LIITE 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA

Transkriptio

1 LIIT 1 Säijän osayleiskaava LMPÄÄLÄN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITLMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavahanketta käsittelevä asiakirja, jonka tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Sisällys 1. Yleiskaava ja sen tarkoitus 2 2. Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus 2. Aloite. Tavoitteet.1 Kunnan asettamat tavoitteet.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 6.1 Kaavoitustilanne 6.2 Maankäyttöä ohjaavat seudulliset suunnitelmat ja sopimukset 7. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset 8 6. Suunnittelualuetta koskevat päätökset 8 7. Arvioitavat vaikutukset 9 8. Osalliset 9 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Nähtävilläolojen järjestäminen Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Valitusoikeus Viranomaisyhteistyö Alustava aikataulu Osayleiskaavan suunnittelijat 12 1

2 LIIT 1 1. Yleiskaava ja sen tarkoitus Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. rilaisilla yleiskaavoilla voi olla varsin erilaisia tehtäviä. Voi olla yleiskaavoja, joilla ohjataan strategisesti koko kunnan rakennetta ja alueidenkäytön kehittämistä, toisaalta voi yleiskaava koskea vaikkapa vain jotakin tiettyä teemaa, kuten kunnan virkistysalueita. Keskusta-alueiden ja muiden tiiviiden taajamien yleiskaavat palvelevat erilaisia tavoitteita kuin maaseutukylien yleiskaavat. Lisäksi on huomattava, että yleiskaavalla on erilainen luonne siellä, missä rakentamista on tarkoitus ohjata asemakaavoituksella kuin siellä, missä asemakaavaa ei ole laisinkaan tarkoitus laatia. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Säijän osayleiskaavan suunnittelu tehdään kunnan omana virkatyönä. 2. Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus Suunnittelualue sijoittuu Lempäälän kunnan länsiosiin. Se käsittää Pyhäjärven Säijänselän pohjoispuolella sijaitsevan alueen, johon liittyy Säijoen ja Sullajoen varrelle raivattuja asutus- ja viljelymaisemia sekä asumattomia metsäalueita. Alue on kooltaan noin km². 2

3 LIIT 1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Alueen rajaus saattaa muuttua suunnittelutyön aikana. Säijän maatalouteen liittyvä asutus oli aina sotien jälkeiseen aikaan saakka hajanaista, pohjautuen luonnonolosuhteisiin ja maanomistukseen. Varsinaista kyläkeskustaa ei Säijään muodostunut, jonkinlaisena keskuksena voidaan pitää Vanhaa Rantatietä, jonka varrelle Säijän palvelut sijoittuivat 1900-luvulla pitkäksi ketjuksi. Nykyisin palvelut ovat hävinneet. Paikoin maatalouskauden asutus muodostaa historiasta ja maaperästä johtuen pieniä ryhmiä. Kaava-alueen länsiosa, Säijoen varsi, kuului Vesilahteen aina vuoteen 196, jolloin se kehittyvään kuntakeskustaan ja tieliikenteeseen nähden vedentakaisena alueena liitettiin Lempäälään. Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen taajamin on matkaa Säijästä noin 10 1 kilometriä. Läpikulkuliikennettä ja yhteyksiä ympäristöön edustavat 1920-luvulla maantieksi rakennettu Vanha Rantatie ja 1960-luvulla rakennettu Pirkkalantie. Vesilahden ja Lempäälän keskiaikaisten kylien ja pitäjän takamaana tunnettu Säijä muodostaa nykyisin maaseutumaisen alueen, jonka asutusluku on noin 00 henkeä. Maisemassa on kymmenien pienten tilakeskusten lisäksi yksittäisiä, 1960-luvun jälkeen rakennettuja omakotitaloja ja kesämökkejä. Alueen yleisilme on maatalousvaltainen, joskin pääosassa on usein vain viljelymaisema, eivät pihapiirit.

