JÄMSÄN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
|
|
- Maria Ketonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä JÄMSÄN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
2 Päivämäärä Laatija Tarkastanut Kuvaus Kaisa Rantee Dennis Söderholm Jämsän kaupungin taajamaosayleiskaavan maisemaselvitys Työnumero Ramboll Niemenkatu Lahti
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen 1 2. Maisemakokonaisuuden yleiskuvaus ja maiseman perusrunko Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakunnasta Kallioperä, maaperä ja topografia Maisemarakenne ja maisemakuva Kulttuurimaiseman historiallinen tausta 7 3. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnit Alhojärven viljelymaisema (ent. Alhojärvi) Jämsänjokilaakso (ent. Jämsänjoki) Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Jämsänjoen agraarimaisema Vanha Jämsä Suur-Jämsän empiretalot Jämsänkosken teollisuusympäristö Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema-alueet Haavisto Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Muut maakuntakaavan kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät Maankäytön suunnittelua ohjaavat maisemalliset suositukset Avainsanat maisemallisten arvojen ja ominaispiirteiden huomioimisessa maankäytönsuunnittelussa Kallioperä-, maaperä, topografia ja jääkauden jäljet Maisemarakenteen solmukohdat, hierarkkiset pisteet ja verkostot Kulttuurimaiseman historia Lähteet 21
4 1 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaan kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi yleiskaavan sisältövaatimusten 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Tämä maisemaselvitys on laadittu osana Jämsän taajamaosayleiskaavan laadintaa. Selvitykseen on koottu suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, jotta kyseiset arvot voitaisiin ottaa parhaalla mahdollisella tavalla Jämsän osayleiskaavan laadinnassa huomioon ja hyödyntää arvoja yhtenä maankäytönsuunnittelua ohjaavana tekijänä ja voimavarana. Lisäksi selvityksessä kuvataan seudulle tyypillisen maisemarakenteen ja maisemakuvan päätekijät ja erityisesti maankäytön painopistealueiden kannalta tärkeitä paikallisia ominaispiirteitä ja maisemallisia osa-alueita, jotka osaltaan voivat edesauttaa viihtyisän ja omaleimaisen taajamarakenteen suunnittelua. Selvitys on laadittu sellaisella tarkkuudella, että sen pohjalta voidaan arvioida kaavan maisemalliset vaikutukset. 1.2 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen Valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja koskien lähtötietoina on käytetty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, Paikkatietoikkunan palveluita, valtion OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista ja Museoviraston julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tietoja on täydennetty tehdyllä maastokäynnillä, jolloin havainnoitiin mm. maiseman mittakaavaa, maisemakuvaa ja nykyistä maankäyttöä, kuten asutuksen ja tiestön sijoittumista. Maisemaa käsittelevät perustietoanalyysit pohjautuvat saatavilla oleviin paikkatietopohjaisiin aineistoihin. Maisemarakennekaavioon ja rakentamisen kannalta merkittävät maisemalliset tekijät kartoille on perustietojen lisäksi tulkittu maastokäynnin havaintoja mm. maiseman mittakaavasta ja tilallisuudesta. Tarkastelualue on rajattu Jämsänjokilaakson muodostamaan maisematilaan ja kokonaisuuksiin perustuen ja on kaava-aluetta laajempi. Raportissa on sanallisesti ja valokuvien avulla pyritty riittävällä laajuudella kuvaamaan maankäytön suunnittelun kannalta oleelliset seikat maisemakokonaisuuksien, kuten maisematilojen ja kaukonäkymiä rajaavien selännealueiden kannalta oleelliselta laajuudelta.
5 2 2. MAISEMAKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS JA MAISE- MAN PERUSRUNKO 2.1 Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakunnasta Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän v laatiman maisemamaakuntajaon mukaan selvitysalue sijoittuu Hämeen viljely- ja järvimaahan ja sen tarkemassa aluejaossa Päijänteen seudulle. 2.2 Kallioperä, maaperä ja topografia Kallioperä Selvitysalueen kaakkois-, keski- ja pohjoisosien kallioperää hallitsevat graniitti ja granodioriitti, jotka on esitetty kallioperäkarttaotteessa punaisina ja vaaleanruskeina alueina. Graniittialueille sijoittuvat Jämsänjokilaaksoa molemmilta puolta reunustavat korkeat, paikoin jyrkkärinteiset selännealueet sekä kaakossa Himos ja Paljakka sekä Tiirinselkää rajaavat maisemallisesti huomattavat, vuorimaiset selänteet. Jämsänjoen itäpuoleiset selänteet ovat porfyyristä graniittia ja porfyyristä kvartsimontsoniittia. Näistä kivilajeista koostuvia maisemassa hyvin erottuvia mäkiä ovat muun muassa Patalahden pohjoispuoleinen Rahkavuori, Jämsän keskustan Ohasvuori sekä Jämsänkosken keskustan koillispuoleiset Huhdanvuori ja Omenavuori. Eteläosissa kallioperässä on rikkonaisuutta ja alueella vaihtelevat vulkaaniset kivet sekä pieninä esiintyminä sedimenttikivet ja metamorfiset kivilajit. Jämsänjokilaakson länsipuolella maisemasta selkeästi erottuva Matkosvuori sijoittuu vulkaanisten kivien vyöhykkeelle, joka jatkuu Alhojärven viljelymaisemista ja Päijänteen Tiirinselän pohjoisrannoilta kielekemäisesti Jämsänjokilaakson poikki Patalahdelle saakka. Selvityksen kallioperäkarttaotteessa vulkaaniset