TERAPEUTTINEN KÄSITYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERAPEUTTINEN KÄSITYÖ"

Transkriptio

1 TERAPEUTTINEN KÄSITYÖ Tiina Kivistö Turun yliopisto Asklepios-ohjelma Lopputyö Kevät 2009

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TERAPEUTTISET TEKNIIKAT 2 3. ELÄMÄNHALLINTAA KÄSITÖIDEN AVULLA 4 4. ÄLYKÄS KÄSI 5 5. ILOA JA YHDESSÄOLOA 6 6. HYÖDYSTÄ TERAPIAA 8 7. LOPUKSI 9 LÄHTEET

3 1. JOHDANTO Valitsin Asklepios-ohjelman lopputyön aiheeksi terapeuttisen käsityön. Ajattelin jo syksyllä, että aihe liittyisi jollain tavalla kädentaitoihin, koska olen itse aikaisemmalta ammatiltani ohjaustoiminnan artesaani ja harrastan monenlaisia käsitöitä. Käsityöt liittyvät kiinteänä osana arkeeni, neulon ja virkkaan televisiota katsellessani ja usein luennoillakin. Talven aikana kävin joskus avoimessa savipajassa tekemässä savitöitä, ja huomasin, miten oloni oli sen jälkeen aina hyvin rentoutunut ja seestynyt, vaikka olin ollut keskittyneenä intensiivisesti työskentelyyn useamman tunnin ajan. Voimakas hyvän olon tunne jatkui ainakin koko illan. Tämän kokemuksen jälkeen kiinnitin joskus muulloinkin huomiota siihen, miten stressi tai kiukku saattoi purkautua kun olin neulonut hetken aikaa. Aloin miettiä, olisiko muillakin samoja kokemuksia kädentaidoista. Tästä sain ajatuksen valita aiheekseni käsityön terapeuttisuuden, ja hankkia työhön aineistoa kyselyn muodossa. Levitin kyselyä Facebook-yhteisössä noin kymmenelle kavereilleni, sellaisille joilla ajattelin olevan jotain sanottavaa asiasta. Lisäksi laitoin kyselyn Novitaklubin keskustelupalstalle eli Neulomoon. Kyselyssä kysyin kolmea kysymystä; onko vastaajan mielestä käsityö terapeuttista, millaisissa tilanteissa vastaaja on hyödyntänyt käsityön terapeuttisuutta ja harrastaako vastaaja käsitöitä muuten kuin terapeuttisessa mielessä ja eroavatko tällöin käytetyt tekniikat tai materiaalit terapiakäsitöistä. Lisäksi pyysin vastaajia kertomaan, jos heillä on jotain muuta sanottavaa aiheesta. Tarkensin kyselyssä tarkoittavani terapeuttisuudella keinoja, joilla ihminen voi itse vaikuttaa omaan mielialaansa, hyvinvointiinsa tai terveyteensä. Sain kyselyyni yhteensä seitsemän vastausta, kolme Facebook-yhteisön kautta, ja neljä Novitaklubin kautta. Vastaajien ikä vaihteli 26 vuodesta 54 vuoteen. Vastaajien ammatit eivät painottuneet erityisesti millekään tietylle alalle. Vastaajista viisi oli naisia ja kaksi miehiä. Kyselyyni innostuivat vastaamaan lähinnä sellaiset ihmiset, jotka harrastavat käsitöitä, ja yhtä vastaajaa lukuun ottamatta he pitivätkin käsitöitä terapeuttisena. Kyselyvastausten pituus oli sivusta kahteen, ja kaikki vastaajat olivat vastanneet kaikkiin kolmeen kysymykseen. Osa vastaajista kertoi myös muuta aiheeseen liittyvää. 1

4 Muina lähteinä käytin pääasiallisesti Sinikka Pölläsen artikkeleita Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana, sekä Elämä ilman käsitöitä mitä se on? Käsityö harrastajien psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Lisäksi sain aineistoa muun muassa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Turun kauppakorkeakoulun Tutu-julkaisusta Taitoyhteiskunta osallistumisen edistäjänä. 2. TERAPEUTTISET TEKNIIKAT Pöllänen (2008) määrittelee artikkelissaan käsityöterapian ja käsityön terapeuttisuuden. Käsityöterapian tarkoituksena on hoitaa, lievittää ongelmia ja parantaa. Terapiaksi käsityö voidaan määritellä, jos siihen kuuluu tietoista ja systemaattista interventioiden sarjaa, jonka tavoitteena on potilaan elämään liittyvä terapeuttinen muutos. Käsityötä voidaan kuitenkin hyödyntää ilman että kyseessä on käsityöterapia. Terapeuttisuus voi olla sellaista sairaanhoidollista, opetuksellista ja kasvatuksellista toimintaa, joka lisää kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Se vahvistaa yksilön olemassaoloa ja minuuden rakentumista, sekä edistää itsensä ilmaisua ja psyykkistä terveyttä. Käsityötä onkin käytetty muun muassa eri tavoin psykoterapia-asiakkaiden kuntoutuksen tukena, vammaisten toimintaterapiana tai itsehoidollisena harrastuksena yksin tai ryhmässä. Tässä työssä keskityn lähinnä käsityön terapeuttisuuteen itsehoidollisena harrastuksena. Itsehoidollisessa terapeuttisessa käsityössä voidaan kehollisen kanavan kautta esimerkiksi purkaa aggressioita tai rauhoittaa mieltä rutiininomaisen tekemisen avulla. Silloin aivoilla on aikaa ajatella ja jäsennellä asioita. (Pöllänen 2008.) Kehollisuudessa ahdistus voidaan työntää kehoon, mutta ei oireiksi vaan toiminnaksi (Pöllänen 2006, 73). Kehollisuuteen viitataan myös kyselyvastauksissani. Kaksi vastaajaa kertoivat matonkutomisesta. Kiukku on helppo purkaa maton kutomiseen, ja kiukku oikein antaa potkua siihen. Yksi vastaaja myös hiukan vitsikkäästi piti kiukun purkamista kutomiseen hyvänä keinona, jolloin ei tarvitse turvautua perheväkivaltaan tai astiaston uusimiseen. Vastaaja käytti kutomista edelleen kiukun purkamiseen aikuisenakin. Toinen vastaaja taas kertoi rauhoittaneensa itseään maton kutomisella kiukunpuuskista teini-ikäisenä. Siinä sai paukuttaa itsensä väsyksiin, ja alkuperäinen kiukun aihe yleensä unohtui. Nykyisin en enää tarvitse niin radikaaleja terapiakeinoja. (N 32, äidinkielenopettaja) 2

5 Rutiininomaisen tekemisen rauhoittavasta vaikutuksesta kertoo iso osa vastaajista. Tällaisiksi rauhoittaviksi käsityömuodoiksi, joissa on tasainen ja rauhoittava liike, mainitaan muun muassa neulominen, virkkaaminen ja käsinompelu. Monen vastaajan mielestä terapiakäsityön pitää ollakin tarpeeksi helppo, jotta ei tarvitse esimerkiksi laskea kokoaikaa mallista, vaan ajatus saa juosta omia polkujaan. Käsitöiden terapiatyöt ovat enemmän ainakin neuloessa tai kutoessa sellaista perushuttua, joka ei vaadi hirveästi energiaa, vaan työ edistyy ilman suurta seuraamista ja ajatustyötä. Kovin vaikeat kuvioinnit ja erityistekniikat neuleessa tai kudonnassa eivät mielestäni ole niin terapeuttisia, kun niihin pitää olla koko ajan niin skarppina. (N 47, erityisnuorisotyöntekijä) Monesti tulee tehtyä pientä piperrystä, ahdistuneena tai kun mieli juoksee liian lujaa, koska saa rauhassa keskittyä yhteen kohtaan (esim. käsinompelu, koska sitä voidaan tehdä pitkiäkin aikoja samassa paikassa mukavasti istuen ja pieneen alueeseen keskittyen). (M 29, opiskelija) Käsityön tekemisen kokemusten positiivisuus tai negatiivuus liittyvät käsityön vaikeusasteeseen (Luutonen 2002, 12). Esimerkiksi ristipistotyöt ja ompelu nähtiin sellaisina tekniikoina, joilla ei ole terapeuttista vaikutusta. Ristipistotyöt nähtiin liian vaikeina, niitä tehdessä ei voi ajatella muuta. Ompelussa taas on paljon erilaisia vaiheita, jolloin tekeminen keskeytyy usein. Eräs vastaaja tiivistää asian hyvin, että terapeuttista on sellainen tekeminen, mikä itseä kiinnostaa ja missä on hyvä. En voisi koskaan kuvitella saavani terapeuttista tukea askareesta, johon sisältyy neuloja, kaavoja, sakset, nykertämistä ja pitkää keskittymistä, koska olen sellaisissa huono. (N 26, kurssisihteeri) Silti osa vastaajista mainitsee myös sen, että uuden tekniikan opettelu tai keskittyminen työhön niin, ettei voi ajatella mitään muuta, voi myös olla terapiaa. Usein käsitöissä halutaan oppia uutta ja kehittää taitoja. Käsityöntekijä voi pyrkiä ottamaan vastaan yhä vaativampia haasteita ja näin saattaakin kokea haasteiden parissa elämänsä kohokohtia. (Luutonen 2002, 13) 3

