TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 uusijkl_tunnus.pdf Sivu 1 Hanke: Uuden Jyväskylän päiväkotiverkkoselvitys TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti haahtela@haahtela.fi

2 Sivu 2/28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO Johdanto Yhteenveto PÄIVÄKOTIVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT Tavoitteet päiväkotiverkon suunnittelulle Väestön kehitys Maankäyttö ja kaavoitus PÄIVÄKOTIVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE Päivähoidon perustehtävä Kuntajakosopimuksen painopistealueet Päivähoidon palvelurakenne Tilojen kehittämistarpeet Vaihtoehtoinen tilahankinta ESITYS UUDESTA PÄIVÄKOTIVERKOSTA Esitykset kehittämistarpeista alueittain Kantakaupungin alue Kypärämäki- Kortepohjan alue Lohikosken alue Huhtasuon alue Kuokkalan alue Keltinmäki-Myllyjärven alue Keljon alue Halssilan alue Säynätsalon alue Tikkakoski-Nyrölän alue Palokka-Puuppolan alue Vaajakoski-Jyskän alue Kuohu-Vesangan alue Korpilahden alue Uusi alue Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa mainitut raja-alueet Uusi Jyväskylä yhteensä PÄIVÄKOTIHANKEINVESTOINNIT VUOSINA Investointikustannusten laskentaperusteet Käynnissä olevat hankkeet Investointitarve vuosina Investointitarve vuosina

3 Sivu 3/28 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1.1 Johdanto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyvät vuoden 2009 alussa. Liittymisen valmistelussa on käytetty työnimeä Uusi Jyväskylä. Tähän raporttiin on koottu päiväkotiverkkoselvityksen asiasisältö sekä päiväkotien investointitarpeet vuosille Uuden Jyväskylän päiväkotiverkkotyöryhmä on määrittänyt päiväkotipaikkatarpeen ja tehnyt esityksen päiväkodeista/toimipaikoista. Päiväkotiverkkoselvityksen työryhmä: Ulla Rannanheimo-Gylling Eija Korkalainen-Halmu Pirjo Tuosa Leena Rossi Orvokki Riekkinen Marjut Koivisto Hannamaija Väkiparta Tuija Pajunen Jyväskylän Tilapalvelu (pj) Jyväskylän Tilapalvelu Jkl, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Jkl, kaupunkisuunnitteluosasto Jkl, kaupunkisuunnitteluosasto Jkl mlk, Tilapalvelu (siht) Jkl mlk, sosiaalipalvelut Korpilahti, päivähoitopalvelut Konsultti on tehnyt päiväkotien uudisrakennusten tyyppi-tilaohjelmat sekä koko verkon investointilaskelmat. Käynnissä olevissa hankkeissa on käytetty kuntien omia laskelmia. Selvitykseen konsultteina ovat osallistuneet Minna Moisio ja Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä ja Ilkka Niukkanen, Johannan Kuusipuska ja Tiina Luhtanen Haahtela-kehitys Oy:stä. Työtä on ohjannut Ari Pennanen Haahtela -kehitys Oy:stä. Työryhmä käynnisti selvitystyön huhtikuussa, konsultin osuus selvityksestä käynnistyi elokuussa ja päiväkotiverkkoselvitys valmistui syyskuussa 2008.

4 Sivu 4/ Yhteenveto Päiväkotien mitoitus perustuu palvelujen nykyiseen käyttöön, jossa noin 40 prosenttia 0-6-vuotiaista on kokopäivähoidossa kunnallisissa päiväkodeissa. Nykyiset yhden ryhmän väliaikaiset pienet yksiköt ovat haavoittuvampia kuin suuremmat yksiköt, eivätkä ne mahdollista toiminnan joustavaa järjestelyä. Tavoitekoko uusille päiväkodeille on 4-6 ryhmää. Tämä on arvioitu toimivaksi ja tehokkaaksi sekä toiminnan että kustannusten näkökulmasta. Vuoden 2007 lopussa 0-6-vuotiaita Uuden Jyväskylän kunnissa oli noin Vuodelle 2020 heitä ennakoidaan olevan Kasvu on noin lasta, mikä tarkoittaa noin 560 hoitopaikan eli 6 uuden päiväkodin perustamista. Uudessa Jyväskylässä palveluita käyttää vuosittain prosenttia 0-6- vuotiaista: kunnallisessa päiväkotihoidossa on keskimäärin prosenttia, perhepäivähoidossa 8-10 prosenttia, kerhoissa noin 5 prosenttia sekä yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on 8-10 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Palvelujen käyttö vaihtelee alueittain. Esitetty alueittainen väestöennuste pohjautuu uusien asuntoalueiden käyttöönoton Kymppi R - ohjelmointiin ja on muodostettu kuntien olemassa olevien ohjelmien ja muun arvioinnin perusteella, koska uuden kunnan maankäytön toteuttamisohjelmaa ei vielä ole laadittu eikä hyväksytty. Esitetyt palvelualueet ovat luontevia, palveluiden saatavuutta parantavia ja arjen liikkumista huomioivia alueita yli vanhojen kuntarajojen ja taajamakäsitysten. Päivähoidon tarpeen kasvun, nykyisen paikkavajeen, väliaikaisten toimitilojen sekä nykyisten rakennusten kunnon vuoksi Uuden Jyväskylän alueelle kohdistuu mittavat peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. Selvityksen pohjalta on laadittu kolmen yhdistyvän kunnan tärkeimmät ja kiireisimmät hankkeet, joiden toteutus tulisi olla Lisäksi on visioitu pidemmän aikavälin tarkastelu vuoteen Käynnissä olevien hankkeiden investoinnit ovat 8,46 M. Esitetty investointitarve vuosina on 42,7 M ja vuosina on 11,9 M.

5 Sivu 5/28 2 PÄIVÄKOTIVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT 2.1 Tavoitteet päiväkotiverkon suunnittelulle Päiväkotiverkkoselvityksen tavoitteena on suunnitella päivähoitopalveluita kasvavaan tarpeeseen ja varmistaa toimivat ja terveelliset tilat. Selvityksellä pyritään varmistamaan Uuden Jyväskylän tasapuolisesti kattava ja kunkin alueen tarpeisiin mitoitettu päiväkotiverkko. Alueiden tasapuolisen kehittämisen kannalta päivähoitopalvelujen sijoittumista on suunnattu asuinalueille palvelujen käyttäjien lähelle helpon saatavuuden turvaamiseksi. Päiväkoti- ja alakouluratkaisut on huomioitu asuinalueittain, jotta lapsien päiväkoti- ja koulupolku muodostuisi mahdollisimman turvalliseksi ja lapsiystävälliseksi. Selvityksen laadinnassa on huomioitu tulevan Uuden Jyväskylän kaavoitusohjelman mukaiset kasvusuunnat ja uudet alueet. Päiväkotien sijoituksessa on huomioitu nykyinen katu- ja joukkoliikenneverkko, jotta eri alueiden välillä liikkuminen ja työmatkaliikenne sujuu joustavasti. Näin palvelutarpeen huippuja tai käyttövajetta voidaan tarvittaessa tasata eri alueiden välillä. Päiväkotien mitoitus perustuu palvelujen nykyiseen käyttöön, jossa noin 40 prosenttia 0-6-vuotiaista on kokopäivähoidossa kunnallisissa päiväkodeissa. Lapsiperheiden päätökset hakeutua kunnalliseen päivähoitoon on havaittu riippuvan esimerkiksi työllisyystilanteesta. Esitetty tavoite merkitsee, ettei tässä selvityksessä oleteta suuria muutoksia nykytilanteeseen. Näin ollen myös yksityisten päiväkotien tarve kasvaa tulevaisuudessa. Yksityisiä päiväkotihankkeita tarvitaan täydentämään kunnan palveluita. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti päiväkotien ryhmämääriä ja yhteishankkeita koulujen kanssa on tarkasteltu toiminnallisuuden kannalta. Nykyiset yhden ryhmän väliaikaiset pienet yksiköt ovat haavoittuvampia eivätkä luo toiminnalle tänä päivänä vaadittavaa joustavuutta. Päiväkodin tukipalvelujen kuten ruokapalvelujen ja siivouksen järjestäminen on joustavampaa ja helpompaa isommissa yksiköissä. Samoin yhteistilojen käyttö koulun kanssa tuo tila- ja ylläpitosäästöä. Tavoitekoko uusille päiväkodeille on 4-6 ryhmää. Tämä on arvioitu toimivaksi ja tehokkaaksi sekä toiminnan että kustannusten näkökulmasta. Investoinnit tarkastellaan aikaväleillä ja Päivähoidon tarpeen kasvun, nykyisen paikkavajeen, väliaikaisten toimitilojen sekä nykyisten rakennusten kunnon vuoksi Uuden Jyväskylän alueelle kohdistuu mittavat