kivilajit erottuvat vihertävinä ja harmaina rastereina. Lisänsä kalliolajien kirjoon tuovat Kaipolan Pitkävuoren länsipuolella sijaitsevat kiillekneissi-, vulkaniitti-, uraliittiporfyriitti- ja kiilleliuskevyöhykkeet. Jämsänjoki sijoittuu pohjois etelä -suunnassa maisemallisesti merkittävään, Jämsänkosken Kankarisvedeltä Päijänteen Hulkkionlahteen saakka ulottuvaan kallioperän murroslinjaan, joka määrittää jokimaiseman korkoasemat ja koskipaikat sekä antaa laakson maisematilalle suunnan ja reunat. Muita maisemallisesti mielenkiintoisia kallioperän murroslinjoja ovat Alhojärven viljelylaakson pohjalla, Nytkymenjokea seuraava luode kaakkosuuntainen murroslinja, sekä näyttävän Virmapyhänvuoren sivuitse kulkeva murros, johon sijoittuvat Jämsänjoen jokiuoman kulmikkaat taitteet ja samaa luode-kaakkosuuntaista linjaa jatkava Raiskinoja. Maisemallisesti kiinnostavia ovat myös murroslinjat, jotka yhdistävät Jämsänjokilaakson ja Päijänteen toisiinsa. Tällaisia murroksia ovat luode kaakko -suuntainen murroslinja Kankarisveden ja Haaviston Sovijärven ja Päijänteen Juokslahden välillä, sekä Patalahden laakso. Lisäksi selvitysalueella on joukko kallioselännealueiden sisäisiä murroslinjoja, jotka näkyvät maisemassa pienvesien, tiestön ja asutuksen sijoittumisessa, kuten Jämsänkoskella Laukalammin ja Lavaojan suunnassa sekä Huhdanvuoren juurella. Selvitysalueen rajan tuntumassa sijaitseva Kaipolanvuori Tupavuori on valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Granodioriittinen kallioalue rajautuu Sisä-Suomen reunamuodostuman hiekkakankaisiin ja muodostuu jyhkeistä, korkeista kallioselänteistä, jotka ovat suurelta osin ohuiden irtomaakerrosten peittämiä. Alueen sisäiset korkeuserot ovat suuria, noin 50 metriä. Glasifluviaalisesta toiminnasta kertoo Kaipolanvuoren ja Tupavuoren välinen sanduriuoma, jonka kautta sulamisvedet ovat virranneet kaakkoon Kollinkankaan deltatasanteelle. Maaperä Selvitysalueen maaperäolosuhteet ovat monipuolisesti vaihtelevat ja maisemallisesti kiinnostavat, sillä eri maalajit heijastuvat selkeästi alueen maisemakuvaan muun muassa vaihtelevan kasvillisuuden ja eri maankäyttömuotojen sijoittumisen muodossa. Jääkauden aikaiset ja jälkeiset jäätiköiden ja niiden sulamisvesien liikkeet sekä Itämeren ja Muinais-Päijänteen vaiheet ovat muokanneet Jämsän seudun maaperää. Näsijärven Jyväskylän jäätikkökielekevirran reuna ulottui Hämeenkyrön pohjoisosista Keski-Suomeen saakka ja kielekkeen eteen, Yoldiameren rannalle
6 3 kerrostui Sisä-Suomen reunamuodostumavyöhyke. Reunamuodostuman pohjoispuolelle kerrostuneet harjujaksot ovat pohjois etelä -suuntaisia. Muodostuma syntyi vuotta sitten, eli reilut tuhat vuotta myöhemmin kuin Ensimmäinen Salpausselkä, ilmaston tilapäisesti kylmetessä ja jäätikön sulamisen hidastuessa noin sadan vuoden ajaksi. Perääntyvä jäätikkökieleke rajautui suolaiseen, valtamereen yhteydessä olevaan Yoldiamereen, jonka jäätikkölahti ulottui nykyisen Päijänteen altaalta Laukaaseen ja Konnevedelle saakka. Kerkkolankankaan ja Haaralankankaan hiekkamaat ovat sulamisvesivirroista syntynyt deltamuodostuma, jonka lakitasanne on Yoldianmeren rantavesien noin 140 m mpy korkeustasolle huuhtoma. Jämsänjokeen viettävä rinne on karkeaa hietaa ja vyöhykkeellä on lähteitä ja vesiuomia. Korkein jääkauden jälkeinen Yoldiamerenranta oli Jämsän Jämsänkosken alueella noin m:n korkeudella. Huuhtoutumisraja voi maastossa näkyä paljaana kalliona, kivikkovyönä tai törmänä, kuten esimerkiksi Matkosvuoren, Ohasvuoren, Pienen Ahonvuoren ja Jämsänkoskella Orivuoren ja Mäntymäen rinteellä. Korkeimman rannan yläpuolelle kohoavien mäkien laet ovat ravinteikkaampia kuin huuhtoutuneet alemmat rinteet. Jatkuvan maankohoamisen seurauksena nykyisessä Keski-Ruotsissa sijainnut yhteys valtamereen katkesi ja Itämeri muuttui noin vuotta sitten Ancylusjärveksi. Ancylusjärven alkuvaiheessa vedenpinnan lasku hidastui ja syntyi maastossa verrattain helposti erottuva muinaisranta, ns. Ancylusraja, joka näkyy Keski-Suomen maastossa paikoin selvinä törminä ja kivikkovyöhykkeinä. Jämsän alueella Ancylusraja sijaitsee noin 120 m nykyisen merenpinnan yläpuolella, ja tälle korkotasolle sijoittuvia kivikoita on muun muassa Tervasmäellä ja Jämsänkosken koulumäellä. Ancylusjärvivaiheen alussa Päijänne oli jääjärven laaja-alainen lahti. Vähitellen maankohoamisen seurauksena Keski-Suomen järvialue kohosi Itämeren altaan yläpuolelle ja myös Päijänne kuroutui Ancylusjärvestä erilleen noin vuotta sitten. Muinais-Päijänteen vedenpinta oli korkeimmillaan vuotta sitten, jolloin vedenpinta oli yli 20 metriä nykyisen Päijänteen pintaa korkeammalla, eli noin korkotasolla 98 m mpy. Myös Muinais-Päijänteen ranta erottuu maisemassa paikoin muinaisrantoina. Vedenpinta lähti voimakkaaseen laskuun, kun Päijänteen laskusuunta vaihtui etelään Kymijoen syntyessä. Sulamisvesien ja jäätikön kuljettamia maalajeja ovat sora, hiekkamoreeni, hiekka, karkea hieta (keltainen), hieno hieta (violetti) ja hiesu (vaalean violetti). Pienvesistöjen varsilla ja painanteissa on myöhemmin muodostuneita pienialaisia liejuisia hienon hiedan ja liejuisen hiesun alueita. Kuva 1. Kuva 2. Yoldiameren ylintä rantatasoa vastaava korkeustaso, noin 150 m mpy. GTK, maankamara. Reunamuodostumien syntyä kuvaava kaaviokuva. GTK Rainio, Kutvonen.
