seurakuntapastori, sihteeri

Transkriptio

1 LAUKAAN SEURAKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aika: klo 16.30, tarjoilu alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta Jäsenet: Ek Terhi puheenjohtaja Kallio Marja kirkkoneuvoston edustaja Lehto Ari jäsen Pannula Simo jäsen Tuomaala Kalervo jäsen Hytönen Pauliina varajäsen Muut osallistujat: Niemistö Juha Ojanen Ossi Laakso Hanna von Gross Ville Jousmäki Henna Mäkelä Antti Talja Hilkka Tulla Helena Trygg-Jouttijärvi Anne-Maria piirikappalainen piirikappalainen seurakuntapastori, sihteeri seurakuntapastori nuorisotyönohjaaja nuorisotyönohjaaja nuorisotyönohjaaja lapsityönohjaaja kasvatussihteeri Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Työjärjestyksen hyväksyminen 5 Lapsityön vuoden 2013 toimintakertomus 6 Varhaisnuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomus 7 Nuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomus 8 Nuorisotyön koulutuksen vuoden 2013 toimintakertomus 9 Rippikoulutyön vuoden 2013 toimintakertomus 10 Koulu- ja oppilaitostyön vuoden 2013 toimintakertomus 11 Koululaisten iltapäivätoiminta

2 12Tiedoksi esitettävät asiat 13 Muut mahdolliset asiat 14 Vuoden 2014 kokousten ajankohdat 15 Kokouksen päätös KOKOUKSEN AVAUS 1 Puheenjohtaja Arja Paakkinen avaa kasvatustyön johtokunnan kokouksen, jonka jälkeen Hanna Laakso pitää alkuhartauden. Puheenjohtaja Terhi Ek avasi kokouksen, jonka jälkeen Hanna Laakso piti alkuhartauden. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 Kutsu ja esityslista kasvatustyön johtokunnan kokoukseen on toimitettava viisi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista toimitetaan sähköisesti Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä jäsentä on saapuvilla. Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 3 Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Simo Pannula ja Kalervo Tuomaala. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 Esityslistassa on pykälät Ehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi.

3 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. LAPSITYÖN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 5 Esittely: Seurakuntamme lapsityötä (päiväkerho-, perhekerho-, pyhäkoulu- ja pikkulapsityö sekä koululaisten iltapäivätoiminta) koskien on kirjattu seuraavat tavoitteet: 1. Kirkkovuoden kulku ja juhlat tutuiksi 2. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen 3. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen 4. Verkottuminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa 5. Vapaaehtoiset saavat tukea ja ohjausta tehtäväänsä kokien toimintansa mielekkääksi Päivä-, perhekerhoissa sekä pyhäkouluissa keskeinen hengellinen sisältö ovat hartaudet ja kirkkohetket. Ne toteutetaan kirkkovuoden rytmiä mukaillen, joissa on lisäksi laulua ja rukousta. Hartauksia on pidetty niin päivä- kuin perhekerhoissa kirkkovuoden kulkuun lapsityölle suunniteltua pohjaa noudattaen, huomioiden eri vuosikertojen kertomukset. Näin kirkkovuoden kulusta on tullut jatkumo, jossa sisältö toistuu vuodesta toiseen. Tämä sama pohja on käytössä myös perhekerhojen kirkkohetkissä. Lisäksi on ollut jumalanpalveluksia pääsiäisen, joulun, leipäsunnuntain, kierrätä kirkolla ja kummi- teemoilla. Perheille suunnatut jumalanpalvelukset ovat koonneet hyvin osallistujia. Yhteinen suunnittelu vie aikaa, mutta yhdessä onnistuminen palkitsee. Päiväkotihartauksien aiheet olivat keväällä ehtoollinen ja syksyllä lähetystyö. Pyhäkouluissa noudatettiin Pyhäkoululehden sisältöä ja lisäksi lähetystyö oli esillä. Päivä- ja perhekerhojen ohjelmaan sisältyy liikuntaa, kädentaitoja, ohjattua ja vapaata leikkiä, musiikkia ja satuhetkiä mikä tukee lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Teematyöskentely on tuonut odotusta, jännitystä ja innostusta kerhon toteutukseen ja herättänyt lasten innostuksen aiheisiin. Pyhäkouluissa teeman parissa työskentely syventää teeman sisäistämistä. Vanhemmat tavoittaa päivä- ja perhekerhoissa sekä koululaisten iltapäivätoiminnassa lähes viikoittain, pyhäkouluissa harvemmin. Kerhotilanteen alussa ja lopussa on varattu aikaa henkilökohtaisille keskusteluille. Usein ne supistuvat kuulumisten kysymiseen ja muutaman lauseen vaihtoon kerhopäivän toteutumisesta. Tänä vuonna on kiinnitetty huomio lapsen ja / tai perheen kohtaamiseen yksilönä. Tämä vaatii lisää uskallusta ja rohkeutta, jotta ihmisen osaa kohdata aidosti. Nykyisillä resursseilla ei voi laajentaa. Päivähoidon ja neuvolan kanssa tehtävällä yhteistyöllä tavoitetaan jo toimivat lapsiryhmät. Perhepäivähoitajien avoin päiväkerho kerran kuukaudessa on odotettu kohtaaminen niin aikuisille kuin lapsille. Kävijämäärät ovat lisääntyneet tai pysyneet vakiona. Päiväkotihartaudet, pääsiäistapahtumat, joulukirkot ovat jatkuneen entiseen tapaan. Viime vuonna oli nukketeatteri esitykset joulun merkeissä Lievestuoreella ja kirkolla. Lisäksi perhepäivähoidolla oli kaksi omaa joulukirkkoa. Yhteistyö neuvolan kanssa on toteutunut kasvatuksenilloissa ensivauva ryhmille. Siitä on saatu hyvää palautetta. Näillä resursseilla ei pystytä vastaamaan yhteistyöhön kaikkien päiväkotien kanssa. Tämä työmuoto vaatisi lisää resursseja.

4 Pyhäkoulutyö on ollut jo vuosi alamäessä ja pakollakaan niitä ei ole tarkoituksen mukaista yrittää toteuttaa. Pyhäkouluaikoja ja kokoontumiskertoja on muokattu ajatellen kysyntää vastaavaksi. Pyhäkoululaisten sitouttaminen pyhäkouluihin on vähentynyt entisestään. Pyhäkouluperheiden osallistuminen jumalanpalveluksiin on vähäistä. Pyhäkouluohjaajia toivoisi otettavan enempi mukaan perhejumalanpalveluksien suunnitteluun ja toteutuksiin. Hyvät neuvot olisivat tässä työssä nyt tarpeen. Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy lapsityön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi lapsityön vuoden 2013 toimintakertomuksen. VARHAISNUORISOTYÖN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 6 Esittely: Toimintasuunnitelmassa oli vuodelle 2013 kolme tavoitetta: 1. Tarjota tytöille ja pojille mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan seurakunnan toimintaan 2. Ottaa lapsi mukaan hartaus- ja jumalanpalvelus toimintaan 3. Perheiden ja lasten tukeminen Varhaisnuorisotyö eli tyttö- ja poikatyön piiriin kuuluvat alakoululaiset aina rippikouluikään asti. Päiväkerhon jälkeen lapsi siirtyy kouluun. Koulutyöstä tulee tärkeä nimittäjä hänen elämäänsä. Samalla hän alkaa itsenäistyä: etsii omat kaveri ja harrasteryhmänsä. Tässä vaiheessa seurakunta voi tarjota harraste- ja vertaisryhmän lapselle. Laukaan seurakunnassa on lukuisia harraste- ja ohjelmakerhoja lapsille. Eniten kerhoja on Vihtavuoren alueella (kerhoa, kerholaisia,kerhonohjaajia). Tämä johtuu vahvasta yhteistyöstä koulun kanssa. Vihtavuoren alueella ei kerhonohjaajia velvoiteta kerhohartauden pitämiseen. Lukuvuoden aikana opettaja tai seurakunnan työntekijä käy pitämässä muutaman hartauden. Lievestuoreella toimi 15 kerhoa vuoden aikana, etupäässä kirkon tiloissa, muutama koulun liikuntasalissa ja yksi Metsolahden kylätalolla. Lapsia kerhoissa oli 195 ja kerhonohjaajia 32. Varsinkin kokkikerhot vetivät hyvin lapsia. Syksyllä jouduimme jakamaan kerhoja kahteen ryhmään suuren osallistujamäärän vuoksi. Pohjois-Laukaassa toimi yksi kerho, yhden kerhonohjaajan ohjauksella. Vihtavuori-Leppävesi-piirissä kerhoja oli yhteensä 53 kpl. Kerhonohjaajia oli yhteensä 136, 95 tyttö- ja 41 poikaohjaajaa. Kerholaisia oli yhteensä 654 (tyttöjä 352, poikia 302) eli hiukan laskua edellisiin vuosiin nähden. Poika- ja tyttökerhojen vetäminen on nuorten kerhonohjaajien vastuulla. Kerhonohjaajat tarvitsevat työntekijän tuen ja ohjauksen taakseen. Kerhonohjaajille on pidetty kerhonohjaajapalavereja muutaman kerran lukukaudessa. Lievestuoreella on järjestetty keväällä ja syksyllä toimintapäivä alakouluikäisille. Tapahtumat on otettu hyvin vastaan. Lapset ovat kirkon tiloissa 3 tuntia. Päivä alkaa yhteisellä kirkkohetkellä ja sen jälkeen lapset saavat kiertää toimintapisteissä omaan tahtiin ja nautti nyyttäriherkkuja. Lopuksi kokoonnutaan palkintojen jakoon ja päätökseen kirkkosaliin. Tässä työmuodossa nuoret voivat toimia ohjaajina ja heillä on luonteva paikka seurakunnassa toimimiseen. Päivään on osallistunut yht. noin 130 lasta, nuorta ja vapaaehtoista.

5 Leirejä on Papinniemessä ollut vuoden aikana viisi, pienemmille ja isommille omansa. Leirit suunnitellaan yhden teeman ympärille ikäkautta vastaavaksi. Esimerkiksi Isäinpäivän aikana pidimme Isän matkassa leirin, ajatuksella kertoa myös Taivaan Isästä. Lapsia on vuoden aikana ollut leireillä yhteensä 107. Keväällä toukokuussa teimme retken Lapuan hiippakunnan päivään Alahärmään ja PowerParkiin. Retkeläisiä oli 46. Lisäksi Lievestuoreen kevät ja syyssählyturnaukseen on osallistunut poikien joukkue ns. vapaasarjassa. Pelien jälkeen on pidetty pieni päätöstilaisuus ja palkintojen jako. Varhaisnuorten osuus on ollut noin 30 pelaajaa. Joulun alla pidimme koko perheen jouluaskarteluillan Lievestuoreen kirkossa, johon osallistui 25 perhettä isommalla tai pienemmällä kokoonpanolla. Kymppisynttärit jäivät tänä vuonna pois. Tarkoitus on kuitenkin ensi vuonna jatkaa perinnettä. Tyttö-poikatyö on kuitenkin muutakin kuin tässä mainitut asiat, mm. koulun aamunavaukset ja muut kouluvierailut, partio, koulukirkot jne. Tyttö- ja poikatyö toteutuu seurakunnassamme kaikkien työntekijöiden toimesta niin sanotulla läpäisyperiaatteella. Työtä tulisi kehittää enemmän koko perhettä tukevaksi ja samalla seurakunnan jumalanpalveluselämää kohti. Toimintakellon luominen työkauden alussa ryhdittäisi ja helpottaisi työtä. Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy varhaisnuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi varhaisnuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. NUORISOTYÖN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 7 Esittely: Toimintasuunnitelmassa nuorisotyön keskeiset tavoitteet on määritelty seuraavasti: 1. Monipuolisen ja mielekkään nuorisotoiminnan tarjoaminen 2. Toiminnan kehittäminen nuorten omat toiveet huomioon ottaen 3. Nuorten sitouttaminen mukaan seurakunnan toimintaan Toimintaa löytyi varmasti jokaiseen makuun, jos seurakunnan järjestämä toiminta noin yleisesti kiinnosti. Nuoret saivat myös kokea, että heitä kuullaan ja heidän mielipiteitään kuunnellaan ja otetaan huomioon toimintaa järjestäessä ja kehittäessä. Nuorilta pyrittiin kyselemään toiveita niin sisältöjen kuin mahdollisten uusien toimintojen suhteen. Nuoret sitoutuivat melko hyvin toimintoihin ja nuoria löytyi myös kohtalaisen hyvin muun muassa muiden työmuotojen vapaaehtoishommiin (esim. kirkkoon jakamaan mainoksia, lapsenvahdiksi). Nuorten sitoutuminen on tärkeää, koska se helpottaa toimintojen suunnittelua, esim. nuorteniltojen vakioporukka helpotti iltojen suunnittelua, lähetysryhmä sitoutui. Sitoutuneimmat nuoret innolla olivat mukana lähes kaikissa toimintamuodoissa. Nuortenillat

6 Nuorteniltoja pidettiin jokaisella alueella sekä kevät- että syyskaudella pääsääntöisesti joka viikko. Nuorteniltoihin osallistujat olivat rippikoululaisia, isosia ja ns. vapaaehtoisesti iltoihin tulleita. Nuortenilloissa oli ohjelmana mm. tekemistä/opetusta jostakin kirkkovuoteen, yleisesti kristilliseen uskoon tai nuoren elämään liittyvästä aiheesta, oleskelua sekä pelaamista. Nuortenilloissa kävi myös vierailijoita. Nuortenilta päättyi hartauteen. Iltoja oli vuoden aikana yhteensä76 kpl ja niissä oli 1207 henkilöä yhteensä (71/889). Vihtavuori-Leppävesi sekä Pohjois-Laukaan alueella järjestettiin noin kerran kuussa omia nuorteniltoja K17- periaatteella. Sinne olivat kutsuttuja nämä ns. vähän vanhemmat nuoret, jotka saattoivat kokea jo olevansa liian vanhoja tavallisiin nuorteniltoihin. Nämä illat eivät kuitenkaan poissulkeneet mahdollisuutta käydä perinteisissä nuortenilloissa. Iltojen ohjelmissa pyrittiin ottamaan huomioon nuorten ikä ja sen myötä myös haastavammat aiheet. 6 kpl/44 hlö yhteensä (3/32). Leirit, tapahtumat Nuorille järjestettiin myös matkoja erilaisiin musiikkitapahtumiin sekä leirejä, jotka olivat suosittuja ja kysyttyjä. Erilaiset tapahtumat antavat monille nuorille matalan kynnyksen lähteä mukaan, vaikka he eivät muuten olisikaan mukana seurakunnan viikkotoiminnassa. Nuorisotyönohjaaja Antti Mäkelän Search-bändi konsertoi Leppäveden liikuntahallilla ja konsertti oli erityisesti nuorille mieleinen. Konsertti oli osa Leppäveden seurakuntapäiviä. Tapahtumaan osallistui 70 henkilöä. Nuorille järjestettiin jälleen retket toukokuussa Vappugospeliin Kouvolaan 35 (25) sekä marraskuussa Maata Näkyvissä -festivaaleille Turkuun 24 (38). Molemmat tapahtumat ovat isoja gospelmusiikkitapahtumia. Perinteinen adventtileiri Papinniemessä - vuodesta toiseen suosittu ja toimiva paketti - oli tämänkin vuoden ohjelmassa 22 (23). Vuoden päätti nuorten kauneimmat joululaulut, jotka järjestettiin tällä kertaa Vihtavuoren kappelilla puuroineen ja Pirkko kanttorin ohjaamine nuorisobändeineen 110 (50). Tavoitteena on myös, että nuori saa mahdollisuuden harrastaa/ohjata itselle mielekästä lajia seurakunnan nuorisotyön sisällä. Lievestuoreen vanhassa pappilassa on bänditila, jossa yksi bändi harjoittelee. Vastapalvelukseksi bändi esiintyy mm. seurakunnan nuortentilaisuuksissa. Lievestuoreen alueella järjestettiin perinteiset sählyturnaukset keväällä 110 (96) ja syksyllä 70 (70). Yhteistyö Seurakunta teki Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen tiimin (Vatti) kanssa yhteistyötä osallistumalla nuorten yökahvilatoimintaan. Vihtavuori-Leppäveden nuorisotyönohjaaja kävivät alueensa perjantaikahviloissa vierailemassa 4/125 (2/55). Ajatuksena on saada nuorille helposti lähestyttävä linkki seurakuntaan heille jo tutun ympäristön kautta. Nämä yökahvilavierailut koettiinkin erityisen hyväksi linkiksi. Mukana illoissa valvojina olivat myös vapaa-aikatoimen talovalvojat. Lievestuoreella pidettiin viikoittain omaa yökahvilaa Lievestuoreen pappilassa yhteistyössä muiden kristillisten tahojen kanssa 26 kpl/650 hlö yhteensä (26/520). Vihtavuori-Leppävesi alueen diakoniatyön ja nuorisotyön perinteiset munkkimyyjäiset pidettiin yhteisvastuun hyväksi Vihtavuoren ylä-asteella vappuna. Nuoret osallistuivat myös Yhteisvastuun lipaskeräykseen piireittäin. Pohjois-Laukaan alueella myös tempaistiin Yhteisvastuun hyväksi. Syksyllä 2012 käynnistetty nuorten lähetysprojekti jatkui erilaisten tempausten merkeissä myös vuonna Tavoitteena oli nuorten kanssa tutustua lähetystyöhön, sitoutua keräämään varoja ja päästä vierailemaan Viron nimikkolähettiemme Väliahojen luona sekä Viron lähetyskeskuksella. Projekti päättyi Viron lähetysmatkaan, joka oli syyslomalla Projektista jäi hyvät kokemukset niin ohjaajille kuin nuorillekin. Kannattaa järjestää vastaavia myös tulevaisuudessa, jos on sitoutumishaluisia nuoria.

