Varhaiskasvatuksen fyysinen kasvu- ja oppimisympäristö

Transkriptio

1 Pietinen 1930 / Museovirasto Varhaiskasvatuksen fyysinen kasvu- ja oppimisympäristö Kuva: Mikko Helasvuo Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Muuttuva varhaiskasvatusympäristö Uusi VASU > pedagogiikka korostuu vielä aiempaa enemmän Uudet toimintaideat > esim. liikunta- ja luontopainotteisuus, entistä enemmän toiminta suuntautuu päiväkotikiinteistön ulkopuolelle Uudet tilakonseptit > tilan luonne muuttuu Varhaiskasvatuksen yksilöllistyminen > ryhmien kokovaihtelu ja työvoiman tarpeen sopeuttaminen Yksikkökoot > kasvavat yksikkökoot, 2-kerroksisuus Yhteishankkeet > yhä useammin koulun yhteydessä Ilta- ja rinnakkaiskäyttö > tilojen erotettavuus Väliaikaisratkaisut > onko väliaikaisuus pysyvää? 0 2 1

2 Kuva: Mikko Helasvuo Kuinka turvallista on suomalainen lapsuus? 2. Uudet tilakonseptit 3. Sijainti, sijainti, sijainti 4. Päiväkodin ulkotilat. Päiväkodin sisätilat 6. Turvallinen toiminta tiloissa 7. Tilahanke 3 Tilastoja Kuinka turvallista on suomalainen lapsuus? 1 4 2

3 Kuinka turvallista on suomalainen lapsuus? 1 Lasten tautikuolemat ja eiluonnolliset kuolemat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet Lasten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus on Suomessa suurempi kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa Tapaturmaisissa kuolemissa myönteinen kehitys erityisesti liikennetapaturmien ja myös hukkumisten osalta muut tapaturmat Taudit 28 Lähde: Onettomuustutkintakeskus 2014 Vuonna 1969 ikäryhmästä 0 17-vuotiaat kuoli henkeä Vastaava luku vuonna 2011 oli 28 henkeä Tapaturmaisten kuolemien tilastoja / varhaiskasvatusikäiset Liikennetapaturmat 1-4-vuotiaiden ryhmässä menehtyneet lapset jakautuivat kutakuinkin tasaisesti jalankulkijoina menehtyneisiin ja (20 tapausta) ja auton matkustajina menehtyneisiin (22) -9-vuotiaiden joukossa oli jalankulkijoina menehtyneitä (28), auton kyydissä menehtyneitä (28) ja polkupyöräilijöinä menehtyneitä (14) Hukkumiset 1-4-vuotiailla tapahtui hukkumisia 3 % kaikista tapauksista (64) -9-vuotiaiden ikäluokkaan sijoittui 20 % kaikista tapauksista Tukehtumiset Tukehtumiskuolemat painottuvat pieniin lapsiin, joista 61 % kaikista oli alle -vuotiaita (40 kpl) Kaatumiset ja putoamiset Kaatumisiin ja putoamisiin menehtyneitä oli 0-4- vuotiaita 2 % kaikista (n. 10 kpl) -9-vuotiaita 23 % (n. 9 kpl) Myrkytykset Ajanjaksolla ainoastaan kaksi alle 14-vuotiasta lasta (yhteensä 132 kpl) Varhaiskasvatuksessa ei tapahtunut yhtään tapaturmaista kuolemaa vuosina Yksi tapaturma sattui koulun liikuntatunnilla Kaikki muut tapaturmat tapahtuivat vapaaajalla Vuosina tapaturmaisesti kuolleet 0-6- vuotiaat Poikia 21 (70 %) Tyttöjä 9 (30 %) Yhteensä 30 => 10 kpl / vuosi Lähde: Onnettomuustutkintakeskus

4 Tapaturmien ehkäisy 1 eri-ikäisten tapaturmariskit tunnistetaan tapaturmia seurataan ja vaaroja poistetaan suunnitelmallisesti ehkäisytoiminta pohjautuu tutkimustietoon ja hyviksi todettuihin malleihin lapset ja nuoret ovat mukana lähiympäristöjensä suunnittelussa ja kehittämisessä fyysinen ympäristö on sekä turvallinen että virikkeellinen ohjeistusten ja lakien sekä teknologioiden mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti lasten ja nuorten elämänhallinnallisiin ja tapaturmien ehkäisyn taitoihin panostetaan ammattilaisten osaamista vahvistetaan työtä tehdään yhdessä ja jokainen kantaa vastuuta turvallisuudesta perusta turvallisuudelle luodaan jo lapsuudessa muistetaan, että lapset ja nuoret omaksuvat aikuisilta ja vertaisilta tietoja, asenteita ja käyttäytymistapoja työtä tehdään määrätietoisesti ja hyväksytään se, että muutos vie aikaa (THL Piste tapaturmille!) Lähde: Onettomuustutkintakeskus Tapaturmien ehkäisy 1 Olennaista on virikkeisen sekä yleisesti turvallisen ympäristön luominen, valvonta ja ohjaaminen turvallisiin leikkeihin ja liikkumiseen Lasten toimintaympäristön pitäisi tarjota monipuolisia liikunnallisia haasteita, jotta se kehittäisi lasten motorisia valmiuksia Lapset mukana lähiympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä Tapaturmien ohella myös läheltä piti -tilanteita tulee seurata säännönmukaisesti ja niistä saatua tietoa on käytettävä toimintaympäristön turvallisuuden parantamiseen 8 4

5 Uudet tilakonseptit 2 9 Uudet tilakonseptit 2 Fuji Kindergarten, Tachikawa, Japani Tezuka Architects Kuvat: 10

6 Kohti monitilaympäristöä Muunneltavuus Eri lapsiryhmien käytössä yhteinen alue, josta jaetaan joustavasti keveillä tilanjakajilla kuten liukuseinillä, ääntä vaimentavilla verhoilla tai kalusteilla toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia tiloja Lepoon käytettävät tilat voivat olla erillisiä tai ääntä eristävillä seinäkkeillä erotettuja Tarvittavat wc-pesutilat, eteis- ja märkäeteistilat ryhmitellään käytön kannalta luonteville paikoille Liikennetilat hyödynnetään toiminnassa Lapsia jaetaan päivän aikana toiminnallisiin ryhmiin kulloisenkin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 2 Päiväkoti Meritähti, Helsinki, toiminnallinen kaavio 30 laskennalliselle tilapaikalle mitoitetusta alueesta. Lähde: Päiväkodin käsikirja Kohti monitilaympäristöä 2 Päiväkoti Kurkimoisio, Helsinki, toiminnallinen kaavio 60 laskennalliselle tilapaikalle mitoitetusta Päiväkodista. Lähde: Päiväkodin käsikirja

7 Kuva: Mikko Helasvuo Kuvat: Mikko Helasvuo Tilaryhmittely 1. Lasten toiminta-alueet Ryhmien käytössä olevat tilat 2. Lasten yhteistilat Päiväkodin yhteiskäytössä olevat tilat (ruokailutilat, kotikeittiöt, muut yhteiset tilat) Mahdollinen iltakäyttö 3. Henkilökuntatilat Osaa näistäkin tiloista voidaan käyttää lasten toimintaan Osa hallintotyöstä voidaan toteuttaa mobiilisti muissa tiloissa 4. Huoltotilat Ei lasten käytössä (keittiö, siivous ja vaatehuolto, varastot). Tekniset tilat 2 Nuumäen päiväkoti, Espoo Arkkitehtitoimisto 6 B, Arkkitehtuuritoimisto Klemetti & Räty, Häkli Architects 13 Kurkimoision päiväkoti, Helsinki 2 Leveät pariovet Paljeseinät Tila avoyhteydellä Liikennetilaan Ruokailua käytävällä Pieni sali Yhteiskäytössä, liukuovet Helsingin kaupungin mitoitus Arkkitehtitoimisto Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy Katettu ulkoleikkitila 14 7

8 Vaaralanpuiston päiväkoti, Vantaa 2 Lasten sisäänkäynti Portaat 2. kerrokseen Lasten sisäänkäynti Portaat 2. kerrokseen Ryhmien tilat Ryhmien tilat Keskialueella yhteistilat ryhmittyneenä kahden kerroksen korkuisen aulan ympärille Valmistuu 2017 Mitoitettu 126 lapselle, ryhmät Yhteensä 4 kpl toiminta-alueita Arkkitehtitoimisto Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy Keittiön sisäänkäynti Iltakäytön sisäänkäynti 1 Sijainti, sijainti, sijainti turvallisuuden rakentaminen alkaa sijaintipäätöksestä Sijainti yhdyskuntarakenteessa 3 Palveluverkot Liikenneturvallisuus Lasten tuonti ja vienti Koti, piha, päiväkoti ja leikkipuisto muodostavat lapselle tärkeän toiminnallisen ympäristön, joka antaa hänelle mahdollisuuden laajentaa kokemuspiiriään vaiheittain ja turvallisesti. 16 8

9 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Kaavoitus Väestöpohjan tarpeet Soveltuvat tontit Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus, kuten melu, ilmanlaatu, riittävä auringonvalon saanti, tontin suojaisuus, lähiympäristön vaaranpaikat Saavutettavuus, toimintaan sopivan maa-alueen sijainti suhteessa muihin toimintoihin: etäisyydet käyttäjistä Liikenneyhteydet kevyen liikenteen verkostot suhde ulkoiluun sopiviin viher- ja liikunta-alueisiin yhteydet kulttuuripalveluihin päiväkodin saattoliikenteen huomioon ottaminen 3 17 Palveluverkkosuunnitelma 3 Kunnan omista strategisista lähtökohdista käsin tarkastellaan palveluja ja toimitiloja samanaikaisesti siten, että ne muodostavat kunnan palvelujen kannalta optimaalisen kokonaisuuden. Varhaiskasvatus on kuntalaisen kannalta usein käytettävää lähipalvelua, jonka tulee olla helposti saavutettavissa. Varhaiskasvatus kytkeytyy läheisesti kunnan muuhun toimintaan, kuten opetustoimintaan, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä mm. ruokapalvelutoimintoihin. 18 9

10 Liikenneturvallisuus 3 Turvallinen sijainti Turvallisen liikkumisen edistäminen Korostetaan palvelujen saavutettavuutta: Toimiva joukkoliikenne Jalankulkureitit Pyöräilyreitit Päiväkodin sijainti suhteessa liikenneväyliin Lähiliikenneväylien turvallisuus Päiväkotiympäristössä kohtaavat Saattoliikenne Jalankulku Pyöräily Koulukuljetukset Ruokakuljetukset Muu huollon aiheuttama liikenne Muissa palveluissa asioivat Jne... Lasten käyttäytyminen liikenteessä on usein ennalta arvaamatonta. 19 Lasten tuonti ja vienti 3 Turvallinen saattoliikenne Saattoliikenteen pysäköintipaikalla ei peruuteta Pysäköintipaikalta johtaa kävelyyhteys päiväkodin pihaan Pysäköintipaikka voi sijaita myös kauempana päiväkodista, kunhan päiväkodille johtaa turvallinen jalankulkuyhteys Noudatettavista liikennejärjestelyistä tiedotetaan mm. opasteilla, liikennemerkeillä jne. Huoltajien saattoliikenteestä aiheutuva noidankehä (Sainio 2017 < Osborne 2002) Lähde: Sainio

11 3 Nykytilanne Lähde: Sainio Nykytilanne Lähde: Sainio

12 Kuva: Mikko Helasvuo Päiväkodin ulkotilat Päiväkotirakennus tontilla Rakennelmat ja varusteet Materiaalit ja istutukset Aita ja portti Yhteiskäyttöiset pihat 4 23 Päiväkotirakennus tontilla 4 Pihan, porttien ja ulko-ovien helppo valvottavuus Liikenneturvallisuus: P-alueet, lasten tuonti ja haku Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteäminen Jatkuvaa huoltoa tarvitsevien toimintojen sijoitus siten, että huoltoliikenne ei kulje ulkoilupihan läpi Jätteiden keräilypisteiden sijoitus mahdollisimman lähellä tontin rajaa ja sellaiseen paikkaan, että niiden tyhjentämisestä tuleva ääni ei häiritse nukkuvia lapsia 24 12

13 Kuva: Mikko Helasvuo Kuva: Mikko Helasvuo Rakennelmat ja varusteet 4 Auringon uv-säteilyn ja sateen suoja Kiipeämisen estäminen Yli 600 mm tasoerot => vähintään 700 mm vaikeasti kiipeiltävä tai päällä tasapainoilua ehkäisevä umpikaide Ei teräviä kulmia Leikkivälineet määräysten mukaisia ja turvallisia Varusteet joko kiinteitä tai helposti liikuteltavia Kyltti, jossa on hätänumero, leikkipaikan sijainti ja vikailmoitusnumero (EU-vaatimus) Isommalla pihalla pihaopaste 2 Materiaalit ja istutukset 4 Pehmeät materiaalit leikkivälineiden alla (turvahiekka tai muu hyväksytty turvapinnoite) Pinnoitteet valitaan siten, että ei kantaudu liiallisissa määrin pölyä, hiekkaa tai muuta vastaavaa sisäilman laatua heikentävää ja siivouksen tarvetta lisäävää ainesta 26 13

14 Kuva: Mikko Helasvuo 1,2 ( 1,4 m) Kuva: Mikko Helasvuo Kasvillisuus Myrkytön Piikitön Allergisoimaton Ärsyttämätön 27 Aita ja portti 4 PÄIVÄKODIN AITA Päiväkodin pihaa ympäröivän aidan korkeuden tulee paikkakunnan lumitilanteesta riippuen olla vähintään mm, josta mitasta suojaavan osan tulee ulottua vähintään 1000 mm korkeudelle. Tämän korkeuden ylittävä osa saa olla kaidemainen, kuitenkin niin ettei osassa ole yli 100 mm korkeita aukkoja. Maanpinnan ja aidan alareunan väliin saa jäädä korkeintaan 100 mm rako. jos aidan suojaavassa osassa on ainoastaan pystyrakenteita, aidan aukkojen tulee olla alle 89 mm leveitä säleverkkoaidassa ( Legi ) aukkokoon tulee olla alle 0 mm jos aita valmistetaan teräslangasta (verkkoaita tai teräslanka-aita), saa silmäkoko olla korkeintaan 30 mm Yläreunan profilointi ei saa houkutella kiipeämään, tasapainoilemaan tai istumaan. Lähde: RT

15 Yhteiskäyttöiset pihat 4 Päiväkodin pihassa on aita, koulun pihassa ei välttämättä tarvitse olla Pienille lapsille oma piha, jotta eivät jää jalkoihin Käyttöaikoja voidaan porrastaa, mutta ongelmaksi voi muodostua koulun ja päiväkodin eri rytmi Päiväkodin pihat ovat yleensä ulkopuolisessa käytössä päiväkodin ollessa suljettuna Roskaaminen, laitteiden vikaantuminen, huumeruiskut, ilkivalta, portit jne. Päiväkodin piha yleisessä puistossa tai kerrostalon pihassa: Käyttöajat Aitaamalla päiväkodin käytössä oleva piha 29 Päiväkodin sisätilat Tilojen turvallisuus Tilojen terveellisyys sisäilmasto Tilojen esteettömyys Ergonomia 30 1

16 Kuva: Mikko Helasvuo Tilan luonne muuttuu Yhä enemmän avoimia tiloja Fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti avoin päiväkoti Ydinprosesseja ovat kasvaminen ja oppiminen, ei lasten mahdollisimman häiriövapaa säilyttäminen Avoimet tilat auttavat positiivisessa sosiaalisessa kontrollissa: Kuka tulee sisään / kulkee tiloissa? Onko kiusaamista tai ahdistelua? Opitaan tuntemaan toisensa Sosiaalinen liima, yhteishenki Mutta muistettava: Akustiikka on haastavampaa => akustiikkasuunnittelija Vyöhykkeet, lukitukset Poistumisreitit Sisälle suojautuminen (esim. kemikaalionnettomuudet ja tulipalot mutta myös väkivaltatilanteet) Seinän poistaminen kahden tilan väliltä voi aiheuttaa tarpeen muuttaa paloteknisiä poistumisjärjestelyjä => pääsuunnittelija Positiivisuuden kierre 31 Tilaturvallisuuden ABCDefghijk

