Naantalin kaupunki Viite: THao:n lähete , 1679/17; Dnro:t 00460/17/4102 ja 00481/17/4102; lausuntopyyntö.

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki 1 Turun hallinto-oikeus Viite: THao:n lähete , 1679/17; Dnro:t 00460/17/4102 ja 00481/17/4102; lausuntopyyntö. Asia: Lausunnon antaja: Lausunto valituksesta, joka koskee Manner-Naantalin osayleiskaavan hyväksymistä. Naantalin kaupunki PL Naantali Päätös, jota valitus ja lausunto koskevat: Kaupunginlakimies Turo Järvinen puh. (02) sähköposti turo.jarvinen@naantali.fi Kaupunginvaltuuston päätös ; Manner-Naantalin osayleiskaavan hyväksyminen. Valittajat: 1 Jarkko Kanerva ja 2 Kiinteistö Oy Naantalin Humalisto Muutoksenhakijoiden vaatimukset: Valittajat vaativat, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan seuraavin osin ja perustein: 1 Osayleiskaavapäätös kumotaan siltä osin kuin se koskee Kalevanlahden rantojen rakentamista eli kaavasta on poistettava lahden luoteispuolelle merkitty A-1/rv alue, Lammasluotoon lahden lounaispuolelle merkitty A/rv alue sekä Kailon saaresta Jakoluotoon ja Hiippaan merkitty kevyen liikenteen väylä. Osayleiskaavassa ei ole selvitetty rakentamisen vaikutusta veden laatuun alueen rannoilla. Alue on maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue eikä osayleiskaavassa ole riittävässä määrin toteutettu maakuntakaavan määräyksiä. Luontoselvityksien tietoja ei voida pitää kasvija eläinlajien osalta riittävänä. 2 Osayleiskaava kumotaan valittajan omistamien alueiden osalta kiinteistöiltä RN:o , ja Osayleiskaavan merkinnät kiinteistöillä aiheuttavat maanomistajalle kohtuutonta haittaa, jonka maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää.

2 Naantalin kaupunki 2 Lausunto perusteluineen: 1 I) MRL:n 9 ja sen toinen momentti koskevat yleisesti kaikkea kaavoitusta. Laadittavana olevasta kaavatasosta (maakunta-, yleis- tai asemakaava) riippuu selvitettävien suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutusten selvitystarkkuus. Yleiskaavan osalta voidaan todeta, että se ohjaa asemakaavoitusta, jonka yhteydessä selvitetään eri toteutusvaihtoehtojen vaikutukset. Manner-Naantalin osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdassa 3.4 todetaan luontoselvitykset ja aineistot. II) Kanervan valituksessaan viittaama kaavoitus- ja ympäristölautakunnan käsittelemä asia ( 102) koskee Lammasluodon asemakaavamuutosta, ei Manner-Naantalin osayleiskaavaa. Viitaten jo yllä mainittuun, asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään ja arvioidaan tarkemmalla tasolla vaihtoehtoisia toteutuksia ja niiden vaikutuksia. III) Manner-Naantalin osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdassa todetaan muun muassa, että selvitysalueella esiintyvää lepakkolajistoa ei ole kartoitettu maastossa. Alueelle sijoittuu pohjanlepakoille soveltuvia saalistusalueita mm. peltojen ja hakkuualueiden reunoilla. Viiksisiippalajit voivat puolestaan saalistaa metsäisillä alueilla. Vesisiipalle tai korvayökölle sopivia elinympäristöjä on rantojen ja puistojen alueilla. Lepakkopotentiaalin arvioinnin perusteella alueella on jonkin verran erityisen hyvän lepakkopotentiaalin omaavia alueita eli kohteita, jotka soveltuvat useamman eri lepakkolajin ruokailualueeksi (esim. mosaiikkimaiset kulttuuriympäristöt tai vanhat metsät). Lepakkopotentiaali on suuri myös rannoilla, puutarhoissa sekä metsien- ja peltojen reunavyöhykkeillä. Hyvän lepakkopotentiaalin alueilla on myös lisääntymis- ja levähdyspakoiksi soveltuvia rakennuksia, kolopuustoa tai muita rakenteita. Tavanomaisen lepakkopotentiaalin omaavia alueita ovat pääasiassa kaava-alueen laajemmat, talouskäytössä olevat metsäalueet, jotka ovat esimerkiksi pohjanlepakolle soveliasta ruokailualuetta. Myös alueen kuivahkot ja tuoreet mäntykankaat ja niiden yhteydessä esiintyvät kalliomänniköt ovat lepakkopotentiaaliltaan tavanomaisia alueita. Sen sijaan jo tiheään rakennetuilla, avohakatuilla tai avoimilla peltoalueilla lepakoiden esiintymistodennäköisyys on pieni ja niiden lepakkopotentiaali on arvioitu lieväksi. Kaava-alueen uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi on selostuksen erillisasiakirjana. Selvitysalueella on paikoin viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä, mutta kartoituksia on tehty vain Metsä-Luikkion alueelta, josta lajia ei löytynyt (Suomen Luontotieto Oy 2010b). Vuonna 2014 laadittujen maastoinventointien yhteydessä on tarkasteltu kaava-alueelle sijoittuvien merenrantojen ja muiden vesistöjen soveltuvuutta lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Viitasammakolle potentiaalista elinympäristöä esiintyy kaavassa esitetyillä uudisrakentamisalueilla lähinnä vain Kultakarin ruovikoiden alueella.

