Keruutuotteet Keski-Suomessa. Resurssiselvitys, Jyväskylä. FM Annukka Partanen

Transkriptio

1 Keruutuotteet Keski-Suomessa Resurssiselvitys, Jyväskylä FM Annukka Partanen

2 Sisällys 1. Selvityksen tausta Selvityksen toteuttaminen Puulaji Metsätyyppi Kehitysluokka Suot Muut kerrokset Metsien omistajuus Luomusertifiointi Tulokset Selvityksen kritiikki Kiitokset...11

3 1. Selvityksen tausta Keruutuotteet Keski-Suomessa selvityshanke on toteutettu välillä Esiselvityshankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sekä keruutuotealan nykyinen tila Keski-Suomessa että edellytyksiä alan kehittämiselle tulevaisuudessa. Luonnon keruutuotteet tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuuksia lisätä maakunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Osana tätä hanketta on myös kartoitettu Jyväskylän alueen keruualueresursseja, joita tämä selvitys käsittelee. Selvitys on tehty välillä Selvityksen on laatinut FM Annukka Partanen. Selvitys on tehty koskien eri keruuresursseja (sienet, yrtit ja marjat) Jyväskylän kaupungin metsäalueilla. Lisäksi on selvitetty metsien omistajuutta sekä luomusertifioinnin osuutta alueen metsissä. Pohjana on käytetty kaupungin metsäsuunnitelmaa ja siihen liitettyjä puustotietoja. Aineiston huonon saatavuuden takia selvitys on rajattu kaupungin omistuksessa oleviin metsäalueisiin. Selvitys on tehty kokonaan kirjallisuus/paikkatietoanalyysina eli maastoselvityksiä ei työhön ole liitetty. Näin ollen selvitys kertoo ensisijaisesti eri alueiden potentiaalista eri lajien keruupaikkoina. Potentiaalisuus kasvupaikkana ei kuitenkaan takaa sitä, että lajia esiintyy välttämättä ehdotetulla alueella, vaikka se todennäköistä onkin. Tarkoituksena onkin tarjota keruualueita ja niiden mahdollisuuksia esittelevä aineisto, joka on vapaasti saatavilla niin alueen asukkaille kuin yrittäjillekin. Selvityksen tavoitteena on myös esitellä mahdollisuuksia, joilla paikkatietoaineistoja voidaan käyttää tämän tyyppisissä tarkoituksissa. 2. Selvityksen toteuttaminen Selvitys pohjautuu kauppayrttilistaan, Eviran suositeltavien sienten listaan sekä Arktiset aromit ry:n ylläpitämään marjalistaan. Selvityksen ulkopuolelle jäävät ne yrttilajit, joiden pääasiallinen kasvuympäristö ei ole metsä (kamomillasaunio, poimulehti, siankärsämö, puna- ja valkoapila sekä voikukka). Osalla huomioiduksi tulevat vain metsäiset elinympäristöt (nokkonen, peltokorte, mesiangervo). Edellä mainituista pientareita kasvuympäristönään käyttävien lajien lisääminen kartta-aineistoon olisi ollut mahdollista, mutta koska nämä kasvupaikat ilmentäisivät pääasiallisesti tienpientareita jotka eivät sovellu keruuseen epäpuhtauksiensa takia, jätettiin ne tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät myös lajit, joita ei Keski-Suomen alueella esiinny lainkaan tai niiden esiintymismäärät ovat niin pieniä, etteivät ne tuota varsinaista satoa tällä alueella. Näitä olivat väinönputki, riekonmarja, taikinamarja ja tyrni. Sienistä tarkastelu tehtiin osittain ryhminä. Näitä ryhmiä olivat herkkutatit ja punikkitatit, jotka kumpikin tarkasteltiin omana ryhmänään.

4 Kauppayrtit Jätetty tarkastelun ulkopuolelle Ahomansikka Fragaria vesca Kamomillasaunio Matricaria chamomilla x Kanerva Calluna vulgaris Kataja Juniper communis Koivu Betula pendula ja B. Pubescens Kultapiisku Solidago virgaurea Kuusi Picea abies Lillukka Rubus saxatilis Maitohorsma Epilobium angustifolium Mesiangervo Filipendula ulmaria Mesimarja Rubus arcticus Mustaherukka Ribes nigrum Mustikka Vaccinum myrtillus Mänty Pinus sylvestris Nokkonen Urtica dioica Peltokorte Equisetum arvense Pihlaja Sorbus aucuparia Poimulehti Alchemilla spp x Puna-apila Trifolium pratense x Puolukka Vaccinium vitis-idaea Pyöreälehtikihokki Drosera rotundifolia Siankärsämö Achillea millefolium Sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi Vadelma Rubus idaeus Valkoapila Trifolium repens x Vuohenputki Aegopodium podagraria Voikukka Taraxacum officinale x Väinönputki Angelica archangelica x Taulukko 1 Selvityksessä tarkastellut kauppayrtit sekä selvityksen ulkopuolelle jääneet lajit

5 Suositeltavat ruokasienet Herkkutatit Kangastatti Punikkitatit Voitatti Haaparouskut Kangasrousku Karvarousku Leppärouskut Isohapero Kangashapero Keltahapero Viinihapero Mustavahakas Kehnäsieni Mesisienet Keltavahvero l. kantarelli Suppilovahvero Mustatorvisieni Lampaankääpä Vaaleaorakas Korvasieni Huhtasienet Tuoksuvalmuska Boletus edulis, B. pinophilus ja B. reticulatus Suillus variegatus Leccinum versipelle, L. aurantiacum ja L. vulpinum Suillus luteus Lactarius trivialis ja L. utilis Lactarius rufus Lactarius torminosus Lactarius deliciosus ja L. deterrimus Russula paludosa Russula decolorans Russula claroflava Russula vinosa Hygrophorus camarophyllus Rozites caperatus Armillaria mellea -ryhmä Cantharellus cibarius Cantharellus tubaeformis, Craterellus cornucopioides Albatrellus ovinus Hydnum repandum Gyromitra esculenta Morchella spp. Tricholoma matsutake Taulukko 2 Selvityksessä tarkastellut Eviran suosittelemat ruokasienet Marjat Juolukka Karpalo Lakka Tuomi Variksenmarja Vaccinium uliginosum Vaccinium oxycoccos Rubus chamaemorus Prunus padus Empetrum nigrum Taulukko 3 Selvityksessä tarkastellut marjat, poislukien Taulukon 1 sisältämät lajit Jyväskylän kaupungin metsäaineisto on jaettu lohkoihin, joiden ylläpitotilanne on erilainen lohkosta riippuen. Säynätsalon, Kuokkalan, Keltinmäen, Keljonkankaan ja Korpilahden lohkot olivat ajantasaisimmat, joten niistä tehtiin nykytilannetta mahdollisimman hyvin vastaava ajankohtaisanalyysi. Tarkasteluja tehtäessä kerättiin ensimmäisenä taulukkomuotoon kaikkien tarkastelun kohteena olevien lajien elinpaikkavaatimukset. Elinympäristötietojen pohjana käytettiin Arktiset aromit ry:n tarjoamia aineistoja sekä Retkeilykasviota. Omiin sarakkeisiinsa kerättiin esimerkiksi tiedot metsätyypistä, metsän ikäluokasta, tiheydestä, kosteusvaatimuksista ja muista puustotiedoista löytyvistä tekijöistä. Erikseen

6 kerättiin myös omaan sarakkeeseensa varmuuden vuoksi muut huomion kasvupaikkaa koskien, niiltä osin kuin puustotietojen tiedot eivät riittäneet. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin ne ääriympäristöt, joissa laji saattoi esiintyä, mutta joissa sitä ei koskaan tavattu kovin runsaana ja satoisana. Aineiston käsittely on tehty ohjelmistolla ArcScene Kaupungilta aineistot saatiin lohkoittain ja nämä lohkot yhdistettiin yhdeksi taulukkoaineistoksi käsittelyn helpottamiseksi. Lohkotiedot saatiin Keljonkankaan, Keltinmäen, Kuokkalan, Korpilahden ja Säynätsalon alueilta. Metsäaineisto rasteroitiin (25 x 25 m) soluihin kunkin halutun puustotiedon perusteella. Näitä solukerroksia tarkastelemalla ja valitsemalla voitiin luoda pintoja, joiden solut täyttivät kaikki tarkastelun kohteena olevan lajin puustovaatimukset. Näin metsäaineistoista voitiin piirtää karttapintoja, joissa näkyivät eri väreillä ne solut, jotka saattoivat toimia lajin elinympäristöinä sekä ne solut, jotka eivät elinympäristöiksi soveltuneet. Selkeyden vuoksi näihin kartta-aineistoihin lisättiin mukaan taustakartta, jotta alueiden sijoittumista on helpompi seurata. Taustakartta on Maanmittauslaitoksen aineistoja, jotka ovat vapaan käyttölisenssin alaisina. Rasterikerrokset puulaji kuusi mänty lehtipuu sekametsä metsätyyppi karukkokangas kuiva kangas kuivahko kangas tuore kangas lehtomainen kangas lehto kehitysluokka taimikko varttunut kasvatusmetsikkö tai sitä vanhempi maaperä hiekkaiset maatyypit suo korvet rämeet nevat letot Taulukko 4 Rasteroidut ominaisuuskerrokset 2.1 Puulaji Kaupungin alueen kuvioilta löytyi seuraavia pääpuulajeja: mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu, haapa, harmaaleppä, tervaleppä, lehtikuusi, metsälehmus, paju, pihta, sembramänty ja visakoivu. Puulajit koottiin rasteripinnoikseen niin, että mänty ja kuusi saivat omat kerroksensa. Lehtipuut puolestaan koottiin kaikki samaan rasteripintaan. Sekametsien kohdalla yhdistettiin havupuut omaksi rasteripinnakseen ja lehtipuut omakseen. Sen jälkeen etsittiin havupuiden solujen joukosta ne solut, joilta löytyi pääpuulajin lisäksi myös lehtipuuta. Sama tehtiin lehtipuuvaltaisilla soluilla eli niiden joukosta etsittiin ne, joilta löytyi myös pienempinä määrinä havupuita. Kummankin tarkastelukerran solut yhdistettiin, jolloin saatiin muodostettua oma pintansa niistä soluista, joilla kasvoi sekaisin havu- ja lehtipuita. Näitä merkittiin tarkastelussa sekametsä-nimikkeellä. 2.2 Metsätyyppi Aineisto rasteroitiin niin, että jokaisesta metsätyypistä saatiin oma karttapintansa, jossa näkyivät ne solut, joilla kyseistä metsätyyppiä löytyi. Metsätyyppejä olivat karukkokangas, kuivahko kangas, kuiva kangas, tuore kangas, lehtomainen kangas ja lehto. 2.3 Kehitysluokka Kehitysluokkaa varten eroteltiin taimikoiksi erikseen aukeat sekä alle 1,3 metriset taimikot. Täysi-ikäiseen metsään laskettiin mukaan nuoret, varttuneet ja uudistuskypsät metsät sekä lisäksi siemenpuu- ja suojuspuumetsät. Sekä taimikoille että täysi-ikäiselle metsälle tehtiin omat rasterikarttapintansa. 2.4 Suot

7 Suot eroteltiin omiksi kerroksikseen kartta-aineistoissa suotyyppinsä mukaisesti. Oma rasterikerros luotiin korville, rämeille, nevoille ja letoille. 2.5 Muut kerrokset Muutamille lajeille tehtiin omia erikoiskerroksiaan, jotka vastasivat paremmin näiden lajien kasvupaikkavaatimuksia. Vadelmalle luotiin oma rasterikerros, jossa oli puuston ikä määritettynä välille 0-30 vuotta. Korvasienelle ja tuoksuvalmuskalle luotiin oma rasterikerros, jossa erikseen oli otettu huomioon hiekkamaat. Metsäselvityksen oma maaperäluokitus ei tätä erottele kovin yksityiskohtaisesti hiekkamaalajeja muista, mutta hiekkamaiksi oletettiin kaikki moreenimaat lukuun ottamatta hienojakoista moreenia. Todellisuudessa moreeni voi sisältää mitä tahansa raekokoa hiekasta aina kivenjärkäleisiin asti, mutta ilman tämän tarkempaa jaottelua aineistossa oli tarkemman suodattimen rakentaminen mahdotonta. 3. Metsien omistajuus Jyväskylän kunnan alueella yksityismaita on n hehtaaria ja valtion sekä yhtiöiden omistuksessa olevaa metsämaata on n hehtaaria. Yksityisessä omistuksessa Keski-Suomen alueen metsämaasta on noin 66 %, osakeyhtiöillä 19 %, valtiolla 11 % ja muilla yhteisöillä 4 %. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat Jyväskylän kaupungin eteläisen alueen metsät (Keljonkangas, Keltinmäki, Kuokkala, Korpilahti ja Säynätsalo), joiden pinta-ala oli yhteensä 3470 hehtaaria. 4. Luomusertifiointi Keski-Suomen ELY-keskuksen kasvintarkastaja Aili Vuorenmaan lausunnon mukaan Keski-Suomen alueella ei ole keruutuotannon osalta yhtään luomusertifioitua metsää. 5. Tulokset Selvityksen tuloksena syntyivät tämä raportti sekä 49 karttapintaa sisältävä kartasto keruutuotealueista Keski-Suomen alueella. Selvityksessä tarkasteltiin onnistuneesti viidellä eri kaupungin omistuksessa olevalla metsälohkolla niiltä löytyviä potentiaalisia keruualueita. Lisäksi tehtiin yhteenvetoa myös alueen luomumetsäalueista sekä tarkasteltiin metsien omistajuutta Jyväskylän kunnan alueella. Karttoja voidaan piirtää ja tarkastella monessa eri mittakaavassa. Niitä voidaan myös jatkokäsitellä sopimaan paremmin eri käyttötarkoituksiin.

8 Kuva 1. Katajan esiintymisalueet Jyväskylän alueella. Harmaalla esiintymiselle sopimattomat alueet, mustalla sopivat.

9 Kuva 2. Katajan esiintymisalueita Jyväskylän alueella. Harmaalla esiintymiselle sopimattomat alueet, mustalla sopivat.

10 Kuva 3. Katajan esiintymisalueita Jyväskylän Kuokkalan alueella. Harmaalla esiintymiselle sopimattomat alueet, mustalla sopivat. Kuva 4 Katajan esiintymisalueita Jyväskylän Kuokkalassa, Nenäinniemen alueella. Harmaalla esiintymiselle sopimattomat alueet, mustalla sopivat. Suositeltavaa olisi myöhemmin jatkaa analyysiä ottamalla kaikki kaupungin alueen lohkot mukaan yleisanalyysiin, jossa tarkasteltiin kaikkia muita kasvupaikkatekijöitä paitsi puuston ikää merkittävinä

11 tekijöinä. Tällöin aineisto näyttää kaikki kyseiselle lajille sopivat alueet, joita ei ole eroteltu puuston iän perusteella lajille sopiviin ja sopimattomiin. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoa käyttäessään käyttäjä joutuu tekemään tämän erottelun itse, esimerkiksi kaupungin tarjoamaa NetForest palvelua käyttäen. Aineisto on tällöin hieman hankalammin käytettävissä, mutta toisaalta tämä lisää aineiston käyttöikää huomattavasti, kun se ei ole niin herkkä puuston iän muutoksille. Kaupungin metsissä puuston päätehakkuun yhteydessä kuviolle on tapana istuttaa aina alkuperäisen kuvion kanssa samaa pääpuulajia, joten iän lisäksi muut tekijät eivät yleensä lyhyemmällä aikaskaalalla tarkasteltuina muutu. Tällöin aineisto säilyy hyvin ajantasaisena vuosikymmeniäkin. 6. Selvityksen kritiikki Metsäsuunnitelma laaditaan aina tietylle ajanjaksolle kerrallaan, Jyväskylän kaupungissa kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitä mukaa kun aikaa kuluu, kuvioilla tehdään hakkuita, harvennuksia sekä muita metsänhoidollisia toimenpiteitä. Suunnitelma ei koskaan olekaan täysin ajantasainen, vaan kuviotieto elää jatkuvasti samaa tahtia kuin metsän puusto kasvaa ja toimenpiteitä toteutetaan. Täten aineisto ei koskaan vastaa täysin maastossa olevaa tilannetta. Kaikkiin kasvupaikkaominaisuuksiin ei ollut mahdollista metsäaineistojen kautta päästä käsiksi. Osa lajistosta jätettiinkin tarkastelun ulkopuolelle kokonaan siitä syystä, ettei niiden ensisijainen kasvuympäristö ollut metsä. Joillakin lajeilla oli myös erityispiirteitä, joita ei voitu ottaa huomioon kasvupaikka-analyysiä tehdessä, sillä näitä ominaisuuksia ei löytynyt metsäaineistoista lainkaan. 7. Kiitokset Jyväskylän kaupungin metsätoimistolle metsäaineistojen käyttömahdollisuudesta. Erityiskiitokset Marko Kemppaiselle ja Merja Kytömäelle avusta sekä yhteistyöstä sekä Janne Hartmanille ja Ismo Tulisalolle paikkatietoavusta. Lähteet Arktiset aromit ry, verkkosivut. Luettu Evira, suositelvien ruokasienten lista, verkkosivut. Luettu Geologian tutkimuskeskus, Maaperäkartan käyttöopas. Verkkojulkaisut, ISBN Hämet-Ahti, Suominen, Ulvinen & Uotila (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki. Metsäkeskus Keski-Suomi, Tieto- ja tilastopalvelu Luettu Yhteystiedot Mirja Pummila Hankevetäjä, elintarvike- ja yritysasiantuntija K-S maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Keski-Suomi PL 112 (Kauppakatu 19 A) Jyväskylä

12 Annukka Partanen FM ekologia ja ympäristönhoito, keruutuotetarkastaja