7 Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy nuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi nuorisotyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. NUORISOTYÖN KOULUTUKSEN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 8 Esittely: Laukaan seurakunnassa on kaksivuotinen isoskoulutus. Isoskoulutukseen pääsee mukaan rippikoulun jälkeen. Isoskoulutus antaa nuorille valmiuksia toimia ryhmänohjaajina erilaisilla seurakunnan leireillä. Ensimmäisen koulutusvuoden jälkeen on mahdollisuus hakea lasten- ja perheleirille isoseksi. Toisen koulutusvuoden jälkeen on mahdollisuus päästä isoseksi rippileirille. Vuonna 2013 keväällä isoskoulutuksesta valmistui noin 30 uutta isosta. Isoskoulutuksessa jatkoi ensimmäisen vuoden jälkeen 33 nuorta, 22 tyttöä ja 11 poikaa. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä 55 nuorta; 36 tyttöä ja 19 poikaa. Isoseksi keväällä valmistuneiden koulutuskalenteri toimintavuonna 2013: kaksi kappaletta Isoskoulutuspäiviä, yksi leiri ja isostensiunaamistilaisuus. 1. vuoden isoskoulutuskalenteri toimintavuonna 2013: 28.9 Isoskoulutuksen aloitustilaisuus Lievestuoreen kirkossa Isoskoulutusleiri Papinniemessä Isoskoulutuspäivä Lievestuoreen kirkossa. 2. vuoden isoskoulutuskalenteri toimintavuonna 2013: 6.9. Isoskoulutuspäivä Laukaan seurakuntatalolla Isoskoulutuspäivä Vihtavuoren kappelilla Isoskoulutusleiri Papinniemessä Isoskoulutuksessa olevat nuoret ovat osallistuneet myös vähintään neljä kertaa nuorteniltoihin. Molempien vuosikurssien isosten on myös tarkoitus osallistua myös nuorten kauneimpiin joululauluihin Vihtavuoren kappelissa. Isoskoulutukseen kuuluu osallistuminen myös johonkin musiikkitapahtumaan (esim. Maata näkyvissä - festareille, Turkuun tai Vappugospeliin, Kouvolaan ). Yhteistyössä diakoniatyön kanssa nuoret ovat osallistuneet/osallistuvat eri tavoin myös yhteisvastuu keräykseen. Kerhonohjaajan peruskurssiin on osallistunut Vihtavuoren ja Leppäveden alueella 45 nuorta, joista poikia oli 18 ja tyttöjä 27. Lievestuoreella kerhonohjaajaperuskurssin on suorittanut 16 nuorta, joista poikia oli 8 ja tyttöjä 8 Nuoret ovat sitoutuneet hyvin seurakunnan järjestämiin koulutuksiin. Jos innokkaita riittää, niin aloitamme myös Pohjois-Laukaassa kerhonohjaajakoulutuksen, joka on tällä hetkellä ollut jäissä.