6 Koruihin keskittyminen ja niiden opettelu vei surkeita ajatuksia pois esim. kun oli surua ja sopeutumisvaihe ikääntyvän äidin sairastuttua Alzheimerin tautiin. Voi uppoutua mutkikkaisiin tekeleisiin, jos tahtoo hengähdystauon kipeistä ajatuksista! (N 46, diakonissa) 3. ELÄMÄNHALLINTAA KÄSITÖIDEN AVULLA Elämänhallinta on psyykkistä hyvinvointia ja mielen tasapainoa. Hyvä elämänhallinta auttaa erilaisissa siirtymissä ja ongelmatilanteiden ja vastoinkäymisten ratkaisemisessa. Se tarkoittaa, että ihmisellä on keinoja kohdata näitä tilanteita ja ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia kokemuksia. Elämänhallinta voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoinen tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy vaikuttamaan elämäänsä niin, ettei ulkopuolelta tulevat tekijät horjuta tasapainoa. Sisäinen elämänhallinta on sellaista, että osaa sopeutua odottamattomiin tilanteisiin ja katsoa tilanteita parhain päin. Hyvän elämänhallinnan avulla ihminen pystyy omilla voimavaroillaan käsittelemään ongelmia. Elämänhallintaan liittyy myös stressi ja stressinkäsittely. Pieni stressi on hyväksi, mutta liiallisena tai pitkittyneenä se johtaa helposti sairastumiseen tai psyykkisiin ongelmiin. (Pöllänen 2006, 66.) Pöllänen (2006, 66-67) kertoo artikkelissaan coping-prosessista. Sillä tarkoitetaan erilaisten muutostilanteiden käsittelyä ja niistä selviytymistä. Prosessissa ihminen arvioi stressaavaa tilannetta sekä omia voimavarojaan ja hallintakeinojaan. Arvioinnin perusteella ihminen pyrkii vähentämään tilanteen stressaavuutta erilaisin keinoin. Keinona voi olla esimerkiksi sosiaalisen tuen hakeminen, mutta myös mieltä rauhoittavien tai ahdistusta ja jännitystä vähentävien asioiden tekeminen. Tällaista mieltä rauhoittavaa tekemistä voi olla juuri käsitöiden tekeminen. Vastaajat kertovat käyttävänsä käsitöiden tekemistä ahdistuneisuuden purkamiseen ja stressin käsittelyyn. Eräs vastaaja kertoo kuljettavansa käsityötä mukana töissä ja neulovansa aina kun se on mahdollista. Hän siis pyrkii vähentämään tilanteen stressaavuutta mieltä rauhoittavan tekemisen avulla. Kiinnittyminen käsillä tekemiseen rauhoittaa ja auttaa jäsentämään hajanaista olotilaa (Pöllänen 2008). 4

7 Olen huomannut, että neulominen selvästi rauhoittaa, jos pinna on kireällä. Samoin jos tuntuu, että on hirveästi töitä ja kaikki kaatuu päälle, neulomistauko yleensä auttaa asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja oikeaan tärkeysjärjestykseen. (N 32, äidinkielenopettaja) Käsitöiden tekeminen ja niiden onnistuminen luo positiivisia mielikuvia itsestä ja asioiden kontrolloitavuudesta. Kun omat kädet ja materiaali tai tekniikka tottelevat, ihmisen hallinnantunne kasvaa. (Pöllänen 2008.) Käsityö on ollut vastaajilla apuna myös sopeutuessa uusiin elämäntilanteisiin, kuten omaan tai läheisen sairastumiseen tai läheisen kuolemaan. Astma ja keuhkoahtaumatauti, olen happirikastinhoidossa ja liikun happipullon kanssa sen mikä on välttämätöntä. Siksi käsityöt ovat minulle se henkireikä mitä minä harrastan lukemisen ja ristikoiden ohessa. (N 54, eläkeläinen) äitini kuoleman jälkeen upotin suruani tekemällä uusia mattoja Ja kun kuteissa oli vielä sekä vanhoja leikattuja että uutta kudetta, ajatus ja muistelu saivat tukea vanhoista tutuista kuoseista, ja väliin taas uutta kudetta. (N 47, erityisnuorisotyöntekijä) 4. ÄLYKÄS KÄSI Käsityön tekemisen taito ei sijaitse kädessä vaan aivoissa. Käsin tekeminen onkin aivotoimintojen hyväksikäyttöä ja kehittämistä. (Tuomikoski 1988, 34.) Eräs vastaaja pitää käsitöiden tekemistä televisiota katsellessa tai työkokouksissa hyvänä aivovoimisteluna, kun voi tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Toinen vastaaja mainitsee tekevänsä käsitöitä itsensä aktivointitarkoituksessa. Joskus tarkoitus aktivoida itseään, jotta tekisi muutakin kun nukkuisi tai katsoisi televisiota. (M 27, lähihoitaja) Käden tuntoaisti on tärkeä osa käsityön tekemistä, sillä käsi on myös aistinelin. Ihmisen sormenpää välittää yhtä paljon informaatiota aivoihin kuin silmä, ja käden ja silmän välillä on aistimellinen koordinaatio. Siitä seuraa muun muassa se, että ihminen on oppinut käyttämään työkaluja ja tekemään taitoa vaativia asioita. Käsi välittää myös tuntuja, tuntuuko jokin kovalta, pehmeältä, pyöreältä tai terävältä. Käden ja ihon välittämänä 5

8 meille kehittyy taju laaduista ja muodoista. Tuntoaistin mukaiset laadut edustavat ihmisille myös tunneulottuvuutta, on olemassa pehmeät arvot, kovat tyypit tai terävä huomautus. Käden kosketus muodostaa ison osan ihmisen tunne-elämän perustasta. (Tuomikoski 1988, ) Käsityön tekeminen on myös multisensorista. Muun muassa omista liikkeistä, käsityön työstämisestä sekä silmin ja tuntoaistein havaitsemisesta saatava kinesteettinen, visuaalinen ja jopa auditiivinen palaute aktivoivat useiden aistien yhtäaikaista toimintaa. (Pöllänen 2008.) Multisensorisessa toiminnassa saavutetaan eri aistikanavien kautta tulevien miellyttävien aistikokemusten avulla aktivoivan toiminnan ja rentoutumisen tasapaino. Silloin löydetään suotuisa vireystila muun muassa oppimiselle, tunteille ja stressin ja paineiden vähentymiselle. (Multisensorinen toiminta verkosto.) Tuntoaistimusta, värejä ja materiaaleja pidetäänkin kyselyvastausten mukaan tärkeinä käsityön terapeuttisuudessa. Tähän liittyy myös oma kokemukseni savitöiden terapeuttisuudesta, jossa koin nimenomaan käsillä saven muotoilun olevan terapeuttista ja rentouttavaa. Eräs vastaaja kertoo, että neulonnassa ja virkkaamisessa langan on oltava helppoa ja miellyttävää käsitellä. Terapeuttisessa mielessä olen harrastanut sellaisia käsityömuotoja, joissa on selkeä ja konkreettinen näppituntuma johonkin materiaaliin (N 32, äidinkielenopettaja) Hyvä esimerkki multisensorisesta toiminnasta on kankaanpainanta, jota kaksi vastaajista kertoikin harrastavansa terapeuttisessa mielessä piristämään oloa. Jos on mieli maassa, kankaanpainanta ja värjäys ovat helpottaneet oloa: kangasväreillä on uskomaton voima saada mieli kirkkaammaksi ja helpommaksi. (N 47, erityisnuorisotyöntekijä) 5. ILOA JA YHDESSÄOLOA Käsityö voi terapeuttisuuden lisäksi olla myös virkistystoimintaa. Virkistystoimintaa ovat sellaiset toiminnat, joiden tarkoitus on lisätä elämänlaatua ja hyvinvointia esimer- 6