7 TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 4 Kuva 3. Ylhäällä topografiakartta ja kallioperäkarttaote, keskellä maaperäkartan ja kallioperäkartan selitteet ja alhaalla maaperäkarttaote ja sen tarkennus. GTK 2016.
8 5 2.3 Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenteen tarjoamat suotuisat lähtökohdat ovat vaikuttaneet Jämsän taajaman ja seutukunnan kehittymiseen. Suotuisat luonnonolosuhteet ja valmius näihin pohjautuvien elinkeinojen kehittämiselle ovat mahdollistaneet monipuolisen kulttuurimaiseman kehittymisen Jämsän seudulle. Kallioperän murroslinjaa seuraava Jämsänjoki laskee Päijänteeseen vain muutaman kilometrin päässä Jämsän nykyisestä keskustasta, mikä on tarjonnut hyvät kulkuyhteydet Päijänteen vesistöön ja sieltä Hämeeseen aikana, jolloin maantieverkko oli vielä heikko. Muinaisiin Itämerija Suur-Päijänne vaiheisiin sekä Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvät hiesumaat ovat tarjonneet viljelylle suotuisia alueita. Jämsänjoen koskipaikat ovat puolestaan mahdollistaneet varhaisen teollisuuden syntymisen Jämsänkoskelle. Seudun vauraus näkyy myös rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteiden määrässä ja yksityiskohdissa. Jämsän keskusta ympäristöineen sijoittuu laajaan maisemalliseen solmukohtaan, jossa kohtaavat muutoin metsävaltaisessa maisemassa ristikkäiset kallioperän murrokset ja niihin liittyvät vesistölinjat ja viljavat laaksot, Sisä- Suomen reunamuodostuma ja pitäjästä kaupungiksi kehittyneen Jämsän rakennettu ympäristö ja liikenneyhteydet. Kallioperän piirteet ja murroslaaksojen muodot ovat paikoin jylhiä ja selänteet näyttäytyvät maisemakuvassa selväpiirteisinä linjoina ja maisematilaa voimakkaasti rajaavina selänteinä. Maisematila muodostuu vahvasti Jämsänjokilaakson ympärille. Jokilaaksoa rajaavien korkeimpien selänteiden lakialueet kohoavat noin m mpy, ja ne ovat säilyneet jääkauden jälkeen vedenkoskemattomina. Jämsänjokilaaksoon laskee pienempien vesistöjen lasku-uomien ja järvialtaiden muodostamia sivulaaksoja. Myös näiden sivulaaksojen maisematilaa määrittelevät usein kallioperän topografia ja murrokset, jolloin myös niiden maisemakuvassa on pienipiirteisesti samoja elementtejä kuin varsinaisessa jokilaaksossa. Tällaisia pienten järvialtaiden ja uomien rikastuttamia sivulaaksoja on suunnittelualueen pohjoisosassa Sovijärvellä, Jämsänkosken Heinäjärven lasku-uoman varrella Orivuoren juurella sekä Jämsän keskustassa Suolammin ja Jaatilanjärven välillä. Murroslinjat määrittelevät myös Himoksen edustalla sijaitsevan Patalahden suuntaa ja Jämsänjoen uoman voimakkaita ja kulmikkaita linjanmuutoksia suunnittelualueen eteläosissa. Kuva 4. Jämsänjokilaaksoa.
9 6 Kuva 5. Maisemarakennetta kuvaava kaavio.
