KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA"

Aapo Lattu
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUSSA Eeva Säynäjoki, Kiinteistötalous

Brundtlandin raportti ja kestävän kehityksen käsite Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio (World Commission on Environment and Development, WCED) esitteli

2 Brundtlandin raportti ja kestävän kehityksen käsite Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio (World Commission on Environment and Development, WCED) esitteli vuoden 1987 raportissaan Our Common Future ensimmäisen kerran kestävän kehityksen käsitteen meeting the needs of present without compromising the ability of future generations to meet their needs ja siihen tähtäävän pitkän aikavälin strategian Pyrkimyksenä ei ehkäistä taloudellista kasvua, vaan löytää sellaiset toimintamallit, että se kehitys josta muutamat ovat päässeet osalliseksi viimeisen sadan vuoden aikana, voi olla tulevaisuudessa kaikkien ulottuvilla Kuusi osa-aluetta, joihin kaivattiin valtioiden monenkeskistä yhteistyötä: 1. Väestö ja ihmisten voimavarat 2. Ruuan takaaminen kaikille 3. Lajien ja ekosysteemin säilyminen 4. Energiantuotanto 5. Teollistuminen 6. Kaupungistuminen

3 TULKINNAT:

4 Taloudelliset vaikutukset Tarkoituksenmukaiset tilat ja kulkuväylät ovat kaiken toiminnan perusedellytys Rakennettu ympäristö vaikuttaa ratkaisevasti lähes kaikkien toimialojen tuottavuuteen

5 Sosiaalinen merkitys Hyvinvoinnin puitteet Turvallisuus ja terveellisyys Viihtyisyys ja miellyttävyys Eri toiminnot ja niiden saavutettavuus Kolme tilatyyppiä: YKSITYINEN (esim. asunto) YHTEISÖN (esim. rappukäytävä) JULKINEN (esim. katu)

Ympäristövaikutukset Ekologisin rakennus on se, jota ei olla koskaan rakennettu Energiajärjestelmissämme on tapahduttava rajuja muutoksia: Energiankulutuksen vähentäminen Siirtymä

6 Ympäristövaikutukset Ekologisin rakennus on se, jota ei olla koskaan rakennettu Energiajärjestelmissämme on tapahduttava rajuja muutoksia: Energiankulutuksen vähentäminen Siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin Muutoksen välttämättömyys perustuu sekä fossiilisten polttoainevarastojen hupenemiseen että nykysysteemin ympäristölle aiheuttamaan kuormitukseen

7 Luonnon monimuotoisuuden häviäminen Maapalloa on verrattu avaruussukkulaan, jonka siivet on kiinnitetty niiteillä. Vaikka osa niiteistä irtoaisikin, on kaikki kunnossa niin kauan kunnes jäljellä olevat niitit eivät enää pysty pitämään siipiä paikallaan, vaan ne repeävät irti yhtäkkiä. Samaan tapaan kasvi- ja eläinlajit yhdessä pyörittävät maapallon elämää ylläpitäviä ekologisia prosesseja. Yksittäisten lajien katoamisella ei ole merkittävää vaikutusta koko maapallon elinvoimaisuuteen, mutta yhä uusien lajien kuollessa sukupuuttoon saavutetaan jossain vaiheessa piste, jolloin koko globaali ekosysteemi luhistuu.

