Koulutusstrategia

Transkriptio

1 Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Koulutusstrategia Visio Fysiikan laitos kouluttaa fyysikoita, joilla on laajat fysiikan perustiedot ja menetelmätaidot, hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot sekä kyky itsenäiseen kriittiseen ajatteluun ja kyky ja halu omaksua uutta tietoa. Koulutus on integroitu laitoksella harjoitettavaan kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimustoimintaan. Laitos pitää huolta opiskelijoista yksilöllisesti ja pitää yllä ystävällistä ja innostavaa opiskeluilmapiiriä. Koulutusmissio Laitos kouluttaa fyysikoita palvelemaan yhteiskuntaa asiantuntijoina, opettajina ja tutkijoina. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alaiset fysiikan perustiedot ja menetelmätaidot, jotka takaavat heille valmiudet erilaisiin työtehtäviin ja uuden tiedon oppimiseen. Keskeinen osa koulutusta on ongelmanratkaisutaidon kehittäminen. Sille ovat olennaista kyky erottaa oleelliset asiat toissijaisista ja tarkastella kysymystä monista näkökulmista. Harjaannuttaminen ryhmätyöskentelyyn ja työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä ovat myös tärkeitä koulutustavoitteita. Laitoksen antamalla koulutuksella on läheinen yhteys laitoksella harjoitettavaan tutkimustoimintaan, sillä koko laitoksen opetushenkilökunta osallistuu myös tutkimustyöhön. Opinnäytetyöt tehdään pääsääntöisesti tutkimusryhmissä, ja suuri osa opiskelijoista osallistuu jossain vaiheissa opintojaan tutkimusryhmien toimintaan harjoittelijoina. Erikoistumissuunnistaan riippumatta valmistuneella fyysikolla on edellytykset siirtyä hyvin monenlaisiin fyysikon asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Koulutuksen toteuttaminen Laitoksella voi suorittaa luonnontieteen kandidaatin, filosofian maisterin, filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Luonnontieteen kandidaatin tutkinnon

2 voi suorittaa 3 vuodessa ja filosofian maisterin tutkintoon vaadittavat maisterinopinnot 2 vuodessa. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa 4 vuodessa. Nämä ovat tavoiteaikoja ja vaativat määrätietoista, täysipäiväistä opiskelua. Filosofian lisensiaatin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto, jonka tavoitesuoritusaika on 2 vuotta. Opetus koostuu ryhmäopetuksesta (luennot, harjoitukset, ohjaukset), laskuharjoituksista ja laboratoriotöistä sekä tutkielmien laatimisesta ja esitelmien pidosta. Siihen voi kuulua myös työharjoittelua laitoksen tutkimusryhmissä tai laitoksen ulkopuolella. Opiskelijoita kannustetaan myös sisällyttämään opintoihinsa opiskelijavaihtokauden ulkomailla. Fysiikan pääaineopintojen lisäksi opiskelijat suorittavat opintoja sivuaineissa, joista yleisimmät ovat matematiikka, tietotekniikka, kemia ja biologia. Kaikilla fysiikan opettajiksi opiskelevilla yhtenä sivuaineena on kasvatustiede. Koulutus aloitetaan kahden viikon mittaisella tutustumis- ja orientaatiojaksolla (Lentävä lähtö -kurssi), jonka aikana opiskelijoille esitellään opiskelemisen perusasiat ja tutustutetaan laitoksen henkilökuntaan ja laitoksen toimintaan sekä ryhmätyöskentelyn kautta opiskelijatovereihin. Kandidaattiopinnot ovat eräitä valinnaisia osia lukuunottamatta kaikille fysiikon tutkintoa suorittaville yhteiset. Kandidaatinopinnot koostuvat perusopinnoista ja aineopinnoista, jotka jakaantuvat fysiikan opintoihin ja menetelmäopintoihin (matemaattiset, kokeelliset ja laskennalliset menetelmät). Fysiikan opettajan tutkintoa suorittaville kandidaattivaiheeseen sisältyy fysiikan perus- ja aineopintojen lisäksi pedagogisia opintoja, jotka suoritetaan opettajankoulutuslaitoksessa. Kandidaattivaiheen opinnot voi suorittaa A- ja B-vaihtoehdon mukaan. B-vaihtoehto on tarkoitettu erinomaiset lähtötiedot omaaville opiskelijoille (laitos valitsee opiskelijat hakemusten perusteella), ja siinä edetään nopeammalla tahdilla aineopintovaiheeseen. Maisteriopinnoissa erikoistutaan jollekin fysiikan alalle. Tutkinnon voi suorittaa fysiikassa (fyysikko tai fysiikan opettaja), teoreettisessa fysiikassa ja soveltavassa fysiikassa. Opintojen sisältö vaihtelee linjasta riippuen, ja siihen sisältyy runsaasti vapaasti valittavia syventäviä kursseja. Opinnot etenevät opiskelijan laatiman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Maisteriopintojen oleellisen osan muodostaa maisterin tutkielma. Jatkokoulutuksessa päämääränä on yleensä tohtorin tutkinto. Tohtoriopintojen pääosan muodostaa väitöstutkimus. Muut jatko-opinnot koostuvat jatkokoulutuskursseista sekä opetus- ja laboratoriotehtävistä. Osan opinnoista voi suorittaa myös Jyväskylän kansainvälisen kesäkoulun kursseihin osallistumalla. Jatko-opinnot suoritetaan yliopiston tutkijakoulun tohtoriohjelmissa. Jatkoopiskelijalle nimetään ohjaaja tai ohjaajia. Jatko-opintojen ajan opiskelija saa apurahaa tai palkkaa. Ensimmäinen vuosi on koeaika, joka opiskellaan yleensä apurahan turvin.

