaa luonnollisesti myös se, että kyselyä mainostettiin voimakkaasti herppiaiheisilla sosiaalisen median sivustoilla. Eläimet Harrastajilla olevista eläimistä kertovia tuloksia katsellessa mediaaniarvo jonka mukaan harrastaijlle olisi neljä eläintä jotka kuuluvat kolmeen eri lajiin on kiinnostava moniin muihin lemmikkieläinryhmiin verrattuna. Muita eläimiä kun harrastetaan useimmiten lajikohtaisesti. Koska useimpia herppejä pidetään omissa lajiterraarioissaan tarkoittaisi tulos sitä että merkittävällä joukolla vastanneista on kotonaan useampia terraarioita. On tunnettu sanonta että kun ottaa yhden herpin, vievät ne pian koko käden. Tämän kyselyn tulos vahvistaa tuota uskomusta. Kuitenkin lähes neljäsosalla (23 %) vastaajista on ainoastaan yhden herppilajin edustajia, eivätkä yhden ainoan eläimen omistajatkaan ole tavattomia (12 %). Toisessa päässä suurin kokoelma sisälsi neljä ja puolisataa yksilöä. Yli sadan eläimen kokoelmat olivat kuitenkin kokonaisuutena harvinaisuuksia. Lajitasolla kysely ei tuonut esiin suuria yllätyksiä. Matelijoissa yleisesti suosituiksi tiedetyt lajit, kuten viljakäärme, leopardigekko ja nelivarvas- ja punakorvakilpikonnat osoittivat tässäkin kyselyssä olevansa maineensa arvoisia. On myös ollut yleisesti tiedossa on, että maassamme on runsaasti eri lajisia herppejä. Tämäkin sai kyselyssä vahvistusta: yhteensä 316 lajia, joista sammakkoeläimiä ja matelijoita oli 205 eri lajia. Koska tunnen henkilökohtaisesti harrastajia joilla on lajeja joita ei kyselyssä tullut vastaan, on selvää että todellinen lajilukumäärä maassamme on vieläkin suurempi. Harvinaisuudet ovat kuitenkin harvalukuisia: yksittäisillä harrastajilla olevia pariskuntia tai muutaman eläimen joukkoja. Sammakkoeläinten osalta vedessä elävien lajien, kuten kynsisammakoiden, aksolotlien ja tuliliskojen yleisyys muihin lajeihin nähden sai kyselyssä myös vahvistusta. Näiden lajien yksilömäärät olivat vastanneiden akvaterraarioissa olivat kuitenkin yllättävän pieniä kun ottaa huomioon että näitä eläimiä myydään lukuisissa Kuva 13: Euroopanlehtisammakko kuuluu lajeihin joita Suomessa on ehkä vain yksi pariskunta.

11 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 11 akvaarioliikkeissä läpi maan. Oletan, että näiden eläinten omistajat eivät keskimäärin ole vastanneet tähän kyselyyn, mikä selittäisi pienet yksilömäärät. Maalla elävät sammakkoeläinlajit olivat oletetun harvalukuisia. Selkärangattomien osalta lajimäärä kasvoi hyvin suureksi, mutta useimmissa tapauksissa yksilömäärät jäivät pieniksi. Lisäksi tuloksissa näkyi se, että selkärangattomien osalla merkittävä osa yksilöistä on muutamien laajojen kokoelmien omistajien hallussa. Matelijoiden osalta suurimmat yksilömäärät per omistaja löytyivät lajeista joita kasvatetaan ja jalostetaan eri värimuotoihin: viljakäärmeillä ja leopardigekoilla. Muutoin matelijoiden omistajilla yleisimmin on yhden tai kahden lajin edustajia, yksi tai muutama yksilö. Kehitystoiveet Kuva 14: Parta-agama on kyselyn mukaan toiseksi suosituin liskolaji maassamme. Harrastuksen kehitystoiveissa ykköseksi nousi toive siitä, että herpeille olisi olemassa viralliset asiantuntevat ja ajantasaiseen (tutkimus)tietoon perustuvat hoito-ohjeet, jotka olisivat kaikkien saatavilla. Harrastajat olivat huolissaan aloittelevien harrastajien hoitotavoista, sekä siitä että monessa eläinkaupassa levitetään eläinten ostajille vanhentuneita, tai jopa vääriä hoito-ohjeita. Moni ei sitä ääneen sanonut, mutta uskoisin monen kyselyyn vastanneenkin mielellään lukevan läpi viralliset lajikohtaiset