Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 249 final.

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0100 (NLE) 9844/17 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 31. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: EDUC 278 JEUN 81 EMPL 348 SOC 451 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 249 final Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI tutkinnon suorittaneiden seurannasta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 249 final. Liite: COM(2017) 249 final 9844/17 km DGE 1C FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 249 final 2017/0100 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS tutkinnon suorittaneiden seurannasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

3 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Ehdotetun neuvoston suosituksen tavoitteena on, että saatavilla olisi entistä paremmin laadullista ja määrällistä tietoa siitä, mitä eurooppalaiset korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet tekevät tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää palveluissa, joilla autetaan uusia opiskelijoita tekemään tietoon perustuvia opiskeluvalintoja, opetushenkilöstön keskuudessa ja oppilaitosten hallinnossa suunniteltaessa kurssisisältöjä sekä viranomaisissa tehtäessä päätöksiä siitä, kuinka korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ohjataan. Ehdotuksella pyritään vauhdittamaan tutkinnon suorittaneiden sijoittumista koskevien seurantamenetelmien jatkokehittämistä ja hyödyntämistä yksittäisten jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien tasolla, kannustamaan seurantaan osallistuvien kansallisten toimijoiden välistä yhteistyötä hyvien käytänteiden jakamiseksi ja viime kädessä lisäämään kerättyjen seurantatietojen vertailukelpoisuutta. Tutkinnon suorittaneiden työllistyvyys on huolenaihe monissa EU:n jäsenvaltioissa. Joissakin EU:n osissa huomattava osuus korkea-asteen tutkinnon suorittajista on työttömänä tai tekee työtä, johon he ovat ylikoulutettuja. Ammatillisen tutkinnon vasta suorittaneiden tilanne on monimutkaisempi. Joissakin maissa kuten Tanskassa, Virossa ja Saksassa ammatillisen tutkinnon vasta suorittaneiden työllisyysasteet ovat korkeat ja jopa korkeammat kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteet. Monissa muissa maissa, muun muassa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa, ammatillisen tutkinnon suorittaneiden vastaavat työllisyysasteet ovat kuitenkin huomattavasti matalammat ja selvästi jäljessä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteista. 1 Jotta voidaan ymmärtää tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyteen liittyvien ongelmien syitä ja toisaalta menestystekijöitä tietyillä alueilla, talouden aloilla tai tiettyjen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen koulutusohjelmien suorittaneiden keskuudessa, tarvitaan laadukkaita tietoja siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät koulutuksen päättymisen jälkeen ja kuinka he arvioivat koulusta tai yliopistosta saamiensa tietojen, taitojen ja osaamisen hyödyllisyyttä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää ratkaisujen kartoittamisessa. Tällä ehdotuksella neuvoston suositukseksi ja sen liitteenä olevilla ehdotuksilla EU-tason aloitteiksi vastataan kolmeen keskeiseen ongelmaan Euroopassa: Hienosyisen tiedon puute. Saatavilla on perustietoa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja sosiaalisista tuotoksista myös EU:n tasolla. Tiedot ovat peräisin nykyisistä tiedonkeruuhankkeista, esimerkiksi Euroopan työvoimatutkimuksesta. Lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat laatineet tutkinnon suorittaneita käsitteleviä tutkimuksia tai perustaneet lisäjärjestelmiä, joilla analysoidaan koulutukseen, verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä tietokannoista ja rekisteröintijärjestelmistä saatavia (hallinnollisia) tietoja ja seurataan näin tutkinnon suorittaneiden ura- ja palkkakehitystä. Monissa EU-maissa ei kuitenkaan ole hyvin kehittyneitä 1 Ks. Education and Training Monitor 2016 (koulutuksen seurantakatsaus): FI 2 FI

4 järjestelmiä korkea-asteen tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä varten. Luotettavaa näyttöä ei näin ollen useinkaan ole saatavilla. Synergiavaikutusten hukkaaminen. Vaikka monet EU:n jäsenvaltiot ovat kehittämässä tai aikovat kehittää seurantajärjestelmiä, tällä hetkellä ei juurikaan vaihdeta tietoja hyvistä käytännöistä tai oteta opiksi toisten toimiviksi toteamista ratkaisuista. Vertailukelpoisten tietojen puute. Vertailukelpoisia tietoja on saatavilta vain suppeilta aloilta ja kansallisesti kerätyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia maiden välillä, minkä vuoksi on vaikea tehdä päätelmiä kehityssuuntausten erojen ja havaittujen tuotosten pohjalta eri maissa ja alueilla. Jotta nämä ongelmat saataisiin ratkaistua, ehdotetulla neuvoston suosituksella ja siihen liittyvillä EU-tason aloitteilla on seuraavat erityistavoitteet: Kannustetaan korkea-asteen ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kansallisen tason seurantajärjestelmien perustamista tai jatkokehittämistä ja parantamista Euroopassa. Jotta saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen tuotoksista, jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään seurantajärjestelmiinsä henkilöt, jotka jättävät koulutuksen kesken suorittamatta tutkintoa. Kannustetaan ja helpotetaan tutkinnon suorittaneiden seurantaan osallistuvien kansallisten toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista tutkinnon suorittaneita koskevien tutkimusten toteutuksesta ja hallinnollisia tietoja käyttävistä seurantajärjestelmistä sekä niiden tulosten hyödyntämistä verkottumisen, vastavuoroisen oppimisen ja EU-tason neuvonnan avulla. Lisätään tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja sosiaalisia tuotoksia koskevien vertailukelpoisten tietojen saatavuutta. Tavoitteeseen pyritään edellä mainittujen yhteistyötoimien kautta, joissa vertailukelpoisuuden parantaminen on yksi kansallisten seurantajärjestelmien jatkokehittämisessä huomioon otettavista keskeisistä näkökohdista. Lisäksi komissio käynnistää tänä vuonna tutkinnon suorittaneita koskevan eurooppalaisen tutkimuksen pilottivaiheen testatakseen Eurograduate-toteutettavuustutkimuksen tulosten pohjalta, onko tiedonkeruu korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden tuotoksista toteutettavissa, ja jatkaa toimia sosiaalisia näkökohtia koskevan tutkimuksen yhtenäistämiseksi. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Komissio korostaa 7. joulukuuta 2016 hyväksytyssä aloitteessa Investointi Euroopan nuorisoon, että laadukas koulutus tukee merkittävällä tavalla nuorten henkilökohtaista kehitystä ja heidän siirtymistään hyviin työpaikkoihin. Komissio on vuoden 2017 työohjelmansa mukaisesti ja osana nuorisoaloitteen ja kesäkuussa 2016 hyväksytyn Uusi osaamisohjelma Euroopalle -aloitteen jatkotoimia sitoutunut tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja FI 3 FI

5 sosiaalisia tuotoksia koskevien tietojen saatavuutta ( tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seuranta ) myös ammatillisen koulutuksen alalla. Tämä sitoumus on seurausta siitä, että sekä kansallisella että EU:n tasolla on tunnustettu tarve paremmille tiedoille tutkinnon suorittaneiden tuotoksista ja paremmalle tietoperustalle poliittisen päätöksenteon ja koulutusalan käytäntöjen tueksi. Näitä tietoja voidaan hyödyntää toimien suunnittelun perustana opiskelijoiden saaman koulutuksen laadun ja relevanssin parantamiseksi, ja näin niiden avulla voidaan hallita paremmin nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita ja osaamisen kohtaanto-ongelmia. Neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta ehdotetaan yhteistyöalaksi korkea-asteen koulutuksen työmarkkinarelevanssin ja yhteiskunnallisen merkityksen edistämistä muun muassa siten, että hankitaan paremmin tietoa työmarkkinoiden tarpeista ja tuotoksista ja ennakoidaan ne paremmin, esimerkiksi seuraamalla vastavalmistuneiden urakehitystä. Ammatillisen koulutuksen alalla jäsenvaltiot sitoutuivat varmistamaan jatkuvien tieto- ja palautemekanismien luomisen vuonna 2015 annetussa Riian julkilausumassa, jossa esiteltiin ammatillisen koulutuksen tavoitteet vuosille Osaamisen kohtaanto-ongelmiin puuttumiseen, koulutuksen laadun arvioimiseen ja tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevan palautteen parantamiseen liittyvät kysymykset liittyvät myös seuraaviin: päätöslauselma sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon, jossa korostetaan, että on tärkeä puuttua osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamispuutteisiin; vuonna 2014 annetut neuvoston päätelmät yrittäjyydestä koulutuksessa, joissa jäsenvaltiot sopivat, että aina kuin mahdollista, ne hyödyntävät tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumista koskevia tietoja arvioidessaan yrittäjyyskoulutuksen laatua ja tehokkuutta; vuonna 2013 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta, joissa jäsenvaltiot päättivät helpottaa tietojen antamista koulutuksen ja työmarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja tuotoksista; ja vuonna 2012 hyväksytyt neuvoston päätelmät tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä, joissa jäsenvaltiot sopivat seuraavansa työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, jotta voitaisiin parantaa näyttöperustaa koulutuksen ja työelämän välistä rajapintaa koskevan politiikan kehittämiseksi, samalla kun jäsenvaltiot ja komissio sitoutuivat keräämään laadullisia tietoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla täydennettäisiin määrällistä seurantaa ja tuettaisiin näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Lisäksi eurooppalaisissa korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeissa ja -ohjeissa (ESG) ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQAVET) korostetaan, että tärkeitä ovat objektiiviset ja laadukkaat tiedot siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät koulutuksen päättymisen jälkeen. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa FI 4 FI

6 Tutkinnon suorittaneiden seuranta tuottaa tietoa, jota päätöksentekijät voivat hyödyntää tutkinnon suorittaneiden tuotosten seurannassa ja mittaamisessa, tutkinnon suorittaneiden saaman koulutuksen laadun ja relevanssin analysoimisessa, osaamisen kohtaanto-ongelmien ja osaamispuutteiden ratkaisemiseksi toteutettavissa toimissa ja työllistyvyyttä parantavien opetussuunnitelmien kehittämisessä. Näin se myötävaikuttaa työllisyyden ja kasvun edistämistä koskevan komission ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseen. Seurantaa koskeva aloite tukee myös Eurooppa strategian yleistavoitetta, jolla pyritään siihen, että vähintään 40 prosenttia vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, sillä sen avulla voidaan tehostaa opintojen aloittamista harkitseville annettavaa ammatinvalinnanohjausta ja kehittää korkea-asteen koulutusta niin, että se vastaa muuttuviin koulutus-, työllisyys- ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Ehdotus on sekä korkea-asteen koulutuksen että ammatillisen koulutuksen osalta johdonmukainen työllisyyden suuntaviivojen kanssa. Työllisyyden suuntaviivojen prioriteettina on työvoiman ja osaamisen tarjonnan lisääminen puuttumalla koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Ehdotuksella edistetään myös nuorisotakuun onnistunutta toteuttamista, sillä työttömiä tutkinnon suorittaneita koskevat tiedot auttavat myös nuorisotakuun palveluntarjoajia kartoittamaan paremmin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret (NEET-nuoret) tästä ryhmästä ja kohdentamaan toimensa heihin. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Aloite on johdonmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimuksen) 165 ja 166 artiklan kanssa. Sopimuksen 165 artiklassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta koulutusjärjestelmien sisällöstä ja järjestämisestä. Sopimuksen 166 artiklassa määrätään, että unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista tai sitovia velvoitteita jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, kuinka ne soveltavat neuvoston suositusta. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Vaikka monet jäsenvaltiot ovatkin kehittäneet erilaisia tutkinnon suorittaneiden seurantamuotoja, maiden välillä ei nykyisin ole juurikaan hyvien käytäntöjen ja vertailukelpoisten tietojen vaihtoa, mikä vaikeuttaa koulutuksen tulosten ja haasteiden analysointia Euroopassa. EU:n tasolla toteutettavien toimien lisäarvo liittyy EU:n kykyyn FI 5 FI