6 Sivu 6/28 peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. Selvityksessä esitetään ne investointitarpeet, joilla päästään mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja toiminnalliseen tilanteeseen. Selvityksen pohjalta on laadittu kolmen yhdistyvän kunnan tärkeimmät ja kiireisimmät hankkeet, joiden toteutus tulisi olla Lisäksi on visioitu pidemmän aikavälin tarkastelu vuoteen 2020 asti, jolla ohjataan seuraavien vuosien päivähoidon tilaratkaisuja sekä peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestointeja. 2.2 Väestön kehitys Uuden Jyväskylän väestöennuste on päivitetty vuonna Sen perustana on Tilastokeskuksen vuonna 2007 laatima kunnittainen väestöennuste vuosille , joka on 0-6 vuotiaiden osalta sama. Kaupungin ennusteen mukaan väestöä on uudessa Jyväskylässä seuraavasti: Vuoden 2007 lopussa uuden Jyväskylän kunnissa oli noin asukasta. Heistä noin oli 0-6-vuotiaita. Vuodelle 2020 ennakoidaan asukasta ja heistä on 0-6-vuotiaita. Väestönkasvua ennakoidaan olevan noin asukasta vuodesta 2007 vuoteen Tällä aikavälillä 0-6- vuotiaiden määrä kasvaa noin lasta. Uuden Jyväskylän väestöennuste sisältää myös alueittaisen ennusteen, joka pohjautuu mm uusien asuntoalueiden käyttöönottoon, Kymppi R - ohjelmointiin. Ohjelmointia on kuvattu tämän selvitysraportin kappaleessa 2.3. Maankäyttö ja kaavoitus.

7 Sivu 7/ Maankäyttö ja kaavoitus Selvitystä varten on muodostettu käsitys uuden Jyväskylän alueen nykyisestä asuntokannasta ja tulevasta rakentamisesta. Selvityksessä on hyödynnetty uuden Jyväskylän Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelmaa 2009 varten koottuja aineistoja. Näkemys maankäytön toteutumisesta on muodostettu kuntien olemassa olevien ohjelmien ja muun arvioinnin perusteella, koska uuden kunnan maankäytön toteuttamisohjelmaa ei vielä ole laadittu eikä hyväksytty. Uuden Jyväskylän maankäytön rakennetta voi luonnehtia seuraavalla tavalla: Rakenne muodostuu keskusta-alueesta, vanhan Jyväskylän kaupunginosista (mukaan lukien Säynätsalo), maalaiskunnan kolmesta vahvasta taajamasta, Korpilahden keskusta-alueesta sekä väljemmin asutuista alueista, joissa palvelupisteitä on kylissä tai historiallisista syistä muodostuneissa kohdissa. Haasteena on hahmottaa luontevia, palveluiden saatavuutta parantavia ja arjen liikkumista huomioivia palvelualueita yli vanhojen kuntarajojen ja taajamakäsitysten. Seudun yhteen kasvanut yhdyskuntarakenne antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Selvitys on laadittu em. alueiden mukaan. Selvityksen lähtökohdaksi on otettu kolmen kunnan jo kaavoitetut ja vireillä olevat kohteet sekä ne kohteet, joiden toteutuminen todennäköisesti ajoittuu selvityksen aikajänteen sisään. Mahdollisten rakentamisalueiden toteutumisen ajankohtaa on arvioitu ottaen huomioon kohteen suunnitteluvaihe, suunnittelua tai toteutusta mahdollisesti viivästyttävät tekijät sekä asuntotuotannon mahdollinen kokonaismäärä. Asuntotuotannon määriä on arvioitu suhteessa viime vuosina toteutuneeseen rakentamiseen. Päiväkotien toimipisteiden tulevaa tarvetta arvioitaessa on huomioitava, että nykyiset maankäyttösuunnitelmat eivät mahdollista huomattavia muutoksia väestökehityksen painopisteissä. Maalaiskunnan väestömäärä on ollut kasvussa. Nykyisen maalaiskunnan tai Korpilahden alueen viime vuosina toteutunutta voimakkaampi väestönkasvu edellyttäisi asuntotuotannon volyymin merkittävää siirtoa vanhan Jyväskylän alueelta näille alueille. Järjestämissopimuksen liitteen sanalliset tahdonilmaisut vaativat realisoituakseen usean vuoden yleiskaavallisen suunnittelutyön, jota seuraa vielä asemakaavoitus. Muutokset volyymeissä ovat siis mahdollisia vasta lähempänä vuotta Tämän lisäksi on huomioitava myös esimerkiksi kysyntätekijät. Vaikka tontteja kaavoitetaan tietylle alueelle, ei tämä välttämättä vielä tarkoita sitä, että tontit menisivät kaupaksi ja rakennettaisiin välittömästi. Näin ollen on ollut tarkoituksenmukaista ottaa selvityksen lähtökohdaksi se, että asuntotuotantomäärät noudattelevat erityisesti jakautumisessaan kolmen vanhan kunnan alueen kesken mieluummin menneen kehityksen trendejä kuin se, että radikaaleja muutoksia tapahtuisi.

8 Sivu 8/28 Useat sekä Jyväskylän että maalaiskunnan tulevista maankäyttökohteista sijoittuvat joko nykyisen rakenteen sisälle tai laajennusalueina nykyisen rakenteen viereen. Uusia alueita on tulossa kaikkiin uuden Jyväskylän taajamiin. Selvitysten perusteella ei ole mahdollista välttää kokonaan uusien toimipisteiden tarvetta. Niillä vastataan palveluiden lisääntyneeseen tarpeeseen sekä korvataan ennestään väliaikaisia tai epätarkoituksenmukaisia tiloja ja kootaan yhteen pienempien toimipisteiden toimintoja. Uusien, etäälle ja huonojen yhteyksien päähän olemassa olevista toimipisteistä sijoittuvien palvelujen tarpeesta, sijainnista sekä niiden ottamisesta investointiohjelmaan ja toteuttamisesta olisi päätettävä vasta, kun käsitys maankäytön toteuttamisesta on uudessa Jyväskylässä tarkentunut. 3 PÄIVÄKOTIVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 3.1 Päivähoidon perustehtävä Lasten päivähoitopalvelut tarjoavat päivähoitopalveluja lapsiperheille, vastaavat lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja varhaisen tuen tarpeisiin sekä tukevat perheitä kasvatustehtävässä. Varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Lasten päivähoidosta annettu laki (L 36/1973) ja asetus (A 239/1973) määrittävät päivähoitoikäiselle lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitoon. Kunnan on järjestettävä hoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä paitsi kiireellisissä tilanteissa, jolloin hoitopaikka on järjestettävä 2 viikon kuluessa. Päivähoitopaikka järjestetään perheiden kanssa neuvotellen ja toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Päivähoitotarpeet muuttuvat esimerkiksi työllisyyden mukaan, mitä palveluiden mitoituksessa ei aina pystytä ennakoimaan. Tämän vuoksi ruuhkatilanteissa haetaan väliaikaisia tai räätälöityjä ratkaisuja. Toiminnan perustana olevaa lainsäädäntöä tullaan lähivuosina uudistamaan, jolloin on odotettavissa tarkempia määrityksiä mm. ryhmäkokojen enimmäismääriin. Työelämän muutokset lisäävät vuorohoidon ja iltahoidon tarvetta. Myös kansainvälistyminen ja perheiden vaatimustason nousu tuovat uusia haasteita palvelujen järjestämiseen. 3.2 Kuntajakosopimuksen painopistealueet Kuntajakosopimuksen mukaan uudessa kunnassa järjestetään pääosin nykyiset lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muu-

9 Sivu 9/28 tokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet. Lähipalveluiksi määritellään lähiympäristössä olevat tai kotiin tuotavat palvelut, joita kuntalaiset käyttävät toistuvasti ja joiden luonne edellyttää asiakasläheisyyttä. Palvelutarjonnassa otetaan myös huomioon uuden kunnan osien erityistarpeet ja -olosuhteet. (Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus , kohta 6; palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut). Kuntajakosopimuksessa nimetään entisten kuntien raja-alueiden investointitarpeet: Halssila Jyskä: Selvitetään Halssilan kirjaston tilojen muuttaminen päivähoitotiloiksi: 1 lisäryhmä Selvitetään Väinölän päiväkodin laajennus. Heinälampi Tyyppälä: Tyyppälän päiväkoti: 3-4 ryhmää Itä-Palokan ja 1-2 ryhmää Heinälammen tarpeisiin, yhteensä lasta. Mannila Mannisenmäki: Mannisenmäen päiväkoti: 4-6 ryhmää Länsi-Palokan ja 2 ryhmää Mannilan tarpeisiin: lasta. Valkeamäki Ruoke: Valkeamäen päiväkoteihin lisätään 1 ryhmä Vesangan tarpeisiin. Huhtasuo Vääräjärvi: Vääräjärven päivähoitopalvelut järjestetään Huhtasuon päiväkodeissa; 1-2 ryhmän lisätarve. Haukkala Rippalanmäki: Tarve selvitettävä. Päiväkotiverkkosuunnitelman mukaan Haukkalan palvelut Kortepohjan alueella (Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajaon muuttaminen. Erityisen selvityksen raportti Taulukko 6.2.) 3.3 Päivähoidon palvelurakenne Uudessa Jyväskylässä päiväkoti- ja perhepäivähoitoa järjestetään omana tai yksityisenä palveluna. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut täydentävät ja korvaavat päivähoitoa. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat lähes kaikki kuusivuotiaat. Päiväkotihoito Uuden Jyväskylän kunnalliset päiväkodit toimivat noin 75 toimipisteessä. Niiden lisäksi on 3 ostopalvelusopimuksella toimivaa ja 20 yksityisen hoidon tukea saavaa päiväkotia.

10 Sivu 10/28 Kunnalliset päiväkodit toimivat kaupungin omissa tai vuokratiloissa. Varsinkin pienimmät 1-2-ryhmäiset päiväkodit toimivat usein tilapäisissä tiloissa. Osa päiväkodeista on sijoittunut yhteisiin kiinteistöihin koulujen kanssa, jolloin voidaan saada yhteistyöhyötyjä tilojen ja tukipalveluiden yhteiskäytöstä sekä helpotetaan lapsen siirtymää päivähoidosta kouluun. Päiväkoteja voidaan sijoittaa myös muiden palvelujen, kuten vammais- ja vanhuspalveluiden, kanssa yhteisiin tiloihin. Tällöin saadaan yhteistyöhyötyjä erityisesti vuorohoidon järjestämisessä. Perhepäivähoito Perhepäivähoitoa järjestetään joko lapsen tai hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla enintään 4,5 lasta hoidossa perheen omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Perhepäivähoitaja voi työskennellä myös lapsen kotona. Perhepäivähoidon varahoito järjestetään joko toisen hoitajan kotona tai päiväkodin ryhmässä tai erillisessä varahoitoryhmässä. Varahoidon tapahtuessa päiväkodissa henkilöstöresurssia ja tukipalveluja voidaan käyttää joustavasti. Uudessa Jyväskylässä toimii noin 250 perhepäivähoitajaa. Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoidossa 2 perhepäivähoitajaa hoitaa 8 lasta toiminnalle erikseen varatussa tilassa tai toisen hoitajan kotona. Päivähoitoasetus mahdollistaa poikkeustilanteissa tilapäisesti 12 lapsen hoitamisen, jolloin perhepäivähoitajien lisäksi tarvitaan lastenhoitaja. Ryhmäperhepäivähoidon tilojen ja henkilöstörakenteen vaatimukset ovat päiväkoteja kevyemmät, minkä vuoksi niitä on perustettu tasaamaan ruuhkahuippuja. Osa niistä on jäänyt pysyvänluontoisiksi, mutta lainsäädäntö tullee tiukentamaan niiden vaatimuksia. Kerhotoiminta Lasten kerhoja järjestetään vastaamaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tarpeisiin silloin, kun lapsi ei tarvitse varsinaista päivähoitoa. Lapset valitaan kerhoihin hakemusten perusteella. Kerhotoimintaa tullaan edelleen kehittämään lähitulevaisuudessa, jotta perheiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Kerhoja on sijoitettu päiväkoteihin ja joihinkin erillisiin tiloihin. Päiväkodeissa kerhot toimivat saleissa ja muissa tiloissa. Uusissa päiväkodeissa pyritään varaamaan kerhotoimintaa varten erillinen tila esimerkiksi yhdessä perhepäivähoidon varahoidon tai koulun iltapäivätoiminnan kanssa, jotta lapsen hoidon tarpeen muuttuessa siirtyminen päivähoidosta kerhoon olisi luonteva. Näin pystytään vapauttamaan kokopäiväpaikkoja. Muut avoimet varhaiskasvatuspalvelut Uudessa Jyväskylässä on 4 perhepuistoa, joissa järjestetään avointa toimintaa lapsille ja perheille. Puistoissa on puistorakennukset. Yksityiset päivähoitopalvelut

11 Sivu 11/28 Kaupunki on kilpailuttanut 4 päiväkodin toiminnan, joista 3:n kanssa on solmittu ostopalvelusopimus koko palvelusta. Päiväkodit ovat kunnallisiin palveluihin rinnastettavia, koska kaupunki valitsee lapset ja perii asiakasmaksut. Päiväkodit noudattavat myös kaupungin varhaiskasvatus- ja muita suunnitelmia. Yhden kaupungin omistamaan tilaan kilpailutetun päiväkodin kanssa on voimassa ostopalvelusopimus, jonka mukaan palveluntuottaja valitsee itse asiakkaansa ja perii asiakasmaksut. Se toimii yksityisen hoidon tuen varassa lukuun ottamatta perhe- ja leikkitoiminnan avustusta. Kaupunki täydentää palveluita myös ostamalla palveluntuottajilta yksittäisiä hoitopaikkoja. Palveluntuottajien kanssa on sovittu hankintalain mukainen puitesopimus. Ostopalvelusopimukseen perustuvien päiväkotien lisäksi Uuden Jyväskylän alueella toimii noin 25 yksityistä päiväkotia ja ryhmäperhepäivähoitokotia joko omissa tai itse vuokraamissaan tiloissa tai kaupungin kiinteistöissä, joiden tilakustannuksista palveluntuottajat vastaavat. Kaupunki tukee näitä palveluita yksityisen hoidon tuella. Jyväskylän keskustassa toimii avoin päiväkoti omissa tiloissaan. Yksityiset päiväkodit sijaitsevat pääosin keskustan alueella ja ne palvelevat koko kaupunkia ja myös muita kuntia. Uusia yksityisiä päiväkoteja odotetaan syntyvän kaupungin eri alueille. Yksityiset päiväkodit tarjoavat vaihtoehtoisia pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Yksityiset perhepäivähoitajat työskentelevät omassa tai lapsen kodissa sekä ryhmäperhepäiväkodeissa. Uudessa Jyväskylässä on yksityistä perhepäivähoitajaa. Perhe valitsee yksityisen palvelun ja solmii palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa. Kaupunki tukee yksityistä päivähoitoa yksityisen hoidon tuella. Se vastaa myös yksityisten palveluiden valvonnasta (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996). Erityistä tukea tarvitsevat lapset Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitopalvelut järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Lapsen tuen tarpeen mukaan ryhmän kokoa pienennetään tai palkataan henkilökohtainen tai ryhmäavustaja. Päiväkodeissa toimii integroitua pienryhmää, joissa on lasta kussakin. Huhtarinteen päiväkoti on erikoistunut vaikeasti liikuntavammaisten ja sairaiden lasten hoitoon, mikä on huomioitu päiväkodin tiloissa ja varustuksessa. Erityispäivähoidon henkilöstön, erityislastentarhanopettajien ja avustajien sijoittuminen tarkistetaan toimintavuosittain, minkä vuoksi päiväkotien henkilöstön määrä vaihtelee. Vuorohoito Päivähoitopalveluiden toiminta-ajat määritellään palvelutarpeiden mukaan. Palvelut toimivat nykyisin pääosin arkisin päiväaikaan, mutta työelämän muutosten vuoksi ilta-, viikonloppu- ja yöhoidon tarpeet ovat lisääntyneet. Vuorohoito järjestetään päiväkodeissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, koska yksin työtä tekevän perhepäivähoitajan työaikojen ja lapsiryhmien aikataulujen yhteensovittaminen on hankalaa.

12 Sivu 12/28 Ympärivuorokautinen hoito on toistaiseksi pystytty järjestämään keskustassa sijaitsevassa Tapiolan päiväkodissa. Mikäli tarve edelleen kasvaa, hoitoa laajennetaan 1-2 päiväkotiin eri puolilla kaupunkia. Ympärivuorokautista hoitoa antavan päiväkodin valinnassa otetaan huomioon rakennusmääräysten vaatimukset ja toimivat liikennejärjestelyt. Esiopetus Perusopetuslaki turvaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuusikää. Sen laajuus määritellään vuotuisen kokonaistuntimäärän mukaan, käytännössä noin 4 tuntia koulupäivinä. Lapsilla on samaan aikaan oikeus osa-aikaiseen päivähoitoon. Esiopetus järjestetään uudessa Jyväskylässä pääosin päiväkodeissa kokopäivähoidon yhteydessä lasten kokopäivähoidon tarpeen vuoksi. Tällöin lapsia ei tarvitse kuljettaa kesken päivän. Koulujen tiloissa toimii 9 osapäiväistä, päivähoidon hallinnoimaa esiopetusryhmää lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Yksittäisiä lapsia on myös osapäiväisesti kokopäiväryhmissä. Myös opetustoimi järjestää osapäiväistä esiopetusta 3 koulussa lapselle. Yksityisissä päiväkodeissa annetaan esiopetusta, jota kaupunki tukee taloudellisesti. 3.4 Tilojen kehittämistarpeet Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vuosina noin 1400 lapsella. Se tarkoittaa noin 560 hoitopaikan eli 6 uuden päiväkodin, perustamista, jos palvelujen käyttö säilyy nykyisellä tasolla. Lasten määrän kasvu edellyttää myös yksityisten palveluiden lisäystä. Uudessa Jyväskylässä palveluita käyttää vuosittain prosenttia 0-6- vuotiaista: kunnallisessa päiväkotihoidossa on keskimäärin prosenttia, perhepäivähoidossa 8-10 prosenttia, kerhoissa noin 5 prosenttia sekä yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on 8-10 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Palvelujen käyttö vaihtelee alueittain, mikä on huomioitu selvityksessä. Päivähoitopalveluiden käyttöön vaikuttaa väestökehityksen ja rakenteen lisäksi muut yhteiskunnalliset ilmiöt, mm. työllisyyden ja koulutukseen osallistumisen muuttuessa. Päiväkotiverkkosuunnitelmassa palvelujen mitoituksen pohjana on käytetty palveluja käyttäneiden lasten määriä, mutta siinä ei huomioida päivähoidossa olevien lasten ikäjakaumaa. Projektien käynnistyessä huonetilaohjelma ja erityistarpeet on tarkennettava alueen tarpeiden mukaiseksi.

13 Sivu 13/28 Päiväkotipaikkojen suurin lähivuosien investointitarve on Palokassa. Alue on kasvanut nopeammin kuin sinne on rakennettu päiväkotipaikkoja. Osin tarpeeseen on vastattu tilapäisillä tiloilla. Lisäksi alueella on edelleenkin liian vähän päiväkotipaikkoja. Uusien päiväkotien paikkamäärän mitoitusperusteiksi sovittiin seuraavaa: 4 ryhmää => 75 paikkaa 5 ryhmää => 96 paikkaa 6 ryhmää => 117 paikkaa 7 ryhmää => 129 paikkaa Tilojen kehittämistarpeet (laajennus / uudisrakennus / rakennuksen purkaminen / tilamuutokset) on kartoitettu rakennuksittain. 3.5 Vaihtoehtoinen tilahankinta Perinteisesti kaupunki ja kunnat ovat rakennuttaneet tarvitsemansa tilat itse omaan omistukseensa. Oma rakentaminen toimii hyvin kunnan omistamien kiinteistöjen peruskorjaus- ja laajennushankkeissa sekä osassa uudisrakennushankkeita. Jatkossa perinteisen tilanhankintamenetelmän rinnalla tulee selvittää uusia tilojen hankintatapoja, mm. vuokraus ja ostopalvelu. Myös palvelujen tuottaminen voidaan jatkossa järjestää kaupungin omana, ostopalvelusopimukseen perustuvana tai yksityisen hoidon tuella. Joka tapauksessa tilat voivat olla kaupungin tai muun tahon omistamia.

14 Sivu 14/28 4 ESITYS UUDESTA PÄIVÄKOTIVERKOSTA 4.1 Esitykset kehittämistarpeista alueittain Nykyisin kunnallisia päiväkotipaikkoja on keskimäärin noin 40 prosentille vuotiaista. Selvityksen mitoitusperuste on sama. Prosenttiosuus vaihtelee alueittain ja siihen vaikuttaa alueen työssäkävijöiden määrä, väestörakenne, kotona hoitavien perhepäivähoitajien määrä sekä yksityisten päiväkotien määrä. Seuraavassa on koottu mitoitusperusteet sekä esitykset tilojen kehittämistarpeista alueittain. Taulukossa esitetyistä tiedoista on ensin kerrottu vuotiaiden lasten määrä nykyisin ja vuonna 2010, 2015 ja 2020 sekä seuraavaksi prosenttiosuus lapsista, jotka hoidetaan kunnallisissa päiväkodeissa. Prosenttiosuus mitoittaa kunnallisten päiväkotipaikkojen määrän. Alueittaisissa taulukoissa on esitetty lapsien ja hoitopaikkojen määrät tarkemmin. Lisätarve (kunnan) kertoo kunnallisten päiväkotipaikkojen määrän nykytilanteen ja tulevan tilanteen esityksen mukaan. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa ylitarjontaa ja plusmerkkinen luku vajausta hoitopaikoissa. Kartat päiväkotien sijoittumisesta ovat liitteenä Kantakaupungin alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 870 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 350, tarve 410 v kunnallista toimipistettä o Tapiolan vuoropäiväkoti jatkaa entisellään o Honkaharju, Mäki-Matti ja Nisula jatkavat entisellään. o Mäkitorpan ja Yliopistonkadun ryhmäperhepäivähoitopaikosta luovutaan o Päivärinteen päiväkodista nykypaikallaan luovutaan 10 yksityistä toimipistettä Tilojen kehittämistarpeet:

15 Sivu 15/28 o Päivärinteen päiväkoti, 4 ryhmää, uudisrakennus, valmistuu 2010 Puistokoulun yhteyteen, jolloin vanhasta Päivärinteen päiväkodista luovutaan. Keskustan päiväkodeissa on paikkoja tarjolla enemmän kuin alueella on lapsia, sillä keskustan päiväkodit tasaavat muiden alueiden tarpeita. Tapiolan päiväkodin paikkamäärää ei voida huomioida kokonaisuudessaan tarvearviossa, koska päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa laajalle alueelle. Lohikosken alueelta tulee kaksi ryhmää uuden päiväkodin rakentamiseen v saakka sekä mahdollisesti lapsia myös Vesangasta. Päivärinteen päiväkodin tiloissa olevat kaksi Mannilan alueen lasten ryhmää ohjataan Mannisenmäen päiväkotiin vuoden 2013 jälkeen Kypärämäki- Kortepohjan alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 737 lasta, v lasta 42%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 310, tarve 340 v kunnallista toimipistettä o Kypärämäen päiväkodin vuokratilojen peruskorjaus valmistuu o Kartanonkuja, ostopalvelusopimus alkaen, jatkaa toimintaa o Kortesuo, vuokrapäiväkoti, jatkaa toimintaa o Kortepohja, jatkaa toimintaa o Kypärämäen ryhmäperhepäivähoito, tilapäinen, tiloista luovutaan 2008 jälkeen ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet: o Ei ole. Alueen päivähoitoresurssit riittävät Lohikosken alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan)

16 Sivu 16/28 nykyisin 366 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 146, tarve noin 150 v kunnallista toimipistettä o Kolikkorinne, tiloista luovutaan 2010 huonokuntoisuuden vuoksi o Lahjaharju 1 yksityinen toimipiste Tilojen kehittämistarpeet: o Lahjaharjun päiväkoti, 5 ryhmää, peruskorjaus Kolikkorinteen päiväkodista luopumisen tuoma paikkavaje korvataan keskustan palveluilla (2 ryhmää) ja vuoden 2013 jälkeen Tyyppälän päiväkodin palveluilla (2 ryhmää) Huhtasuon alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 748 lasta, v lasta 45%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 340, tarve noin 370 v kunnallista toimipistettä o Huhtarinne, erityispäiväkoti, toiminta siirtyy uuteen Huhtasuon päiväkotiin, Huhtarinteen erityiskoulu laajenee päiväkodin tiloihin o Taimisto ja Varikko: tiloista luovutaan v jälkeen huonokuntoisuuden vuoksi, toiminta siirtyy Huhtasuon päiväkotiin o Nevakadun tilat otettu tilapäisesti käyttöön tasaamaan tarvetta, tiloista luovutaan tarpeen vähentyessä o Kangasvuori ja Pupuhuhta jatkavat entisellään ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet: o Huhtasuon päiväkoti, 7 ryhmää, uudisrakennus mukana erityispäiväkodin 29 lasta / 2 ryhmää, tilamitoituksessa huomioitava erityistarpeet Vääräjärven päivähoitotarve on huomioitu Huhtasuon mitoituksessa.

17 Sivu 17/ Kuokkalan alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 1537 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 615, tarve noin 560 v kunnallista toimipistettä o Kotipesä, 1 ryhmä, ostopalvelupäiväkoti, tiloista luovutaan, tarvittaessa toimintaa jatketaan vuoteen 2015 o Tikanhelmi, 2 ryhmää, ostopalvelupäiväkoti, tiloista luovutaan v.2015 mennessä o Onnimanni, 2 ryhmää, tasaa vajetta, tiloista luovutaan vuoden 2010 jälkeen o Sivutasku -viipalepäiväkodin tilapäiväislupa paikallaan pysyttämiseen on voimassa asti. Päiväkoti sijaitsee Nenäinniemen päiväkodin yhteydessä. Rakennukselle haetaan tarpeen vaatiessa jatkolupaa. o Kuokkalan, Pohjanlammen, Ristikiven, Ristonmaan ja Taikalampun päiväkodit sekä Nenäinniemen päiväkoti-koulu jatkavat toimintaansa entisellään o Tikan päiväkoti kasvaa yhdellä ryhmällä, kun yksityisen päiväkodin tilat otetaan käyttöön peruskorjauksen yhteydessä 3 yksityistä toimipistettä o Aarresaari, toimii Tikan päiväkodin tiloissa, Tikan päiväkodin peruskorjauksen alkaessa tilat kunnallisen päiväkodin käyttöön Tilojen kehittämistarpeet: o Tikan päiväkoti, 5 ryhmää, peruskorjaus o Pohjanlampi, 4 ryhmää, peruskorjaus o Ristikivi, 4 ryhmää, peruskorjaus o Ristonmaa, 3 ryhmää, peruskorjaus o Taikalamppu, 4 ryhmää, peruskorjaus Keltinmäki-Myllyjärven alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan)

18 Sivu 18/28 nykyisin 665 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 266, tarve noin 270 v kunnallista toimipistettä o Kotalampi, 5 ryhmää, tiloista luovutaan, kun Keltinmäen uusi päiväkoti valmistuu (tilat peruskorjauksen tarpeessa, korjausaste korkea) o Kultalakki, 2 ryhmää, tilojen tarve tarkistetaan 2015, kun Keltinmäen uusi päiväkoti valmis o Kultasiivet, 3 ryhmää, toimii kerrostalon alakerrassa, tasaa tilannetta vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen tiloista luovutaan o Myllytuvan päiväkoti jatkaa toimintaansa o Myllytuvan ryhmäperhepäivähoito, tilapäinen, tiloista luovutaan v.2010 jälkeen ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet: o Keltinmäen päiväkoti, 7 ryhmää, uudisrakennus Keljon alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 493 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 197, tarve noin 300 v kunnallista toimipistettä o Keljonkankaan vanha päiväkoti (rt-huoneisto) lakkautetaan ja toiminta siirtyy uuteen päiväkotiin o Aapiskukon päiväkodin toiminta siirtyy uuteen päiväkotiin, tilat Keljonkankaan koulun käyttöön o Neulaskankaan päiväkoti jatkaa toimintaa 1 yksityinen toimipiste Tilojen kehittämistarpeet: o Keljonkankaan päiväkoti, 6 ryhmää, uudisrakennus, hanke käynnissä, valmistuu v o Eteläportin päiväkoti, 6 ryhmää, uudisrakennus v o Neulaskankaan päiväkoti, 4 ryhmää, peruskorjaus Keljonkankaan alueen 2 ryhmän paikkavajetta korvataan keskustan paikoilla vuosina

19 Sivu 19/ Halssilan alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 409 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 164, tarve noin 230 v kunnallista toimipistettä o Halssilan ja Aittorinteen päiväkodit jatkavat toimintaansa o Lokki, koulun tontilla olevassa kirjastorakennuksessa, jatkaa toimintaansa 1 yksityinen toimipiste Tilojen kehittämistarpeet: o Halssilan päiväkoti, 5 ryhmää, peruskorjaus Halssilan 1 ryhmän paikkavajetta tasataan keskustan päiväkotiin vuosina Vuoden 2015 jälkeen 2 ryhmää Jyskä-Väinölä alueen päiväkoteihin Säynätsalon alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 255 lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 102, tarve noin 150 v kunnallista toimipistettä o Aallokko, 2 ryhmää, jatkaa toimintaa o Tuulentupa, 1 ryhmä, luovutaan vuoden 2015 jälkeen o Koivula ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet: o Säynätsalon päiväkoti, 5 ryhmää (vaihtoehtojen järjestys kouluverkkoselvityksen mukaan) Vaihtoehto 1: Koivula, peruskorjaus Vaihtoehto 2: Uudisrakennus, yhteishanke koulun kanssa

20 Sivu 20/28 Alueen nykyiset päivähoitopaikat riittävät Tikkakoski-Nyrölän alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 572 lasta, v lasta 35%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 172, tarve noin 180 v kunnallista toimipistettä o Liinalammin päiväkoti o Pikkutikka, 1 ryhmä, jatkaa toimintaa o Tikkakoski, 3 ryhmää, jatkaa toimintaa o Kirkonmäki, 1 ryhmä, jatkaa toimintaa 1 yksityinen toimipiste Tilojen kehittämistarpeet: o Liinalammin päiväkoti, Vaihtoehto 1: nykyisen päiväkodin laajennus 4 ryhmää => 5 -ryhmää Vaihtoehto 2: uudisrakennus, 5 ryhmää, yhteishanke Liinalammin korttelikoulun kanssa, Liinalammin päiväkodin tiloista luovutaan o Tikkakosken päiväkodin peruskorjaus Tikkakoskella on nyt kunnallisessa päivähoidossa noin 60 paikan vaje. Vajetta korjataan Liinalammin päiväkodin laajennuksella. Alueen päivähoidon palvelurakenteessa on paljon perhepäivähoitajia. Mikäli tilanne muuttuu, alueen päivähoidon tarve on tarkistettava. Vuorohoito alueella on järjestetty perhepäivähoidon avulla. Jatkossa pidennetty iltahoito pystytään järjestämään alueen päiväkodeissa hoitopaikkojen lisääntyessä.

21 Sivu 21/ Palokka-Puuppolan alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 1561 lasta, v lasta %, hoitopaikkojen määrä nykyisin 624, tarve noin 710 v kunnallista toimipistettä o Heinämäen päiväkoti, 2 ryhmää, tilapäinen tila, luovutaan 2010 jälkeen o Ollilan päiväkoti, tiloista luovutaan 2010 jälkeen sisäilmaongelmien vuoksi o Pappilan päiväkoti, 1 ryhmä, vuokrasopimus päättyy 03/2009 o Puuppolan päiväkoti-koulun tilat koulun käyttöön 2015 (2 ryhmää) o Ritoniemen päiväkoti, kerrostalon alakerrassa, tiloista luovutaan 2010 jälkeen o Ritoniityn päiväkoti, jatkaa toimintaa o Poppeli, ryhmäpäiväkoti, tilapäinen lupa, lakkautetaan 2010 jälkeen o Alatupa, 1 ryhmä, tiloista luovutaan 2011 vuokrasopimuksen päätyttyä o Urheilupuisto, 2 ryhmää, tiloista luovutaan kun toiminta siirtyy Pappilanvuoren päiväkotiin o Keski-Palokan Puukoulu, 1 ryhmä: tiloista luovutaan vuoden 2008 o jälkeen Haukkamäki o Jokelan, Kirrin, Luhtisen päiväkodit jatkavat toimintaansa 4 yksityistä toimipistettä Tilojen kehittämistarpeet: o Haukkamäen päiväkoti, 7 ryhmää, peruskorjaus ja laajennus o Puuppolan päiväkoti, 4 ryhmää, uudisrakennus o Pappilanvuoren päiväkoti, 5 ryhmää, uudisrakennus, hanke käynnissä, valmistuu v.2009 o Tyyppälän päiväkoti, 6 ryhmää, uudisrakennus o Mannisenmäen päiväkoti, 6 ryhmää, uudisrakennus o Palokan alueen uusi päiväkoti, 4 ryhmää, uudisrakennus, sijainti määriteltävä myöhemmin o Jokelan päiväkoti, peruskorjaus

22 Sivu 22/28 Palokka-Puuppolan alueella on kunnallisten päiväkotipaikkojen vajausta nyt 122 paikkaa. Vajetta paikkaamaan tarvitaan kolme uutta päiväkotia. Lisäksi alueella on useita tilapäisiä tai sisäilmaongelmista kärsiviä toimipisteitä, joista luovutaan rakentamalla Pappilanvuoren päiväkoti ja laajentamalla Haukkamäen päiväkotia. Tyyppälän päiväkodissa on huomioitu 2 ryhmää Heinälammen tarpeisiin ja Mannisenmäen päiväkodissa 2 ryhmää Mannilan tarpeisiin. Tämän vuoksi mitoituksessa näkyy ylipaikkatarjonta vuosina 2015 ja Vaajakoski-Jyskän alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 1329 lasta, v lasta 43%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 545, tarve noin 570 v kunnallista toimipistettä o Kotimäen päiväkoti o Lasturit ja Muksula, tilapäiset tilat, luovutaan Kotimäen laajennuksen jälkeen o Asmalammen päiväkoti, 1 ryhmä, omakotitalossa, tiloista luovutaan 2010 jälkeen o Kaunisharjun päiväkoti, 1 ryhmä, omakotitalossa, tiloista luovutaan v jälkeen o Vaajakummun koulu, 1 ryhmää, tilat vapautetaan koulun käyttöön kun Kanavuoren päivähoitopaikat ovat käytössä tai jos Tammirinne muuttuu kokonaan päivähoidon käyttöön (kouluverkon esitys) o Väinölän päiväkoti-koulu, 5 ryhmää, 2 ryhmän tilat koulun käyttöön vuonna 2010 o Tammirinne, 4 ryhmää, lisätila 2 ryhmälle koulun käytöstä vapautuvista tiloista (kouluverkon esitys) o Haapaniemen päiväkoti-koulu, Kivelän päiväkoti, Linnan päiväkoti ja Vaajakosken päiväkoti jatkavat toimintaansa 1 yksityinen toimipiste Tilojen kehittämistarpeet: o Kotimäen päiväkoti, 2 ryhmää, laajennus 7 ryhmäiseksi o Kanavuoren päiväkoti, 4 ryhmää, uudisrakennus, yhteishanke koulun kanssa o Tammirinteen päiväkoti, 5 ryhmää, koulun käytöstä vapautuu tilat 2 ryhmälle, tilamuutoksia 2 ryhmän tiloissa

23 Sivu 23/28 o Janakan päiväkoti-koulu, 2 ryhmää, hanke käynnissä, valmistuu v.2009 o Linnan päiväkoti, peruskorjaus Halssilan 2 ryhmän tarve vuonna 2015 huomioidaan Jyskän alueen päiväkotiin Kuohu-Vesangan alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 226 lasta, v lasta 30%, hoitopaikkojen määrä nykyisin 68, tarve noin 80 v kunnallista toimipistettä o Kuohun päiväkoti-koulu, 1 ryhmä, jatkaa toimintaa o Vesangan päiväkoti-koulu, jatkaa toimintaa ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet: o Ei ole. Vesangan 1 ryhmän vajetta tasataan muiden alueiden päiväkoteihin Korpilahden alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) nykyisin 364 lasta, v lasta %, hoitopaikkojen määrä nykyisin 157, tarve noin 170 v kunnallista toimipistettä o viiden pienen toimipisteen tiloista luovutaan (Koskentörmä, Metsäpuro, Renkitupa, Saukko, Tiitunmutka) o Horkan ryhmäpäiväkoti, 1 ryhmä, palvelee läntistä Korpilahden aluetta o Kultaniityn päiväkoti ei yksityisiä toimipisteitä Tilojen kehittämistarpeet:

24 Sivu 24/28 o Tikkalan päiväkoti-koulu, 3 ryhmää, uudisrakennus, hanke käynnissä, valmistuu v.2009 o Kultaniityn päiväkoti, 3 ryhmää, peruskorjaus ja laajennus 5 ryhmäiseksi Korpilahden kunnan päivähoidon ja esiopetuksen toimitilastrategiassa käytettiin Korpilahteen väestöennusteena 6100 asukasta ja heistä 0-6-vuotiaita 580 lasta vuonna Lisäksi toimitilastrategian päiväkotitarve mitoitettiin 50%:n mukaan. Toimitilastrategia sisälsi Korpilahteen uuden keskusta-alueen, noin 60- paikkaisen päiväkodin. Tätä ei esitetä nyt tässä päiväkotiverkkoselvityksessä. Keskusta-alueen uuden päiväkodin tarve on arvioitava uudelleen, mikäli väestömäärä kasvaa tässä käytettyä ennustetta enemmän Uusi alue 2007/ vuotiaat %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) v lasta, v lasta 40%, hoitopaikkojen tarve noin 60 v.2015 Tilojen kehittämistarpeet: o v.2015 uusi päiväkoti, 4 ryhmää, 75 paikkaa, sijoituspaikka auki o v.2017 uusi päiväkoti, 4 ryhmää, 75 paikkaa, sijoituspaikka auki Päiväkotiverkon tarkastelu ulottuu vuoteen 2020 ja on todennäköistä, että ennen tätä uudessa Jyväskylässä otetaan käyttöön kokonaan uusia asuntoalueita ja/tai laajennetaan nykyisiä asuntoalueita niin merkittävällä tavalla, että syntyy uusien päiväkotipaikkojen tarve. Sijoituspaikka ja hankkeiden laajuus sekä liittyminen kouluhankkeisiin selkiytyy, kun käsitys maankäytön toteuttamisesta tarkentuu uudessa kunnassa. Tarve perustuu lapsimäärän kasvuennusteeseen. 4.2 Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa mainitut raja-alueet Halssila-Jyskä- Väinölä Alue on päivitetty palvelurakenteen mukaan. Väinölän 2005 valmistunut päiväkoti-koulurakennus on ollut vain päiväkoti käytössä. Rakennus on mitoitettu 4- ryhmäiselle päiväkodille ja 1-sarjaiselle alkuopetukselle 1-2.-luokalle. Nykyisin siinä toimi 6-ryhmäinen päiväkoti. Syksystä 2010 alkaen opetustoimi tarvitsee

25 Sivu 25/28 alkuopetustilat. Tammirinteen ala-aste vapautuu päiväkoti käyttöön, jonne sijoitetaan Halssilan alueelta 2 ryhmää 2015 paikkeilla. Heinälampi -Tyyppälä -Lohikoski Ritoniemi-Heinämäki-Tyyppälä alueella on tällä hetkellä noin 70 hoitopaikkaa väliaikaisissa tiloissa. Heinämäen päiväkoti toimii väliaikaisesti kunnan yksityiseltä vuokraamissa tiloissa. Ritoniityn päiväkodissa on yksi ryhmä salissa Ritoniityn palvelutalon yhteydessä. 1-ryhmäinen Ritoniemen päiväkoti toimii kunnan osakehuoneistossa. Lohikosken alueella on Kolikkorinteen päiväkodista pyritty luopumaan jo 2008 mennessä, mutta korvaavia paikkoja ei ole järjestynyt. Alueelle tarvitaan uusi päiväkoti. Tyyppälään suunniteltuun päiväkotiin tulisi 4 ryhmää palvelemaan nykyisen maalaiskunnan tarpeita ja 2 nykyisen kaupungin tarpeita. Mannila-Mannisenmäki Mannisenmäen uuden asuntoalueen yhteyteen on suunniteltu uutta päiväkotia, 6 ryhmää. Ryhmistä kaksi tulisi Mannilan tarpeisiin. Valkeamäki-Ruoke Valkeamäki ei alueena sisälly selvitykseen. 0-6 vuotiaiden lasten määrä on huomioitu uuden alueen lapsimäärässä. Huhtasuo-Vääräjärvi Vääräjärven lasten päivähoitotarve on huomioitu Huhtasuon päiväkodin mitoituksessa Haukkala-Rippalanmäki Päiväkotiverkkosuunnitelman mukaan Haukkalan palvelut sijaitsevat Kortepohjan alueella. Haukkala-Rippalanmäki ei alueena sisälly selvitykseen. Rippalanmäen 0-6 vuotiaiden lasten määrä on huomioitu osin Palokka-Puuppolassa ja osin uuden alueen lapsimäärässä.

26 Sivu 26/ Uusi Jyväskylä yhteensä 2007/ vuotiaat n.40 %:a 0-6-vuotiaista Kunnan pk-paikat Yksityiset pk-paikat Kunnan ja yks pk-paikat Lisätarve (kunnan) Tarkastelujaksolla v vuotiaiden lasten määrä kasvaa noin 1400 lapsella. Kunnallisten päiväkotipaikkojen tarve kasvaa noin 560 paikkaa. V voidaan laskelmassa todeta 120 paikan vajaus. Paikkavajausta ei täysin pystytä korjaamaan v.2010 mennessä. Selvityksen mukaisilla investoinneilla vajetta korjataan v, V.2015 ylimääräisiä paikkoja on 60 ja v paikkaa. Ylimääräiset paikat sijoittuvat eri alueille johtuen mm. nykyisten päiväkotien lapsi- ja ryhmämääristä. Paikoilla tasataan hoitopaikkojen vajausta alueiden välillä. Jatkossa haasteena tuleekin olemaan päiväkotipaikkojen alueellinen sijoittuminen oikein ja tasapuolisesti kysynnän mukaan. 5 PÄIVÄKOTIHANKEINVESTOINNIT VUOSINA Investointikustannusten laskentaperusteet Päiväkotien tilatarpeet on mitattu tyyppipäiväkotien avulla. Tilaluettelot on laadittu 4-, 5-, 6- ja 7 -ryhmäisille päiväkodeille. Uudisrakennushankkeissa laskentaperusteena on ollut tyyppipäiväkodin tilaohjelma. Peruskorjaus- ja laajennushankkeissa on kartoitettu nykyisten, korjattavien ja laajennukseen tarvittavien tilojen määrä. Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja laskettu syksyn 2008 kustannustasossa. Uudisrakennukset on hinnoiteltu tavoitehinta-arviona hintatasossa 80,0 / Tavoitehinta-arviot ovat liitteenä. Peruskorjaus- ja laajennushankkeiden hinnoittelu on tehty seuraavilla tunnusluvuilla: Laajennus euroa / netto-m2 Peruskorjaus (korjausaste 75%) euroa / netto-m2

27 Sivu 27/28 Esitetyt kustannukset ovat rakennusinvestointeja. Tonttikustannukset, rakennusaikainen rahoitus, väistötilojen kustannukset tai toiminnan koneet ja laitteet eivät sisälly arvioituihin kustannuksiin. Käynnissä olevien hankkeiden hinnat on koottu kuntien teettämistä hankesuunnitelmista. Seuraavassa investoinnit on jaettu käynnissä oleviin hankkeisiin, vuosina ja vuosina toteutettaviin hankkeisiin. 5.2 Käynnissä olevat hankkeet PÄIVÄKOTIVERKKO 5.3 Investointitarve vuosina Keljonkankaan päiväkoti 2,80 Janakan käiväkoti-koulu 1,50 (koko hanke 7,7M ) Pappilanvuoren päiväkoti 2,20 Tikkalan päiväkoti-koulu 1,96 (koko hanke 4,6M ) 8,46 M Aikataulu Vaihtoehto Vaihtoehto 1 2 Päivärinteen päiväkoti (osuus investointiohjelman hinnasta) ,50 3,50 Haukkamäen päiväkoti, peruskorjaus (n.800m2) ja laajennus 4=> ,77 2,77 Kotimäen päiväkodin laajennus ,08 3,08 Liinalammin päiväkoti, laajennus tai uudisrakennus (5 ryhmää) ,75 2,87 Kultaniityn päiväkoti, laajennus ja peruskorjaus (Korpilahti) ,19 2,19 Säynätsalon päiväkoti Koivulan peruskorj. (n.850m2) / uudisrakennus, 5 ryhmää ,53 2,87 Tyyppälän päiväkoti, uudisrakennus, 6 ryhmää ,26 3,26 Kanavuoren päiväkoti, uudisrakennus, 4 ryhmää ,48 2,48 Eteläportin päiväkoti, uudisrakennus, 6 ryhmää ,26 3,26 Keltinmäen päiväkoti, uudisrakennus, 7 ryhmää ,74 3,74 Huhtasuon päiväkoti, uudisrakennus, 7 ryhmää ,74 3,74 Lahjaharjun päiväkoti, peruskorjaus, 5 ryhmää (n.1150m2) ,07 2,07 Mannisenmäen päiväkoti, uudisrakennus, 6 ryhmää ,26 3,26 Tikan päiväkoti, peruskorjaus, 5 ryhmää, (n.1400m2) ,52 2,52 Ristikiven päiväkoti, peruskorjaus (n.840m2) ,51 1,51 Halssilan päiväkodin peruskorjaus, 5 ryhmää (n.1100m2) ,98 1,98 Tammirinteen päiväkoti, tilamuutoksia, ei yksilöity 0,10 0,10 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 42,74 M 45,20 M Taulukossa on korostettu värillä vaihtoehtotarkastelun pari.

28 Sivu 28/ Investointitarve vuosina Aikataulu Investointi Tikkakosken päiväkoti, peruskorjaus (n.760m2) ,37 Palokan alueen uusi päiväkoti, uudisrakennus, 4 ryhmää ,48 Puuppolan päiväkoti, uudisrakennus, 4 ryhmää ,48 Lokki, Halssilan kirjaston yhteydessä, peruskorjaus (n.150m2) ,26 Neulaskankaan päiväkoti, peruskorjaus (Keljonkangas) 1,44 Linnan päiväkoti, peruskorjaus (n.700m2) 1,26 Jokelan päiväkoti, peruskorjaus, (n.700m2) 1,26 Pohjanlammen päiväkoti, peruskorjaus (n.735m2) 1,32 Ristonmaan päiväkoti, peruskorjaus (n.640m2) 1,15 Taikalampun päiväkoti, peruskorjaus (n.790m2) 1,42 Uusi päiväkoti, sijoitus avoin, uudisrakennus, 4 ryhmää 2,48 Uusi päiväkoti, sijoitus avoin, uudisrakennus, 4 ryhmää 2,48 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 11,87 M LIITTEET Kartta-aineisto, Jyväskylän kaupunki Tavoitehintalaskelmat, Haahtela-kehitys Oy

29 Uurainen 12 Tikkakoski-Nyrölä Laukaa 11 Palokka-Puuppola 13 Kuohu-Vesanka 03 Petäjävesi Vaajakoski-Jyskä Leppävesi Päijänne Muurame Muuratjärvi Korpilahti Toivakka Kirkkoselkä Jämsä Päijänne Mustaselkä Päiväkodit Nykyinen päiväkoti /ryhmäpäiväkoti Uudisrakennus tai laajennus ennen v2013 Peruskorjaus (ei laajennusta) ennen v2013 Poistuva päiväkoti tai ryhmäpk ennen v2013 Uudisrakennus vuosina Peruskorjaus vuosina Poistuva päiväkoti vuosina Päiväkotiverkkotyöryhmä / ORi

30 Leppävesi Kuusisaari TIITUSPOHJA Hallamäki LEPPÄ Ruokosaari Leppävesi Lehmämäk Niskasenmäki Pudaspohja Leppävesi Ora Kotaselkä Manunsaari J Laajaranta Helsinki Lahti Naissaari Kanavuori Varassaari Kairahta Hintusvuori Mäyrävuori Varaslahti Hupeli Laurinniemi Iso Tontunvuori Lepäslampi Sammalistonkallio Noukanniemi Siikasaari Ruokosalmi JYSKÄ Sammallahti Haapalahti Väinölä Iso- Haapasaari Haapaniemi Vuoritsalo Oksasaari Pyhäsaari Nojosniemi Autiolahti Nojosmäki Savonmäki Koskenvuori Tölskä Kotavuori Kaunisharju Kivilampi Kivilampi Janakka Saanijärvi Saanivuori Sulunperä Asmalampi VAAJAKOSKI Kangaslampi Sulku Kaakkolampi Vääräjärvi Vääräjärvi Palokangas ORAVASAARI Oravasaarenselkä Ilmopohja Kuukkaanlahti Pohjola Päijänne Iso-Poro SÄYNÄTSALO Ilmoniemi Pössypohja Vähä-Poro Murtoselkä Pössypohja MUURATSALO Pitkäruoho Pajukanta Kinkoriutta Kinkoriutta MUURAMEN KUNTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muuratsalo KINKOVUORI LEHTISAARI Olympiakylä Juurakko Ahvenlampi Olympiakylä SÄÄKSVUORI Sääksjärvi Tervamäki Vuorenlahti Paavalinvuori Jaakkola Saarenkylä Pitkälä Riihiniemi Kotiranta MUURAME Riihivuori 2 Seunavuori Hautalanmäki Rajala Verkkoniemi Velkapohja Niittyaho Rannankylä Muuratjärvi Lehtissaari Kalasaari Samulinniemi Pieni Vuoritsalo HÄMEENLAHTI NENÄINNIEMI Päijänne Vähä-Urtti Huhtalahti RISTIKIVI Sippulanniemi Naattiansaari Sarvivuori Iso-Urtti Tikka Keljonlahti Tarhamäki KELJO KELJONKANGAS Kaijanlampi Kauramäki Myllyjärvi Ylämyllyjärvi Roninmäki KANGASVUORI Rasinrinne HUHTASUO Pupuhuhta Kangaslampi SEPPÄLÄNKANGAS Tyyppälänjärvi Aittovuori Tuohimutka Halssilanmäki Ruunasuo SEPPÄLÄ Holsti TOURULA Kyyhkysenmäki Heinämäki Ritoniemi Heinälampi Pappilanvuori Ritopohja Lahjaharju Paloniemi LOHIKOSKI TAULUMÄKI Heikkilä Touruvuori Ollila Palokkajärvi Kivelänranta Piilola PALOKKA Alvajärvi Viitaniemi Kortesuo KORTEPOHJA Haukanniemi Tuomiojärvi Korteniitty Mannisenmäki Haukkala Rantue Haukkamäki Eerola Nuutti Korppumäki Elovainio Rippalanmäki Lummelampi Myllyjärvi Kaitajärvi Kaitajärvi Halssilanrinne Rauhalahti Äijälä Pirttimäki Sulkula KUOKKALAN- PELTO Aittorinne Aholaita HALSSILA Kivistö Jyväsjärvi Pitkäruoho KUOKKALA Suuruspää Ainolanranta Ainola KESKUSTA LUTAKKO Kekkola Kylmänoro Ylistönmäki RISTONMAA Seminaarinmäki Mattilanniemi Ylistönrinne MATTILAN- PELTO Kypärämäki MÄKI-MATTI Savela Rautpohja KUKKUMÄKI KYPÄRÄMÄKI Ylä- Tuomiojärvi Valkola Valkeakorpi Valkola Kammarinmäki ETELÄ-KELJO Härkösuo Eteläportti Kotalamminmäki Mäyrämäki KELTINMÄKI Kortemäki Rimminsuo Köhniönjärvi Köhniöntaus Köhniö Soidenlampi Kolmisoppinen Heinälä RUOKE Ruokepuolinen Laajavuori VALKEAMÄKI Könkkölänmäki Hanhikangas Mustalampi Hanhikangas Pirttimäki TAKA-KELJO okepuolinen Huhtasuo Halssila Lohikoski- Seppälämkangas Kantakaupunki Vaajakoski-Jyskä Säynätsalo Keljo Kuokkala Palokka-Puuppola Keltinmäki-Myllyjärvi Kypärämäki- Kortepohja Päiväkodit Päiväkotiverkkoryhmä /ORi Nykyinen päiväkoti/ryhmäpäiväkoti Uudisrakennus tai laajennus ennen v2009 Peruskorjaus (ei laajennusta) ennen v2009 Poistuva päiväkoti/ ryhmäpk ennen v2009 Uudisrakennus vuosina Peruskorjaus vuosina Poistuva päiväkoti vuosina