hoito-ohjeet omasta lajistaan. On ilahduttavaa että eläinten yleiseen hyvinvointiin maassamme liittyvä huoli nousi ykköseksi toiveiden listalla. Kun kehitystoiveiden TOP-10 listalta vielä löytyvät toive eettisistä säännöistä harrastukselle, avoimuudesta harrastuksen sisällä, toivomus saada lisää herppejä tuntevia eläinlääkäreitä, sekä toive luonnoneläinten tilanteen huomioon ottamiseen, voidaan sanoa että herppiharrastajat ajattelevat, tai ainakin pyrkivät ajattelemaan eläinten hyvinvointia omaa terraariotaan laajemminkin. Toinen tärkeä kehitystoive liittyi siihen, että harrastuksemme on edelleen marginaalinen harraste. Moni on kokenut kummaksuvia katseita ja ajattelemattomia kommentteja kanssaihmisiltä jotka eivät ymmärrä että käärme tai lisko on mukava hoidokki siinä missä kissa, koira tai marsukin. Herppien pitäminen pitäisi saada suurelle yleisölle tutummaksi ja sitä kautta yleisesti hyväksytymmäksi. Me harrastajat ja harrastajien muodostamat yhteisöt/yhdistykset voimme varmasti tehdä paljonkin tämän kehityksen hyväksi.

12 Suomen herpetologinen yhdistys ry Harrastajakyselyn 2012 tulokset Sivu 12 Loput kehittymistoiveista ovat itsekkäämpiä : saataville lisää lajeja/värimuotoja, lisää tarvikeita, ei kieltoja ja lisää tapahtumia. Viimeinen näistä tietenkin on sukua kuppikuntaisuuden vähentämiselle sitä kautta että tapahtumissa harrastajat saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Mutta oman käsitykseni mukaan massoille messujen tärkein anti harrastajille kuitenkin on mahdollisuus ostaa eläimiä ja tarvikkeita, ja siksi laskin toiveen mukaan itsekkäiden toiveiden kategoriaan. Tapahtuminen, tarvikkeiden ja eläinten määrän kasvun edellytys käytännössä on harrastuksen kasvaminen edelleen suuremmaksi: mitä enemmän harrastajia ja rahaa herppien ympärillä pyörii, sitä enemmän tarjontaa kysynnän ja tarjonnan laki harrastajien saataville luo. Ja toisaalta näihin kolmeen voivat harrastajat itsekin vaikuttaa helposti nykyään kun netin kautta kuka tahansa voi tilata Suomeen mitä tahansa, ja sähköinen yhteydenpito kanssaharrastajien kanssa on helpompaa kuin koskaan ennen. Tapahtuman järjestämiseen ei tarvita kuin innokas järjestäjä, ja väen paikalle kutsuminen onnistuu parilla näppäimen painalluksella. Väitän, että paljon on kiinni myös harrastajien omasta aktiivisuudesta. Räikein esimerkki epäaktiivisuudesta oli harrastaja joka toivoi harrastajien järjestäytyvän, mutta joka ei itse kuulunut Suomen herpetologiseen yhdistykseen. Yhdeksän mainintaa harrastusta rajoittavista kielloista lienevät saaneet pontensa Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyneestä positiivilistakeskustelusta, joka kävi kuumana hetki ennen kyselyn alkua. Kiitokset Haluan esittää lämpimän kiitoksen kaikille harrastajakyselyyn vastanneille. Toivottavasti tapaamme uudelleen muutaman vuoden kuluttua, kun harrastajakysely toivottavasti toistetaan ajassa muuttuvan tiedon keräämisen merkeissä. Suomen herpetologinen yhdistys ry. pyrkii edistämään matelijoiden ja sammakkoeläinten tutkimusta ja kasvatusta sekä näiden eläinten suojelua niiden luonnollisessa elinympäristössä. Yhdistyksen perusti luvun alussa joukko terraarioharrastajia, jotka halusivat vaihtaa kokemuksiaan ja levittää niitä muillekin alasta kiinnostuneille. Nykyään Suomen herpetologinen yhdistys on maamme suurin matelijoista, sammakkoeläimistä ja selkärangattomista harraste-eläimistä kiinnostuneiden yhdistys. Yhdistys julkaisee maamme ainoaa tähän aihepiiriin keskittynyttä säännöllistä printtijulkaisua, Herpetomania-jäsenlehteä. Lisätietoja: