Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Transkriptio

1

2 Koulutuslautakunta hyväksynyt Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

3 SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Muu oppilaan äidinkieli SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI A1-Ruotsi B1-Ruotsi VIERAAT KIELET Englanti A1-kielenä Englanti A2-kielenä Englanti B1-kielenä Osittain vieraskielinen opetus / Englannin opetus Englanti A1-kielenä Ranska A1-kielenä Ranska A2-kielenä Ranska B2-kielenä Saksa A1-kielenä Saksa A2-kielenä Saksa B2-kielenä Venäjä A1-kielenä Venäjä A2-kielenä Venäjä B2-kielenä MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI Musiikkiluokat KUVATAIDE Kuvataideluokat KÄSITYÖ LIIKUNTA

4 19 KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LIITTEET Suomen kielen taito Maahanmuuttajien äidinkieli Arabia äidinkielenä Somali äidinkielenä Venäjä äidinkielenä Vietnam äidinkielenä Albania äidinkielenä Maahanmuuttajaopetuksen rakenne Maahanmuuttajaoppilaan oppimissuunnitelma Tietotekniikan opetussuunnitelma Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus

5 5

6 6

7 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Yleistä Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet sisältyvät yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät myös koulun toimintakulttuurissa. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Oppiainejakoista opetusta voidaan yhtenäistää ja eheyttää aihekokonaisuuksilla. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmasta rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan opetuksessa. Vuosittain voidaan myös yhteisesti valita vuosisuunnitelmaan aihekokonaisuuksia, joita ko. lukuvuonna painotetaan. 1.1 IHMISENÄ KASVAMINEN TAVOITTEET Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehittymistä. Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisen kokemuksen tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeidenmukaisuus, tasa-arvo eettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta 7

8 opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Tavoitteena on luoda turvallinen ja innostava kasvu- ja oppimisympäristö järvenpääläisille lapsille ja nuorille työskentelemällä yhteistyössä kaikkien lasten elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä laaditaan ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja, joilla tuetaan lapsen oppimista. Oppilaalla on saatavilla erilaisia tukimuotoja oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki ja oppilashuoltopalvelut järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omalla alueella. Ohjataan oppilaita eettisyyteen, toisten huomioimiseen ja ymmärtämään omien valintojen merkitys arkipäivässä mutta myös oman tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Lisäksi korostetaan kodin ja koulun yhteistyötä. 1.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS TAVOITTEET Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuriidentiteetti olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saada valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys 8

9 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Edistetään järvenpääläisen identiteetin muodostumista tutustumalla kotikaupungin kulttuuriperintöön ja ympäristöön. Oppilaat tutustuvat paikkakunnan taiteilijoiden tuotantoon ja sekä vierailevat paikallisissa museoissa. Tuetaan omaehtoisen kulttuurin tekemistä. Osa tämän päivän järvenpääläisyyttä on myös kansainvälisyys. Opetuksessa huomioidaan monikulttuurisuus. Maahanmuuttajaopetuksessa tehdään yhteistyötä radanvarsikuntien kanssa. Järvenpään kouluissa maahanmuuttaja oppilailla on mahdollisuus kotikielen opetukseen ja oman kulttuurin esittelyn. Kouluja kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tutustutaan erilaisiin kulttuureihin. Järvenpään perusopetuksessa on mahdollisuus myös englanninkieliseen opetukseen koko perusopetuksen ajan. 1.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO TAVOITTEET Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 9

10 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Perusopetukselle on hyväksytty oma tieto- ja viestintästrategia. Tieto- ja viestintästrategian mukaan oppimisympäristöjä uudistetaan suunnitelmallisesti. Kouluilla on käytössä nykyaikainen ja jatkuvasti päivitettävä tietojärjestelmä. Opetuskäytössä on lähiverkko ja oppimisalusta sekä internet. Oppilaille turvataan mahdollisuudet ja vähimmäistaidot tietoteknisessä osaamisessa. Viestinnän ja mediakasvatuksen rooli ja tietotekniikan mahdollisuudet tuodaan esiin kaikissa oppiaineissa. Kodin ja koulun välinen viestintä on mahdollista myös sähköisin välinen. 1.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TAVOITTEET Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäiseksi toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuuri ja toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön ja julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa, ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 10

11 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Perusopetuksessa rohkaistaan ja luodaan valmiuksia oppilaiden omalle osallistumiselle koulun ja sen lähiympäristön hyväksi. Toimintaa kohdistetaan erityiset kouluympäristön viihtyisyyden ja koulunkäynnin sujuvuuden parantamiseen. Koulujen toimintakulttuuri on avointa ja näkyvää. Oppilaille korostetaan vuorovaikutustaitojen merkitystä vaikuttamisessa. Oppilaille on luotu todellisia vaikuttamiskanavia mm. nuorisoparlamentin ja muiden osallistumisjärjestelmien kautta. Kouluissa on oppilaskuntatoimintaa. Tutustutaan paikallisiin yrityksiin vierailujen ja harjoittelujaksojen kautta. Osallistutaan valtakunnallisiin yrittäjyysprojekteihin. 1.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUU- DESTA TAVOITTEET Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 11

12 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Koulut tutustuvat omaan lähiympäristöön ja Järvenpään luontokohteisiin. Koulut toteuttavat päivittäisessä toiminnassaan kestävän tulevaisuuden periaatteita ja ottavat vastuuta omasta ympäristöstä. Kouluilla on ympäristösuunnitelmat, joissa on määritelty oman toiminnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla voidaan edistää elinympäristön ekologista hyvinvointia. Koulut toteuttavat omassa toiminnassaan Järvenpään kaupungin kestävän tulevaisuuden Järkevä ohjelmaa. 1.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE TAVOITTEET Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämää väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristöön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioivat liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 12

13 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Turvallisuus ja hyvinvointi ovat osa koulun toimintakulttuuria ja samalla oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita. Kouluissa korostetaan terveellisiä elämäntapoja, noudatetaan työturvallisuutta ja tiedostetaan oman koulun ja sen lähiympäristön turvallisuusriskit. Kouluilla on omat turvallisuusohjeistot erilaisten kriisien kohtaamiseen. Koulujen liikennekasvatus on suunnitelmallista ja ikätason mukaista. Kaikilla luokka-asteilla korostetaan turvallista liikkumista ja turvavälineiden käyttöä. Poliisin kanssa toteutetaan yhteistyösuunnitelmaa, jonka mukaisesti poliisit käyvät kouluilla opettamassa liikenne- ja laillisuuskasvatusta. 1.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA TAVOITTEET Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksessa tarjotaan perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opasta järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänaluilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasaarvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 13

14 Toteutuminen Järvenpään perusopetuksessa Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttötaitojen opettamisen tueksi on laadittu tietotekniikan opetussuunnitelma. Eri oppiaineissa avataan näkökulmia teknologiaan. Teknologian kehittymisen vaikutuksia tarkastellaan yhteiskunnan kehittymisen kannalta mutta myös Järvenpään kaupungin kehittymisen näkökulmasta. Kotitalouden ja käsityön opetuksessa korostuu teknologian kehittämien. 14

15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 15

16 16

17 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Yleistä Oppimisympäristöt Työskentelytavat Äidinkielen asema on hyvin keskeinen, koska se on sekä opittava aine että oppimisen väline. Opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen perustuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Opetuksen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näiden avulla oppilas voi rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Oman ajattelun kehittymisen kautta saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieltä voidaan ja tulee opiskella riittävän monipuolisissa ympäristöissä. Tavallisten opetus- ja ryhmätyötilojen lisäksi tulee olla mahdollisuus käyttää sekä koulujen omia että kaupungin kirjastoa. Lisäksi on oltava mahdollisuus ajan tasalla olevien Atk-välineiden ja ohjelmien, sekä internet ja sähköpostiyhteyksien käyttöön. On myös taattava mahdollisuus vierailla järvenpääläisissä kulttuurikohteissa. Oppilaan on opittava työskentelemään itsenäisesti, ryhmän jäsenenä sekä suuremman opetusryhmän yhtenä oppijana. Oppilaan on opittava kuuntelemalla, lukemalla ja kuvaa lukemalla. On myös kyettävä analysoimaan kuvallista ja äänellistä esitystä. On opittava ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteitään sekä pienen että suuren ryhmän keskuudessa. On opittava itsenäistä ja kriittistä tiedonhankintaa erilaisista kirjallisista, kuvallisista ja sähköisistä lähteistä. On opittava kirjoittamaan monipuolisia ja rikkaita kertomuksia ja asiatekstejä omien kokemusten, ulkoisten virikkeiden ja hankitun tiedon pohjalta. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen kirjallisuus tarjoaa runsaasti esimerkkejä moninaisista ihmissuhteista, hyvän ja pahan kamppailusta ja erilaisista inhimillisistä selviytymistarinoista Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys järvenpääläiset entiset ja nykyiset taiteilijat ja kulttuuripersoonat vierailut paikallisissa kohteissa Viestintä- ja mediataito modernit viestintävälineet; tutustuminen ja käyttö mahdollisuuksien mukaan mediakriittisyys sanoma- ja aikakausilehtiviikkojen hyödyntäminen vierailut median tuottajilla 17

18 TAVOITTEET Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niiden oppimiseen liittyviä käsitteitä kuten äänne, kirjain tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti. Hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. Äidinkielen opetuksen lähtökohdat oppiminen perustuu oppilaiden kielellisiin taitoihin ja kokemuksiin. oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa. Oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. VUOSILUOKAT luokka TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin kuuntelee keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan ja kokemuksiaan 18

19 Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ymmärtää äänteen ja kirjaimen vastaavuuden oppii ymmärtämään säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen oppii vähitellen ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kuunnellen ja lukien kieleen, ja sanavarasto karttuu lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ilmaisua vuorovaikutustilanteissa, pari- pienryhmä- ja luokkakeskustelua keskittyvää kuuntelua kerronnan, leikin ja draaman opettelua Lukeminen ja kirjoittaminen harjoitellaan äänteen ja kirjaimen vastaavuutta lukemisen päivittäistä harjoittelua yleispuhekielen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isot ja pienet kirjaimet oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon harjoittelua oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja alustavasti lausetasolla omiin kokemuksiin ja mielikuvitukseen perustuvia juttuja, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuuteen ja asiateksteihin tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja itse lukien kirjojen lukemista, pääpaino elämyksellisyydessä ja iloisten lukukokemusten hankkimisessa koulukirjaston käytön harjoittelua 2. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat selviytyy luontevasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kuuntelee keskittyen oppii kertomaan ajatuksistaan ja mielipiteistään Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat varmentuvat tietotekniikan ja medialukutaidon alkeet kirjoitettua kieltä koskevat sopimukset varmentuvat sisäistää päivittäisen harjoittelun merkityksen 19

20 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kuunnellen ja lukien kieleen, sanavarasto karttuu ja mielikuvitus rikastuu opettelee valitsemaan itseään kiinnostavia kirjoja hahmottaa tekstistä käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja otsikko KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot monipuolisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua tarkkaa ja päättelevää kuuntelua esiintymisen harjoittelua improvisoinnin, kerronnan ja draaman avulla oppii kysymään ja vastaamaan Lukeminen ja kirjoittaminen lukemisen päivittäistä harjoittelua yleispuhekielen harjoittelua painettujen ja sähköisten viestien avaamista yhdessä keskustellen sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista pitkiin ja outoihin äänettömän lukemisen harjoittelua lukustrategioihin tutustumista kirjainmuotojen varmistaminen ja tyyppikirjainten opetteleminen tietokoneella kirjoittamisen alkeet oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sanavälit, sanan jakaminen, isot alkukirjaimet, lauseiden lopetusmerkit, äng-äänne omien tarinoiden kirjoittaminen Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä opettajaa kuunnellen ja itse lukien opettelee valitsemaan itseään kiinnostavia ja lukutaitoaan vastaavia kirjoja tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka, juoni kirjaston käytön harjoittelua, kaupungin kirjastoon tutustuminen Hyvän osaamisen kriteereitä 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän osaa kertoa kokemuksistaan ja havainnoistaan ryhmälle niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa kuunnella ja seurata opettajan ja oppilastovereiden kerrontaa ja toimia tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutustilanteissa kysyen ja vastaten osoittaa innostusta ja keskittyy ilmaisuharjoituksiin Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että lukeminen on niin sujuvaa, että oppilas selviää ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukemisesta oppilas osaa tarkkailla ymmärtävää lukemistaan ja osaa tehdä päätelmiä lukemastaan 20

21 oppilas selviää arkipäivän pienistä kirjoittamistilanteista ja käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan pieniä tarinoita oppilas osaa kirjoittaa myös tietokoneella omia tekstejä oppilas osaa käsin kirjoittaessaan sitoa tyyppikirjaimet toisiinsa oppilaan oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä ja oppilas osaa käyttää lauseen alussa isoa kirjainta ja lauseen lopussa pistettä sekä tutuissa erisnimissä isoa alkukirjainta Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että oppilas osaa etsiä itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa oppilas käyttää lukutaitoaan viihtymiseen oppilas osaa etsiä tietoa oppilas on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja oppilas pohdiskelee sanojen merkityksiä ja muotoja ja osaa käyttää aakkosjärjestystä oppilas osaa käyttää opetettuja kielen termejä 3. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ja harjoittelee käyttämään puheenvuoroa harjoittelee kertomaan mielipiteitään ja perustelemaan niitä kuuntelee keskittyen ja eläytyen osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tutustuu erilaisiin lukutapoihin harjoittelee muodostamaan lukemastaan mielipiteen tutustuu tiedonhankinnan päävaiheisiin ja harjoittelee etsimään tietoa sopivista lähteistä harjoittelee löytämään pääasiat ja erottamaan mielipiteen tosiasiasta. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas innostuu kirjoittamisesta ja kirjoittaa säännöllisesti harjoittelee rakentamaan erilaisia tekstejä osaa tekstata ja sidosteinen käsiala varmentuu tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen, ison ja pienen kirjaimen sekä lopetusmerkkien keskeiset käyttötavat, harjoittelee yhdyssanoja sekä käyttämään pilkkua luettelossa. 21

22 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas kiinnostuu kielen toiminnasta lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; positiivinen asenne lukemiseen säilyy tutustuu mediaan. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot kertomista, puheenvuoron käyttämistä aktiivisen ja toiset huomioonottavan kuuntelemisen harjoittelua monipuolisia ilmaisuharjoitteita ja suullisia esityksiä tutustumista viestintävälineisiin. Tekstinymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikoiden ja aikaisempien lukukokemusten perusteella ajatuskarttojen laatimisen harjoittelua pääasioiden erottamista yksityiskohdista ja väliotsikointia. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen selostamista, kuvailua, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista juonellinen kertomus, oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista palautteen pohjalta käsin otsikoinnin ja ajatuskartan laadinnan ja käytön harjoittelua selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasiat. Tiedonhallintataidot aakkostamisen harjoittelua erilaisten tietokirjojen käyttöä ja tekstien avaamisen harjoittelua kirjaston tietokirjoihin tutustumista. Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua sanaluokkiin tutustumista. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tekstien ja luokan yhteisten kokonaisteosten sekä vapaavalintaisten kirjojen lukemista ja/tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä eri tavoin keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista (esim. juoni, henkilöt, tapahtumapaikka ja aika) ja niiden käyttöä. 22

23 4. LUOKKA TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ja harjaantuu käyttämään puheenvuoroa harjaantuu kertomaan mielipiteitään ja perustelemaan niitä kuuntelee keskittyen ja eläytyen, pyrkii viestinnässään ottamaan huomioon vastaanottajan ja viestintätilanteen osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii muodostamaan lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tutustuu tiedonhankinnan päävaiheisiin ja harjoittelee etsimään tietoa sopivista lähteistä harjaantuu löytämään pääasiat ja erottamaan mielipiteen tosiasiasta. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas innostuu kirjoittamisesta ja kirjoittaa säännöllisesti harjaantuu rakentamaan erilaisia tekstejä kirjoittaa selkeällä ja sujuvalla käsialalla saa kokemuksia tekstinkäsittelyohjelmista hallitsee sanatasoisen oikeinkirjoituksen, ison ja pienen kirjaimen sekä lopetus-merkkien keskeiset käyttötavat, harjoittelee yhdyssanoja ja vuorosanojen kirjoittamista sekä harjaantuu käyttämään pilkkua. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas kiinnostuu kielen toiminnasta, harjoittelee luokittelemaan sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin, tutustuu verbin persoonamuotoihin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; positiivinen asenne lukemiseen säilyy harjoittelee työstämään lukemaansa eri menetelmin oppii perustietoja mediasta ja harjoittelee viestintävälineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot kertomista, selostamista, asiointia ja puheenvuoron käyttämistä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua monipuolisia ilmaisuharjoitteita ja suullisia esityksiä tutustumista viestintävälineisiin. 23