7 helpottaa asiantuntemuksen ja tiedon vaihtamista ja jakamista eri maiden organisaatioiden välillä tutkinnon suorittaneiden seurannan parantamiseksi kansallisella tasolla ja käynnistää toimintatapa, joka tuottaa uutta vertailukelpoista tietoa tutkinnon suorittaneiden tuotoksista kaikissa jäsenvaltioissa ja lisää nykyisistä tiedonkeruuhankkeista saatavien tietojen vertailukelpoisuutta silloin kun se on mahdollista ja toivottavaa. Suhteellisuusperiaate Ehdotuksessa luodaan tutkinnon suorittaneiden seurantaa varten koordinoitu lähestymistapa, joka antaa jäsenvaltioille ja komissiolle tukea hyvien käytäntöjen ja tietojen jakamiseen ja politiikan kehittämiseen kansallisella ja EU:n tasolla. Koska jäsenvaltioiden sitoumukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kukin jäsenvaltio päättää itse tavasta, jolla se kehittää tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiään, toimenpide katsotaan oikeasuhteiseksi. Toimintatavan valinta Neuvoston suositus on tarkoituksenmukainen väline yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla, sillä EU:lla on tällä alalla toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, ja tätä välinettä on käytetty usein koulutuksen alalla toteutetuissa EU:n toimissa. Oikeudellisena välineenä se on osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta asiakirjan toimenpiteisiin ja luo vahvemman poliittisen perustan tämän alan yhteistyölle samalla kun kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset Ei sovelleta. Sidosryhmien kuuleminen Päätös ehdottaa tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevaa EU-aloitetta perustuu helmikuussa 2016 päättyneeseen laajaan julkiseen kuulemiseen, joka koski EU:n korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelman uudelleentarkastelua. Kuulemisessa tuli esiin huolenaiheita, jotka koskivat etenkin tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, ja jäsenvaltioiden viranomaisilta ja sidosryhmiltä saatiin laaja tuki sellaisten EU:n toimien jatkamiselle, joilla parannetaan poliittisen päätöksenteon ja käytäntöjen tietoperustaa ja etenkin tulosten ja tuotosten avoimuutta. Kuulemisen kaikki tulokset esitetään komission valmisteluasiakirjan (liitteessä II), joka annettiin Uusi osaamisohjelma Euroopalle - tiedonannon yhteydessä. Vastauksista kävi ilmi etenkin seuraavaa: 71 prosenttia opiskelijoista tai vastavalmistuneista ja 61 prosenttia korkea-asteen koulutusalan työntekijöistä oli eri mieltä väitteestä, jonka mukaan korkeasti koulutettujen henkilöiden tarjonta sekä talouselämän tarvitsemat tiedot ja osaaminen kohtaavat hyvin toisensa ; FI 6 FI

8 55 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteestä, jonka mukaan korkea-asteen koulutuksen opetussuunnitelmien suunnittelijat ovat riittävän tietoisia työmarkkinoiden todennäköisistä osaamistarpeista ; 47 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteestä, jonka mukaan korkea-asteen koulutusjärjestelmät toimivat hyvin ; ja ainoastaan 29 prosenttia opiskelijoista tai vastavalmistuneista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan opiskelijoita tuetaan hyvin tekemään tietoisia valintoja opintojensa suhteen. Julkisen kuulemisen päättymisen jälkeen tutkinnon suorittaneiden seurantaa käsittelevää EUaloitetta koskevista ehdotuksista keskusteltiin lokakuussa 2016 Bratislavassa kokoontuneessa korkeakoulupolitiikan pääjohtajien kokouksessa, marraskuussa 2016 järjestetyssä korkeakoulutuksen nykyaikaistamista käsittelevän ET2020-työryhmän kokouksessa ja vuonna 2016 järjestetyssä koulutusta ja nuorisoa käsitelleessä eurooppalaisessa foorumissa, joissa koordinoitu lähestymistapa tällä alalla sai laajan tuen. CEDEFOPin hiljattain toteuttama ammatillista koulutusta käsittelevä mielipidetutkimus tuo esiin samanlaisia ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin nuoriin liittyviä haasteita useissa EU:n jäsenvaltioissa, sillä lähes kolmannes vastaajista ilmoitti, että heillä oli jossain vaiheessa ollut vaikeuksia työpaikan löytämisessä. Eurooppalaista osaamista ja työllisyyttä koskeva CEDEFOPin toinen tutkimus osoitti, että 41 prosenttia vastaajista katsoi, että heillä oli vain vähän mahdollisuuksia löytää osaamistaan ja koulutustaan vastaava työpaikka. Tämä tutkimus perustui aikuisen (24 65-vuotiaan) antamiin vastauksiin. Tutkinnon suorittaneiden seurannasta on keskusteltu useaan otteeseen ammatillisen koulutuksen sidosryhmien kanssa, ja keskusteluissa esiin tulleet ehdotukset on otettu huomioon tämän ehdotuksen valmistelussa. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta käsittelevien tahojen näkemyksiä on saatu etenkin kesäkuussa 2016 pidetystä EQAVETverkoston vuotuisesta kokouksesta, syyskuussa 2016 järjestetystä relevantteja indikaattoreita tarkastelleesta EQAVET-vertaisoppimistapahtumasta ja vuoden 2016 EQAVET-foorumista, jossa keskeisenä aiheena oli tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seuranta. Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö Ehdotus perustuu arviointiin, jossa tarkasteltiin hyötyjä, riskejä ja vaikutuksia, joita tutkinnon suorittaneiden seurantamenetelmien jatkokehittämistä koskevalla eurooppalaisella aloitteella voi olla kansallisella ja EU:n tasolla. Tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden ja jatkosijoittumisen seurannan parantaminen ovat olleet toistuvia teemoja toimintalinjoja ja käytäntöjä koskevien tietojen vaihdossa, jota tuetaan Koulutus ohjelmasta ja Bolognan prosessista. Hiljattain on järjestetty vertaisoppimistapahtumia tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden edistämisestä (helmikuussa 2015) ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannasta (syyskuussa 2015). Vuonna 2016 valmistuneen komission puolesta toteutetun Eurograduatetoteutettavuustutkimuksen loppuraportissa vahvistettiin, että tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumista koskevia järjestelmätason seurantajärjestelmiä on Euroopassa lukuisia, mutta lähestymistavoissa ja toiminnan tasoissa on huomattavaa vaihtelua maiden välillä. Tutkimuksen piiriin kuuluneista 31 maasta 25:ssä oli käynnissä aloitteita, jotka perustuivat säännöllisiin tai hiljattain valmistuneisiin kohdennettuihin seurantatutkimuksiin, hallinnollisten tietojen analysointiin tai näiden yhdistelmiin. Kuitenkin ainoastaan 11 maata FI 7 FI

