Ympäristöraportti 2016

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2016

2 2 Ympäristöraportti 2016 Luomme kasviksista hyvinvointia 3 Ympäristönäkökulman hallintaa 4 Vesi 5 Energia 6 Materiaalitehokkuus 7 Länsi-Säkylän teollisuusalue 9

3 Kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijäksi 3 Yhä useampi valitsee lautaselleen kasviksia ja kasvispainotteisia ruokia. Kasvikset edustavat hyvän maun ja terveellisyyden lisäksi valintaa kestävän kehityksen puolesta. Apetitilla on kokemusta kotimaisten kasvisten viljelyttämisestä ja jalostamisesta jo yli 60 vuoden ajalta. Tänään panostamme laatuun, uudistumiseen ja uusien ruokaratkaisuiden kehittämiseen vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Haluamme olla kasvisten ykkönen. Ruokaratkaisut Ruokaratkaisut-liiketoimintaan kuuluvat vihannes- ja ruokapakasteet, tuoreet käyttövalmiit kasvikset sekä palvelumyynti. Tavoitteena on olla johtava brändi kasvipohjaisissa ruokaratkaisuissa. Suurin osa pakastamistamme kasviksista viljellään Apetit sopimusviljelijöiden tiloilla Satakunnassa, ainutlaatuisen Vastuuviljely -menetelmän mukaan Viljakauppa Toimimme aktiivisesti vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainemarkkinoilla. Tarjoamme erinomaista asiakaspalvelua ja työkalut sekä ostajille että myyjille. Päämarkkina-alueemme on Euroopan Unioni ja erityisesti Suomi, mutta kauppaa käydään kansainvälisesti. Menestyksemme perustuu monipuoliseen osaamiseen, kokemukseen ja vahvaan markkinatuntemukseen. Öljykasvituotteet Olemme Suomen merkittävin kasviöljyjen ja öljykasvipohjaisten rehujen jalostaja. Kirkkonummella sijaitseva öljynpuristamomme hyödyntää öljykasvisiemenistä 99,9 prosenttia jalostaen niistä laadukkaita ja myös erittäin korkean jalostusarvon tuotteita niin ihmis- kuin eläinravitsemukseen. Kalajalosteet Jalostamme Kuopion Kelloniemessä Norjan lohta ja kirjolohta monenlaisiksi herkuiksi, pääosin kaupan omille merkeille. Konserniyhtiö Maritim Food Group jalostaa ja myy Norjassa ja Ruotsissa monipuolisia kala- ja äyriäistuotteita. Kalajalosteissa tavoitteena on olla paras kumppani laatua ja luotettavuutta arvostavalle asiakkaalle. Konserniin kuuluu lisäksi osakkuusyhtiö Sucros Oy (omistusosuus 20 %) joka valmistaa, myy ja markkinoi suomalaisesta sokerijuurikkaasta valmistettua sokeria elintarviketeollisuudelle, vähittäiskaupalle ja myyntiin.

4 4 Ympäristönäkökulmien hallintaa Ruokaketjun ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta perustuu pellolta tai vedestä pöytään -elinkaarimallin mukaiseen ajatteluun. Apetit-konserni pyrkii tunnistamaan kasvipainotteisen arvoketjun eri vaiheiden ympäristövaikutukset ja vaikuttamaan niihin sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti suosimalla ympäristövastuullisia raaka-aineiden ja palveluiden tuottajia. Ympäristöjohtaminen Apetit-konsernissa perustuu ympäristölainsäädäntöön, voimassa oleviin ympäristölupiin sekä pakaste- ja tuoretuotteet tuoteryhmissä ISO standardin mukaiseen sertifioituun ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjärjestelmissä keskeisimmille ympäristövaikutuksille kuten veden, energian käytön ja kaatopaikkajätteen vähentämiselle, on asetettu tavoitteet ja mittarit niiden seurantaa varten. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Keskeiset ympäristönäkökohdat Apetitin omassa toiminnassa ovat sähkön, lämmön ja veden kulutus, jäteveden käsittely sekä materiaalitehokkuus. Välillisesti merkittävimmät vaikutukset syntyvät avomaankasvisten, viljojen ja öljykasvien viljelyssä, kalanhankinnassa sekä kuljetuksissa. Vastuuviljely ja ympäristö Apetit on luonut sopimusviljelijöiden kanssa pitkäjänteisellä yhteistyöllä Vastuuviljely-menetelmän. Menetelmä kattaa yleiset viljelyn periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Vastuuviljelyssä lannoittaminen tehdään maaperätutkimuksen, esikasvien ja kunkin viljeltävän kasvin perusteella niin, että lannoitteita käytetään vain kasvin todellisuudessa tarvitsema määrä. Näin minimoidaan ravinteiden mahdollisia valumia vesistöihin. Tavoitteena on mahdollisimman laadukas, turvallinen ja ympäristömyötäinen viljely. Vastuuviljelyssä myös kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan tarveharkitusti, oikea-aikaisesti ja mahdollisuuksien mukaan biologisten ja mekaanisten menetelmien keinoin. Kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet dokumentoidaan ViRe-viljelyjärjestelmään. Apetit Vastuuviljellyt raaka-aineet ovat jäljitettävissä tuotekohtaisesti eräkoodin sekä parasta ennen -päiväyksen perusteella.

5 Vesi 5 Vettä käytetään tuotannossa sekä raaka-aineiden puhdistamiseen, tuotantoprosesseihin että tuotantohygienian ylläpitoon. Erityisesti vettä kuluu pakastetuoteryhmässä satokausituotannossa multaisten kasvisten pesuun sekä kalan jalostamisessa. Vedenkulutusta seurataan tuotettua tuotetonnia (=valmistuotetonnit) kohti ja vähennetään toimipaikkakohtaisesti toteutettavilla toimenpiteillä ja investoinneilla. KIVIKKO 7,83 8,53 7,73 8,47 9,10 KUOPIO 8,24 6,81 6,00 7,50 4,14 Talousveden käyttö m3/t-tn Talousveden käyttö m3/t-tn SÄKYLÄ KANTVIK PUDASJÄRVI 0,18 1,34 1,58 1,44 1,59 1,66 0,14 0,16 0,19 0,17 3,41 3,33 3,24 3,41 3,52 4,86 4,7 4,89 6,51 5,52 4,34 3,83 4,28 3,88 4,66 Talousveden käyttö m3/t-tn Suhteutettu järvivesimäärä m3/t-tn Jäähdytysveden käyttö m3/t-tn Talousveden käyttö m3/t-tn Talousveden käyttö m3/t-tn

6 6 Energia Energiankulutus Energiaa kuluu toiminnassa kiinteistöissä pakastevarastointiin, lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen, tuotannossa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden prosessointiin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Tuotannossa energiaa käytetään tuotteiden ja raakaaineiden kuumennukseen, jäähdytykseen, pakastukseen sekä öljysiementen puristukseen. Energiatehokkuutta seurataan ja parannetaan Suomessa viidessä energiankäytöltään suurimmassa tuotantolaitoksessa: Säkylässä, Pudasjärvellä, Kuopiossa, Helsingissä ja Kirkkonummella. Apetit Oyj on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa ja sitoutunut toteuttamaan elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaa ja tehostamaan energiankäyttöään 9 prosenttia vuosina Toimenpiteet raportoidaan vuosittain. SÄKYLÄ KIVIKKO 0,82 0,86 0,83 0,97 0,64 Suhteutettu energiamäärä MWh/t-tn KANTVIK KUOPIO 1,58 1,63 1,64 1,47 0,64 Suhteutettu energiamäärä MWh/t-tn PUDASJÄRVI 0,46 0,47 0,48 0,49 0,52 0,30 0,29 0,29 0,29 0,29 1,36 1,39 1,82 1,69 1, Suhteutettu energiamäärä MWh/t-tn Suhteutettu energiamäärä MWh/t-tn Suhteutettu energiamäärä MWh/t-tn

7 Materiaalitehokkuus Jätteet Kehittämällä kasvisten korjuumenetelmiä ja hankkimalla parhaiten tuotantoon soveltuvia kasvilajikkeita parannetaan raaka-aineiden saantoa sekä pienennetään hävikkiä ja muita sivuvirtoja. Kalan hankinnassa ja kuljetuksissa katkeamaton kylmäketju vähentää tuotehävikkiä merkittävästi. Tuotannosta ylijäävät kasvis- ja kalasivuainevirrat eivät päädy jätteeksi, vaan hyödynnetään eläinrehuiksi tai kompostoidaan. Pakkausten hankinnassa pyritään valitsemaan soveltuvia ja ympäristön kannalta vähiten rasittavia materiaaleja sekä hakemaan logistista tehokkuutta suosimalla kotimaisia, lähellä olevia tavarantoimittajia. Käytetyt tuotepakkaukset voi hävittää energiajakeena ja kuljetuksissa käytetään uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita ja -astioita aina kun se on mahdollista. Säkylän teollisuusalueella energiakäyttöön soveltuva jäte voidaan hyödyntää lähialueella olevassa voimalaitoksessa. Pakkaussuunnittelussa otetaan huomioon ympäristönäkökulmat myös muodon ja koon osalta, jotta tuotteiden pakkaaminen ja kuljettaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Apetit ilmoittaa EU:n pakkausdirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut pakkausmateriaalimäärät ja maksaa materiaalin kierrätyksen järjestämisestä hyötykäyttömaksuja. Materiaalitehokkuus kasvisraaka-aineiden käsittelyssä Apetit on Suomen merkittävimpiä avomaankasvisten sopimusviljelyttäjiä, joka hankkii vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa kasvisraaka-aineita pääosin Satakunnan alueelta. Parantamalla saapuvien kasvisten laatua saavutetaan myös tuotannossa parempi hyötysuhde mikä edelleen pienentää kasvissivuvirtoja. Kehittämällä korjuumenetelmiä ja hankkimalla parhaiten satokausituotantoon soveltuvia lajikkeita voidaan parantaa niiden hyötysuhdetta tuotannossa. Vihannes- ja ruokapakasteiden tuotannossa syntyvät, rehukäyttöön soveltumattomat, kasvis- ja elintarvikejätteet kompostoidaan tehdasalueella mullaksi. SÄKYLÄ SÄKYLÄ 7 0,4 0,3 0,8 0,2 0,6 83,7 92, ,9 92, Suhteutettu kaatopaikkajätemäärä kg/t-tn Suhteutettu hyötyjätemäärä kg/t-tn

8 8 KIVIKKO KIVIKKO KUOPIO 0,0 1,0 0,3 0,3 0,7 6,0 10,2 7,00 4,8 1,6 305, ,7 231,2 258, Suhteutettu kaatopaikkajätemäärä kg/t-tn Suhteutettu hyötyjätemäärä kg/t-tn 76, ,8 50,9 27, Suhteutettu kaatopaikkajätemäärä kg/t-tn Suhteutettu hyötyjätemäärä kg/t-tn KANTVIK PUDASJÄRVI 6,0 10,2 7,00 4,8 6,7 7,6 0,0 0,0 0,0 1,6 76, ,8 50,9 27, Suhteutettu kaatopaikkajätemäärä kg/t-tn Suhteutettu hyötyjätemäärä kg/t-tn 51,8 44,8 63,7 64,2 58,8 Suhteutettu kaatopaikkajätemäärä kg/t-tn Suhteutettu hyötyjätemäärä kg/t-tn

9 Länsi-Säkylän teollisuusalue 9 Länsi-Säkylän teollisuusalue on rakentunut yli 60 vuoden ajan elintarviketeollisuusyhtiöiden ympärille. Alue sijaitsee, Säkylässä, Pyhäjärven ja Turku-Eura -tien välittömässä läheisyydessä. Vuoden aikana ei ole tapahtunut yhtään ympäristövahinkoa. Länsi-Säkylän teollisuusalueen yritykset Apetit Ruoka Oy, Sucros Oy, Hankkija Oy ja Oy Westpak Ab ovat AVI:n ympäristöluvituksen piirissä. Yritysten toimintaa teollisuusalueella tukee Apetit Suomi Oy:n ympäristöhallinnon jätevedenpuhdistamo ja jätehuolto. Toiminnot ovat myös AVI:n luvittamia. Jäähdytys- ja käyntikauden prosessointivesi saadaan Pyhäjärvestä. Järvivedenkäytölle on oma lupa. Talousvesi tulee Säkylän kunnan vesilaitokselta. Apetit Ruoka Oy:n pakastetehtaan käyttämä kaukolämpö, höyry ja paineilma hankitaan samalla teollisuusalueella sijaitsevalta Sucros Oy:n voimalaitokselta Säkylän teollisuusalueen jätevedenpuhdistamo Säkylän teollisuusalueen kaatopaikan jälkitarkkailusta, jätevedenpuhdistuksesta ja jätehuollosta vastaa Apetit Suomi Oy:n ympäristöhallinto. Alueella sijaitsevassa jätevedenpuhdistamossa käsiteltiin vuoden aikana ( ) m3 vettä. Puhdistettu vesi johdettiin Eurajokeen, joka laskee Eurajoensalmen kautta Selkämereen. Eurajoen pienen virtaaman johdosta Säkylän teollisuusalueen jätevedenpuhdistamon puhdistustuloksia seurataan tarkasti. Prosessijätevesien määrä vaihtelee sokerijuurikkaiden ja vihannesraaka-aineiden satokauden ja niiden prosessointiajan mukaisesti. Valtaosa jätevesistä muodostuu kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Vuonna 2016 jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä ja jäteveden laatu olivat ympäristölupaehtojen mukaisia. Vuonna 2016 puhdistamon toiminta täytti ympäristöluvan ehdot. Puhdistamolla tehtiin prosessin parannustoimenpiteitä, joilla puhdistamon tehokkuutta on lisätty. Toimenpiteillä on ollut positiivinen vaikutus typen poiston tehostumiseen. Puhdistamon toiminnasta ja puhdistetun veden laadusta raportoitiin säännöllisesti valvovalle viranomaiselle. Puhdistetun jäteveden laatu Biologinen hapenkulutus Lupaehto 36 tn Fosfori, tn 1,2 1 0,8 0,6 BOD 7-ATU/tn Kaavion otsikko 0,4 0, Fosfori/tn Lupaehto 0,96 tn

10 Puhdistetun jäteveden laatu vuonna 2016 sekä ympäristöluvan vaatimus Mittarit, mg/l Puhdistustulos 2016 Uuden ympäristöluvan ehto Biologinen hapenkulutus BOD 7atu (mg/l) 10,6 30 Kiintoaine 24,9 35 Typpi 13,4 15 Ammoniumtyppi 1,57 5 Fosfori 0,39 0,8