9 kiksi osallistumalla kulttuurisiin tai sosiaalisiin aktiviteetteihin tai muuten lisätä viihtymistä ja nautintoa. (Pöllänen 2008.) Usein on käsityöntekijöille on tärkeätä tavata käsityöpiirissä muita ihmisiä. Vaikka elämykset ovat yksilöllisiä, on yksilö kuitenkin samalla yhteisön jäsen. (Luutonen 2002, 12.) Eräs vastaaja kertookin, että oman sairastelun keskellä oli terapeuttista kokoontua yhdessä tekemään käsitöitä toisten naisten kanssa. Hän kertoo yhteyden olevan hoitavaa, ja samalla sai uusia tuttavuuksia ja oppi uusia tekniikoita. paikalla kerrallaan noin naista. Keski-ikäisiä, joiden kanssa puhutaan mm. vaihdevuosivaivoista, elämän iloista ja suruista. Kepeää ja vakavaa puhetta sekä parantavaa huumoria käsitöiden lomassa, samalla syödään iltapalaa. (N 46, diakonissa) Vaikka käsityö on usein yksinäistä tekemistä, niissä voi kuvastua tekijän sosiaalinen luonne. Usein läheisille suunnitelluissa ja tehdyissä lahjoissa ei säästetä aikaa ja osaamista, ja niissä on haluttu paneutua lahjan saajan persoonaan ja mieltymykseen. (Suojanen 2002, 23.) Vastaajat kertovatkin tekevänsä käsitöitä paitsi itselle, myös perheenjäsenille ja muillekin lahjaksi. Hyvin onnistuneesta työstä tulee hyvä mieli sekä itselle että lahjan saajalle. Vanhempi tytär oli noin puoltoista vuotias ja oli jossain tapaamisessa äitinsä kanssa ja mummin neuloma mekko päällä, joku täti oli kysynyt mistä olet saanut noin nätin mekon? Pikkutyttö vastasi mummi neuloo, se on kiitosta jos mikä. (N 54, eläkeläinen) Vaikka käsityöntekijälle voi yleensä tekeminen olla tärkeämpää kuin valmis tuote, tekijä saa kuitenkin iloa myös kauniista esineistä Usein voi olla kuitenkin vaikea erottaa prosessia produktista. Käsityö on harrastajilleen luomisen iloa, ja ilo syntyykin sekä tekoprosessista saadusta nautinnosta, että tekemiseen uppoutumisesta. (Luutonen 2002, 9, 12.) Nämä asiat näkyvät vahvasti kyselyvastauksissa. Moni on kokenut iloa, kun on osannut ja saanut kaunista jälkeä ja jotain näkyvää aikaiseksi. Käsitöiden avulla vastaajat ovat löytäneet uusia puolia itsestään, ja saaneet onnistumisen kokemuksia. saa ILOITA omista aikaansaannoksistaan. Saa iloita siitä, että saa kaunista jälkeä aikaan! (N 46, diakonissa) 7