9 toteutti säännöllisiä seurantatutkimuksia (joko vuosittain tai joka toinen vuosi) ja kuudessa maassa tehdään seurantatutkimuksia, joissa yhdistetään kysely ja hallinnolliset tiedot. Tutkimuksessa vahvistettiin myös se, että sidosryhmien keskuudessa on tarve tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumista koskevalle jatkuvalle, säännölliselle tutkimukselle Euroopan tasolla. Näyttöä asiasta koottiin myös HEGESCO- ja REFLEX-tutkimuksista (2010), (HEGESCO sai tukea FP6- ja REFLEX elinikäisen oppimisen ohjelmasta), joissa toteutettiin laajoja kansainvälisiä tutkimuksia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tuotoksista, sekä Erasmusvaikutustenarvioinnista (2015), ammatillisen koulutuksen työmarkkinatuloksia koskevasta raportista (CEDEFOP 2013) ja eurooppalaisesta osaamista ja työpaikkoja koskevasta tutkimuksesta (CEDEFOP 2015) Samoin kansallisiin tapaustutkimuksiin perustuvassa vuoden 2016 EQAVETvertaisoppimistapahtumassa, jossa tarkasteltiin indikaattoria nro 5 (ammatillisen koulutuksen ohjelmien työllistymisaste), todettiin, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seuranta antoi kansallisille viranomaisille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille olennaisen tärkeää tietoa, jonka perusteella ammatillisen koulutuksen tarjontaa voidaan mukauttaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja arvioida koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta. Vuoden 2016 EQAVET-foorumissa keskusteltiin nimenomaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden seurannasta ja tehtiin asianmukaisten järjestelmien rakennetta ja toteutusta koskevia ehdotuksia. Vaikutustenarviointi Vaikutustenarviointia ei tehty, koska lähestymistapa täydentää jäsenvaltioiden aloitteita, koska ehdotetut toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kun otetaan huomioon odotettujen vaikutusten laajuus. Ehdotuksen laatiminen perustui aiempiin tutkimuksiin, jäsenvaltioiden (etenkin niiden, joilla on pitkälle kehitetyt järjestelmät tutkinnon suorittaneiden seurantaa varten) kuulemiseen ja korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelman uudelleentarkastelua koskevaan julkiseen kuulemiseen. Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen Ei sovelleta. Perusoikeudet Jäsenvaltiot sitoutuvat varmistamaan, että ne kehittävät tutkinnon suorittaneiden seurantaaloitteita, joissa noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklaa, jonka mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla, ja jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi. Koska ehdotetulla neuvoston suosituksella parannetaan tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien tietojen tarjontaa, sillä myötävaikutetaan myös 14 artiklan (oikeus koulutukseen) ja 15 artiklan (oikeus tehdä työtä) toteutumiseen. Toimenpiteet on toteutettava henkilötietojen suojaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti, etenkin direktiivin 95/46/EY mukaisesti, joka korvataan 25. toukokuuta 2018 Euroopan FI 8 FI

10 parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus). 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien perustamisella on resurssivaikutuksia kansallisella tasolla, ja se edellyttää kestävää ja riittävää rahoitusta. Kuten Eurograduatetutkimus osoitti, erimuotoista seurantaa on jo 25 maassa tutkimukseen piiriin kuuluneesta 31 maasta, mikä osoittaa, että tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien tietojen tärkeys on tiedostettu. Nykyisen EU-rahoituksen, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman tai Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämistä kansallisten seurantajärjestelmien kehittämisessä kannustetaan silloin kuin se on asianmukaista sekä linjassa niiden oikeusperustan ja rahoituskapasiteetin kanssa. Erasmus+ -ohjelman vuoden 2017 työohjelmasta on korvamerkitty euron määräraha kahdeksi vuodeksi tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevaan pilottitutkimukseen. Ehdotettu asiantuntijaverkosto rahoitetaan ET2020-työryhmien nykyisistä järjestelyistä. EU:n talousarviosta ei tarvita lisärahoitusta tai henkilöstöresursseja. 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Jäsenvaltiot sitoutuvat raportoimaan vuosittain komissiolle neuvoston suosituksessa mainittujen toimenpiteiden toteutuksesta ja arvioinnista. Ensimmäinen raportti esitetään kahden vuoden kuluessa suosituksen hyväksymisestä. Komissio puolestaan raportoi neuvostolle neuvoston suosituksen yleisestä täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluessa sen hyväksymisestä. Edistymistä ja mahdollisia haasteita seurataan lisäksi asiantuntijaverkoston kokouksissa. Asiantuntijaverkosto tarjoaa puitteet vastavuoroiselle oppimiselle ja hyvien käytäntöjen vaihdolle. Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta) Ei sovelleta. Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Jäsenvaltioita koskevat säännökset 1 2 kohta Ehdotuksessa suositetaan jäsenvaltioille, että nämä parantaisivat tutkinnon suorittaneiden (henkilöiden, jotka ovat suorittaneet päätökseen tietyntasoisen koulutuksen) sekä tapauksen mukaan henkilöiden, jotka jättävät kesken korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen, jatkosijoittumista koskevien tietojen saatavuutta ja laatua perustamalla vuoteen 2020 mennessä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, joihin sisältyy: FI 9 FI

11 relevanttien hallinnollisten tietojen keruu koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvan tietokannoista; tutkinnon suorittaneita koskevien pitkittäistutkimusten kehittäminen; ja mahdollisuus yhdistää eri lähteistä peräisin olevia tietoja anonymisoidulta pohjalta. Useimmissa nykyisistä tutkinnon suorittaneiden seuranta-aloitteista kerätään tietoa tutkinnon suorittaneista ja tutkinnon suorittaneilta joko erityisillä tutkimuksilla tai kokoamalla ja ristiinviittaamalla koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvan tietokannoista peräisin olevia erityyppisiä hallinnollisia tietoja. Yleisemmissä tiedonkeruuhankkeissa kuten työvoimatutkimuksessa kerätään myös tietoa tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä eri koulutustasojen osalta, mutta saadut tiedot ovat yleisluontoisempia kuin kohdennetuissa tutkinnon suorittaneiden seuranta-aloitteissa kerätyt tiedot. Lisäksi kuten johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan, työmarkkinoille siirtymiseen vaikuttavat merkittävässä määrin talouden tilanne, tutkintotaso ja opiskeluala. Siihen vaikuttavat myös sosiodemografiset tekijät, kuten sukupuoli, syntymämaa, kansalaisuus, etninen alkuperä ja perheen sosioekonominen tausta. Sen vuoksi on tärkeää, että tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmät keräävät myös tällaista tietoa ja esittävät sen mielekkäällä tavalla, esimerkiksi erittelemällä tiedot sukupuolen mukaan. Kun suositellaan eri lähteistä saatavien tietojen linkittämistä ja määrällisten ja laadullisten tietojen yhdistämistä, on mahdollista saada kattavampi kuva tutkinnon suorittaneiden tuotoksista ja opintoja koskevien aiempien valintojen vaikutuksista myöhempiin valintoihin. Kuten 1 kohtaa edeltävässä johdanto-osassa linjataan, tämä toteutetaan kansallinen lainsäädäntö (kansalliset ja eurooppalaiset tietosuojasäännöt mukaan luettuina), käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen. 3 4 kohta On selvää, että on tärkeää varmistaa laaja, edustava ja jatkuva osallistuminen tutkinnon suorittaneita koskeviin pitkittäistutkimuksiin. Kuulemisissa jotkin jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ulkomaille opiskelemaan tai opintojen päätyttyä muuttaneiden tutkinnon suorittaneiden seuranta on vaikeaa. Jäsenvaltioita kehotetaankin varmistamaan, että näiden tutkinnon suorittaneiden koulutustuotokset sisällytetään koottaviin tietoihin ja että maat tekevät tarvittaessa yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Neuvoston suosituksen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoisia tietoja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisesta. Samalla kun tunnustetaan kunkin jäsenvaltion oikeus kehittää tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä omien tarpeidensa pohjalta, asiantuntijaverkoston perustamisen tavoitteena on luoda jäsenvaltioiden nimeämille asiantuntijoille foorumi, jossa he voivat toimia yhdessä Euroopan tasolla parantaakseen yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista, tarkastella keskenään johdonmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen tuottamisen vaihtoehtoja ja harkita pitkittäistutkimusten optimaalista suoritustiheyttä. Asiantuntijaverkosto organisoidaan ja rahoitetaan ET2020-työryhmiä koskevien järjestelyjen mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta rakenteita, joita voidaan kehittää ET2020- prosessin korvaamiseksi. Tarkoituksena on, että varsinaisia kokouksia täydennetään soveltuvissa tapauksissa webinaareilla. 5 kohta FI 10 FI