17 Kuvat: Mikko Helasvuo Kuvat: Mikko Helasvuo Yksikkökoot kasvavat Yhä useampi päiväkoti on kaksikerroksinen Poistumisratkaisut Nuumäen päiväkoti, Espoo 33 Yksikkökoot kasvavat Yhä useampi päiväkoti on kaksikerroksinen Porrasratkaisut turvallisuus on myös tunne. Nuumäen päiväkoti, Espoo 34 17

18 Yhteishankkeet Yhteishankkeiden perusteluja Tilankäytön tehostuminen, kustannussäästöjä Välineet voivat olla osittain yhteiskäyttöisiä Muuntojoustavuus; tarpeiden muuttuessa tiloja uuteen käyttöön Toiminnallisia etuja Asuinalueen toiminnallinen keskus, kylätalo Eri tyyppisellä toiminnalla on eri tyyppisiä toiminnallisia ja turvallisuuteen liittyviä tarpeita Pelisääntökeskustelu aloitetaan jo suunnittelun tarveselvitysvaiheessa Kaikkien käyttäjäryhmien edustajien on voitava tasavertaisesti vaikuttaa hankkeen suunnittelussa Eri käyttäjien omien tilojen välille voi olla tarpeen perustaa kulunvalvontarajoja Esimerkiksi kuulutusjärjestelmän tulisi toimia kaikissa yhdessä ja erikseen 3 Yhteishankkeet Esimerkkejä: koulun ja päiväkodin yhteishankkeessa yhteiskäyttöön sopivia tiloja on useita. Etuna on myös lapsen siirtyminen päiväkodista esiopetuksen kautta kouluun tutussa ympäristössä. Piha-alueet voivat olla osittain yhteiskäyttöisiä, mutta valvottavuuteen ja eri-ikäisten lasten erilaisiin turvallisuustarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. erityisryhmien tai vanhusten palvelujen samalle tontille tai yhteiskäyttöiseen rakennukseen. Liikunta- ja ruokahuoltotilat voivat olla yhteiskäyttöisiä samoin kuin piha-alueet. Terapiavälineet soveltuvat joissain tapauksissa myös lasten leikkeihin. Lapset tottuvat luontevalla tavalla suhtautumaan erilaisuuteen korttelitalo voi olla päiväkodin yhteydessä, jolloin asukasyhdistys-, kerho- tai lasten iltapäiväkerhotoimintaa sekä opetusta palvelevia tiloja voi olla yhteisinä. Tällaisia ovat kokoontumista palvelevat sali- ja pienryhmätilat, aula- ja oleskelutilojen yhteydessä olevat kotikeittiötilat, kouluikäisten oleskelu- ja läksynlukupaikkoina toimivat kirjastotilat sekä erityisvarustusta edellyttävät harrastustilat

19 Iltakäyttö Perustelut aika lailla samoja kuin yhteiskäyttöisissä tiloissa samoin haasteet Mutta vielä tärkeämpää on tilojen selkeä erottelu sellaisiin tiloihin, joita voidaan käyttää päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella, ja sellaisiin, joita ei luovuteta ulkopuoliseen käyttöön 37 Tilojen terveellisyys - sisäilmasto 1. Lämpöolosuhteet Tasainen vedoton lämmitys Oleskellaan paljon lattialla => lattialämmitys, materiaalivalinnat 2. Ilman laatu Riittävä ilmanvaihto, jonka on myös joustettava toiminnan muutoksissa Pölyä keräämättömiä vähäpäästöisiä materiaaleja Tilojen helppo siivottavuus Ei mikrobi- ym. altisteita 3. Ääniolosuhteet Haasteellista joustavissa tilaratkaisuissa Kunnollinen akustiikka: Tilan viihtyisyys, puheen ymmärtäminen, keskittymiskyky, oppiminen ja terveellisyys Työntekijöiden kannalta onnistunut akustinen ympäristö on keskeinen työsuojelutekijä. Akustiikkaan vaikutetaan mm. huonekorkeudella, vaimennuksella (katot, seinät, lattiat, kalusteet, tilanjakajat, verhot ) 4. Valaistus Lähtökohta on päivänvalon hyödyntäminen Toiminnan mukaan joustava, säädettävissä (toimintatilat, lepotilat) Liiketunnistimien käyttö wc- ja märkäeteistiloissa 38 19