10 Iloa tuo myös se, että taitoja ja käsityön tekemistä arvostetaan (Luutonen 2002, 12). Oma arvostus käsitöihin on tärkeätä, mutta vastauksista löytyy muiden kiitoksista saatu ilo. lapsenlapset ovat mielissään, kun mummi neuloo: sieltä tulee aina kiitos, että olet vielä tarpeellinen. (N 54, eläkeläinen) Työn onnistuminen ja siitä saatu ilo koetaan hyvin tärkeäksi käsityön terapeuttisuuden kannalta. Eräästä vastauksesta käy ilmi, että vastaaja tietoisesti valitsee töitä, joista saa onnistumisen tunteen. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että terapeuttisuus työskentelystä jää saavuttamatta. Silloin on oltava suuret linjat kyseessä, jolloin tulee onnistumisen tunne. Eikä käy niin että tekee jotain tarkkaa joka menee pilalle ja taas on yksi asia joka ahistaa. (M 27, lähihoitaja) Terapeuttisuus tosin hälvenee, kun oma rajallisuus tulee vastaan ja ambitiot lopputuotteesta eivät kohtaa todellisuutta. (N 26, kurssisihteeri) 6. HYÖDYSTÄ TERAPIAA Käsityö voi antaa merkityksellisyyden kokemuksia ihmisille tilanteissa, joissa niitä on muuten vaikea saada, esimerkiksi kotiäideille, vanhuksille tai sairaille. Käsityössä keskitytään toimintaan ja siihen kytkeytyviin tunteisiin ja kokemuksiin. Silloin ei mietitä vammaa, sairautta, kipua tai huonommuuden tunnetta. Käsityö voikin auttaa unohtamaan kivuntunteen edes hetkeksi. (Pöllänen 2008) Eräs vastaaja kertookin, että sairastumisen jälkeen käsitöistä on tullut hänelle tärkeitä. Oman perheensä lisäksi hän tekee käsitöitä myös hyväntekeväisyyteen. On erittäin terapeuttista saada aikaan jotain mistä on hyötyä jollekkin muulle ja tuntee olevansa tarpeellinen vielä, kun ei enää jaksa tehdä mitään muita raskaampia töitä. (N 54, eläkeläinen) 8

11 Osa vastaajista piti myös käsitöistä saatavaa hyötyä positiivisena asiana. Lapsien ollessa pieniä, eräs vastaaja oli tehnyt heille paljon vaatteita, koska ne tulivat siten halvemmiksi. Hyödylliseksi koettiin myös tehokas ajankäyttö, kun voi tehdä käsitöitä vaikka televisiota katsellessa. Myös lahjojen teko ja uusiotuotteet nähtiin hyödyllisinä. Hyödyllistä tekemistä on myös uusiotuotteista askartelu, kuten kahvipusseista ruusuja tai pannunalusia. (N 46, diakonissa) 7. LOPUKSI Käsityötä voidaan käyttää virallisena terapiana, mutta sen terapeuttisuutta ja virkistävyyttä voidaan hyödyntää muutenkin, joko ryhmässä tai yksin harrastaen. Käsityön terapeuttisuuteen tuntuu vaikuttavan lähinnä käsityön tekijän oma mielenkiinto tekemiseen. En uskallakaan nostaa käsityötä sen terapeuttisemmaksi harrastukseksi kuin joku muu ihmiselle tärkeä tekeminen voisi olla. Käsityön terapeuttisuutta puoltaa kuitenkin muun muassa sen kehollisuus, käsityötä voi hyödyntää niin aggressioiden purkamiseen mattoja kutomalla, kuin mielen rauhoittamiseen neulomalla ja virkkaamalla. Kyselyvastausten perusteella käsityöstä on apua ainakin kiukun purkamisessa, mielen rauhoittamisessa, stressin käsittelyssä, uusiin elämäntilanteisiin sopeutumisessa ja uusiin ihmisiin tutustumisessa. Lisäksi käsityö tuottaa harrastajilleen iloa ja hyötyä, auttaa unohtamaan kivun ja on hyvää aivovoimistelua. Toivon, että olisin saanut hieman useamman vastauksen kyselyyni, mutta havaitsin, että ihmisten motivoiminen vastaamaan on vaikeaa. Facebook-yhteisössä laitoinkin vielä kyselyn vastaanottajille uuden viestin, jossa muistutin kyselystä ja pyysin vastauksia. Laitoin kyselyn Novitaklubin Neulomoon vähän myöhemmin kuin Facebook-yhteisöön, ja luulen että sen kautta olisin voinut saada enemmänkin vastauksia jos vastausaika olisi ollut pitempi. Sain kuitenkin kyselyvastauksista työhöni hyvää materiaalia, sillä saatu aineisto oli laadukasta ja ihmiset olivat paneutuneet vastaamaan kysymyksiin. Teinkin työni lähinnä vastausten perusteella siten, että etsin teoriaa sellaisista aiheista, jotka nousivat esiin vastauksista. Näin ollen aineisto rajasi työtäni automaattisesti. Muita lähteitä työhän oli aluksi vaikea löytää, mutta lopulta onnistuin siinä mielestäni ihan hyvin. 9