12 Tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevien tietojen levittäminen ja käyttö on tärkeää sekä jäsenvaltioille että komissiolle. Ehdotuksessa linjataan tietojen käyttötarkoitukset: ammatinvalinnanohjauksen tehostaminen, opetussuunnitelmien suunnittelu ja päivittäminen, ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen parantaminen, muuttuviin työmarkkina-, koulutus- ja sosiaalisiin tarpeisiin varautuminen sekä politiikan kehittämisen parantaminen kansallisella ja Euroopan tasolla. 6 kohta Tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien onnistuneen toteutuksen olennainen edellytys on riittävän ja kestävän rahoituksen varmistaminen. Ehdotetussa neuvoston suosituksessa viitataan tämän vuoksi sekä kansallisiin että EU:n rahoituslähteisiin. Koska Eurograduatetutkimuksesta käy ilmi, että tutkinnon suorittaneiden seurantaa jossakin muodossa on 25 maassa tutkimuksen piiriin kuuluneesta 31 maasta, katsotaan, että jäsenvaltiot tunnustavat tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien arvon jo nyt. 7 kohta Jäsenvaltioita pyydetään sitoutumaan vuotuiseen raportointiin komissiolle neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta ja arvioinnista. Ensimmäinen raportti esitetään kahden vuoden kuluttua suosituksen hyväksymisestä. Raportoinnista ei ole tarkoitus tehdä työlästä: jäsenvaltioita pyydetään raportoimaan siitä, minkä laajuisia tutkinnon suorittaneiden seurantaaloitteita ne ovat kehittämässä, sekä esittämään lyhyt arvio tuloksista ja mahdollisista haasteista. Säännöllinen raportointi mahdollistaa sen, että asiantuntijaverkosto pystyy räätälöimään työnsä erityistarpeet huomioon ottaen. Komissiota koskevat säännökset 8 kohta Korkea-asteen koulutuksen alalla komissio kehittää tutkinnon suorittaneita koskevan eurooppalaisen tutkimuksen pilottivaiheen. Tarkoituksena on parantaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien tietojen saatavuutta ja hyödyntää Eurograduatetoteutettavuustutkimuksen tuloksia. Kyseinen tutkimus osoitti, että päätöksentekijät ja sidosryhmät antavat tukensa tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämiselle kaikista eurooppalaisista järjestelmistä ja että tutkinnon suorittaneita koskeva eurooppalainen tutkimus voisi tukea tutkimuksiin perustuvan seurannan kehittämistä maissa, joissa tällaisia tutkimuksia ei nykyisin tehdä tai joissa toteutetaan parhaillaan uudistuksia. Ottaen huomioon sekä tutkimuksen mahdollinen lisäarvo että siihen liittyvät haasteet, komissio aikoo noudattaa vaiheittaista lähestymistapaa: ensin toteutetaan pilottivaihe, jossa kehitetään ja testataan tiedonkeruuvälineitä muutamassa Euroopan maassa, ja sen jälkeen tehdään päätös siitä, toteutetaanko tutkinnon suorittaneita koskeva tutkimus koko Euroopassa. Tutkimus on tarkoitus käynnistää syyskuussa 2017, ja raportti on tarkoitus esittää kahden vuoden kuluessa. 9 kohta FI 11 FI

13 Todettakoon, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmät ovat monissa tapauksissa alkeellisempia kuin vastaavat korkea-asteen tutkinnon suorittaneita koskevat järjestelmät. Sen vuoksi komissio keskittyy valmiuksien parantamisen tukitoimiin tavoitteena perustaa tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat jäsenvaltioissa hyviksi havaittuihin käytäntöihin, ja seurantatietojen käyttöä koskevan yhteistyön helpottamiseen kohta Neljässä viimeisessä kohdassa todetaan, että komissio aikoo perustaa asiantuntijaverkoston ja tukea sen työtä, varmistaa, että tiedot ja niitä koskevat analyysit ovat saatavilla (myös verkossa), tukea EU-rahoitusresurssien käyttöä silloin kun se on asianmukaista niiden oikeusperustan mukaisesti sekä raportoida neuvostolle neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluessa sen hyväksymisestä. FI 12 FI

14 2017/0100 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS tutkinnon suorittaneiden seurannasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Useissa jäsenvaltioissa on huolenaiheena tutkinnon suorittaneiden työllistyvyys koulutuksen päättymisen jälkeen, etenkin koska vastikään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste unionissa ei ole täysin elpynyt vuoden 2008 finanssikriisin 2 jälkeen ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vaihtelee jäsenvaltioittain. (2) Vuodelle 2015 annetuissa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa 3 jäsenvaltioita kehotettiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa edistämään tuottavuutta ja työllistyvyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja, taitoja ja osaamista. (3) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää saada laadukkaita tietoja siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät tutkinnon suorittamisen tai koulutuksensa päättymisen jälkeen, jotta voidaan sekä ymmärtää tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyteen liittyvien ongelmien syitä tietyillä alueilla, taloussektoreilla tai tiettyjen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen koulutusohjelmien osalta että löytää ratkaisuja näihin työllistyvyyttä koskeviin ongelmiin. Tällaisen tiedon merkitystä korostetaan sekä eurooppalaisissa korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeissa ja -ohjeissa (ESG) 4 että ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQAVET) 5. (4) Koska monissa unionin osissa ei kuitenkaan ole hyvin kehittyneitä järjestelmiä korkea-asteen tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tuotoksia koskevien COM(2015) 690 final. Neuvoston päätös (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015 (EUVL L 268, , s. 28). ISBN Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (EUVL C 155, , s. 1). FI 13 FI