3 Naantalin kaupunki 3 Myös Murikon alueelle sijoittuvat lampareet voivat soveltua lajin kutupaikoiksi, mutta ne rajautuvat uudisrakentamisalueiden ulkopuolelle. Vaarjoen alueella on lajille potentiaalista elinympäristöä, mutta tälle alueelle ei kaavassa ole osoitettu muuttuvaa maankäyttöä. Kaava-selostuksen kohdassa 3.4 todetaan vielä, että Asemakaavavaiheissa on suositeltavaa laatia tarkemmat lepakkokartoitukset niille alueille, joiden lepakkopotentiaali on arvioitu hyväksi tai tavanomaiseksi. Todettakoon kuitenkin, että Manner-Naantalin osayleiskaavassa Lammasluotoon Kalevanlahden lounaispuolelle merkitty A/rv alueen sijoitus ja rajaus on tehty jo ottaen huomioon Lammasluodon lepakkoselvitys vuodelta Rakentamista ei osayleiskaavassa ole osoitettu alueen itäreunan varttuneelle männikköalueelle, joka oli pohjanlepakoiden ruokailualueena. Selvityksen mukaan Lammasluodon alueelta ei löytynyt lepakoiden levähtämis- tai lisääntymispaikkoja. Muille lepakkolajeille Lammasluoto on liian avoin ja sinne pääsy edellyttäisi avoimien alueiden ylitystä, jota monet muut lajit karttavat. Viranomaisneuvottelussa on erikseen käsitelty selvitysten riittävyys, mukaan lukien luontoselvitys, joka oli päivitetty lepakoiden ja viitasammakon osalta ja todettu ELY-keskuksen toimesta, että perusselvitykset ovat riittävät. 2 Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa. Sen mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :ssä mielipiteen esittämisestä kaavaa valmisteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

4 Naantalin kaupunki 4 Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. KOy Naantalin Humalisto on jättänyt mielipiteen osayleiskaavaluonnoksesta, muistutuksen osayleiskaavaehdotuksesta ja muistutuksen osayleiskaavaluonnoksesta, jossa viitataan asiassa aikaisempaan kirjeenvaihtoon kaupungin kanssa. Lisäksi Naantalin kaupungin ja KOy Naantalin Humaliston edustajien kesken on pidetty neuvottelut Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksesta ja Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta. Muistiot neuvotteluista ovat liitteenä. Varsinais-Suomen ELY-keskus viranomaisneuvottelussa todennut Keskustatoimintojen alueen laajuudesta, että valtakunnallisten intressien kannalta on ongelmallista laajentaa keskustatoimintojen aluetta Armonlaaksontien toiselle puolelle. Satama- ja teollisuustoimintojen turvaaminen on tärkeää. Tämän takia asumisen lisääminen alueelle on ongelmallista. Varsinais-Suomen ELY-keskus on edelleen osayleiskaavaluonnoksesta lausunut muun muassa, että Humaliston uuden asutuksen sijoittamisella ei saa vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista, satamatoimintojen kehittämistä tai hankaloittaa teollisuuden toimintaedellytyksiä. ELY-keskus on edelleen lausunnossaan osayleiskaavaehdotuksesta todennut, ettei se pidä edelleenkään ehdotusta teollisuustoimintojen ja sataman läheisyyteen osoitetun uuden asumisen osalta hyvänä. Humaliston alueen asemakaavoituksessa joudutaan asutuksen sijoittumista arvioimaan vielä uudelleen mm. viihtyisän elinympäristön toteutumisen kannalta ja teollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään luvussa 12a muun muassa maankäyttösopimuksista. Kyseistä MRL:n lukua koskevan hallituksen esityksen HE 167/2002 kohdan 3.2 Keskeiset tavoitteet mukaan kaavan ensisijaisuuden periaatetta esitetään tuettavaksi takaamalla kaavoituksen lähtökohtien ja tavoitteiden julkinen käsittely ennen kuin kunta sitoutuu sen ajateltuun lopputulokseen. Nimenomaan ehdotetaan kiellettäväksi etukäteen tapahtuva sitova sopiminen kaavan sisällöstä. Näin mahdollistetaan osallisten vaikutusmahdollisuus kaavoitusprosessin lopputulokseen mahdollisista maankäyttösopimuksista riippumatta. Hallituksen esityksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty 12a luku, jonka 91 b :ssä säädetään maankäyttösopimuksia koskevista periaatteista. Edellä esitetyn perusteella yhteenvetona todetaan, että kaupunki on yleiskaavaprosessissa menetellyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja ottanut mahdollisuuksien mukaan huomioon tavoitesopimuksen sisällön. Kaupunki on myös KOy Naantalin Humaliston osalta noudattanut maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä säädettyä vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa. Kaavoitusmenettely on järjestetty ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotettu niin, että maanomistajalla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa

5 Naantalin kaupunki 5 huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti ja suullisesti mielipiteensä asiasta. Tavoitesopimuksellakaan ei voida sitovasti sopia kaavan sisällöstä etukäteen. Viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen mukaisesti ELY-keskus ei maakuntakaavan tavoitteisiin ja kaavaprosessin yhteydessä tehtyihin selvityksiin perustuen pidä mahdollisena uuden asuinrakentamisen osoittamista Humalistossa lähemmäs satamaa ja alueen teollisuutta. Naantalin kaupungin puolesta esitetään, että valitukset ja vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään aiheettomina. Naantalin kaupunki Jouni Mutanen kaupunginjohtaja Riitta Luotio hallintojohtaja Lisätiedot: Kaavoitusta koskevissa asioissa lisätietoja antaa maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen, puh , sähköposti elise.lehikoinen@naantali.fi. Liitteet: läheteasiakirjat hallinto-oikeuden pyytämät asiakirjat (erillinen luettelo)