8 Piirros: Seppo Leinonen,

9 Rockström et al. (2009) Planetary boundaries

10 Steffen et al. (2015) Planetary boundaries

11 Tähtäimessä parempi tulevaisuus - sustainable city scenario

12 Aluekehityshankkeiden sertifiointi

13 #2 #1

15 Päästövähennysten aikaikkuna

16 Ø Rakennushankkeiden lyhyen & pitkän aikavälin tavoitteet

17 Case Kuninkaantammi

18 Suunnitteluratkaisu 1: Tunnelilouheen paikallinen hyötykäyttö SUUNNITTELURATKAISU JA SEN VERROKKI PÄHKINÄNKUORESSA: Paloheinän joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntyvä kiviaines sijoitettiin täysmääräisesti Kuninkaantammen alueelle Kiviaines murskattiin tunnelin suuaukon välittömässä läheisyydessä. Murske käytettiin kokonaisuudessaan tunnelin rakennekerroksiin, tonttien esirakentamiseen, maisematöihin sekä katu- ja hulevesirakenteisiin. Verrokkitilanteessa louhe olisi kuljetettu pois alueelta ja käytetty muiden kaupungin aluekehityshankkeiden meritäyttöihin Kuljetusmatkaa olisi kertynyt keskimäärin noin 25 km. Tunnelin läheisyydessä esirakentamis- ja maisematöihin tarvittava kiviaines olisi jouduttu kuljettamaan paikalle muualta, keskimäärin 20 km etäisyydeltä.

19 Suunnitteluratkaisu 2: Maavalli ylimääräisestä aineksesta SUUNNITTELURATKAISU JA SEN VERROKKI PÄHKINÄNKUORESSA: Pehmeikön massanvaihdosta syntynyt ylimääräinen, osin rakentamiseen kelpaamaton savimaa sekä tunnelin päiden avolouhintaa varten paikalta poistettu maa-aines sijoitettiin maavalliksi virkistysalueen maisemointiin Aineksen kuljetusmatka maavallin rakennuspaikalle oli keskimäärin 100 m. Vallin rakentamiseen käytettiin myös Paloheinän joukkoliikennetunnelin louhinnasta syntynyttä kiviainesta, mutta se on jo huomioitu edellisessä suunnitteluratkaisussa. Verrokkitilanteessa maa-aines olisi kuljetettu pois alueelta Kuljetusmatka puitesopimusvastaanottajalle noin 40 km.

20 Suunnitteluratkaisu 3: Altaan kunnostus puistoksi SUUNNITTELURATKAISU JA SEN VEROKKI PÄHKINÄNKUORESSA: Runsaasti biomassaa sisältävällä sekalaisella aineksella täytetystä altaasta poistetaan vain pintakerrokset Soveltuva aines palautetaan altaan täytöksi. Pilaantuneet maat kuljetetaan pois alueelta 50 km etäisyydellä sijaitsevaan vastaanottopaikkaan. Verrokkitilanteessa allas tyhjennettäisiin kokonaan Kaikki aines kuljetettaisiin pois ja tilalle tuotaisiin täyttömaata. Kuljetusetäisyydet olisivat pois vietävälle ainekselle 25 km ja täyttöön tuotavalle ainekselle 20 km.

21 Vaikutukset varmasti ja välittömästi VASTAAVUUS: t rekkaralli (10v) kg

22 Energiantuotannon päästöt nyt vuoden kuluttua?..50 vuoden kuluttua?

23 - A. Säynäjoki et al. (2012) A scenario analysis of the life cycle GHG emissions of a new residential area

24 Päästösäästöjen rebound-efekti Lento-, laiva- ja pakettimatkat Maaliikenne 0,4 0,3 1 0,6 1,4 1,6 2 2

Päästölaskennan taustaoletukset ja metodologia - K. Pluuman (2014) Alueellisen energiantuotannon laskentamenetelmävalintojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin 2 1.

25 Päästölaskennan taustaoletukset ja metodologia - K. Pluuman (2014) Alueellisen energiantuotannon laskentamenetelmävalintojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Process LCA Hybrid LCA IO LCA t CO2e / m A. Säynäjoki et al. (2016) Can life-cycle assessment produce reliable policy guidelines in the building sector?

26 Kuva: The New Yorker

Samankaltaiset tiedostot

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta Varsinais- Suomessa, maankäytön suunnittelun koulutuspäivä 29.11.2017 Eeva Säynäjoki Aalto-yliopisto