15 tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä varten, tiedot eivät useinkaan ole riittäviä, jotta opiskelijat voisivat tehdä tietoon perustuvia opiskeluvalintoja tai jotta kansallisia koulutusohjelmia tai hallituksen politiikkaa voitaisiin suunnitella niiden perusteella. (5) Lisäksi työmarkkinoille siirtymiseen vaikuttavat merkittävässä määrin talouden tilanne, tutkintotaso ja opiskeluala. Siihen vaikuttavat myös sosiodemografiset tekijät, kuten sukupuoli, syntymämaa, kansalaisuus, etninen alkuperä ja perheen sosioekonominen tausta 6. Tietojen kerääminen näistä eri tekijöistä on siis olennaisen tärkeää, jotta ongelmaan voidaan puuttua kokonaisvaltaisesti. (6) Vaikka jäsenvaltiot ovat kehittämässä seurantajärjestelmiä, tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista on vain vähän. (7) Koska vertailukelpoisia tietoja on saatavilla vain suppeilta aloilta ja jäsenvaltioissa kansallisesti kerätyt tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, on vaikea tehdä päätelmiä eri maissa ja alueilla havaittujen kehityssuuntausten erojen ja tulosten pohjalta. (8) Unionin korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelman uudelleentarkastelua koskevassa julkisessa kuulemisessa 7 tuotiin esiin huoli, että korkea-asteen koulutus ei anna tutkinnon suorittaneille tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat menestyäkseen nopeasti kehittyvässä koulutusympäristössä ja työelämässä ja että joissakin jäsenvaltioissa on edelleen jatkuvia osaamisen kohtaanto-ongelmia. (9) Jäsenvaltiot ovat pyytäneet unionin tason toimia, joilla parannettaisiin työllisyyttä, osaamisen kohtaanto-ongelmia ja työmarkkinoiden tarpeita koskevien tietojen kulkua. Etenkin neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta 8 ehdotetaan korkea-asteen koulutuksen työmarkkinarelevanssin ja yhteiskunnallisen merkityksen edistämistä muun muassa siten, että hankitaan paremmin tietoa työmarkkinoiden tarpeista ja tuloksista ja ennakoidaan ne paremmin, esimerkiksi seuraamalla vastavalmistuneiden urakehitystä. (10) Vuonna 2015 annetussa Riian julkilausumassa ammatillisen koulutuksen keskipitkän aikavälin uusista tavoitteista jäsenvaltiot sitoutuivat myös varmistamaan jatkuvien tieto- ja palautemekanismien luomisen muun muassa käyttämällä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä koskevia tietoja, yhdistämällä oppimista, työmarkkinoille pääsyä ja urakehitystä koskevia tietoja sekä kehittämällä kansallisen tason toimijoiden valmiuksia käyttää tutkinnon suorittaneita koskevia tietoja perustana opetussuunnitelmien, ammattiprofiilien ja ammatillisten tutkintojen sisällön mukauttamisessa uusiin taloudellisiin ja teknisiin vaatimuksiin Sukupuolen ja maahanmuuttajataustan vaikutuksesta koulusta työelämään siirtymiseen, ks. Indicators of Immigration Integration 2015 Settling In, luku 13, OECD/Euroopan unioni (2015). COM(2016) 381 final. EUVL C 417, , s. 25. FI 14 FI

16 (11) Päätöslauselmassa sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon 9 jäsenvaltiot korostivat, että ratkaisujen löytäminen osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamispuutteisiin on ensisijaisen tärkeää. (12) Tämä perustui aiemmin tehtyyn työhön. Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä yrittäjyydestä koulutuksessa 10, että ne hyödyntävät tutkinnon suorittaneiden seurannasta saatuja tietoja arvioidessaan yrittäjyyskoulutuksen laatua ja tehokkuutta. (13) Vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä korkea-asteen koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta 11 jäsenvaltiot päättivät helpottaa tietojen antamista koulutuksen ja työmarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja tuotoksista. (14) Vuonna 2012 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä 12 jäsenvaltiot sopivat lisäksi vahvistavansa vertailuarvoksi, että vuoteen 2020 mennessä pitäisi enintään kolme vuotta ennen vertailuvuotta valmistuneiden työllisten tutkinnon suorittaneiden (20 34-vuotiaat) osuuden olla vähintään 82 prosenttia, ja seuraavansa työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, jotta voitaisiin parantaa näyttöperustaa koulutuksen ja työelämän välistä rajapintaa koskevan politiikan kehittämiseksi, samalla kun jäsenvaltiot ja komissio sitoutuivat keräämään laadullisia tietoja ja hyviä käytäntöjä, joilla täydennettäisiin määrällistä seurantaa ja tuettaisiin näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa. (15) Sen vuoksi Euroopan komissio on uutta osaamisohjelmaa Euroopalle koskevassa tiedonannossa 13 asettanut etusijalle ammatinvalinnan helpottamisen parantamalla taitoja koskevaa tietoa ja sen hankintaa ehdottamalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevaa aloitetta, jolla autetaan jäsenvaltioita parantamaan tietoja tutkinnon suorittaneiden siirtymisestä työmarkkinoille. SUOSITTAA JÄSENVALTIOILLE SEURAAVAA: Kansallinen ja unionin lainsäädäntö, etenkin henkilötietojen suojaa koskeva direktiivi 95/46/EY 14, käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa: 1. Jäsenvaltiot parantavat tutkinnon suorittaneiden 15 sekä tapauksen mukaan henkilöiden, jotka jättävät kesken korkea-asteen tai ammatillisen koulutuksen, jatkosijoittumista Luonnos: neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon, 5685/1/16 REV 1. EUVL C 17, , s EUVL C 168, , s. 2. EUVL C 169/04, s.11. SWD(2016) 195 final. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, , s. 31). Tässä neuvoston suosituksessa tutkinnon suorittaneella tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa päätökseen minkä tahansa tasoisen korkea-asteen tai ammatillisen koulutuksen. Tiedossa kuitenkin on, että joissakin jäsenvaltioissa on aloitteita myös koulunkäynnin keskeyttäneiden seurantaa varten. FI 15 FI