4 LIIT 1 Alueen julkisia, toimivia palveluita edustaa 1920-luvulla perustettu Säijän koulu. Vanhan Rantatien varrella aina 1900-luvun alkupuolelta toimineet posti, kaupat ja pankki lopettivat toimintansa 2000-luvun vaihteeseen mennessä. Säijän toinen, Vesilahden puoleisessa osassa toiminut Säijärven kansakoulu lopetettiin vuonna 1969 kuntaliitoksen seurauksena. Koulutoiminta keskitettiin Lempäälän puolen Säijän kouluun, jota on kehitetty 2000-luvulla. linkeinona maatalous on edelleen maisemaa hallitseva, joskin se on voimakkaasti keskittynyt muutamille yksittäisille tiloille. Alueella toimii kaksi lypsykarjatilaa ja joitakin viljelytiloja, jotka viljelevät aikaisemmin kymmenille pientiloille kuuluneita peltoja. Vanhat tilakeskukset ovat maatalouden päättymisen jälkeen jääneet asuinkäyttöön, ne ovat vapaa-ajan käytössä tai autioituneita. Säijän nykyisenä keskustana voidaan pitää koulurakennuksia, joista lakkautettu Säijärven koulu toimii alueen asukkaiden monitoimitalona. Ortokuva Säijärven ympäristöstä Työpaikat ovat nykyisin pääosin alueen ulkopuolella. Keskittyneen maatalouden lisäksi paikallisia elinkeinoja ja muuttuvaa maataloutta edustavat kaksi entisten maatilojen yhteydessä toimivaa kauppapuutarhaa. Lisäksi alueella on jonkin verran pienyritystoimintaa. Pääteinä toimivat Pirkkalantie ja Vanha Rantatie, jotka yhdistävät Säijän Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen taajamakeskuksiin.

5 LIIT 1. Aloite. Tavoitteet Osayleiskaavaa on alettu laatia kunnan aloitteesta. Säijän osayleiskaavoituksen aloittamisesta on kerrottu vuoden 201 kaavoitusohjelmassa..1 Kunnan asettamat tavoitteet Säijän osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa määritellään rakennettavat ja rakentamattomat alueet sekä osoitetaan ympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvokohteet. Tavoitteet määritellään ja tarkennetaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoituksen tarkoituksena on erityisesti ohjata Säijässä tapahtuvaa pientalorakentamista niin, että tuleva rakentaminen voitaisiin sijoittaa tarkoituksenmukaisesti ja että suunnittelutarveratkaisut olisi helppo saada niille alueille, jotka on osayleiskaavassa osoitettu rakentamiseen. Yleiskaavoituksen alustavina tavoitteina on: 1) ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja maiseman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, 2) turvata alueen kulttuuriympäristön ja luonnon erityisarvojen säilyminen, ) turvata alueen maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten säilyminen rakentamisesta huolimatta, ) osoittaa alueelle riittävästi virkistykseen soveltuvia metsäalueita tai muita rakentamisesta vapaita alueita ja ulkoilureittejä, ) parantaa liikenneturvallisuutta, 6) luoda edellytyksiä alueen vesihuollon kehittämiselle. Maaseutukylissä voidaan MRL.2 :n mukaan ohjata rakentamista tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavalla; lupa ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua voidaan myöntää pientalorakentamista varten sellaisilla yleiskaava-alueilla, joilla rakentamispaine ei ole merkittävää. Rakennusluvan myöntämisestä tulee olla yleiskaavassa erityinen määräys. Säijän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään, voidaanko kaavan joillakin osa-alueilla soveltaa mainittua menettelyä. Kaavan alustavaksi tavoitteeksi asetetaan MRL.2 :n soveltaminen osayleiskaavassa..2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) välittyvät yleiskaavaan lähinnä maakuntakaavan kautta. VAT:iin sisältyvät valtakunnallisesti merkittävät kohteet kuten maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset ympäristöt otetaan huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajausta on esitetty muutettavaksi siten, että se ulottuisi myös Lempäälän puoleisiin rantamaisemiin, Säijän osayleiskaavan suunnittelualueelle.

6 LIIT 1. Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset.1 Kaavoitustilanne Pirkanmaan 1. maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja valtioneuvosto on vahvistanut sen Suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: pohjoisosassa on puolustusvoimien aluetta (P) ja lentomelualuetta (aaltoviiva, rasteri ja M-merkintä), itäosassa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ja koillisosassa ulkoilureitti (palloviiva). lounaisosassa on muinaisjäännöskohteita (SM) Pirkkalantie on osoitettu tärkeäksi yhdystieksi (musta viiva, yt). Sen varrella on palvelukyläkeskus (at), itä-länsi-suunnassa kulkee olemassa oleva ja uusi Ulvila-Kangasala voimalinja (punainen ja musta viiva, z) ja etelämpänä voimalinjan yhteystarve (punainen katkoviiva, z) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä ja se sai lainvoiman Siinä suunnittelualueen koilliskulmaan on osoitettu pääradan yhteystarve. Sitä ympäröi ruskealla viivalla merkitty alue viiva (em-1), joka on maankäytön kehittämisen alue kehitettävässä liikenteellisessä ja logistisessa solmukohdassa. Kaupunkikehittämisen alue. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. 6

7 LIIT 1 Maakuntakaava 200, Poski-hanke Osayleiskaava Asemakaava Pirkanmaan maakuntakaavan 200 laatiminen on aloitettu. rityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavoituksen pohjaksi on alettu laatia selvityksiä. Säijän aluetta koskee erityisesti Poski-hanke, jolla pyritään turvaamaan laadukkaiden maa- ja kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten sekä edistämään arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on voimassa Säijän-Nurmen-Kuokkalan- Hollonnokan osayleiskaava, jonka lääninhallitus on vahvistanut Muulla osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1981 valmistunut oikeusvaikutukseton koko kunnan yleiskaava. Pyhäjärven puolella suunnittelualue rajautuu rantaosayleiskaavaan, joka kattaa kunnan kaikkien järvien rannat. Rantaosayleiskaava, jonka lääninhallitus on hyväksynyt , on voimassa myös Säijän osayleiskaavaalueen sisällä olevien lampien rannoilla. Rantaosayleiskaavan rantarakentamista koskevat merkinnät siirretään Säijän osayleiskaavaan. Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja..2 Maankäyttöä ohjaavat seudulliset suunnitelmat ja sopimukset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 200 on joitakin Säijän aluetta koskevia kehittämismerkintöjä kuten läntinen ratayhteys ja järjestelyratapiha. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi allekirjoittivat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa ensimmäisen laaja-alaisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen Maankäytön osalta tavoitteena on eheyttää kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samalla kehitetään joukkoliikennejärjestelmää monipuolisemmaksi ja edistetään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Hajarakentamisen seudulliset periaatteet Lempäälän kunnanhallitus on hyväksyi asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet (Hajarakentamisen hallinta Tampereen kaupunkiseudulla). Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön tavoitteena on 7

8 LIIT 1 yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, johon osana kuuluu hajarakentamisen hallittu ohjaaminen.. Olemassa olevat ja laadittavat selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Lempäälän kunta, Säijän osayleiskaava, Luontoselvitys, Pöyry Säijän rakennetun kulttuurin selvitys, Vesilahden ja Lempäälän maakirjakylien takamaasta taajaman maaseutualueeksi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Lempäälä Säijä, arkeologinen inventointi 201, Kirsi Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Säijärven koulun historiikki 201 Kylät kehällä, Kyläsuunnittelu kaupunkiseudun ulkokehällä, Jukka Aaltonen, Ari Hynynen, Staffan Lodenius 2010 Kylät kaupungin kupeessa, Nurmen ja Säijän kylien maankäyttö- ja kehittämissuunnitelma, Kylät kehällä hanke 2009 Teiden varsilla ja vesireiteillä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, ija Teivas. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 200 Säijä työ- ja asuinympäristönä, perusselvitys ja kyläsuunnitelma 2002 Kyläkirja lämää Säijänmaassa, Ritva Mäkelä (toim.), Säijän kyläyhdistys ry 1997 YVA-arviointiohjelma ja laadittava arviointiselostus sekä niihin liittyvät selvitykset Destia Oy:n ja Toivosen Sora Oy:n maa-aineksenottohankkeista Suunnittelualueella tehdään seuraavat selvitykset: kantatilatarkastelu emätilasta nykypäivään, sisältää tilojen muodostumisen, rakennuspaikat ja maanomistuksen 6. Suunnittelualuetta koskevat päätökset Lempäälän kunnan taloussuunnitelmassa teknisen toimen maankäytön suunnittelun vastuualueelle esitetyissä toimintatavoitteissa yhdeksi päätehtäväksi määriteltiin "rakentamisen suunnitelmallisuuden tehostaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella". Yhtenä toimenpiteenä edellä mainittuun tavoitteeseen pääsemiseksi kuntaan päätettiin laatia asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden rakentamista eli hajarakentamista ohjaavat periaatteet, minkä jälkeen on tarkoitus, että kuntaan laaditaan maaseutualueiden yleiskaava. Kunnanhallitus hyväksyi "Hajarakentamisen periaatteet Lempäälässä" -ohjeiston noudatettavaksi asemakaavaalueiden ulkopuolella tapahtuvan rakentamisen ohjauksessa ja suunnittelutarvelupia koskevassa päätöksenteossa. 8