10 7 2.4 Kulttuurimaiseman historiallinen tausta Jämsänjokilaaksosta on löytynyt runsaasti muinaisjäännöksiä, jotka osoittavat alueella retkeilleet eränkävijät ovat perustaneet uudisasutuksia alueelle jo viikinkiajalla. Rautakaudelle, 500 jkr 1300 jkr, ajoittuvia asuinpaikkoja ja polttokenttäkalmistoja tunnetaan muun muassa Hiidenmäeltä, Kähöstä, Saaresta ja Virmapyhänvuorelta. Tehdyistä löydöistä päätellen metsästyksen, kalastuksen ja eränkäynnin ohella myös maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittavaa väkeä ilmaantui Jämsänjokilaakson eteläosaan vasta rautakauden loppupuolella. Jämsän seudun rautakauden vesistöolot eivät ilmeisesti poikenneet kovin paljon nykyisistä. Maisemakuva oli kuitenkin erilainen, sillä nykyiset laajat viljelysaukeat puuttuivat kokonaan. Seutua on asutettu pysyvästi jo 900- luvulta, mistä alkaen maisemakuva on alkanut muuttua vähitellen poltto- ja rakennuspuun käytön myötä. Alueelta tunnetaan rautakauden lopun kalmistoja sekä kaksi muinaislinnaa, jotka ajoittunevat myös rautakauden lopulle. Nykytietämyksen mukaan tämä asutus on jatkunut rautakaudelta keskiaikaan, jolloin se vähitellen tulee myös kirjallisten lähteiden välityksellä ulottuvillemme. (Museo24-sivusto) Suomen keskiaika alkaa määritelmästä riippuen ja luvuilla. Jämsä kuului keskiajalla Hämeen rintapitäjien erämaihin ja sinne syntyi asuttuja kyliä keskiajan lopulla 1500-luvulla. Jämsän pitäjänkarttaan vuodelta 1751 on merkitty talot ja torpat, maantiet, polut ja ratsutiet ja vesitieverkko Päijänteelle. Kartasta on rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemarakenteen välinen suhde, joka on havaittavissa Jämsässä vielä nykyäänkin. Kartta osoittaa Jämsän kirkon, pappilan ja lukkarin torpan sijainnin Jämsänjoen itäpuolella ja vanhimpien peltojen sijoittumisen Jämsänjokivarteen sekä Märäsojan varteen. Vihreällä värillä on kuvattu ranta- ja suoniityt. Tiestössä on havaittavissa yhtäläisyyksiä nykyisten tieurien kanssa. Moreeni- ja kallioalueiden rajaama hedelmällinen jokilaakso muodosti jo 1500-luvulla merkittävän asutuskeskittymän muuten harvaan asutulla seudulla. Vanha Laukaantie oli 1600-luvulla valmistunut Hämeestä Laukaaseen johtava tie. Tie palveli virkamiehiä ja herrasväkeä, jotka saattoivat majoittua ja ruokailla kestikievariasetuksen mukaisissa kestikievareissa. Jämsän seudulla matkalaisia majoitettiin ainakin Jämsän pappilassa, johon tielinjaus saapui Hämeestä päin Alhojärven maisemien kautta. Jämsän keskustasta eteenpäin tielinja kulki vaikeiden ja kivikkoisten maastojen poikki kohti Laukaata. Talonpoikien matkat merenrantakaupunkeihin tehtiin säännöllisesti aina talviaikaan talviteitä pitkin, joten kesäliikennöinti oli ilmeisen vähäistä. Laukaantien linjaa seuraavat tielinjaus erottuu maisemassa edelleen. (Museo24-sivusto) Kuva 6. Jokeen viettävät pellot, Jämsän kirkko ja taustalla Hartusvuori.
11 8. Kuva 7. Ote Jämsän pitäjänkartasta vuodelta Lähde: Jyväskylän yliopisto Kuva 8. Ote Jämsän pitäjänkartasta 1840 luvulta. Lähde: Jyväskylän yliopisto
12 TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS Kuva 9. Peruskarttalehtien yhdistelmä vuodelta Lähde: 9
13 TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS Kuva 10. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. 10
14 11 3. MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET 3.1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maaseutu, maaseudun elinkeinot sekä maisemanhoitoa ohjaavat säädökset ovat muuttuneet sekä tietoisuus maisemista on kohentunut, minkä vuoksi alueiden valikoima, arvoluokat sekä rajaukset on otettu tarkistettavaksi Ympäristöministeriön johdolla käynnistynein ja vuosina tehdyin inventoinnein. Päivitysinventointien tuloksena laaditussa MAPIO-työryhmän kokoamassa ehdotuksessa on mukana 183 kohdetta. Joukkoon on ehdolla useita uusia kohteita ja aiemmasta valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden valikoimasta on putoamassa muutamia kohteita ja monien vanhojen kohteiden rajauksia esitetään muutettaviksi. Inventointien tulokset olivat julkisesti kuultavana Kuulemisen tulosten pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset ehdotukseen, ja valmistellaan ehdotus valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Jämsän taajamaosayleiskaavan laadinnan kannalta merkityksellistä on, että inventointien yhteydessä Alhojärven viljelymaisemalle ja Jämsänjokilaaksolle ovat esitetty arvoluokan korotusta maakunnallisesta maisema-alueesta valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski- Suomen liiton lausunnosta ( ) käy ilmi, että liitto on tyytyväinen Ympäristöministeriön esitykseen maisema-alueista. Liiton mielestä Jämsänjokilaakson länsikulman rajausta tulisi vielä harkita. Liitto esittää, että valtatie 9 ja valtatie 24 risteysalueen lähellä Manulassa rajausta supistetaan maakuntakaavassa olevan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksen mukaiseksi. Liiton mielestä länsikulma ei ole oleellinen osa Jämsänjokilaakson maisemakuvassa, eikä sen jättäminen maisema-alueen ulkopuolelle heikennä maisemakokonaisuuden arvoa. Samalla lainvoimaisessa Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa oleva Jämsän risteyksen Kaupallinen vyöhyke (km-1, nro 3) jäisi kokonaisuudessaan