Koulutuspalvelut uuden kunnan keskiössä Miten kunnan toiminta ja palvelut organisoidaan?

Transkriptio

1 Koulutuspalvelut uuden kunnan keskiössä Miten kunnan toiminta ja palvelut organisoidaan? Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen talousfoorumi 2017 Jyväskylä Päivi Väisänen-Haapanen

2 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen Kaupungistuminen Ikääntyminen Syntyvyys Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Uudet demokratian muodot Maahanmuutto Muu mikä? Välitystalous Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio

3 Lähde: hs.fi

4 Vuonna kuntaa, joissa ei yhtään syntynyttä 28 kuntaa, joissa alle 10 syntynyttä 91 kuntaa, joissa alle 25 syntynyttä 153 kuntaa, joissa alle 50 syntynyttä 98 kuntaa, joissa yli 100 syntynyttä 18 kuntaa, joissa 500 tai enemmän Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto

5 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Yli Asukasluku Alle Kuntien lukumäärä Kuntajako ja asukasluku

6 Perusopetus 2005 ja 2015 Vuosi Kouluja Oppilaita , ,5 Erotus Erotus % oph.fi

7 OECD: Education at a glance 2017 Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Peruskoulun resurssitaso on hyvä, ryhmäkoko alle keskitason ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti yläluokilla. Suomessa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta jää alle OECD-keskiarvon. Suomi jää jälkeen koulutustasovertailussa. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa selvästi alle vertailumaiden tason, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Lähde: OKM tiedote

8 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta

9 Kuntalaki Kunta ja kunnan toiminta Kunnan toiminta = Kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoiminta ja muu omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuva toiminta.» Kaikki, minkä kunta järjestää organisointitavasta riippumatta.

10 Talouden tarkastelua

11 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Alijäämäisiä kuntia yhteensä 48 (Kaikki Manner-Suomessa) Koko maa keskimäärin euroa/asukas suurin: pienin: Eurajoki Juankoski Föglö Jalasjärvi Helsinki Ähtäri -992 Kannonkoski Honkajoki -863 Brändö Kotka -760 Kaskinen Kauhajoki -749 Hammarland Aura -742 Kumlinge Vimpeli -714 Pietarsaari Teuva -690 Eckerö Säkylä -682 Oulu Kemijärvi -675 Kauniainen Luvia -643 Karvia Rantasalmi -604 Kivijärvi Jämijärvi -559 Maarianhamina Alavieska -529 Alijäämää: yli 500 /as. (15) alle 500 /as. (33) Ylijäämää: alle 500 /as. (84) /as. (128) yli /as. (57) Maakuntakeskus Kuntarajat: MML

12 Opetus- ja kulttuuritoimeen käyttökustannusten osuus kaikista käyttökustannuksista 2015 (M ) Käyttökustannukset, milj. Käyttökustannukset yhteensä, milj. Tilastokeskus. Kunnat, kuntayhtymät ja liikelaitokset. Vähennetty sisäiset erät.

13 Tilastokeskus

14 Perusopetuksen käyttökustannukset Opetus Majoitus ja kuljetus /oppilas (oph.fi) Ruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito Yhteensä ilman pieniä hankkeita

15 PALJONKO ON PALJON? Päivähoitomaksu on euroa kuukaudessa (perheen nuorimmalta lapselta), riippuu tuloista ja hoidossa olevien lasten määrästä. Esiopetus on ilmaista Yle.fi

16 Kuka maksaa sivistyksestä? Nettokäyttökustannukset Yle.fi

17 Kustannusrakenne Muita Kuntaliiton työkaluja ja apuvälineitä mm. Jakoavain Kuntanavigaattori Valtionosuudet Valtionavustukset Sote-maakunta muutostuki Tulevaisuuden kunta: mm. Sivistyskuntaprojekti

18 Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa - tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot ARVIO VUODELLE 2017 noin 44 mrd. HAHMOTELMA VUODESTA 2019 noin 24 mrd. Palkat 16 mrd. 36 % Sosiaali- ja terveystoimi 20 mrd. 47 % (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 22 mrd., 50 % siitä: - Kunnallisvero 42% - Yhteisövero 4 % - Kiinteistövero 4 % Maakunnille siirtyvä osuus noin 20 mrd. Muut henk. menot 10 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 9 mrd. 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 11 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 31 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7 mrd. 16 % Rahoitus ym. 6 % Valtionosuudet 9 mrd., 20 % Toimintatulot 9 mrd., 20 % Palkat 8 mrd. 34 % Muut henk.menot 9 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 4 mrd., 15 % Avustukset 5 % Lainanhoito 11 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 58 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7 mrd. 30 % Verotulot 12 mrd., 48 % siitä: - Kunnallisvero 35 % - Yhteisövero 5 % - Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 2 mrd., 10 % Toimintatulot 7 mrd., 28 % Lainanotto 6 % Investoinnit 17 % Lainanotto 7 % Muut tulot 4 % Muut menot 1 % Rahoitus ym. 12 % Muut tulot 7 % Lähde: VM /Kuntaliitto

19 Valtion talous vaikuttaa kuntatalouteen Valtionosuusjärjestelmä V M O K M Valtionosuusprosentti vastuunjako Valtionavustukset Yksikköhinta * Suoritemäärä Säästöä vs. kärkihankkeita ja toimeenpanon tukemista Kunnan kokonaistalouden tasapaino

20 Kunnat ja maakunnat Rinnakkainen yhteiselo

21 Mitä kunnan sivistyspalvelut ovat? varhaiskasvatusta esi- ja perusopetusta aamu- ja iltapäivätoimintaa toisen asteen koulutusta vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen palveluja taiteen perusopetusta nuorisotyötä eri muodoissaan liikuntapalveluja ja liikuntapaikkoja kulttuuritoimintaa ja kirjastoja museoita ja taidelaitoksia, mm kunnan vastuulla jatkossakin

22

23 Kunnan roolit ja sivistyspalvelut Kunnan roolit Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen Vapaa koulutus sivistystyö NuorisotoimiLiikunta-ja vapaaaikatoimi Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Sivistysrooli Hyvinvointirooli Osallisuus- ja yhteisörooli Elinkeino- ja työllisyysrooli Elinympäristörooli Itsehallintorooli Kehittäjä- ja kumppanirooli

24 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

25 Yhdyspintapalvelut 1. Miten sovitaan yhteiset tavoitteet? 2. Miten järjestetään monitoimijaiset yhteistyösuhteet, vuorovaikutteiset yhteistoimintakäytännöt ja toimintatavat? 3. Minkälaisia sopimuksia tarvitaan? Kunnat mm. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus ja maankäyttö, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinkeinojen kehittäminen, asumispalvelut, järjestöyhteistyö, tukipalvelut, osallisuus Maakunnat

26 Valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta asiantuntijaryhmä, helmikuu 2017 Kunnat luovat asukkaille mahdollisuuden aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään heidän omien voimavarojensa puitteissa turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä.

27 Sote- ja maakuntalain uudistus Lähde: alueuudistus.fi Rahoitus kannustaa maakuntia ja kuntia edistämään hyvinvointia ja terveyttä Jatkossa kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa. Kunta saa sitä sen mukaan, miten hyvin se hoitaa tehtävänsä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tätä työtä kunta tekee kaikessa toiminnassaan, muun muassa johtaessaan kuntaa sekä osana peruskoulutusta ja liikuntatoimea. Myös maakuntien valtionosuuksiin vaikuttaa jatkossa se, miten maakunnan toimet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Arvioinnin perusteena ovat maakunnat toimet, joilla ehkäistään kansansairauksia ja syrjäytymistä ja joilla edistetään ikääntyvän väestön toimintakykyä ja vähennetään tapaturmia. Perusteena on myös maakunnan onnistunut toiminta edistää sosiaalista hyvinvointia ja työllistymistä. Kunta ja maakunta voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa valtionosuuden perusteena oleviin mittareihin eli indikaattoreihin. Ne kertovat, miten kunnat ja maakunnat ovat toiminnallaan onnistuneet aikaansaamaan muutosta

28 ASUKKAIDEN ELINOLOJEN JA HYVINVOINNIN SEURANTA KUNNISSA JA MAAKUNNISSA HYTE-yhdyspinnan työnjako lakisääteinen Kuntien asiantutijatuki Maakunta Hyvinvoinnin edistäminen Kunta, Maakunta Hyvinvointikertomus Kunta, Maakunta - Taloudellinen kannustin kunnille - Yhteistyö maakuntien ja kuntien kanssa - Hyvinvointikertomuksissa myös suunnitelma, tahtotila sekä toimenpiteet. - Kansalaisopistojen hyvinvointityö näkyvämmäksi kunnan strategisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin, hyvinvointikertomuksiin, jotka ovat osa TTS.

29 Yhdyspintoja sivistyspalveluissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevat palvelut (esim liikuntapalveluketju) Neuvola - varhaiskasvatus Kouluterveydenhuolto - perusopetus Lastensuojelu varhaiskasvatus/perusopetus Oppilashuolto kouluterveydenhuolto- perusopetus Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut, ohjaamot / nuorten työpaja Kulttuuripalvelut

30 Varhaiskasvatus Neuvola - terveystarkastukset erityiseen tukeen liittyvät asiat, lasten tutkimukset Lastensuojelu - avohuollon tukitoimi, sijoitukset puheterapia ja muut perusterveydenhuollon palvelut Perhetyö - yhteistyö vaikeissa perhetilanteissa Huoltajuusasiat perheneuvola alle kouluikäisten lasten psykologipalvelut vammaisten lasten kuntoutuspalvelut ja muut vammaispalvelut perheeseen liittyvät kotoutumispalvelut erikoissairaanhoito

31 Esi- ja perusopetus kouluterveydenhuolto puheterapeutti ja muut perusterveydenhuollon palvelut oppilas- ja opiskelijahuolto lastensuojelu kotouttaminen erilaiset vammaispalvelulain perusteella saatavat palvelut (esim. ip-toiminta) sairaalakoulut hammashuolto yksin maahan tulleiden alaikäisten palvelut (perheryhmäkodit) päihde- ja mielenterveystyö

32 Esimerkki yhdyspinnasta, alle kouluikäisen palvelut Asiakkaan palveluohjaus Moniammatilliset yhteistyöprosessit Tiedonkulku Vastuut Resursointi Päiväkoti (kunta) Organisaatiot ja johtaminen Mitä tehdään jos homma ei toimi? Yhteistyön kehittämisen foorumit? Neuvola (maakunta) Lastensuojelu (maakunta)

33 Alueiden suunnittelu ja kaavoitus (kunta, maakunta) Ikäihmisten ja erityisryhmien liikunta (maakunta, kunta, järjestöt) Liikunnan harrastustoiminta (järjestöt, kunta, yritykset) Esimerkkejä yhdyspinnoilta Liikunnallinen varhaiskasvatus (kunta) Hyvinvoinnin edistäminen liikunnalla Liikuntapaikat ja -alueet (kunta) Arjen puitteet, työ- ja koulumatkat, työpaikkaliikunta (kunta, maakunta, yritykset) Kuntouttava liikunta (maakunta) Liikkuva koulu (kunta)

34 Lasten ja perheiden palvelujen valmistelu sote- ja maakuntauudistuksessa, kysely kuntien sivistysjohdolle elokuussa 2017 Sivistystoimiala tarvitaan vahvasti mukaan valmisteluun Yhteistyörakenteet kunnan ja maakunnan välillä Prosessikuvaukset, moniammatilliset toimintamallit Hyvinvoinnin edistäminen kunnan ja maakunnan välisenä yhteistyönä Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen Käytäntöjen edistäminen asiakkaan tasolla

35 Yhdyspintojen rakentamiseen Miten tunnistetaan ja määritellään yhdyspinnoille sijoittuvat palvelut? Miten palvelut järjestetään niin, että yhdyspinnoilla toimitaan yhteistyössä asiakkaan parhaaksi? Mitkä ovat yhteistyön avainkohtia? Miltä osin tarvitaan sopimuksia ja milloin on kysymys toimintatavoista? Missä yhteisistä toimintamalleista päätetään ja missä yhteistyötä kehitetään? Hyvinvointikertomuksen rooli? Kokemukset nykyjärjestelmästä, mikä toimii hyvin, missä kehitettävää Hyviksi kehitettyjä prosessikuvauksia on jo olemassa (esim lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat), hyödynnetään niitä Onnistuneet toimintamallit pidetään käytössä, vaikka toimijat vaihtuvat Kunnat aktiivisesti mukaan valmisteluun

36 Maaseutuparlamentti Kuntaliiton työpaja Kumppanuutta sivistyspalveluissa - lisäarvoa kunnalle ja kuntalaisille Mitä lisäarvoa kumppanuus tuo sivistyspalveluiden tuottamiseen tulevaisuuden kunnassa? - Mitä kumppanuuden edistäminen edellyttää ja miten sitä lähdetään rakentamaan Pieksämäki-case: Päivi Majoinen Kuntaliitto: Irmeli Myllymäki ja Päivi Väisänen-Haapanen

37 Kumppanuus vahvistaa ja lujittaa Nostoja ryhmätöistä ja keskusteluista Yhteistyön tärkeys niin kunnan sisällä kuin 3. sektorin kanssa. Lisäksi vapaaehtoistyö, yhteiskunnalliset yritykset ja Leader-rahoitus ovat esimerkkejä erilaisista yhteistyöratkaisuista. Kunnat ja 3. sektorin toimijat ovat yhdessä lähellä ihmistä oleva, neutraali palveluiden toteuttaja. Hyviä käytänteitä on olemassa. Lokeroitumisesta kohti joustavampaa toimintatapaa. Osallisuuden vahvistaminen. Tarvelähtöisyys, avoimuus ja ennakkoluulottomuus ja luottamus luovat pohjaa kumppanuudelle. Kumppanuuspöydät ja kulttuurifoorumit paikallisen kumppanuuden edistämisen voimavaraksi.

38 Kunnan leveät hartiat mahdollistaa yhteistyön Tiloissa monia ratkaistavia asioita - Palveluverkko, palveluiden saatavuus - Synergiaetu, korkeat käyttöasteet tehokkaita - Yhteistyö suunnittelussa, käytössä, kustannuksissa ja pelisäännöissä - Kumppanuus ja yhdessä tekeminen kunta koordinoi ja toimii alustana.

39 KIINTEISTÖT Omistus, terveys ja turvallisuus, rahoitus? Kiinteistöjen ylläpitovastuu omistajilla (Anu Vehviläinen VM) Sisäilmaongelmien terveyshaitta 450 M /v Elinkaarikustannukset huomioon päätöksenteossa paremmin. Kosteusvaurioiden estäminen rakentamisprosessin aikana. Ohjelma tehostamaan julkisen sektorin toimintamalleja, kannustinjärjestelmä, päätöksiä vuodenvaihteessa.

40 Kunnat uudistavat organisaatioitaan Lainsäädäntö, säännökset, päätökset Demokratia, luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio Päätöksenteon taso Linjaukset: Strategia, hyvinvointikertomus, TTS, johtosääntö Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen: mahdollisuudet, saatavuus ja saavutettavuus Yhteistyö, joustavuus, kumppanuus, alusta, osallisuus Yhdyspinnat Kuntalaiset, 3. sektori, yritykset, vapaaehtoistyö

41 Meillä tehdään priimaa Miten nähdä tulevaisuuden maailmaan, yhteiskuntaan, palvelutarpeisiin, arvoihin, toimintaan?» Mitkä ovat osaamistarpeet maailmassa ja yhteiskunnassa toimimiseen sekä työskentelyyn?» Varmaa on epävarmuus. Oppimaan oppimisen taidot ja metataidot elinkaaren osaamistarpeiden tukipilareina.

42 Eteenpäin kunnan omaleimaisuus ja omat vahvuudet tunnistaen KIITOS!