3 Täydennyskoulutusta tarjotaan maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneille. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on päivittää koulutettavien tietoja ja välittää tietoa fysiikan uusista suuntauksista. Koulutuksella tuetaan koulutettavien ammatillista osaamista ja kehitystä ja innostetaan uuden tiedon hankkimiseen. Koulutus on kurssimuotoista, ja sen pääkohderyhmänä ovat fysiikan opettajat. Koulutus vahvistaa laitoksen ja koulujen välistä yhteistyötä ja myös edistää laitoksen opiskelijarekrytointia. Opettajankoulutus ja kouluyhteistyö Laitos kouluttaa fysiikan opettajia yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Tutkintovaatimukset on laadittu niin, että fysiikan opettajan maisterintutkintoon voi sisällyttää pedagogisten opintojen ohella pätevöittävät opinnot kahdessa opetettavassa aineessa ja kolmannen opetettavan aineen opintoja niin, että niiden täydentäminen vaatii vain vähän lisäopintoja. Kolmen opetettavan aineen pätevyys on tärkeä työllistymisen kannalta. Valmistuneet opettajat sijoittuvat opettajiksi pääasiassa peruskouluihin ja lukioihin, mutta jossain määrin myös ammattioppilaitoksiin. Laitos on maan eniten fysiikan opettajia kouluttava laitos. Koulutustavoite on 10 tutkintoa vuodessa. Vuodesta 2014 alkaen fysiikan opettajan opinnot eivät ole erillinen hakukohde vaan fysiikan opiskelijoiksi valitut opiskelijat voivat hakea opettajaopintoihin fysiikan opinnot aloitettuaan. Pedagogiset aineopinnot sijoittuvat pääosin neljänteen opiskeluvuoteen, jolloin suoritetaan myös opetusharjoittelu Normaalikoulussa tai muussa harjoittelukoulussa. Maisterin tutkielmien ohjaus tapahtuu osin yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Tiedekunnan laitokset, opettajankoulutuslaitos ja normaalikoulu tekevät yhteistyötä opettajankoulutuksen järjestämisessä (ns. kolmikantatoiminta). Laitos pitää yllä yhteyksiä koulumaailmaan monin tavoin. Se on mukana tiedekunnan laitosten yhteisessä LUMA-toiminnassa, joka on tarkoitettu yliopiston ja koulujen välisen yhteistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen. Laitos myös osallistuu aktiivisesti vuosittaisen Hakijan päivän ohjelmaan esitelmin, näyttelyin ja kiertokäynnein, järjestää lukiolaisille suunnattuja kursseja, järjestää koululaisvierailuja ja vierailuja kouluihin ja tukee mm. koulujen CERN-verkoston toimintaa ja Fysiikan olympialaisvalmennusta. Laitoksen henkilökunta osallistuu kouluopetuksen kehittämiseen tähtääviin tutkimushankkeisiin ja peruskouluille ja lukioille tarkoitettujen oppimateriaalien, kuten oppikirjojen, tuottamiseen. Opiskelijoiden ohjaus Laitoksella toimii kolme opinto-ohjaajaa, joista yhden vastuulla on kandidaatti- ja maisterivaiheen opinto-ohjaus, toisen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä opettajakoulutuksen opinto-ohjaus. Kolmas ohjaaja (laitoksen amanuenssi) vastaa

4 esimerkiksi tutkinnon valmistumiseen liittyvien hallinnollisten asioiden hoidosta ja ohjauksesta. Opiskelun alkuvaiheessa jokaisella opiskelijalla on opastajanaan opiskelijatuutori ja kandidaattiopintojen ajan omaopettaja, joka seuraa opintojen etenemistä ja antaa tähän liittyvää neuvontaa ja kannustusta. Maisteriopintojen aikana opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta maisterintutkielman ohjaajalta. Jatko-opintovaiheessa opiskelijan ohjauksesta vastaa väitöstutkimuksen ohjaaja ja muut samassa tutkimusryhmässä toimivat tutkijat. Jokaiselle jatko-opiskelijalle määrätään seurantaryhmä, joka tapaa opiskelijan vuosittain ja seuraa hänen opintojensa etenemistä. Jatko-opintoihin kuuluu myös ns. puolivälin arviointi, jossa opiskelija kertoo tutkimustyöstään, väitöstutkimustensa edistymisestä ja ohjauksen toimivuudesta muiden alojen tutkijoista koostuvalle arviointiryhmälle. Laitoksella toimii ns. hyviksiä, joille opiskelija voi käydä kertomassa opiskeluunsa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä henkilökohtaisista ongelmista ja jotka ohjaavat opiskelijan tarvittaessa ammattiauttajien hoiviin. Koulutuksen laadunvalvonta Opetuksen laatua valvotaan mm. opiskelijapalautteen avulla. Opiskelijajärjestö Ynnä toteuttaa yhdessä laitoksen kanssa varsin kattavan kurssikyselyohjelman, joka laaditaan kurssien opettajien kanssa yhteistyössä. Kyselyissä on monivalintaosuus, joka koostuu opetuksen toteuttamista, käytettyjä opetusmenetelmiä, motivoivuutta ja sisältöä koskevia kysymyksiä, sekä avoin osa. Palautteista julkaistaan laitoksen nettisivuilla yhteenvedot. Asianomaisten opettajien lisäksi laitoksen pedagoginen johtaja ja opintoneuvojat tutustuvat palautteeseen ja tekevät sen pohjalta opetuksen kehittämistä koskevia johtopäätöksiä. Pedagoginen johtaja käy myös tarvittaessa keskusteluja opettajien kanssa opetuksen sisällön ja opetustaitojen kehittämisestä. Koulutuksen toteuttamisesta ja opetuksen laadusta saadaan tietoa myös yliopiston tasolla toteuttavista kyselyistä ja tulevaisuudessa myös valtakunnallisesti toteutettavan opiskelijapalautejärjestelmän kautta. Laitoksen toteuttamat selvitykset valmistuneiden työelämään sijoittumisesta antavat niin ikään mahdollisuuden arvioida koulutuksen laatua, etenkin siitä, miten hyvin koulutus vastaa työelämän tarpeita. Laitoksen koulutuksen laatu on tunnustettu korkeaksi kansainvälisissä arvioinneissa. Laitos on valittu 2000-luvulla kahdesti valtakunnalliseksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi. Valintaprosesseihin osallistuminen on vaatinut laitokselta perusteellista opetuksensa laatua ja toteutusta koskevaa arviointia ja pohdintaa ja on myös johtanut siihen, että koulutuksellisiin asioihin kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota.

5 Koulutuksen kehittäminen Opetuksen jatkuva kehittäminen on yksi laitoksen menestyksen avaintekijöitä. Koulutuksen kehittämisellä parannetaan oppimistuloksia ja huolehditaan siitä, että opetussuunnitelmat ja oppisisällöt vastaavat ajan tarpeita. Lisäksi parannetaan läpäisyä ja opintojen suorittamista tavoiteajassa. Opetusta ja oppimisympäristöä kehitetään kautta linjan yksilöllisemmän opettamisen ja ohjaamisen suuntaan. Koulutuksen kehittämistä varten laitoksella toimii opetuksen kehittämisryhmä. Sitä johtaa laitoksen pedagoginen johtaja, ja siinä ovat edustettuina opettajakunnan ja opiskelijoiden edustajat sekä laitoksen opetushallinnosta vastaavat henkilöt. Kehittämisryhmä suunnittelee opetusohjelman ja tutkintovaatimukset sekä linjaa laitoksen opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämistä. Laitoksen tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin perinteisestä luentoopetuksesta interaktiivisempiin opetusmenetelmiin. Fysiikan opettamista koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että interaktiivisuuden lisääminen parantaa oppimistuloksia, jonka myös laitoksella toteutetusta interaktiivisesta opetuksesta saadut kokemukset vahvistavat. Opetushenkilökuntaa rohkaistaan interaktiivisten opetusmenetelmien käyttämiseen, ja hyvien esimerkkien innostamana nämä menetelmät ovatkin saaneet yhä enemmän jalansijaa. On opettajien omassa harkinnassa, mitä interaktiivisuuden muotoja he opetuksessaan käyttävät, mutta perinteisestä luento-opetuksen toteuttamistavasta, jossa opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutus on hyvin vähäistä, on tarkoitus siirtyä opiskelijoita aktivoiviin opetustapoihin. Opiskelijoita rohkaistaan ryhmätyöhön, koska sen on todettu parantavan oppimistuloksia ja on tärkeää myös työelämätaitojen kannalta. Interaktiivisen opetuksen toteuttamista haittaavat osin vanhanaikaiset opetustilat, jotka sopivat huonosti ryhmätyöskentelyyn. Opettajakunnan pedagogisten taitojen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopiston uudelta opetus- ja tutukimushenkilökunnalta vaatima yliopistopedagoginen koulutus on parantanut opettajien pedagogisen osaamisen tasoa ja on vaikuttanut myöteisesti opettamisen arvostukseen ja henkilökohtaisten opetustaitojen kehittämiseen. Tietotekniikan käyttö opetuksessa on vielä liian vähäistä, koska sen vaatimaa kokemusta ja teknistä osaamista ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Laitos panostaa tämän osa-alueen kehittämiseen, sillä se mahdollistaa monimuotoisemmat opetusja oppimismuodot ja tarjoaa myös synergiaetuja esimerkiksi yliopistojen yhteisesti toteuttaman opetuksen kautta. Koulutuksen työelämävastaavuus ja sijoittuminen työelämään

6 Koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeiden kanssa seurataan ja kehitetään. Joka vuosi suoritetaan edellisenä vuonna valmistuneiden fyysikoiden työllistymiskysely, ja noin joka viides vuosi laajempi kysely. Aktiivisesti toimien vastausprosentti on saatu hyvin korkeaksi, joten saatu palaute on varsin kattava ja antaa hyvän kuvan valmistuneiden sijoittumisesta työelämään sekä työuralla etenemisestä. Kyselyssä tiedustellaan myös suoritettujen opintojen soveltuvuutta henkilön työtehtäviin. Tällä tavalla saadaan tietoa siitä, mihin suuntaan koulutusta tulee kehittää ja mitä uusia elementtejä opintoihin tulee sisällyttää. Työelämäkurssi, jossa opetetaan esimerkiksi työnhakuun liittyviä käytännön taitoja ja esitellään fyysikon erilaisia työllistymismahdollisuuksia, on syntynyt saadun palautteen tuloksena. Kyselyt osoittavat, että laitokselta valmistuneet opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään ja suuri enemmistö heistä on tyytyväinen työtehtäviinsä. Koulutuksen kansainvälisyys Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnasta neljäsosa on ulkomaalaisia, joten laitos tarjoaa opiskelijoille kansainvälisen opiskeluympäristön. Ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä on verrattain pieni, mutta jatko-opiskelijoista neljännes on ulkomaalaisia. Laitoksella toimii kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa, nanotieteen maisteriohjelma poikkitieteellisessä Nanotiedekeskuksessa sekä hiukkas- ja ydinfysiikan maisteriohjelma. Ohjelmien opiskelijamäärät eivät ole vielä suuria, mutta niiden uskotaan kasvavan ohjelmien kehittyessä. Opiskelijavaihdon lisääminen kuuluu kehityskohteisiin. Opiskelijoita rohkaistaan lähtemään vaihto-opiskelijoiksi, sillä opiskelu ulkomailla avartaa kokemusmaailmaa ja kasvattaa kansainvälisyyteen. Vaihto-opiskelun ennakkosuunnitteluun on tärkeää kiinnittää huomiota. Ulkomailla tapahtuvien opintojen tulisi mahdollisimman hyvin limittyä opintojen kokonaisuuteen niin aikataulun kuin sisällön puolesta. Kehittämiskohteet Läpäisyn parantaminen. Keinot: henkilökohtaisen ohjauksen lisääminen, kriittisten kohtien tunnistaminen, suoritustapojen monipuolistaminen. Opiskelijoiden rekrytoiminen. Keinot: kouluyhteistyön tehostaminen, medianäkyvyyden lisääminen, sosiaalisen median hyödyntäminen. Opinnäytetöiden ohjaus. Keinot: ohjaajien toiminnan tehostaminen, töiden oikea mitoitus, töiden suorittamisen prosessoiminen.

7 Opetuksen kehittäminen. Keinot: pedagogiseen kouluttautumiseen rohkaiseminen, hyvien käytänteiden ja esimerkkien tekeminen tunnetuiksi, opetuksen arvostuksen kohottaminen. Verkko-opetuksen kehittäminen. Keinot: yhteistyö muiden laitosten kanssa, opetushenkilökunnan kouluttaminen. Kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittäminen. Keinot: opiskelijavaihtoon rohkaiseminen, kansainvälisen harjoittelutoiminnan lisääminen, kansainvälisten maisteriohjelmien kehittäminen. Päiväys Opetuksen kehittämisryhmä