9 LIIT 1 7. Arvioitavat vaikutukset Kaavoittaja arvioi osayleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön. Vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan seuraavat osayleiskaavan vaikutukset: vaikutukset luonnonoloihin vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan vaikutukset kulttuuriympäristöön vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset virkistykseen vaikutukset palveluihin taloudelliset vaikutukset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin sosiaaliset vaikutukset vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin 8. Osalliset Suunnittelutyön osallisiin kuuluvat mm: suunnittelualueen asukkaat, maanomistajat, elinkeinonharjoittajat ja työntekijät suunnittelualueen rajanaapurit suunnittelualueella toimivat yhdistykset Pirkkalan ja Vesilahden kunnat kunnan hallintokunnat puolustusvoimat viranomaiset o Pirkanmaan LY-keskus o Pirkanmaan maakuntamuseo o Pirkanmaan liitto o Tampereen aluepelastuslaitos o Liikennevirasto o Trafi Finavia Lempäälän Vesi lenia lisa Oyj/Verkonsuunnitteluosasto Suomen Turvallisuusverkko Oy Metsäkeskus Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee (MRL 62 ). 9

10 LIIT 1 9. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 9.1 Kaavoituksen vaiheista tiedottaminen Osayleiskaavan muutoshankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänäolosta, sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan Internetsivuilla ja Lempäälän kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Lisäksi kaavaalueen maanomistajille ja asukkaille sekä osallisluettelossa mainituille viranomaisille ja yhteisöille tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osayleiskaavan muutosehdotuksen nähtävilleasettamisesta tiedotetaan kirjeitse niille osayleiskaavoitettavaan alueen maanomistajille joiden osoitteet ovat kunnan tiedossa. 9.2 Nähtävilläolojen järjestäminen Kaava-asiakirjoja pidetään nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja kunnan Internetkotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä koko kaavan valmisteluvaiheen ajan, ja siihen tehdään työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Alustavaa kaavaluonnosta ja tarkennettua kaavaluonnosta sekä kaavaehdotusta pidetään nähtävillä 0 päivän ajan. Jos kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ilmenee syitä tehdä kaavaehdotukseen olennaisia muutoksia, se asetetaan MRA 2 :n mukaisesti korjattuna uudelleen nähtäville. Suunnittelutyön aikana järjestetään tarvittaessa yleisötilaisuuksia, joissa esitellään laadittuja selvityksiä ja kaavasuunnitelmia. 9. Mielipiteiden ja muistutusten esittäminen Osalliset voivat tehdä huomautuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Huomautus tulee tehdä ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaehdotuksesta voi esittää kirjallisia muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. Kaavoittaja antaa mielipiteisiin ja muistutuksiin perustellut vastaukset. Muistutuksen esittäjällä on oikeus saada muistutukseen kirjallinen vastine, jos hän antaa muistutuksen yhteydessä osoitetietonsa. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa kunnan palvelupisteeseen tai postittaa osoitteeseen: Lempäälän kunta Tekninen toimi PL LMPÄÄLÄ 10