maisema-aluerajauksen ulkopuolelle Alhojärven viljelymaisema (ent. Alhojärvi) Alhojärven viljelymaisema on monelle valtatietä 9 matkanneelle autoilijalle tutuksi tullut, Keski- Suomen maisemissa laajuudellaan hätkähdyttävä ja korkeiden selänteiden rajaama viljelymaisema. Autoilijan näkökulmasta maisemassa huomio kiinnittyy erityisesti tiiviisiin rakennusryhmiin ja niiden pihapiirien kasvillisuuteen, painanteessa sijaitsevaan Alhojärveen, kumpuilevaan peltomaisemaan, isoon voimalinjaan ja maisematilan laidalta kohoaviin jyhkeisiin selännealueisiin. Vanhoille, alueella mutkitteleville päällystämättömille teille siirtyessä maisema yllättää edelleen monipuolisuudellaan ja maiseman linkittymisellä Päijänteeseen. Valtakunnallisessa maisema-alueiden inventoinnissa Alhojärven viljelymaisema on arvioitu maisemakuvaltaan tasapainoiseksi ja historiallisesti kerrostuneeksi. Maisemaan liittyy paikallista teollisuus- ja uittohistoriaa ja sen arvoa nostavat maatalouden pitkiä perinteitä ilmentävät useat vanhat rakennukset. Alhojärven viljelymaisema on loivasti kumpuilevaa maatalousmaisemaa, jonka alavissa painanteissa sijaitsee pikkujärviä ja -lampia, joita puolestaan yhdistää savikkoon painuneet serpentiinimäiset vesiuomat. Lustosavet ovat kasautuneet Yoldiamerivaiheen aikana noin kymmenmetrisiksi kumpareiksi ja luovat nykyiseen viljelymaisemaan miellyttävää ja vaihtelevaa maastonmuodostoa ja mittakaavaa. Savikko ulottuu pohjoiseen maisema-alueen rajauksen ulkopuolelle Jämsänjokilaaksoon, jossa se rajautuu Keski-Suomen reunamuodostumaan. Avointa viljelymaisemaa rajaavat metsäiset selänteet kohoavat erityisen jylhinä maisema-alueen länsipuoliskolla, jossa selänteiden laet kohoavat yli vedenkoskemattomille korkeuksille yli korkeimpienkin Itämerivaiheen rantavyöhykkeiden. Alhovuoren maisema-alueen luoteisosassa Nytkymenjoen Juveninkoskella vedet tippuvat yli seitsemän metriä korkeana vapaana vesiputouksena selännealueilta kohti alavia peltomaita viettäviä rinteitä. Itäosassa Alhojärven viljelymaiseman ja Jämsänjokivarren maisema-alueita erottaa moreeni ja -kalliomäet, joiden korkoasema jää selvästi läntisiä selännealueita alemmaksi.
15 12 Alhojärven asutushistoria on pitkä ja alueelta tehdyt muinaismuistolöydöt viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan luvun puolivälissä Alhojärvellä ja maisema-alueen pohjoisosissa sijaitsevassa Partalassa oli muutamia taloja. Partalan kylässä on sijainnut lisäksi useita noin luvulta alkaen koskipaikkoihin perustettuja myllyjä ja sahoja. Teollisen historian jäänteinä on edelleen nähtävissä osia vanhoista rakenteista, sekä uittoa varten osittain suoristettuja uoman varsia. Talojen määrä kasvoi hitaasti kohti 1800-lukua, jolloin alueella oli noin 20 taloa ja torppaa. Alhon rustholli on yksi vanhimmista tiloista jonka maista jaetut ja perustetut maatilat ovat edelleen alueen asutusrakenteen ja rakennetun kulttuuriympäristön kannalta olennaisia. Alhon päärakennus toimii nykyisin maamiesseurantalona. Peltoaukean keskellä kulkeva vanha tie on tunnettu Laukaantien taipaleena. Alhojärven maisema-alue on osa Keski-Suomen maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta kuk. Se on elinvoimainen maaseutukylä, jossa on edelleen aktiivisia tiloja. Alueelle on rakennettu suhteellisen paljon uusia pientaloja, jotka ovat sijoittuneet valtaosin maiseman rakenteita kunnioittaen päätien varteen. Alueen vetovoimaisuutta lisää hyvät yhteydet Kaipolaan, Olkkolaan ja Jämsän keskustaan. Maisema-alueella aukeaa useita pitkiä ja vaihtelevia näkymiä yli viljelysmaiden. Asutusrakenteen ja näkymien kannalta oleellisia ovat useat maastonmuotoja luontevasti myötäilevät pienet tiet Jämsänjokilaakso (ent. Jämsänjoki) Jämsäjoen jokiuoma seuraa kallioperän murroslinjaa. Pohjoisosissa jokiuoma levenee Virmapyhän ja Viialanlahden suvantoaltaiksi. Jämsänjokilaakson kulttuurimaisemat ovat jokivarren viljaville lieju- ja hiesumaille sijoittuvaa historiallista, rautakaudelta juurensa juontavaa kulttuurimaisemaa, jota rikastuttavat useat vanhat rakennukset ja muinaisjäännökset. Jokivarren viljelymailla maastonmuodot ovat alavat, mutta laaksotilaa reunustavat näyttävät, jokiuomaa metriä korkeammalle kohoavat metsäiset vuoret. Maisemallisesti erityisen merkittävä on Virmapyhänvuori, jonka juuresta jokiuoma kiertyy taitteelle ja jonka edustalta ja joen vastarannalta avautuu maisemallisesti merkittävä jokilaakson suuntainen näkymä pohjoiseen kohti Jämsän keskustaa. Viljelysten yhteydessä sijaitsevilla vanhojen talonpoikaistalojen pihapiireissä on useasti luvun empiretyylistä rakennuskantaa. Jokivarren maatilojen rakennuskanta on muuttunut viime vuosikymmenten aikana uudistusten myötä ja jokivarren maisematilaan on muodostunut myös taajamamaista asuin- ja liikerakentamista Jyväskylä Tampere-valtatien varteen, sekä Jämsän keskustan ja Kaipolan läheisyyteen. Lisäksi Kaipolanniemen eteläkärjessä sijaitsee Tiirinniemen asuinalue, joka on arkkitehtuuriltaan edustava ja yhtenäinen esimerkki ja 1960-lukujen teollisuusyhdyskuntien rakennusperinnöstä. Uudenlaisina maamerkkeinä maisemassa toimivat pitkälle näkyvät Kaipolan tehtaan piiput ja käytöstä poistunut Pitkävuoren mäkihypyn suurmäki. Kuva 11. Päijännettä Tiirinniemen kärjestä kuvattuna.