20 Ergonomia Tilojen ja kalusteiden soveltuvuus sekä lapsille että aikuisille Kuvat: Mikko Helasvuo 39 Tilojen esteettömyys Kaikille käyttäjäryhmille esteettömät ratkaisut Yleiset esteettömyysmääräykset lähtevät aikuisten mitoituksesta; lasten huomioon ottaminen Aistivammaisten huomioon ottaminen Valaistus Ääniympäristö Liikuntaesteisten wc-tilat, jokaisessa kerroksessa 40 20

21 Kuva: Mikko Helasvuo Kuva: Mikko Helasvuo Turvallinen toiminta tiloissa 6 41 Turvallinen poistumisreitti? 6 Pelastustie ei ole ylimääräinen parkkipaikka tai roskalavalle tarkoitettu tila ei edes väliaikaisesti! 42 21

22 Asiakastilojen kalustaminen 6 Näkymät => Sosiaalinen kontrolli asiakkaat Ovi aukeaa ulos Pakenemisovi Turvallisuutta tukeva kalustuksen sijoittelu oppilashuollon tilassa, jossa on vain yksi ovi Kuvat: Mikko Helasvuo Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue Siisti ja systemaattisesti turvallisena ylläpidetty toimintaympäristö parantaa myös kriisitilanteiden turvallisuutta 6 Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue

23 Tilahanke Tilahanke 7 4 Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Vaikutusmahdollisuudet hankkeessa Kustannukset % 90 % Olennainen vaihe 80 % 70% 60 % 0 % 91,9 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0,7 % 1,4 % 6,8 % Tarveselvitys Hankesuunnittelu Suunnittelu + rakennuttaminen Esko Korhonen (FCG) mukaan Rakentaminen Käyttö Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri -vastuualue

24 Kuva: Mikko Helasvuo Väliaikaisen rakennuksen tai väliaikaisjärjestelyn on pääsääntöisesti 1) täytettävä samat turvallisuuden kannalta olennaiset vaatimukset kuin pysyvän rakennuksen! (Maankäyttö- ja rakennuslaki mom) Poikkeuksia terveydellisien olosuhteiden osalta lyhytaikaisissa ja vähäisissä korjauksissa 1) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista /4 3 : Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Tämä lievennys koskee lähinnä pienempiä korjauksia. 8 : Korjauksen aikana ilman vaihtuvuus saa olla säädettyä pienempi, jos ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä. Tämä koskee vähäisiä korjauksia. Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue Kiitos! Facebookissa Twitterissä / keskus mikko.helasvuo@avi.fi / suora Mikko Helasvuo / LSAVI, Opetus ja kulttuuri -vastuualue

25 Lähteet Lasten kuolemat, tutkintaselostus Y2012-S1, Onnettomuustutkintakeskus 2014 Kent Early Years and Childcare Service, September Esitelmä (Alex Gamby, Sue Smith ja Lucy Ring) Päiväkodin käsikirja, Päiväkotien tilasuunnittelun kehittäminen Helsingissä, Ohjeita ja esimerkkejä tilasuunnittelun pohjaksi, Helsingin kaupunki, päivitetty versio Päiväkotien suunnittelu, RT , Rakennustieto Oy 2010 Sainio Tiina: Koulujen toimivat saattoliikennejärjestelyt ja aktiivisen liikkumisen lisääminen koulumatkoilla, Tampereen teknillinen yliopisto