11 LIIT 1 9. Valitusoikeus Palautteen esittämiskanavina on tarkoitus käyttää myös Internetissä toimivaa karttapohjaista palautejärjestelmää sekä keskustelufoorumia. Molempiin pääsee osayleiskaavan nettisivulla olevien linkkien kautta. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus kaavan hyväksymispäätöksestä valitusaikana, joka on 0 vuorokautta kaavan hyväksymispäätöksen julkistamisesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 9. Viranomaisyhteistyö Valtion viranomaisille sekä muille osallisille viranomaisille tiedotetaan kaavoituksen vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään postitse Pirkanmaan LY-keskukselle. Osayleiskaavaluonnoksista pyydetään osallisilta viranomaisilta alustavat lausunnot ja asemakaavaehdotuksesta virallinen lausunto. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvotteluja ja viranomaisten työneuvotteluja. 10. Alustava aikataulu Säijän osayleiskaavan laadinnasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 201. Osayleiskaavan suunnittelu on käynnistetty arkeologisen selvityksen ja rakennuskulttuuriselvityksen laadinnalla vuonna 201. Kaava kuulutettiin vireille samalla kertaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen kanssa joulukuussa 201. Alkuvuodesta 201 kerättiin osallisilta tavoitteita osayleiskaavoitukselle. Osayleiskaavoituksen aloittamisesta järjestettiin yleisötilaisuus Säijän koulussa. Yleisöä oli paikalla noin 100 henkeä. Tarvittavat luontoselvitykset on tehty kesäkauden 201 aikana ja niitä on täydennetty keväällä Osalistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin Kaavaluonnoksen nähtävilläolo järjestetään kaksivaiheisena siten, että alustava kaavaluonnos asetetaan nähtäville kesällä 2016 ja tarkennettu kaavaluonnos saman vuoden loppupuolella. Tarkentavaa kaavaluonnosta edeltää mitoitusperiaatteiden laatiminen. Mitoitussuunnitelma hyväksytetään luottamuselimillä. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuoden 2017 keväällä ja että osayleiskaava tulee voimaan vuoden 2017 aikana. 11

12 LIIT Osayleiskaavan suunnittelijat kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa (mitoitus) puh sähköpostit: etunimi.sukunimi@lempaala.fi Lempäälän kunta, tekninen toimi Tampereentie 8 PL 6, 701 Lempäälä 12

13 VSIJOHTO Laajennukset vesihuollon runkolinjan näkökulmasta Luokka 1 Toivottava-alue 6/110 vieressä buf 80 ja 120 m 2 Mahd. laajennus vesijohtorenkaaksi buf 80 m Laajennus suunnitelmallisesti buf + 10 m (20/270m) i jos ei erityistä syytä, ei tal. kannattava i jos ei aivan erityinen poikkeava syy 6 i tämän OYK:n aikana 7 i syytä 6 / 110 / mahdollinen vesijohto Väestö, ajantasainen Pohjamaalaji Kalliomaa (Ka) RT (peite<1 m) Lieju (Lj) RT; Rahkaturve (St) RT; Saraturve (Ct) RT 6 Lempäälän kunta / kaavoitus & Lempäälän Vesi -liikelaitos Pohjakartta: MML: Maastotietokanta 2011, GTK: Maaperäkartta 201 ArcInfo 10,0 / aok / tulostus ,2 0, 1 1, 2 Kilometers

14 Lempäälän kunta: Säijän osayleiskaavan luontoselvitys 16X Liite 1. Luontokartta ja -taulukko. NRO 1 NIMI KUVAUS TYYPPI TITOLÄHD LISÄTITO 1 Sullaanmaan liitooravaesiintymä liito-oravaesiintymä, tuore lehto IV(a) lajin elinpiiri, metsälaki tai muu SYK 201, Pöyry 201 ja Sullanlampi kosteikko, luhta metsälaki tai muu Pöyry 201, Laamanen 201b järeitä haapoja, lehtoa muu Pöyry 201 ja 2016 Sullanmaan pellonreunametsä Sullanmaan pieni suo liito-oravahavainto 2009, ei liito-oravia 201, liitooravaesiintymä 2016 saattaa soveltua viitasammakolle, lepakoille ja korennoille, pelloilla linnustoarvoa ei liito-oravia 201 ja 2016 ojittamaton pieni suo metsälaki tai muu Pöyry 201 Sullanmaan norot 2 noroa Pöyry Laikanlahden pellonreunametsä Suumetsän vanha metsä järeitä haapoja, tuore lehto metsälaki- ja vesilaki tai muu metsälaki tai muu lahopuustoinen metsä muu Pöyry 201 ja 2016 Suumetsän liitooravaesiintymä Säijoen alaosa liito-oravaesiintymä, tuore lehto puro ja puronvarsilehto IV(a) lajin elinpiiri, metsälaki tai muu metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 ja Säijärvi rehevä lampi muu Pöyry Heikkilän noro rinnemetsä ja noro metsälaki tai muu Pöyry 201 ja Pöyry 201 ja 2016 Länsirinne 1989, Pöyry 201 ja 2016 liito-oravaesiintymä 201 ja 2016 viitasammakolle, lepakoille ja korennoille, saattaa soveltua viitasammakolle, lepakoille ja korennoille

15 Lempäälän kunta: Säijän osayleiskaavan luontoselvitys 16X Uuramonmäen lehmusmetsikkö Liite 1. Luontokartta ja -taulukko. 2 lehmusmetsikkö luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi ja metsälaki, Lempäälän arvokas luonto Laamanen & Soininen 201, LY, Pöyry 201 luontotyypin rajauspäätös tehty 1 Vierunmäen haapametsikkö järeitä haapoja, tuore lehto metsälaki tai muu Pöyry 201 ja Vierunmäen lehto tuore lehto, lehmuksia metsälaki tai muu Pöyry Vierunmäen kaakkoisosan 2 noroa, kosteikko, lehmuksia metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 norot 16 Vierunmäen itäosan suo vetinen korpi metsälaki tai muu Pöyry Vierunkorven reuna rehevä korven reuna ja metsä, tihkupinta metsälaki tai muu Pöyry 201 ja Lehtovuoren pellonreunametsä lehmuksia muu Pöyry 201 ja 2016 runkomaisia lehmuksia noin 20 kpl/ha, saattaa soveltua liitooravalle,, harvennushakkuu tehty 19 Ristikallion eteläpuolen suo ojittamaton pieni suo metsälaki tai muu Pöyry Aholan kedot kallioketo muu, Lempäälän arvokas maisema Länsirinne 1989, Laamanen & Soininen 201, Laamanen 201b eteläosa rehevöitynyt ja jätetty rajauksen ulkopuolelle 21 Vuortenmäen tekolampi rehevä lampi muu Pöyry 201 saattaa soveltua viitasammakolle, lepakoille ja korennoille 22 Jokelan rinnemetsä järeitä haapoja muu Pöyry 201 ja 2016 saattaa soveltua liito-oravalle ja lepakoille, 2 Marjamäen pieni suo ojittamaton pieni suo metsälaki tai muu Pöyry Marjamäen noro noro metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry Toritunojan puro-osuus puro metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 ja Urvantajärvi rehevä lampi muu Pöyry 201 saattaa soveltua viitasammakolle, lepakoille ja korennoille 27 Kaakkolammi rehevä lampi muu Pöyry 2016 saattaa soveltua viitasammakolle, lepakoille ja korennoille 28 Myllyojan mylly-ympäristö niitty ja puro muu Pöyry Rossin pellonreunametsä järeitä haapoja, tuore lehto metsälaki tai muu Pöyry 201 ja Kuusiniemen pieni suo ojittamaton pieni suo metsälaki tai muu Pöyry Soittun noro noro tai puro metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 ja Soittun korpi rehevä lahopuustoinen korpi metsälaki tai muu Pöyry 201 Soittun itäinen liitooravaesiintymä liito-oravaesiintymä, tuore lehto IV(a) lajin elinpiiri, metsälaki tai muu Pöyry 201 ja 2016 ei liito-oravia 201, liitooravaesiintymä 2016 Soittun eteläinen liitooravaesiintymä liito-oravaesiintymä, tuore lehto IV(a) lajin elinpiiri, metsälaki tai muu Pöyry 201 ja 2016 ei liito-oravia 201, liitooravaesiintymä 2016 Tanhuanpään suo ojittamaton pieni suo metsälaki tai muu Pöyry Läpikäytävän pieni suo kosteikko metsälaki tai muu Pöyry Iso-Murron noro noro, järeitä haapoja metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 ja Piiskonvuori kalliorinnemetsä metsälaki tai muu, Laamanen & Soininen 201, Lempäälän arvokas maisema POSKI 201, Pöyry Kaukalomäki kallioalue metsälaki tai muu Pöyry Lintuojan korpi, noro ja metsä rehevä korpi, noro, tuore metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 lehto, metsä 1 Pehkukorven mäki kallioalue metsälaki tai muu Pöyry Pehkukorpi räme metsälaki tai muu Pöyry 201 Pitkäkorven vanha metsä vanha metsä muu, mahdollinen MTSO Mustakorven lähde lähde, tihkupinta, noro metsälaki- ja vesilaki tai muu Paarenmaan puro ja metsä puro, järeitä haapoja, tuore metsälaki tai muu, IV(a) lehto lajin mahdollinen elinpiiri 6 Sorvalammin ja Siisjärven kallioita, lehtoja, louhikoita, alue puroja ja noroja 7 Siisjärvenmaan liitooravaesiintymä Pöyry 201 ja 2016, Laamanen 201a ja b SYK 201, Pöyry 201 ja 2016 Laamanen 201, SYK 201, Pöyry 201 ja 2016 Lempäälän arvokkaat luontokohteet Laamanen & Soininen 201, Lindholm 201 liito-oravaesiintymä IV(a) lajin elinpiiri Laamanen 201, SYK 201, Pöyry 201 ja Siisjärvenmaan korpi ja noro rehevä korpi, noro metsälaki- ja vesilaki tai muu 9 Ainaskorven liitooravaesiintymä Pöyry 201 ja 2016 vanha liito-oravahavainto, ei liito-oravia 201 ja 2016 vanha liito-oravahavainto, ei liito-oravia 201 ja 2016 sisältää valtakunnallisesti arvokkaan Siisjärvenkukkulan kallioalueen rajattu liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka, liitooravaesiintymä 201, ei liitooravia 2016 osa liito-oravaesiintymää liito-oravaesiintymä IV(a) lajin elinpiiri SYK 201, Pöyry 201 rajattu liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka, ei liito-oravia 201 ja Ainasjärvi pikkujärvi, kaakkuri muu SYK 201, Pöyry Ainasjärven louhikot louhikko metsälaki tai muu Pöyry Ainasjärven louhikot louhikko metsälaki tai muu Pöyry 201 Ainasjärven louhikot louhikko ja suo metsälaki tai muu Pöyry 201 ja 2016 Ainasjärven louhikot louhikko metsälaki tai muu Pöyry 201 Muurajärven kolu louhikko metsälaki tai muu Pöyry 201

16 Lempäälän kunta: Säijän osayleiskaavan luontoselvitys 16X Liite 1. Luontokartta ja -taulukko. 6 Muurajärvien vesistö- ja suoalue avosuo, reheviä korpia, puroja ja noroja 7 Muurajärvien puro ja korpi puro, rehevä korpi, hajuheinäesiintymiä Lempäälän arvokkaat luontokohteet Laamanen & Soininen 201 IV(b) lajin kasvupaikka, luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi, metsälaki tai muu 8 Muuranojan itäosa puro metsälaki- ja vesilaki tai muu 9 Muuranojan länsiosa puro, hajuheinä IV(b) lajin kasvupaikka, metsälaki- ja vesilaki tai muu Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Pöyry 201, Laamanen 201b Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Pöyry 201 ja 2016 Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Laamanen 201b, Pöyry 201 ei liito-oravia Pikku Muurajärvi kaakkuri muu SYK 201, Pöyry 201 myös Iso Muurajärvi mahdollinen kaakkurijärvi 61 Muuranojan metsät vanha metsä muu, mahdollinen MTSO POSKI 201, Pöyry 201 ja 2016 ei liito-oravia 201 ja 2016, pohjantikka 62 Muuranojan suo ojittamaton suo metsälaki tai muu Pöyry Koivuinenvuori kallioalue ja jyrkänne metsälaki tai muu POSKI 201, Pöyry Niinivuori lehmusmetsikkö luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi, Lempäälän arvokkaat luontokohteet Soininmäki 201, Laamanen & Soininen Kalliojärven alue metsäjärvi, soita Lempäälän arvokkaat luontokohteet Laamanen & Soininen Kalliojärven kalliot kallioalue paikallisesti arvokas kallioalue Husa ym. 1996, Lindholm Kalliojärven rantasuo korpiräme ja jyrkänne metsälaki tai muu Husa ym. 1996, Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Pöyry Kalliojärvi kaakkuri muu Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Pöyry Kangasjärvi kaakkuri muu Pöyry Parikkavuori-Latikkavuori kallioalue paikallisesti arvokas kallioalue Husa ym. 1996, Lindholm Latikkavuori kallioalue metsälaki tai muu Pöyry Parikkavuoren korpi ojittamaton suo metsälaki tai muu Pöyry Latikkavuoren korpi ojittamaton suo metsälaki tai muu Pöyry 201 luontotyypin rajauspäätös valmisteilla 7 Latikkaoja puro-osuus, järeitä haapoja metsälaki tai muu Pöyry 201 ja 2016 ei liito-oravia 201 ja Kokkovuori kallioalue paikallisestiarvokas kallioalue Husa ym. 1996, Lindholm Kokkovuoren jyrkänne kallio ja jyrkänne metsälaki tai muu Husa ym. 1996, SYK 201, Pöyry Multivuoren ja Kaitajärven alue vanhaa lehtomaista sekametsää, reheviä korpia, puro ja noroja ja kaksi järveä. Lempäälän arvokkaat luontokohteet Laamanen & Soininen 201 tärkeä virkistyskäyttö, Birgitan polku 79 Kaitajärvenoja puro, noro, vanha metsä metsälaki- ja vesilaki tai muu Laamanen & Soininen 201, SYK 201, Laamanen 201b, Pöyry 201 ei liito-oravia 201 ja Multivuori varttunut metsä mahdollinen muu Laamanen & Soininen 201, POSKI 201, Pöyry 201 ei liito-oravia Matojärvi pieni lampi vesilaki tai muu Laamanen & Soininen 201, Pöyry 201 saattaa soveltua viitasammakolle ja korennoille 82 Kaitajärvi pieni järvi muu Laamanen & Soininen 201, Pöyry 201 tärkeä virkistyskäyttö, Birgitan polku, saattaa soveltua viitasammakolle ja korennoille 8 Multivuoren itäpuoliset pesäpuut kalasääsken pesäpuut rauhoitetut pesäpuut Rudus Oy 2010, Laamanen pesäpuu ja tekopesä 201b 8 Multivuoren itäpuolinen pieni rehevä korpi metsälaki tai muu POSKI 201 hakkuu ympärillä suo 8 Multivuoren eteläpuolinen ojittamaton suo metsälaki tai muu Pöyry 201 pieni suo 86 Rajajärvi kaakkuri muu Laamanen 201b, Pöyry 201 tärkeä virkistyskäyttö, Birgitan polku, saattaa soveltua viitasammakolle ja korennoille 87 Pikku Rajajärvi pieni lampi metsälaki- ja vesilaki tai muu Pöyry 201 hakkuu ympärillä, saattaa soveltua viitasammakolle ja korennoille

17 Lempäälän kunta: Säijän osayleiskaavan luontoselvitys Liite 2. Lajihavaintokartta 16X

18 KIMPPAKARTTA Mikroalueluokitus Kimppa-alueet Asukasluvut/-jakauma (0-1, 16-6, yli 6) AOK Pirkkalan talon asuk. ei ole laskettu muk. 1: , 0,6 1,2 1,8 2, Kilometriä

19 ASUKASTIHYS JA SN MUUTOS Väestönmuutos 9v aikana < x 1 km ruudun tieto on esitetty keskipisteessä > 2 Väestömäärä > 0 Lempäälän kunta / kaavoitus Pohjakartta: MML: Maastotietokanta 2011 Lähde Tilastokeskus, Väestöruutuaineisto 200 ja 201 ArcInfo 10,0 / aok laskenta / tulostus SÄIJÄN KOULU 0 0,7 1,, 6 Kilometers