17 koskevien tietojen saatavuutta ja laatua, mukaan luettuna perustamalla vuoteen 2020 mennessä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, joihin sisältyy: a) relevanttien hallinnollisten tietojen keruu koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvan tietokannoista; b) tutkinnon suorittaneita koskevien pitkittäistutkimusten kehittäminen koulutusjärjestelmän tasolla ottaen huomioon, että laadulliset tiedot ihmisten siirtymisestä työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen ja heidän myöhemmästä urakehityksestään ovat tärkeitä; ja c) viranomaisten mahdollisuus liittää yhteen eri lähteistä olevia tietoja anonymisoidulta pohjalta saadakseen kokonaiskuvan tutkinnon suorittaneiden tuotoksista. Kerättävien tietojen sisältö 2. Jäsenvaltiot keräävät tietoja, joihin sisältyvät: a) seuraavat määrälliset tiedot: i) sosio-biografiset ja sosioekonomiset tiedot ii) tutkimuksen suoritustiheys iii) tutkimusmenetelmä iv) kelpoisuus (kelpoisuudet) v) saadut opintopisteet vi) opintoala vii) siirtyminen työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen viii) palkkaus ix) sopimustyyppi x) työsuhteen tyyppi xi) ammatti, ammattiasema ja/tai ammatillinen toiminta xii) maantieteellinen ja/tai alakohtainen liikkuvuus b) seuraavat laadulliset tiedot: i) opintojen relevanssi työllisyyden kannalta ii) osallistuminen vapaaehtoistyöhön tai kansalaistoimintaan FI 16 FI

18 iii) uran eteneminen ja tyytyväisyys iv) käsitys oman koulutuksen laadusta ja relevanssista Tutkinnon suorittaneita koskevat pitkittäistutkimukset 3. Jäsenvaltiot kannustavat laajaa, edustavaa ja jatkuvaa osallistumista tutkinnon suorittaneita koskeviin pitkittäistutkimuksiin, mukaan luettuna niiden tutkinnon suorittaneiden seuranta, jotka ovat muuttaneet ulkomaille opiskelemaan tai opintojen suorittamisen jälkeen. Eurooppalainen yhteistyö 4. Jäsenvaltiot osallistuvat asiantuntijaverkostoon, joka toteutetaan olemassa olevien Koulutus yhteistyön hallintorakenteiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä mahdollisesti seuraavia uusia rakenteita, joilla kannustetaan yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista, tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää keskenään yhteensopivia ja vertailukelpoisia tietoja ja harkitaan pitkittäistutkimusten optimaalista suoritustiheyttä. Tietojen levittäminen ja tulosten hyödyntäminen 5. Jäsenvaltiot varmistavat tulosten ajantasaisen, säännöllisen ja laajan levittämisen ja hyödyntämisen tavoitteenaan a) tehostaa opintojen aloittamista harkitseville, nykyisille opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille annettavaa ammatinvalinnanohjausta; b) laatia ja päivittää opetussuunnitelmia relevanttien taitojen hankkimisen ja työllisyyden parantamiseksi; c) parantaa ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista kilpailukyvyn ja innovaatioiden tukemiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla; d) varautua muuttuviin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalisiin tarpeisiin; ja e) myötävaikuttaa politiikan kehittämiseen sekä kansallisella että unionin tasolla. Rahoitus 6. Jäsenvaltiot varmistavat jatkuvan rahoituksen tutkinnon suorittaneiden seurantaaloitteille osoittamalla riittävät monivuotiset resurssit kansallisista tai eurooppalaisista rahoituslähteistä kuten Erasmus+ -ohjelmasta tai Euroopan rakenne- ja investointirahastoista silloin kun se on asianmukaista ja linjassa niiden käytettävissä olevien resurssien, oikeusperustan ja vuosiksi määriteltyjen prioriteettien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluita. Raportointi ja arviointi 7. Jäsenvaltiot raportoivat komissiolle tämän suosituksen täytäntöönpanosta ja arvioinnista kahden vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja sen jälkeen vuosittain. SUOSITTAA KOMISSIOLLE SEURAAVAA: FI 17 FI

19 8. Komissio kehittää korkea-asteen tutkinnon suorittaneita koskevan eurooppalaisen tutkimuksen pilottivaiheen, jolla pyritään parantamaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja sosiaalisia tuotoksia koskevien vertailukelpoisten tietojen saatavuutta ja joka pohjautuu Eurograduate-toteutettavuustutkimuksen 16 tuloksiin. 9. Komissio tarjoaa tarpeen mukaan tukea ammatillisen koulutuksen valmiuksien parantamiseen, jotta voidaan perustaa tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat kaikki jäsenvaltiot kattavassa laajassa kartoituksessa havaittuihin hyviin käytäntöihin, ja helpottaa viranomaisten, ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja ohjauspalveluiden välistä yhteistyötä tutkinnon suorittaneiden seurannasta saatavien tietojen käytön osalta. 10. Komissio edistää vastavuoroista oppimista ja vahvistaa yhteistyötä perustamalla asiantuntijaverkoston ja tukemalla sen työtä. 11. Komissio varmistaa, että kerättävät tiedot ja niitä koskevat analyysit ovat jäsenvaltioiden ja sidosryhmien käytettävissä, myös EU:n verkkotyökalujen kautta. 12. Komissio tukee eurooppalaisten rahoituslähteiden kuten Erasmus+ -ohjelman tai Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä silloin kun se on asianmukaista ja linjassa niiden rahoituskapasiteetin, oikeusperustan ja vuosiksi määriteltyjen prioriteettien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluita. 13. Komissio raportoi tämän suosituksen täytäntöönpanosta neuvostolle viiden vuoden kuluessa sen hyväksymisestä. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN: Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 16 Eurograduate-toteutettavuustutkimus koskee ainoastaan korkea-asteen koulutusta. FI 18 FI