8 Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy nuorisotyön koulutuksen vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi nuorisotyön koulutuksen vuoden 2013 toimintakertomuksen. RIPPIKOULUTYÖN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 9 Esittely: Vuonna 2013 muualla rippikoulun suoritti 48 henkeä (poikia 25, tyttöjä 23). Oman rippikoulun suoritti 171 henkilöä (poikia 86 ja tyttöjä 85). Yhteensä rippikoulun suoritti siis 219 henkilöä. Rippikoulun suorittaneista kuusi henkilöä on syntynyt vuonna Rippikouluikäluokka eli vuonna 1998 syntyneitä Laukaan seurakunnassa kirjoilla oli 225 henkilöä. Tulos on HUIKEA eli tusina ikäluokasta jätti käymättä rippikoulun. Ja näistäkin osa tuli vuoden 2014 rippikouluun. Vuonna 2013 rippikoulun pystyi käymään joko päiväkoulussa tai koko seurakunnan yhteisillä leireillä. Rippileirejä järjestettiin koulujen hiihtoloman aikaan Papinniemen leirikeskuksessa sekä kesällä koulujen loman aikaan. Kesällä viisi leiriä pidettiin Papinniemen leirikeskuksessa ja yksi leiri Seinäjoen seurakunnan omistamassa Honkiniemen leirikeskuksessa Ähtärissä ja yksi leiri Konneveden seurakunnan omistamassa Ahoniemen leirikeskuksessa. Kaikilla leireillä oli talven aikana etukäteispäivä seurakuntatalolla ja kahdeksanpäiväinen leiri. Rippikoulujen oppikirjoina käytettiin Nuorten Keskuksen/LK-kirjojen kustantamaa Ihan sama - eilen, tänään ja ikuisesti -kirjaa, Raamattua, virsikirjaa ja katekismusta. Seurakunta lahjoitti kaikille rippikoululaisille Raamatun ja Ihan sama -kirjan. Työalan keskeisten tavoitteiden toteutuminen vuonna Nuoret oppivat luterilaisen uskon perusasiat Tavoitteen arviointi hankalaa, koska ei ole olemassa selvitystä, mitä rippikoululaiset ovat oppineet tai omaksuneet. Jotakin osviittaa toki rippikoulun lopussa oleva opitun koonti/ loppukoe antaa muttei täysin selkeää kuvaa. Rippikoulua suunnitellessa ja toteutuksissa on enempi otettu huomioon rippikoululaisten ikä ja edellinen tieto. 2. Nuoret tutustuvat kotiseurakuntansa seurakuntaelämään sekä messuun sen keskuksena. Myös kotiseurakunnan työntekijät tulevat nuorille tutuiksi. Rippikouluun on kuulunut etukäteispäivän ja leirijakson lisäksi osallistumista seurakunnan elämään. Rippikoulun starttikirkossa nuori sai riparipassin. Riparipassin haettiin merkinnät kahdeksasta seurakunnan tilaisuudesta. Rippikoulutyössä vahvuutena on se, että rippikoulu on koko seurakunnan kastekoulu. Rippikoulutyöhön on osallistunut viisi pappia, kolme nuorisotyönohjaajaa, kasvatussihteeri, kolme kanttoria, kolme diakoniatyöntekijää ja lähetyssihteeri. Lisäksi kahdella leirillä oli työntekijänä kesäteologi Minna Silvennoinen.

9 3. Nuoret oppivat hyväksymään itsensä ja toisensa Jumalan kuvina. 4. Tarjota nuorille mahdollisuus tutustua kristilliseen nuorisokulttuuriin; musiikkiin, elokuviin, kirjoihin ja sarjakuviin. Kristilliseen nuorisokulttuuriin tutustumista edisti omalta osaltaan järjestetty rippikoulukonsertti. Hengellinen nuorisomusiikki tulee tyyliltään lähelle populaarimusiikkia, joka on useimmiten nuorille tutuinta, ja siksi heidän on helpointa lähestyä sitä. Rippikoulun musiikilla on kuitenkin selvä liittymäkohta rippikoulun yleistavoitteeseen, uskon vahvistumiseen. Jeesus Kristus on läsnä ja vaikuttaa myös lauletussa sanassa. Näin nuori voi kokea hengellisen musiikin kautta pyhyyttä, iloa ja Jumalan läsnäoloa. Musiikki liittyy keskeisesti myös rippikoulun ilmapiirin rakentamiseen ja hoitoon. Erityisesti yhdessä laulaminen ja soittaminen edistävät turvallista ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. 5. Ohjata nuoret seurakunnan toimintaan ja auttaa heitä löytämään oma paikkansa seurakunnassa. Tervetuloa seurakuntaan tapahtumassa on esitelty nuorille vaihtoehtoja osallistua seurakunnan toimintaan rippikoulun jälkeen. Isoskoulutuksen ja kerhonohjaajakoulutuksen lisäksi on esimerkiksi kerrottu mahdollisuudesta pitää pyhäkoulua. Rippikouluun olennaisesti kuuluva seurakuntayhteyden elementti on edelleen haaste koko seurakunnalle. Sen tulisi tukea kirkon jäsenen identiteettiä ja seurakuntayhteyden säilymistä läpi elämän. Meillä, kuten monessa muussakin seurakunnassa, on käytössä seurakunnan toimintaan osallistumista varten kortti, johon nuoret saavat leimoja osallistuttuaan jumalanpalveluksiin ja tilaisuuksiin. Kortin käyttö edistää omalta osaltaan vaikutelmaa pakollisesta suorituksesta. Sen sijaan olisi pyrittävä edistämään koko rippikouluryhmän osallistumista, jolloin korttikontrollia ei tarvita. Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy rippikoulutyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi rippikoulutyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Harkitaan leirimummi - käytännön ottamista käyttöön rippikouluissa. KOULU- JA OPPILAITOSTYÖN VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS 10 Esittely: Yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa tehtävän koulu- ja oppilaitostyön tavoitealueet vuodelle 2013 olivat: 1. Oppilaan sosiaalisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen 2. Niveltoimintaan osallistuminen 3. Oppilaan hengellisen kasvun tukeminen, kirkon jäsenyyden vahvistaminen sekä seurakuntalaisena toimiminen

10 4. Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä monialaisen yhteistyön edellytysten luominen ja vahvistaminen koulujen henkilökuntien, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kesken. 5. Kriisityö Toiminta jakautui 1. srk -piirien alueilla tehtävään kouluyhteistyöhön, jonka puitteissa srk:n työntekijät vierailivat kouluilla sekä 2. kunnan ja srk:n yhteisesti rahoittamaan oppilaitostyöhön, jossa kunnan ja srk:n yhteinen kasvatussihteeri työskenteli osana kouluyhteisöä. Oppilaan sosiaalisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen Oppilaiden sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyden kokemista sekä yhteiskunnan jäsenenä toimimista tuettiin järjestämällä K12 kasvukursseja, ÄXÄRI kursseja sekä kerhonohjaajan peruskurssi osana perusopetusta. Äxäri -kursseille osallistui 28 ja kerhonohjaajan peruskurssille 45 oppilasta. Lisäksi järjestettiin opintoretkiä Papinniemeen, kirkkoihin, Ateneumiin, Heurekaan, Vapriikkiin, HopLop:iin, Käsityömessuille sekä erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Oppilaan opinnoissa edistymistä tuettiin oppilashuollon ja oppilaanohjauksen menetelmin. Kasvatussihteeri tuotti mm. kuratiivisia palveluja, veti perhe- ja ohjauskeskusteluja, suru- ja sielunhoitotyöskentelyjä sekä pienryhmätoimintoja, kuten Mahis toimintaa sekä opintoretkiä. Oppilaan yrittäjyyttä tuettiin mm. kannustamalla osallistumaan srk:n ja koulun yhteiseen kerhotoimintaan, kummi- ja tukioppilastoimintaan sekä oppilaskuntatoimintaan. Niveltoiminta Nuorisotyönohjaajat sekä kasvatussihteeri osallistuivat perusopetuksen niveltoimintaan yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa. Nuorisotyönohjaajat osallistuivat 6-luokkalaisten K12-kasvukurssien toteuttamiseen Lievestuoreella ja Leppävedellä. K12 kasvukursseja toteutui yhteensä 8 kpl. K12- retket tehtiin Papinniemen leirikeskukseen tai Tampereen Vapriikkiin. Nuorisotyönohjaajat osallistuivat Sydän-Laukaan sekä Vihtavuoren koulun 7-luokkalaisten Toimintapäiviin Multamäessä ja Papinniemessä. Kasvatussihteeri osallistui toisen nivelvaiheen toimintaan mm. pitämällä K12-kasvukursseja, osallistumalla 6-luokkalaisten nivelpalavereihin ja yläkouluun tutustumispäivän toteutukseen, 7- luokkalaisten Toimintapäiviin Papinniemessä, 7-luokkalaisten vanhempainiltaan sekä kouluttamalla 7-luokkalaisten kummioppilaat (ja tukioppilaita). Kolmannessa nivelvaiheessa, siirryttäessä yläkoulusta toiselle asteelle, kasvatussihteeri osallistui 9-luokkalaisten Nivel-sopimusten laadintaan sekä nivelpalavereihin vastaanottavissa oppilaitoksissa yhteistyössä opinto-ohjaajan sekä osin myös etsiväntyön ohjaajien kanssa. Lisäksi kasvatussihteeri teki oppilaiden kanssa oppilaitoksiin tutustumisia, järjesti perhepalavereja yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa sekä avusti opettajia oppilaiden henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien ja tuen kolmiportaisuuden toteutukseen liittyvissä suunnitelmissa. Oppilaan hengellisen kasvun tukeminen, kirkon jäsenyyden vahvistaminen sekä seurakuntalaisena toimiminen Seurakunnan työntekijät osallistuivat koulujen päivänavausten pitämiseen vuorolistojen mukaisesti. Nuorisotyönohjaajat tekivät välituntivierailuja sekä toteuttivat Sydän-Laukaan ja Vihtavuoren kouluilla, yhteistyössä vapaa-aikaohjaajien kanssa, toiminnallisia päivystyksiä kerran viikossa.

11 Koulujen lukuvuosien alkamiseen, päättymiseen, Abi-vuoteen tai kirkollisiin juhliin liittyen järjestettiin yhdessä koulujen kanssa runsaasti koulujumalanpalveluksia sekä hartaushetkiä eri puolilla Laukaata. Samoin eppujen kouluun lähtemisen siunaushetket järjestettiin eri puolilla Laukaata joko kouluilla tai srk:n tiloissa. Vihtavuoren-Leppäveden srk-piirin 4-luokkalaisille järjestettiin seurakuntaan tutustumisretket. Äijälän ja Laukaan kirkonkylän koulut järjestivät tutustumisretket Laukaan kirkkoon sekä osin myös kirkkomuseoon. Lievestuoreen kirkon täyttäessä 30 -vuotta alueen 1-6 luokkalaiset vierailivat kirkossa katsomassa pääsiäisdraamaa. Lievestuoreen koululla järjestettiin koulukonsertti 6-9 luokkalaisille. Leppäveden srk -päivien yhteydessä järjestettiin Tiituspohjan koulun oppilaille Ystävät ympäri maailman konsertti sekä Leppäveden koulun 3-6 luokkalaisille virsitapahtuma, jonka juonsi stand up-koomikko Mikko Vaismaa. Yhteisvastuukeräys oli osa Vihtavuoren koulun Ystävänpäiväjuhlaa. Keräykseen liittyen alueen diakoniatyö ja nuorisotyö järjestivät ennen Vappua munkki- ja simamyyjäiset. Vihtavuoren-Leppäveden srk-piirin ja Vihtavuoren koulun yhteisessä Kerhonohjaajan peruskoulutuksessa luotiin mahdollisuuksia oppilaan omaan hengelliseen kasvuun, srk -tietoisuuden lisääntymiseen sekä kutsuttiin toimimaan seurakunnan ja koulun yhteisinä kerhonohjaajina. Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä monialaisen yhteistyön edellytysten luominen ja vahvistaminen koulujen henkilökuntien, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kesken Kasvatussihteeri järjesti useita perhepalavereja joko kouluilla, kodeissa tai tarvittaessa esim. kahviloissa. Palavereihin osallistui tapauksesta riippuen vaihtelevasti eri toimijoita. Lisäksi kasvatussihteeri osallistui useisiin perhepalavereihin seututerveyskeskuksen psykologin, lääkäreiden tai terveydenhoitajan luona. Nuorisopsykiatriaan liittyvät perhepalaverit pidettiin Jyväskylässä. Perhepalavereiden lisäksi yhteistyötä tehtiin sekä vanhemmuutta tuettiin lukuisilla puheluilla, tekstiviesteillä, s-postteilla sekä Wilma viesteillä että osallistumalla vanhempainiltoihin ja koulun Avointen ovien päivään. Laukaan monialaisen yhteistyön edellytyksiä tuettiin mm. osallistumalla Rajanylittäjät hankkeen Laukaan osahankkeen toteutukseen, jonka avustamana järjestettiin Laukaassa useita kehittämistilaisuuksia ja -päiviä sekä henkilökunnalle NUISKU ohjaajakoulutus. Laukaan ja Konneveden yhteisen nuorten monialaisen palvelu- ja ohjausverkoston (NUPOVE) toimintaan osallistuivat kirkkoherra, hallintokappalainen ja kasvatussihteeri (Nupove verkoston sihteeri). Verkoston toimintaan sisältyi myös 7. Laukaan lasten ja nuorten palveluiden päivityspalaveri, joka pidettiin Lievestuoreen kirkossa. Monialaisen henkilöstön toimintaa kehitettiin rakenteellisesti määrittelemällä kahden uuden tiimin toiminta. Koulutyön tiimi kokoontuu kasvatussihteerin kutsusta vähintään neljä kertaa vuodessa. Tiimiin kuuluvat kasvatussihteeri, vapaa-aikaohjaajat, nuorisotyönohjaajat, koulutyönteologi sekä vaihtelevasti koulujen ja Vatin henkilökuntaa. Kerran kuussa kokoontuvan OH -tiimiin osallistuvat

12 koulupsykologit, seututerveyskeskuspsykologi, koulukuraattorit, kasvatussihteeri ja sivistystoimenjohtaja. Laukaan ulkopuoliseen kehittämistyöhön osallistuttiin mm. Sosiaalikehitys Oy:n Rajanylittäjät hanketapaamisten ja seminaarien kautta sekä osallistumalla Poken ja JAO:n kutsutilaisuuksiin. Yhteistyössä Kirkkohallituksen, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun, Järvenpään seurakuntaopiston ja Allianssin kanssa järjestettiin työpaja osana valtakunnallista TUHTI seminaaria Järvenpäässä. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston sekä Keski- Suomen Opiston ja kirkon palvelujärjestöjen kanssa jatkui edelleen. Kasvatussihteeri osallistui Kirkon tutkimuskeskuksen kutsusta Kirkon muuttuva yhteisöllisyys tutkimushankkeeseen. Kriisityö Vuoden 2013 aikana Laukaassa tapahtui onnettomuuksia, joiden johdosta useat Laukaan srk:n työntekijät osallistuivat kriisityöhön kouluilla, kodeissa sekä srk:n tiloissa, järjestämällä mm. muistohetkiä, päivystyksiä tai osallistumalla hautajaisjärjestelyihin. Kasvatussihteeri osallistui kriisityöhön kirkkoherra Timo Vuojuksen kutsusta ja hänen opastamanaan. Vuojus luovutti kasvatussihteerin ja koulupsykologin jälkihoitotyöhön Soili Poijulalta saadun materiaalin. Kasvatussihteeri osallistui osana jälkihoitoa mm. koulujen henkilökunnan tyhy toiminnan ja koulujen retkitoiminnan järjestämiseen sekä oppilaiden suru ryhmien vetämiseen yksin tai yhdessä koulupsykologin kanssa. Kasvatussihteeri osallistui koulujen kriisisuunnitelman kehittämistyöryhmän toimintaan. Arviointia Kouluyhteistyö ja oppilaitostyö yhteistyössä yhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja niiden sisällä osana Laukaan lasten ja nuorten palveluja onnistui hyvin. Tosin kehitettävää löytyy edelleen. Yhteistyö viranomaisten, kouluttavien tahojen ja kirkon palvelujärjestöjen kanssa jatkui edelleen. Monialaisen verkostotoiminnan haasteita ovat jatkossa toimijoiden palvelukuvausten koonti, analysointi, yhteisen työn kehittäminen, oppilashuollon strategian päivittäminen sekä uuden opetussuunnitelman laadintaan osallistuminen. Kouluilta saadun palautteen pohjalta oltiin erityisen tyytyväisiä mm. * Yhteistyöhön. Yhteistyö seurakunnan kanssa on monipuolista, sujuvaa ja hedelmällistä * Abi kirkkoon, joka koettiin tärkeäksi toimintamuodoksi * Sydän-Laukaan koulun arvokkaalle adventtikirkkoperinteelle * seurakunnan edustajien puheenvuoroihin Sydän-Laukaan koulun joulu- ja kevätjuhlissa * K12 toimintaan, K12 on ollut hyvä. * alakoulujen mahdollisuuteen käyttää Papinniemeä * srk:n ja kunnan yhteisiin päivystyksiin yläkouluilla on ollut hyvää toimintaa * Antti Mäkelän hyvin valmisteltuihin päivänavauksiin * srk:n myöntämiin stipendeihin * Kuhaniemen joululauluihin * Haapalan, Kuusan ja Kirkonkylän kouluilla annettuun kriisitukeen, joka oli ollut nopeaa ja avointa * kriisisuunnitelmassa on seurakunnan yhteystietoja * srk:n ja kunnan yhteisesti palkkaaman kasvatuksen sihteerin rooliin koulutyön tukena, erityisesti oppilashuollossa

13 *Papinniemen leirikeskuksen käyttöön mm. 7. luokkien ryhmäytyspäivinä, K-12 ja Äxäri- kurssien pitopaikkoina sekä erilaisissa koulutuksissa * srk:n ja Vatin nuorison-/vapaa-ajan ohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön (koulupäivystykset, tapahtumat, Selvä sopimus jne) * vuosittainen yhteisvastuukahvila * yhteistyö kriisi- ja surutyötilanteissa * srk:n mahdollistamat retket ja vierailut Seurakunnalta toivottiin jatkossa mm. * Raamattuvisakilpailua alakouluille * Papinniemen käyttömahdollisuutta yläkoululaisille (etenkin jos Multamäki ei toimi jatkossa kuten ennen) * pienillä kouluilla toivotaan aamunavausten lisäksi jatkoa siten, että aamunavauksen jälkeen srk:n aamunavaaja voisi jatkaa mukana oppitunnillakin * srk:lta toivotaan ohjausta, tukea sekä rohkeutta ottaa yhteyttä kouluun! * K12 ohjaajakoulutusta henkilöstölle * kotiseurakuntaan tutustumista seurakunnan vinkkelistä * Ovet auki yhteistyölle! - Vapaa-aikatoimi ja seurakunta toivotetaan tervetulleiksi yhteistyöhön edelleen, potentiaalia on hyödyntämättä * suhtaudumme (koululla) avoimesti eteen tuleviin mahdollisuuksiin * avointa suhtautumista mahdollisiin uusiin yhteistyömahdollisuuksiin Päätösehdotus: Kasvatustyön johtokunta hyväksyy koulu- ja oppilaitostyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Päätös: Kasvatustyön johtokunta hyväksyi koulu- ja oppilaitostyön vuoden 2013 toimintakertomuksen. Arvioinnin yksityiskohtaisia tietoja käytetään vuoden 2015 toimintasuunnitelman teossa. KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA 11 Esittely: Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2.vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä tai yhteisöiltä. Vihtavuoressa jälkkäri toimii kolmena päivänä viikossa kunnan nuorisotalolla sekä kahtena päivänä viikossa Vihtavuoren kappelilla. Vihtavuoren kappelilla on jälkkärin toisena ohjaajana ollut yksi seurakunnan lastenohjaajista. Päätösehdotus:

14 Johtokunta esittää Laukaan seurakunnan kirkkoneuvostolle, että seurakunta selvittää mahdollisuuden siirtää iltapäiväkerhon ohjaajaresurssin seurakunnan lapsityön käyttöön kevään 2014 jälkeen. Johtokunta pitää kuitenkin tärkeänä asiana sitä, että tilat ja emäntäpalvelut ovat kunnan käytössä jatkossakin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. TIEDOKSI ESITETTÄVÄT ASIAT 12 Esitys: Johtokunta merkitsee tiedoksi seuraavat asiat: * Kirkon muuttuva yhteisöllisyys -tutkimushanke (Kirkkon Tutkimuskeskus) * Kunnan ja srk:n yhteistyöseminaari syksyllä 2014 (= missä mennään valmisteluissa) * Kouluterveyskyselyn tulokset * Koulutuksellisen tasa-arvon erityisavustus ( euroa). Seurakunnan osallistuminen alakoululaisten pienryhmätoiminnan kehittämiseen yhteistyössä sivistys-, vapaa-aika- ja sosiaalitoimen kanssa * Opetussuunnitelman uudistustyö - yhteistyö seurakunnan kanssa * Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muuttuu * Miten reagoimme / miten toiminnassa näkyy jatkossa kouluilta tulleet toiveet liittyen esim. Raamattutietovisaan, vierailuihin oppitunneilla? MUUT MAHDOLLISET ASIAT 13 - Kokouksen hartausvuorot kiertävänä vuorona työntekijöille, 6.3. Antti Mäkelä, 7.5. Ossi Ojanen. - Lapsivaikutusten arviointia käsitellään kasvatustyön johtokunnan seuraavassa kokouksessa VUODEN 2014 KOKOUKSIEN AJANKOHDAT 14 Esitys: Kasvatustyön johtokunta kokoontuu vuonna 2014 seuraavasti: Toimintakertomus ja arviointi edellisestä vuodesta Työalojen ajankohtaiset asiat sekä seuraavan vuoden pohdinta toimintasuunnitelmien pohjustukseksi Seuraavan vuoden toimintalinjat, PTS ja talousarvioehdotukset Työalojen ajankohtaiset asiat

15 Työalojen ajankohtaiset asiat Päätösehdotus: Johtokunta hyväksyy edellä mainitut päivämäärät kasvatustyön johtokunnan kokouspäivämääriksi vuonna 2014 sekä alustavan suunnitelman käsiteltävistä asioista. Päätös: Esitys hyväksyttiin. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 Puheenjohtaja päättää kokouksen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:33. Kokouksen puolesta Terhi Ek, puheenjohtaja Hanna Laakso, sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Kalervo Tuomaala Simo Pannula