16 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Jämsänjoen agraarimaisema RKY2009 -alueeseen sijoittuu useita edustavia 1800-luvulta peräisin olevia maatiloja ja rakennusryhmiä, joissa on piirteitä empirekauden säätyläistiloista. Suuria, jo 1500-luvin lopulla olemassa olleita tiloja ovat mm. Ala-Manninen, Ruotsula, Vinni, Niemi ja Puttola sekä vastarannalla Karhala, Niemi ja Saari. Merkittävien kantatilojen lisäksi alueella on säilynyt torpparien ja alustalaisten asuinrakennuksia. Kaikki tilat peltoineen sisältyvät laajempaan Jämsänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettuun kulttuurimaisema-alueeseen Vanha Jämsä Aluetta on laajennettu vuonna 2009 käsittämään kolme erillistä aluetta. Päijänteeseen laskeva Jämsänjokilaakso muodosti laajan Suur-Jämsänä tunnetun pitäjän keskuksen jo varhain. Suur- Jämsä käsitti Jämsän, Jämsänkosken, Korpilahden, Koskenpään, Muuramen, Petäjäveden ja Säynätsalon. Jämsänjokilaakso tunnettiin Keski-Suomen vilja-aittana, joka yhdessä metsien ja koskeen perustettujen myllyjen ja sahojen kanssa takasi alueelle vaurautta, joka näkyi näyttävänä rakentamisena. Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle. Joen länsirantaa seurailevan vanhan maantien, Pääskyläntien, varrella on avoimessa peltomaisemassa säilynyt vanhoja kantatiloja kuten Hinkkala ja Simolat vanhoine rakennuksineen sekä kirkonkylävaiheesta periytyviä yksittäisiä asuintaloja. Vastapäinen ranta avautuu laajana puistona, jonka keskipisteenä on maisemallisesti erittäin vaikuttava, suuren kupolin kattama kirkko. Kirkkoherranpappila puistoineen on osa kirkkomaisemaa. Kirkonympäristö ja länsirannan vanha asutus peltoineen luovat tärkeän maisemallisen painopisteen tiiviiseen ja uuteen keskustarakentamiseen. Museovirasto. Jämsän kivikirkko on rakennettu 1929 ja on arkkitehtuuriltaan 1800-luvun alun mukainen. Aluekokonaisuuteen kuuluu pappila ja erillinen kellotapuli 1850-luvulta. Kirkkoympäristön ohella kokonaisuuteen kuuluu vanhoja kantatiloja (esim. Hinkkala) ja yksittäisiä asuintaloja. Kirkonympäristö ja länsirannan vanha asutus peltoineen luovat tärkeän maisemallisen painopisteen tiiviiseen ja uuteen keskustarakentamiseen. Museovirasto Suur-Jämsän empiretalot Jämsän alueella on useita 1800-luvun vauraasta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Pohjalaiset kirvesmiehet rakensivat useita talonpoikais-empireä edustavia asuin- tai vierasrakennuksia Keski-Suomen alueelle 1820-luvulta aina 1860-luvulle. Ilmiö liittyi tyylivaikutteiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan ja toisaalta Pohjanmaan taloudelliseen taantumaan laivanrakennuksen ja tervanpolton vähenemisen jälkeen sekä Keski-Suomen vaurastumisen alkuun, jossa keskeisinä tekijöinä olivat alueen laajat metsät ja vesivoimavarat. Parhaat esimerkit Jämsän empiretaloista ovat Ruotsula vuodelta 1824, Kuikka 1830-luvulta, Hinkkala 1830-luvulta ja Honkanen vuodelta Näistä selvitysalueella sijaitsevat Ruotsula Jämsän keskustaajaman ja valtatien yhdeksän eteläpuolella ja Hinkkala Jämsän kirkon kohdalla, joen vastarannalla. Kuikka sijoittuu Patalahden eteläiselle selänteelle, Himoksen matkailukeskuksen edustalle Jämsänkosken teollisuusympäristö Jämsänkosken teollinen historia on keskittynyt Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan ympärille ja se ulottuu kotitarvemyllyjen muodossa 1500-luvulle saakka. Vanhimmat teollisuusrakennukset ovat 1880-luvulta. Aluekokonaisuuteen kuuluu mm. vanha mylly, voimalaitoksia, tehtaan kerho ja seurantalo Ilveslinna. Kulttuurihistoria luo puitteet nykyiselle teollisuustoiminnalle ja uusiutuneen paperitehtaan toiminnan alkuajoilta peräisin olevia osia on säilynyt.
17 Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema-alueet Haavisto Haaviston alue on pudotettu vuoden 2015 inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Haaviston kylä sijaitsee vesistöjen välisellä kapealla maakannaksella. Alue on loivasti kumpuilevaa; maisemakuvaa hallitsevat vesistöt ja rantapellot. Alueelle on ominaista peltoja reunustavat valoisat lehtometsiköt ja muutamat säilyneet pitkämalliset ladot. 3.4 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Selvitysalueelle sijoittuu useita Keski-Suomen maakuntakaavassa merkinnällä maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä -osoitettuja maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueen suunnittelussa on kaavamääräyksen mukaan otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kuva 12. Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. (Keski-Suomen liitto) Kohteet näkyvät myös selvityksen kuvassa 8. Selvitysalueelle sijoittuvat seuraavat kohteet: 139 Aarresaaren mylly 147 Jokivarren koulu 148 Jämsän kivipankki 149 Jämsänkosken kirkko 151 Korvenmäen koulu 154 Kottila 158 Lavamäen alue 163 Patalan pihapiiri 164 Pauhulan / Lahtisen huopatehdas 166 Pikku-Paattila 173 Tauriala 176 Uusi-Tikka (Kähö) 181 Vitikkala
18 Perinnemaisemat Selvitysalueelle ei sijoitu Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettuja maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Alhojärven viljelymaisemassa sijaitsee kuitenkin arvokas perinnebiotooppi: Laitalan hakamaa. 3.6 Muinaisjäännökset Selvitysalueella sijaitsee lukuisia muinaisjäännöskohteita ja -alueita. Kohdenumeroinnin mukaiset kohdenimet löytyvät Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta. Kuva 13. Muinaisjäännöskohteet Jämsän seudulla. (Keski-Suomen liitto) Kohteiden sijoittuminen näkyy myös selvityksen kuvassa 8.
19 Muut maakuntakaavan kulttuuriympäristöä koskevat merkinnät Keski-Suomen maakuntakaavassa merkinnällä Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) on osoitettu Kuhmoisten ja Jämsän välinen Vanha nelostie, joka yhdistää arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja ympäristöjä. Vesistöjä myötäilevällä tiellä on maisematielle tyypillisiä ominaisuuksia ja tieltä saa monipuolisen näkymän eteläisen Keski-Suomen kulttuuri- ja luonnonympäristöön. Kuva 14. Nykyiset maankäyttöluokat.
20 TAAJAMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS Kuva 15. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä aisemaselvityksessä määritellyt maisemalliset arvot, ominaispiirteet ja maankäytön suunnittelua ohjaavat suositukset. 17
21 18 4. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA OHJAAVAT MAISEMAL- LISET SUOSITUKSET Osayleiskaavan maisemaselvityksen yhteydessä on laadittu koostekartta, jossa on osoitettu maisemakuvan ja maisemarakenteen sekä paikallisuuden ja virkistysarvojen kannalta tärkeitä osaalueita ja tekijöitä, jotka tulisi maankäytön suunnittelussa ottaa huomioon aiemmin selvityksessä kuvattujen valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen lisäksi. Kartalla on osoitettu alueita, joilla on erityistä potentiaalia viher- ja virkistysverkon kehittämisen kannalta, maisemallisesti tärkeitä näkymäsuuntia, maisemallisesti rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita ja alueita, jotka tulisi maisemallisin perustein jättää rakentamatta. Kuva 16. Rakentamista ohjaavia maisemallisia suosituksia kartan merkintöjen selitteet.
22 Avainsanat maisemallisten arvojen ja ominaispiirteiden huomioimisessa maankäytönsuunnittelussa Kallioperä-, maaperä, topografia ja jääkauden jäljet - Jämsänjokilaakson ja muiden kallioperän murroslaaksojen tilallisuuden ja muiden ominaisuuksien hyödyntäminen: o Nykyisten maisemallisesti tärkeiden laakson suuntaisten ja poikittaisten sekä korkeilta maastopaikoilta avautuvien näkymien huomioiminen o Murroslaaksojen tilallisuuden vuoksi ne usein helpottavat suuntien hahmottamista ja orientoitumista alueelle, mikä kannattaa hyödyntää esim. tavoittelemalla uusia maisemallisesti tärkeitä näkymäsuuntia uusilta tielinjoilta ja rakennetuilta alueilta. o Murroslaaksojen linjamaisuuden, niihin monesti liittyvien pienvesien, kasvillisuustyyppien ja kulutuskestävyyden vuoksi ne ovat usein hyödynnettävissä ja kehitettävissä tärkeiksi viher- ja virkistysyhteyksiksi erilaisten viheralueiden välillä. o Topografian huomioiminen rakentamisen, tiestön ja muun infran kustannus- ja materiaalitehokkaassa sijoittamisessa. - Muinaisten rantatasojen kunnioittaminen maisemarakenteen syntyhistorian maamerkkeinä ja rantakivikoiden säilyttäminen rinnerakentamisen yhteydessä - Sisä-Suomen reunamuodostuman suurmaisemallisen aseman huomioiminen o Deltatasanteen mäntykankaiden yhtenäisyyden säilyttäminen o Alueella sijaitsevien hautausmaiden edellyttämien visuaalisten suojavyöhykkeiden säilyttäminen. o Reunamuodostuman virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen deltatasanteella ja jokiuomaan rajautuvalla distaalirinteellä. - Reunamuodostuman pohjavesialueiden ja muiden mielenkiintoisten vesiolosuhteiden kuten lähteiden ja vesiuomien huomioiminen maisemallisena arvona. - Muiden kallio- ja harjualueiden luontoarvojen ja kasvillisuustyyppien, kuten karujen ja kulutusherkkien osien huomioiminen. Kuva 17. Kuva 18. Tiemaisemasta avautuva näkymä Kankarisveden Rekolanselälle. Murroslaakson reunaan tukeutuvaa rakentamista Jämsänkoskella Maisemarakenteen solmukohdat, hierarkkiset pisteet ja verkostot - Maisemarakennetta korostavat maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön huippukohdat, kuten kirkot, suurtilat, linnavuoret ja muut erikoiskohteet edellyttävät ympäristössään erityistä suunnittelun herkkyyttä, jotta kohteiden suhde muuhun maankäyttöön ja rakennuskantaan säilyisi ennallaan. o huomionarvoisia ovat erityisesti saapumissuunnat ja näkymät o kohteen liittyminen ympäristöön ja sitä ympäröivä vapaa tila - Sini-viherverkko o Jämsänjoen yhteys Päijänteeseen ja sen vesiteihin o Jämsänjokirantojen ja siihen laskevien pienvesistöjen hyödyntäminen viher- ja virkistysverkon runkona o Huippukohdat, kuten koskipaikat ja luontoarvot osaksi sini-viherverkostoa.
23 20 Kuva 19. Kuva 20. Virmapyhänvuori on maisemallinen arvokohde ja kohokohta. Vesistöt yhdistävät ja erottavat. Näkymä Kortesaaren sillalta Kulttuurimaiseman historia - Tavoitteeksi yhtenäisten viljelyalueiden ja maatalouden elinvoimaisuuden säilyttäminen. - Kulttuurihistoriallisen jatkumon, rakennuskannan ja mittakaavan säilyttäminen ja kehittäminen o Erilaisten maisemallisten lähtökohtien tunnistaminen taajamassa, jokivarressa ja viljelysten keskellä. Huomioitava esimerkiksi etäisyys jokivarresta, perinteisten rakennuspaikkojen korkeusasema suhteessa ympäristöön tai rakentamisen tyypillinen tiheys ja liittyminen tiealueisiin. - Vanhan tiestön säilyttäminen ja hyödyntäminen osana tieverkkoa ja virkistysreittejä. - Rakentamiseen hyvin soveltuvien uusien alueiden tunnistaminen ja kehittäminen ympäristön ehdoilla. o Rakentaminen voi myös vahvistaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja korostaa maisemarakennetta. o Volyymiltään tai mittakaavaltaan suuri uusi rakentaminen muodostaa uusia painopistealueita sekä liikenteellisiä ja toiminnallisia solmukohtia. Voimakkaat mittakaavalliset kontrastit ovat häiriötekijä perinteisille kulttuurimaiseman arvoille. o Rakentamisen maisemallista vaikutusta voidaan lieventää ottamalla tärkeimmät olemassa olevat ja potentiaaliset uudet maisemalliset näkymäsuunnat huomioon, säilyttämällä rakenteen sisällä mahdollisia maisemallisia ominaispiirteitä, kuten pienvesistöjä, kasvillisuusalueita tai topografiaa ja kiinnittämällä huomioita alueelle johtavan kevyen liikenteen yhteyksien sujuvuuteen ja yhteyksien tukeutumiseen maisemarakenteen tarjoamiin lähtökohtiin. Kuva 21. Suurimittakaavainen tehdasalue on rajattu ympäröivään kulttuurimaisemaan hoidetuin tienvarsi-istutuksin. Jämsänkosken Kinula on esimerkki viihtyisästä, lyhyellä ajanjaksolla rakennetusta pien- Kuva 22. taloalueesta.
24 21 5. LÄHTEET Painetut julkaisut ja luetteloinnit: GTK Opas 36. Matti Saarnisto, Heikki Rainio ja Harri Kutvonen. Salpausselkä ja jääkaudet. Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntakaava. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. Alueluettelon liite. Museoviraston julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Keski-Suomen ympäristökeskus Mussari, Koskinen, Horppila-Jämsä. Keski-Suomen maakunnalliseti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Paikkatietoaineistot: Ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut Paikkatietoikkunan palvelut Valtion OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot GTK:n paikkatietoaineistot GTK Muut internet-lähteet: Museo24-kulttuuriperintösivusto; Syke Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (MAPIO-työryhmän ehdotus) Vanhat kartat: Jyväskylän yliopisto. Keski-Suomen ympäristökeskus Mussari, Koskinen, Horppila-Jämsä. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi
VALTATEIDEN 9 JA 24 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaluonnosvaiheen maisemaselvitys Päivämäärä 5.11.2014 VALTATEIDEN 9 JA 24 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS LUONNOSVAIHE Päivämäärä
PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
Salon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
TERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
Taajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja
Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
KAAVASELOSTUS JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVALUONNOS TYÖ NRO
KAAVASELOSTUS JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVALUONNOS TYÖ NRO. 1510020944 27.9.2018 WWW.RAMBOLL.FI JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMA-OSAYLEISKAAVA 2030 Päivämäärä 27.9.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta
Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus
Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys
Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys.1.11 Rauman kaupunki / Kaavoitus Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys Johdanto Tämä selvitys on laadittu Rauman kaupungin
Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja
Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010
1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 ESIRAPORTTI Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja:
Lavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
KAAVASELOSTUS JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVALUONNOS TYÖ NRO
KAAVASELOSTUS JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVALUONNOS TYÖ NRO. 1510020944 18.1.2017 WWW.RAMBOLL.FI JÄMSÄN KAUPUNKI JÄMSÄN TAAJAMA-OSAYLEISKAAVA 2030 Päivämäärä 18.1.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus
KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...
Maisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakunta-kaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään
LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat
Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
GEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto
Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:
Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010
1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...
Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Maiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen asuinpaikka Inventointiraportti 2012 Göran Lybäck 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 1 KOLARI, NUOTTAJÄRVI 1 2 KUVAUS 3 LUETTELO VALOKUVISTA, ILMAKUVISTA
Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella
Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän
LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
Maisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...