12 Aihevalintaani olen tyytyväinen. Koska itse harrastan paljon käsitöitä, oli mielenkiintoista lukea muiden kokemuksia käsityön terapeuttisuudesta. Vastaukset saivat minut miettimään myös omaa suhdettani käsityöhön ja sen terapeuttisuuteen. Olen tehnyt käsitöitä ajattelematta miksi niitä teen, huomaamatta että tietynlaiset käsityöt liittyvät tiettyihin elämäntilanteisiin ja tapahtumiin. Kyselyvastauksia ja teoriaa lukiessani löysinkin omasta käyttäytymisestäni yhteneväisyyksiä muihin. Aikaisemmin olen ajatellut, että kun on esimerkiksi paljon opiskelutehtäviä, en tee käsityötä, jotta maltan tehdä tehtäviäni. Nyt luulen, että jatkossa voisinkin hyödyntää käsityön terapeuttisuutta myös tietoisesti, ja tehdä käsitöitä enemmän myös kiireisinä aikoina. Toki ajankäyttöön pitää löytää tasapaino, etteivät käsityöt vie mennessään. Aihe oli mielenkiintoinen ja yllättävän laaja. En ollut aikaisemmin tiennyt, että käsityötä voidaan käyttää myös virallisena terapiana. Olen kuitenkin kiinnostuneempi käsityöstä itsehoidollisena harrastuksena. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia laajemminkin. Tarkoituksenani on tehdä pääaineeseeni kansatieteeseen proseminaarityö aiheesta, joka liittyisi naisten arjessa tehtäviin käsitöihin. Haluaisin ottaa selvää ainakin siitä, mitä käsityö heille merkitsee, kuka heille on käsitöitä opettanut, ja kenelle he itse puolestaan ovat taitonsa siirtäneet. Proseminaarin voikin katsoa olevan eräänlainen jatkotutkimus tälle työlle. Tämän työn aihe osaltaan antoikin jonkinlaista taustatietoa tulevaan tutkimukseeni. 10

13 LÄHTEET Painamattomat lähteet: Kysely käsityön terapeuttisuudesta Elektroniset lähteet: Multisensorinen toiminta verkosto: Multisensorinen toiminta ja Snoezelen. [Luettu ] Saatavissa: Luutonen, Marketta 2002: Käsityö koskettaa käsityön monet merkitykset. Julkaisussa Hietanen, Olli (toim.): Taitoyhteiskunta osallistumisen edistäjänä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. [Luettu ] Saatavissa: Suojanen, Ulla 2002: Mitä tarinat kertovat näyttelyn käsityötuotteista. Julkaisussa Hietanen, Olli (toim.): Taitoyhteiskunta osallistumisen edistäjänä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. [Luettu ] Saatavissa: Pöllänen, Sinikka 2008: Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana. Julkaisussa Niikko, Anneli Pellikka, Ismo & Savolainen, Erkki (toim.): Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. [Luettu ] Saatavissa: Painetut lähteet: Pöllänen, Sinikka 2006: Käsityö harrastajien psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Teoksessa Kaukinen, Leena & Collanus, Miia (toim.): Tekstejä ja kangastuksia Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. AKATIIMI, Tampere. Tuomikoski, Paula 1988: Käden taitojen arvostus on nousussa. Kotiteollisuus, 1/

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta? Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TILANNE SUOMESSA - AJATUKSIA HARRASTUKSESTA JA KÄSITÖIDEN ARVOSTUKSESTA

KÄSITYÖN TILANNE SUOMESSA - AJATUKSIA HARRASTUKSESTA JA KÄSITÖIDEN ARVOSTUKSESTA KÄSITYÖN TILANNE SUOMESSA - AJATUKSIA HARRASTUKSESTA JA KÄSITÖIDEN ARVOSTUKSESTA YHTEENVETO KÄSITYÖKYSELYN TULOKSISTA LAATINUT: Q-TUTKIMUS / JONNA KIRJAVAINEN TUTKIMUKSEN TAUSTAA TARKOITUKSENA SELVITTÄÄ:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot