ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lumenvastaanottoa Hakametsässä.

Transkriptio

1 1 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristö- ja rakennusjaosto Yrja Frenckellinaukio 2 B, PL 487 Diaarinro: 2283/ / Tampere Päätös annettu julkipanon jälkeen Päätöksenantopäivä ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lumenvastaanottoa Hakametsässä. HAKIJA Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen PL TAMPERE TOIMIPAIKAN SIJAINTI Tampereen kaupunki, Hakametsä Kiinteistötunnukset , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 174/2016 (diaarinumero 1856/1/15, ) edellyttänyt hakemaan toiminnalle ympäristöluvan. Päätöksen perusteena on ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 2 momentin 3 kohta, jonka mukaan toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 27 :n 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty kirjallisesti ja suullisesti 23.3., 13.4., 5.7., 19.9., 2.12 ja ja 7.2. ja Täydennyksien tiedot on liitetty kertoelmaosaan.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Alueella ei ole voimassaolevia lupia, mutta lumenvastaanottotoimintaa on harjoitettu sillä vuodesta Tampereen ympäristönsuojeluviranomainen on tehnyt toimintaa koskevan päätöksen, jossa annettu toimintaa koskevia määräyksiä, (76 ). LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan kiinteistöillä , ja Kiinteistöt omistaa Tampereen kaupunki. Kaavoitustilanne ja asutus Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi: asumiseen ja muihin taajamatoimintoihin. Alue on myös osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi, ja alueen pohjoispuolelle on osoitettu voimalinja. Kantakaupungin yleiskaavassa alue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. Yleiskaavassa on samat merkinnät vedenhankinnasta ja voimalinjasta kuin maakuntakaavassa. Uudessa kantakaupungin yleiskaavaluonnoksessa kyseinen alue on osoitettu asumisen alueeksi: pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueen eteläreunaan on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu virkistysyhteys ja länsi- sekä eteläpuolelle viherverkoston yhteystarvealue. Alue on myös osoitettu pohjavesialueeksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa käsittelevällä kartalla alue on osoitettu lumenvastaanottopaikaksi ja sen pohjoisreunaan on osoitettu kehitettävä sähkölinja. Selostuksessa todetaan, että mikäli Aarikkalan aluetta voidaan jatkossa käyttää lumenvastaanottoon, ryhdytään toiminnan rakenteellisia ja liikenteellisiä edellytyksiä parantamaan. Asemakaavassa (hyväksytty ) alue on lumenvastaanottoalueeksi osoitettua erityisaluetta (E-8). Erityisalueen pohjois- ja eteläosissa on istutettavaksi osoitetut alueet. Alueen eteläpuolella kulkee rautatie ja länsipuolella Hervannan valtaväylä. Liikennöinti alueelle tapahtuu Hervannan valtaväylän kautta. Alue sijaitsee Hakametsän kaupunginosassa noin 3 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueen pohjois- ja eteläpuolella on pientaloasutusta. Lähin asuintalo on noin 30 m etäisyydellä pohjoisessa. Ympäristön olosuhteet Lumenvastaanottoalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella Aakkulanharju ( ), mutta ei kuitenkaan varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,66 km², ja muodostumisalueen pinta-ala

3 3 on 1,59 km². Pohjavesialueella on Messukylän vedenottamo, joka sijaitsee noin 1,5 km kaakkoon lumenvastaanottoalueelta. Lumenvastaanottoalueen maaperässä ylimmäisenä on useita metrejä paksu kerros heikosti vettä läpäisevää savea tai silttiä. Niiden alla on paremmin vettäläpäiseviä kerroksia. Sulamisvedet johtuvat laskeutusaltaaseen ja laskevat sieltä purkuputken kautta Pyhäojaan, joka yhtyy Vuohenojaan ja laskee edelleen Iidesjärveen. Iidesjärven pinta on pohjavesipintaa alempana, ja sen vedenlaatu on välttävä. HAKIJAN ILMOITTAMA TOIMINTA Toiminnan kuvaus Hakemus koskee lumenvastaanottoa. Hakijan mukaan alue on tärkeä Tampereen talvihuollolle, koska lumenvastaanottoalueita on vähän ja etäisyydet muille alueille ovat pitkät. Toiminta-aika on arkisin klo Rankkojen lumisateiden (yli 10 cm/vrk) aikana ja välittömästi niiden jälkeen lunta voidaan tuoda myös yöllä enintään kolmena peräkkäisenä yönä kerrallaan. Hakijan mukaan lunta ei ole ajettu yöllä kertaakaan sen jälkeen, kun Yrjan päätös yöaikaisen käytön rajoituksesta tuli voimaan Alueelle tuodaan lunta enintään kuormaa/vuosi. Kesällä lunta voi olla tarpeen pöyhiä kaivinkoneella sulamisen edistämiseksi. Se suoritetaan normaalin työajan puitteissa. Kulku alueelle tapahtuu Hervannan valtaväylän kautta, ja alueella on portti. Lumensekaiset hiekotushiekat läjitetään alueella, ja ne käytetään 2 3 vuoden kuluessa maanrakennustöissä. Toiminnassa ei käytetä vettä, mutta sitä muodostuu lumen sulamisesta ja sateesta. Vastaanottoalue on muotoiltu ohjaamaan sulamisvesiä kohti laskeutusallasta. Altaasta vesi purkautuu salaojassa Pyhäojaan. Nykyinen allas jää meluesteen jatkon alle, joten alueelle tehdään uusi BAT-käytänteiden mukainen allas. Sille tehdään kunnossapitokortti, jossa kuvataan huolto-ohjeet. Hakemuksen mukaiseen toimintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta Alueelle tulevista kuormista pidetään kirjaa ja alueen käyttöä seurataan sähköisellä valvonnalla. Kirjanpito toimitetaan Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimintakauden päätyttyä huhtikuun loppuun mennessä. Kuormien lukumäärät vuosina vaihtelivat suuresti (taulukko 1).

4 4 Taulukko 1. Lumikuormien määrät Hakametsän lumenvastaanottoalueella talvi vkoon 7 mennessä 1090 lumenvastaanottoalueelle tuotujen kuormien lkm Alue on mukana Tampereen kaupungin lumenvastaanottoalueiden vaikutusseurannassa, jossa pohjaveden sekä pintaveden laatua tarkkaillaan. Näytteenotto suoritetaan kaksi kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa ja syyslokakuussa. Alueelta lähtevän pintaveden laatua seurataan purkuputkesta (Pyhäojan purkuputki 1399), ja sitä verrataan taustapisteeseen Pyhäojassa. Pohjaveden laatua seurataan alueella sijaitsevista kahdesta pohjavesiputkesta 980 ja 981. Vesinäytteistä analysoidaan BOD7 (atu), COD(Mn), kok-p, kok-n, NO3-N, NO2- N, NH4-N, KMnO4-luku, kiintoaine, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, lämpök.kolif.bakt.44 C, enterokokit, Cl, SO4, Cu, Zn, Pb, Cd, mineraaliöljyt C10- C40. Metallipitoisuudet analysoidaan pohjavesinäytteistä liukoisina pitoisuuksina ja pintavedestä kokonaispitoisuuksina. Lisäksi kentällä mitataan pintaveden lämpötila sekä pohjaveden lämpötila ja pinnankorkeus. Näytteenoton yhteydessä tarkastetaan ojien toimivuus. Tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä Melu Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu melua lähiympäristöön liikennöinnistä sekä työkoneista alueella. Toiminta-aika on arkisin klo Poikkeuksena on yli 10 cm/vrk lumisade, jolloin lumenvastaanottopaikka on auki korkeintaan kolme yötä kerrallaan. Alueella on myös jonkin verran taustamelua vilkkaasti liikennöidyn Hervannan valtaväylän sekä rautatien vuoksi. Lumenvastaanottoalueen pohjoisreunaan on suunnitelman mukaisesti rakennettu maavalli ja aita asutuksen suojaksi. Vuonna 2016 vastaanottoalueen ympäristössä tehtiin melumittaukset. Mittauksia täydennettiin melumallinnuksella Mallinnetut tilanteet olivat normaali päivä runsaslumisena talvena sekä yöaikainen toiminta niin, että vastaanottoalueella on vähän tai paljon lunta.

5 5 Jätteet ja kemikaalit Alueelle tuodun lumen seassa on roskia. Tuotujen lumimassojen sulamisen jälkeen roskat kerätään, ja ne toimitetaan asiaankuuluvasti jätteiden käsittelylaitokseen. Alueella ei varastoida jätteitä lukuun ottamatta hiekoitushiekkaa. Alueella läjitetään tuoduista lumikasoista erotettua hiekoitushiekkaa 2 3 vuotta, minkä jälkeen hiekka käytetään uudelleen maanrakennustöissä. Hiekkaa ei voida käyttää uudelleen hiekoituksessa hienoaineksen vuoksi. Alueella ei säilytetä kemikaaleja tai polttoaineita. Työkoneiden tankkaus suoritetaan tarvittaessa autolla tuotavasta säiliöstä. Tankkaustarve on kerran työvuorossa, kun lunta on siirrettävänä. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakijan mukaan toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Toiminnan ei voida arvioida aiheuttavan ympäristönsuojelulain 8 :n mukaista riskiä alueen pohjavedelle. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta huolehtii alkusammutuksesta tai muista tarvittavista toimista ja hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi tehdään tarvittavat viranomaisilmoitukset. Tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön Luontoarvot Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Pinta- ja pohjavesi ja maaperä Hakametsän lumenvastaanottoalueen sulamisvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta Pyhäojaan, joka yhtyy Vuohenojaan ja laskee Iidesjärveen. Etäisyyttä Iidesjärveen on noin 450 metriä. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan haittaa vesistöihin tai niiden käyttöön. Hakijan mukaan alueen pintavesiä on tutkittu ottamalla pintavesinäytteitä Pyhäojasta lumenvastaanottoalueen alapuolelta. Tutkimustulokset on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Niissä ei ole havaittu haitallisia pitoisuuksia. Hakametsän pintavesitulokset olivat tyypillisiä ja matalampia kuin lumesta tehdyissä tutkimuksissa. Lumenvastaanottoalueen pintaveden pitoisuudet kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta ovat matalampia kuin koskemattomien alueiden lumesta tutkitut pitoisuudet. Kokonaistypen ja ph:n osalta pitoisuudet vastaavat jalkakäytävän pientareen lumesta mitattuja arvoja. Sähkönjohtavuuden osalta pitoisuudet olivat Hakametsässä kaksinkertaiset verrattuna autotien pientareen lumesta otettuihin näytteisiin.

6 Hakijan mukaan pohjavesituloksissa ei ole ollut muutoksia, jotka viittaavat lumenvastaanottopaikan vaikutuksiin. Pohjaveden metallipitoisuuksien on todettu olevan matalia. Sulamisvesien suotautumisen riski on vähäinen paksun savikerroksen takia. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan ympäristönsuojelulain 8 :n mukaista riskiä alueen pohjavedelle. Aarikkalan pohjavesialueelta pumpataan vettä Messukylän vedenottamolle. Lumenvastaanotolla ei ole vaikutusta vedenottoon, koska vastaanottoalue sijoittuu pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle ja pohjaveden päävirtaussuunta on poispäin vedenottamolta. Tuodun lumen hiukkasmaiset epäpuhtaudet ovat peräisin mm. ajoneuvojen renkaiden ja tien pintamateriaalin kulumisesta, liukkauden torjuntaan käytetyistä aineista (suolaus, hiekoitus) sekä ihmisten ja eläinten tuottamista jätteistä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan lumenvastaanottoalueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät havaittavasti poikkea muun kaupunkialueen maaperän pitoisuuksista. Lumen sulamisvesien mahdolliset isoimmat partikkelipäästöt jäävät pääosin rakennetun laskeutusaltaan pohjalle. 6 Melu Toiminnan vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ovat melu ja valo. Alueelle ei ajeta lunta yöaikaan (poikkeuksena rankat lumisateet). Asukkaille aiheutuvaa melu- ja valohaittaa on vähennetty rakentamalla maavalli ja aita sekä rajoittamalla alueen käyttöaikaa. Lumenvastaanotto ei aiheuta terveydelle haittaa eikä vaaraa. Alueella on tehty meluselvitys Mittausajankohtana lunta läjitettiin maanpinnan tasolle, joten meluvalli esti melun leviämistä kuorma-autoista ja työkoneista. Mittauksen mukaan häiriökorjatut keskiäänitasot alittivat, epävarmuus huomioituna, Valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) annetun asuinalueiden päiväajan ohjearvon 55 db kaikissa mittauspisteissä. Mittausten perusteella lumenvastaanottotoiminnan äänitaso ei merkittävästi poikkea alueen taustamelun tasosta. Raskaan liikenteen pysähdykset ja kiihdytykset puomilla ja kaivurin kauhan ravistelu voivat aiheuttaa ajoittain kolinaa. Kahdessa mittauspisteessä melun impulssimaisuuden osuudeksi arvioitiin 5 6 % koko mittausjakson kestosta. Tämä 5 6 % osuus ajoittuu vain ajalle, jolloin lunta ajetaan alueelle. Kun tämä otetaan huomioon, yhdessä mittauspisteessä ylitettiin lievästi impulssikorjattu ohjearvo. Jos lunta tuodaan vastaanottoalueelle paljon, työkoneet ja lunta tuovat kuormaautot liikkuvat lumipatjan päällä. Tämän tilanteen sekä yöaikaisen toiminnan melun leviämisiä mallinnettiin Mallinnetut tilanteet olivat normaali päivä runsaslumisena talvena sekä yöaikainen toiminta niin, että vastaanottoalueella on vähän tai paljon lunta. Yöaikainen toiminta on poikkeuksellista. Se toistuu kerran talvessa, kun lunta on vastaanottoalueella vähän, ja kerran viidessä talvessa, kun sitä on paljon. Runsaslumisen talven normaalin päivän mallinnuksessa lunta on vastaanottoalueella kolmen metrin paksuudelta, alueen täyttö toiseen tasoon on aloitettu ja meluvallia on korotettu lumella kaksi metriä. Lunta ajetaan keskimääräisellä tahdilla uuden ajoliittymän kautta 125 kuormaa päivässä klo 7

7 22 eli edellisinä päivinä ei ole satanut juurikaan lunta. Alueella toimivat työkoneet toimivat 8 h päivässä. Lumikasan päällä ajaminen ja pyöräkuormaajan kauhan kolistelu on otettu huomioon. Päiväajan keskiäänitaso alueen lähimpien asuinrakennusten luona alittaa Valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) annetun asuinalueiden päiväajan ohjearvon 55 db. Keskiäänitaso on pohjoispuolisten asuinrakennusten luona enintään 45 db ja eteläpuolisten luona enintään 53 db. Runsaslumisen talven poikkeustilanteen mallinnuksessa uutta lunta on satanut edellisinä päivinä poikkeuksellisen paljon, ja sitä ajetaan vastaanottoalueelle täydellä kapasiteetilla. Lunta on vastaanottoalueella 3000 kuormaa, joka on sijoitettu lupamääräyksen mukaisesti meluvallin viertä pitkin kolmen metrin korkuiseksi kasaksi. Tilanne toistuu kerran talvessa ja kestää kahdesta kolmeen vuorokautta. Tuovia autoja saapuu uuden ajoliittymän kautta 500 kpl/vrk, puolet päivällä. Alueella toimivat työkoneet toimivat 24 h/vrk. Lumikasan päällä ajaminen ja pyöräkuormaajan kauhan kolistelu on otettu huomioon. Keskiäänitaso yöaikaan on lähimpien asuinrakennusten luona ohjearvon 50 db tasalla tai sen yli. Keskiäänitaso päiväaikaan on ohjearvon 55 db tasalla tai sen ali. Vastaanottoalueen pohjoispuolella keskiäänitasot ovat matalammat kuin pohjoistasolla meluvallin takia. Hyvin harvinaisessa runsaslumisen poikkeustilanteessa uutta lunta on satanut edellisinä päivinä poikkeuksellisen paljon, ja sitä ajetaan vastaanottoalueelle täydellä kapasiteetilla. Lunta on vastaanottoalueella kolmen metrin paksuudelta ja sitä nostetaan 8 10 m kasaksi alkaen meluvallin viertä pitkin. Meluvallia on korotettu lumella kaksi metriä. Tilanne toistuu kerran viidessä vuodessa ja kestää kahdesta kolmeen vuorokautta. Tuovia autoja saapuu uuden ajoliittymän kautta 500 kpl/vrk, puolet päivällä. Alueella toimivat työkoneet toimivat 24 h/vrk. Lumikasan päällä ajaminen ja pyöräkuormaajan kauhan kolistelu on otettu huomioon. Keskiäänitasot eroavat vastaanottoalueen etelä- ja pohjoispuolella. Keskiäänitasot päivä- ja yöaikaan lähimpien asuinrakennusten luona ovat alueen pohjoispuolella 45 db ja eteläpuolella db. Päiväaikaiset keskiäänitasot ovat hieman matalammat kuin yöaikaiset. 7 Tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista Melua vähennetään muuttamalla ajojärjestelyjä, ohjeistamalla urakoitsijoita ja jatkamalla meluvallia ympäristölupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Käynti alueelle on jatkossa suoraan Rieväkadun kohdalta Hervannan valtaväylältä. Nykyistä meluvallia jatketaan korkeajännitejohtojen suuntaisesti huomioiden suojaetäisyys johtoihin. Laskeutusallas siirretään meluvallin jatkon alta lännemmäksi, ja samalla purkuputken lasku siirretään Vuohenojaan (aikaisemmin ylempänä Vuohenojaan liittyvään Pyhäojaan). Kentän maamassat muotoillaan laskemaan uuteen altaaseen.

8 8 Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisesta Alueen keskeinen sijainti vähentää kuljetuskustannuksia ja ilmanpäästöjä verrattuna siihen, että lunta ajettaisiin kauemmaksi. Samalla toiminnan liikennevahinkoriski vähenee verrattuna kauempana olevaan kohteeseen. Uusi laskeutusallas tehdään BAT-käytänteiden mukaisesti. Sille tehdään kunnossapitokortti, jossa on altaan tyypin mukaiset huolto-ohjeet. Toiminta on lumenkaatopaikoilla noudatettavien parhaiden ympäristöllisten käytänteiden mukaista. Lumenkuljetukseen ja lumikasojen järjestelyyn käytetään kuorma-autoja ja kauhakuormaajia, joista ei aiheudu ympäristölle riskejä. Sulamisvedet kerätään asianmukaisesti laskeutusaltaaseen ja ohjataan purkuputkella edelleen Pyhäojaan. Vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti. Jätteet erotetaan lumikuormista. Hiekoitushiekat hyödynnetään. Alueelle on rakennettu aita ja maavalli melu- ja valohäiriöiden estämiseksi. Toiminta-aikoja on rajoitettu poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Hakametsän lumenvastaanottoalue palvelee yleistä ja ympäristön etua. Lumenkaatopaikkojen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta on tehty selvitys Sen perusteella lumenkuljetusmatkat Tampereen kaduilla ja teillä kasvaisivat miljoonalla kilometrillä ja polttoaineenkulutus litralla, jos lumi ajettaisiin nykyisten vastaanottoalueiden sijaan esimerkiksi Tarastenjärvelle. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ollut kuulutettavana Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä kuulutusajan Palvelupiste Frenckellissä. Ilmoitus kuulutuksesta ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu kaupungin internetsivuilla. Kuulutuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tiedoksiantokirjeet on lähetetty naapurikiinteistöjen omistajille. Lausunnot Hakemuksesta on lähetetty lausuntopyynnöt Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja maankäytön suunnitteluviranomaiselle sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joista kaksi viimeistä on antanut lausunnon. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lumenvastaanottoalueita ei tule sijoittaa pohjavesialueille. Myöskään Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan lumenvastaanottopaikkoja ei saa sijoittaa

9 pohjavesialueelle (Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2013, 8 ). Käytettävissä olevien maaperäkairaustulosten perusteella lumenvastaanottopaikan alueella olisi tiivis heikosti vettä läpäisevä maakerros. Hakijan mukaan pohjavesitarkkailu osoittaisi, että aikaisemmalla lumen vastaanotolla ei ole ollut vaikutuksia pohjaveteen. ELY-keskus katsoo kuitenkin, että pohjavesitarkkailussa on todettavissa viitteitä lumen mukana kulkeutuneista epäpuhtauksista. ELY-keskus toteaa myös, että alueelle tuotavan lumen mukana tulevia epäpuhtauksia ei kontrolloida, joten lumen mukana on mahdollista kulkeutua ajoittain huomattaviakin määriä pohjavedelle haitallisia aineita esimerkiksi poikkeuksellisten olosuhteiden tai tapahtumien johdosta. Huomattavaa on myös se, että oja, johon sulamisvedet johdetaan, virtaa Aakkulanharjun pohjavesialueen läpi Iidesjärveen. Mahdolliset muutokset ojassa mm. rakentamishankkeiden yhteydessä voivat aiheuttaa lisääntyvää pintaveden imeytymistä pohjavesimuodostumaan. Todetaan myös, että Aakkulanharjun pohjavesialue on todettu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä riskialueeksi. Riskialueiksi todetuilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä vähentämään pohjaveteen kohdistuvaa pilaantumisvaaraa ja kuormitusta. Lumenkaatopaikan alapuolisessa pintavesien tarkkailupisteessä kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat suurempia kuin yläpuolisella pisteellä. Sulamisvedet kuormittavat omalta osaltaan Iidesjärveä, jossa veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet ovat luonnontasoon verrattuna selvästi suurempia: kloridipitoisuus talvella mg/l ja kesällä 20 mg/l. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että pohjavesialueelle sijoittuvalle lumenkaatopaikalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, on lupamääräyksissä kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: 9 Pohjavesialueen keskiosan puoleiseen reunaan suunnitellun laskeutusaltaan on oltava tiivis siten, että sulamisvesiä ei voi imeytyä sen kautta pohjavesimuodostelmaan. Pohjavesitarkkailua on täydennettävä sijoittamalla vähintään 1 2 uutta pohjaveden tarkkailuputkea alueen eteläpuolelle. Laboratorioanalyysimenetelmät tulee valita siten, että niiden määritysrajat ovat riittävän alhaiset suhteessa pohjaveden ympäristönlaatunormeihin. Esimerkiksi öljyhiilivetyjen ympäristönlaatunormi pohjavedessä on 50 µg/l, jolloin määritysraja 100 µg/l ei ole riittävä. Kloridipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden kehitystä pintavesissä on syytä tarkkailla. Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelun lausunto Toiminta on asemakaavan mukaista, eikä maankäytön suunnittelulla ole asiaan huomautettavaa.

10 10 Sekä Pirkanmaan voimassaolevassa ensimmäisessä että valmisteltavassa toisessa maakuntakaavaluonnoksessa kyseinen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi: asumiseen ja muihin taajamatoimintoihin. Alue on myös osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi, ja alueen pohjoispuolelle on osoitettu voimalinja. Kantakaupungin yleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ja ) alue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. Yleiskaavassa alue on myös osoitettu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi, ja sähkölinja on osoitettu alueen pohjoisreunaan. Uudessa kantakaupungin yleiskaavaluonnoksessa kyseinen alue on osoitettu asumisen alueeksi: pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä nykyiselle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueen eteläreunaan on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu virkistysyhteys ja länsi- sekä eteläpuolelle viherverkoston yhteystarvealue. Alue on myös osoitettu pohjavesialueeksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa käsittelevällä kartalla alue on osoitettu lumenvastaanottopaikaksi ja sen pohjoisreunaan on osoitettu kehitettävä sähkölinja. Selostuksessa todetaan, että mikäli Aarikkalan aluetta voidaan jatkossa käyttää lumenvastaanottoon, ryhdytään toiminnan rakenteellisia ja liikenteellisiä edellytyksiä parantamaan. Alueella on vireillä Hakametsän yleissuunnitelma. Uusimmassa luonnoksessa alue on esitetty erityisalueeksi. Ensimmäisessä luonnoksessa alue se oli osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, mutta tämä olisi edellyttänyt korvaavan sijainnin löytämistä lumenvastaanotolle. Asemakaavassa nro 7617 (hyväksytty ) lumenvastaanottoalue on osoitettu erityisalueeksi lumenkaatopaikkaa varten (E-8). Alueen pohjoisreunaan on osoitettu istutettava tontin tai alueen osa, jolla on huomioitava voimalinjan vaara-alueen asettamat korkeusrajoitukset. Alueen eteläreunaan on osoitettu istutettava alueen osa, jolle on istutettava havu- ja lehtipuita sekä pensaita luonnonmetsikköä vastaavalla tavalla. Alueen pohjoisreunaan on osoitettu sähkölinja sekä sähkölinjan vaara-alueen raja. Alueen halki on osoitettu kaksi viemärilinjaa. Hakametsän lumeenvastaanottoalueen pohjoispuolella on Alasniitynpuisto sekä asuinrakennusten korttelialuetta. Itäpuolella on Alasniitynpuisto. Eteläpuolella on rautatiealuetta ja länsipuolella on suojaviheraluetta. Lähin asutus sijaitsee alueen pohjoispuolella, noin 30 metrin etäisyydellä alueesta, ja junaradan eteläpuolella, noin 50 metrin etäisyydellä alueesta. Muistutukset ja mielipiteet Liikenneviraston muistutus Alue on lähimmillään noin 50 metrin päässä Tampere-Orivesi-radasta. Vuohenojan alikulkusillan alitse menevän kuivatusrummun mitoitus on varmistettava sulamisvesien myötä. Muutoin Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa hankkeeseen.

11 11 Hakijan vastine Liikennevirasto Vuohenojan alikulkusillan alitse menevän kuivatusrummun mitoitus varmistetaan sulamisvesien myötä. Maankäytön suunnittelu Toiminnan kehittämistä jatketaan asemakaavan mukaisesti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY- keskus): Alue on voimassaolevassa asemakaavassa osoitettu lumenkaatopaikaksi. Alueen vedet, niin pohja- kuin pintavedet, ovat kaupunkimaisen ympäristön kuormituksen kohteena. Kuitenkaan lumenvastaanottopaikan aiheuttamaa kuormitusta ei voida pitää merkittävänä, sen riskit ovat vähäisiä eikä toiminnan aiheuttavaa pohjaveden pilaantumista ole havaittu. Lumenvastaanottoalue sijaitsee pohjavesialueen reunavyöhykkeellä ja osin alueen ulkopuolella, mutta ei varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Vastineen mukana olleesta liitteestä käy ilmi alueen heikosti vettä läpäisevän kerroksen paksuus (pohjautuu kaupungilta saatuihin kairaustietoihin). Tämä kerros on pääasiallisella toiminta- ja sulamisalueella metriä paksu. Kerroksen paksuus taas Hervannan valtaväylän ja rautatien risteyksen alueella on vain metri. Lisäksi maanpinnan muotoilulla ja kallistuksilla veden pintavaluntaa toiminta-alueella hallitaan laskeutusaltaan suuntaiseksi. Pintavesien osalta todetaan, että sulamisvedet vaikuttavat Vuohenojan vedenlaatuun usealla tavalla ja myös positiivisesti. Viimeisimmässä mittauksessa myös sulfaatin ja kloridin pitoisuus oli pienempi kuin taustapisteessä (pinta ja pohjavesien uusimmat tutkimustodistukset liitteenä). Metallien pitoisuus Vuohenojan vedessä on lumenkaatopaikan jälkeen pienempi kuin ennen sitä. Tarvittava rakennustoiminta alueella on vähäistä ja muutokset tuloväylän kuivausrummun osalta tehdään kuormittamatta Vuohenojaa tai muuttamatta imeytymis- tai virtausolosuhteita. Ympäristön kannalta on myös tarkasteltava luvan myöntämisen kokonaisvaikutuksia. Jos lumi ajetaan nykyisten vastaanottoalueiden (Aarikkala ja Lielahti, joista Lielahti sulkeutuu alueen kehityksen myötä lähivuosina) sijaan esimerkiksi Tarastejärvelle, vuositasolla Tampereen kaduilla ja teillä lumen kuljetuksen vuoksi ajetut kilometrit lisääntyisiväy yli miljoonalla kilometrillä nykyiseen verrattuna ja polttoaineen kulutus lisääntyisi vastaavasti yli litraa, mistä aiheutuu päästöinä ilmaan Taulukon 1 mukainen kuormitus (alkuperäisen hakemuksen liitteestä 23). Lisäksi tulee huomioida myös melu- ja hiukkaspäästöjen ym. (mekaanisen kulumisen päästöt) lisääntyminen. Myöskin kuormien määrä on olennaisesti

12 12 vähentynyt kuormarajoituksen ( kuormaa/talvi) myötä (vrt. ennen vuotta 2013). ELY-keskuksen huomioimat tekniset ja mittaukselliset seikat otetaan huomioon lupaehtojen mukaisesti. Mittaustekniset määritysrajat ovat olleet ympäristölaatunormien mukaiset vuodesta 2014 alkaen, jolloin tarkkailun toimeksianto siirtyi Ramboll Finland Oy:lle. Ottaen huomioon hakemuksessa ja tässä vastineessa esitetyt seikat hakijan näkemyksen mukaan toiminta ei aiheuta pohjaveden laadussa tai pintavesien laadussa muutoksia, jotka olisivat olennaisia tai voisivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminta ei myöskään loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hakijan käsityksen mukaan ympäristösuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristö- ja rakennusjaosto myöntää toiminnalle ympäristöluvan. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei seuraavista lupamääräyksistä muuta johdu. Lupamääräykset Lumikuormat 1. Alueelle saa tuoda enintään kuormaa lunta vuodessa. Melu ja valaistus 2. Alueen toiminta-aika on arkisin ma-pe klo Rankkojen lumisateiden (yli 10 cm/vrk) aikana ja välittömästi niiden jälkeen lunta voidaan tuoda myös viikonloppuisin ja yöllä enintään kolmena peräkkäisenä yönä kerrallaan. 3. Lumikauden ulkopuolella lunta saa pöyhiä kaivinkoneella sulamisen edistämiseksi arkisin ma-pe klo Vastaanottopaikan pohjoispuolelle on rakennettava viimeistään 6 kk ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen meluvallin jatke ja sen päälle meluaita piirustusten ja mukaisesti. 5. Uusi hakemuksessa esitetty ajoliittymä on rakennettava viimeistään vuoden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. 6. Lumenläjitys alueelle tulee tehdä suunnitelmallisesti meluselvityksessä esitetyn mukaisesti.

13 7. Normaalitilanteessa lumenvastaanottotoiminnan aikana häiriintyvien kohteiden piha-alueella melutaso ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa L(Aeq) 55 db päiväaikaan 7 22 eikä A-painotettua ekvivalenttitasoa L(Aeq) 50 db yöaikaan Melun ollessa iskumaista lisätään mitattuihin arvoihin 5 db ennen vertaamista annettuihin raja-arvoihin. 8. Työmaan valaistus suunnattava siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähistön asukkaille. 13 Vesien johtaminen 9. Sulamisvesi pitää ohjata hallitusti reunaojilla laskeutusaltaaseen ja edelleen laskuojaan. Alueen ulkopuolisten vesien pääsy maankaatopaikalle on estettävä. 10.Vastaanottoalueelle tulee rakentaa uusi laskeutusallas samassa yhteydessä meluvallin jatkamisen kanssa viimeistään 6 kk ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Suunnitelma altaan rakentamisesta ja sijoittamisesta on hyväksytettävä ympäristönsuojeluviranomaisella. Altaan on oltava tiivis siten, että sulamisvesiä ei voi imeytyä sen kautta pohjavesimuodostelmaan. 11.Laskeutusallas ja ojat on rakennettava ja pidettävä kunnossa, niin että niistä ei aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta haittaa. Jätteet, roskaantuminen ja pölyntorjunta 12.Asiaton pääsy ajoneuvoilla lumen läjityspaikalle on estettävä. 13.Lumen mukana alueelle kuormien mukana kulkeutuneet roskat on siivottava alueelta vuosittain lumen sulamisen jälkeen. Mikäli osin sulaneet lumikasat aiheuttavat merkittävää roskaantumista, siivoamiseen on ryhdyttävä aiemmin. Roskat on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. 14.Hakemuksessa esitetyn hiekoitushiekan lisäksi alueella ei saa varastoida muita jätteitä tai kemikaaleja. 15.Pölyhaittaa alueella on torjuttava tarvittaessa kastelemalla vedellä tai muulla tavoin. Työkoneiden tankkaus 16.Mikäli työkoneita tankataan pohjavesialueella, tankkauspaikalla on oltava tiivis polttoainetta läpäisemätön pinnoite tai vastaava rakenne. Tankkauspaikka on sijoitettava siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa öljyt eivät pääse imeytymään maaperään. Tankkausalueen alustan on murtumatta kestettävä suurimman

14 14 mahdollisimman työmaalla käytettävän työkoneen paino. Tankkauspaikan hulevesi on viemäröitävä öljynerottimen kautta ja johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. 17.Mahdollisten vuotojen talteenottoa varten tankkauspisteen läheisyyteen on aina varattava riittävästi imeytysainetta ja tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Toiminnan ja päästöjen valvonta ja tarkkailu 18.Lumenvastaanoton pinta- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava. Lumenvastaanoton aiheuttamaa melua tulee tarkkailla lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarkkailuista on tehtävä erilliset suunnitelmat melun, pintavesien ja pohjaveden seurantaan. Tarkkailusuunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 19.Vesinäytetulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua. Melumittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaan. 20.Lumenvastaanottoalueen eteläpuolelle on asennettava 2 uutta pohjavesiputkea pohjaveden tarkkailua varten viimeistään 3 kk ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. 21.Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa alueen käytöstä. Kirjanpitotiedoista tulee tehdä kerran vuodessa toimintakauden jälkeen yhteenveto, joka toimitetaan toukokuun loppuun mennessä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa tulee olla mukana alueelle tuodun lumen määrä, erilaisten jätteiden määrä ja toimituspaikka ja melu- ja vesitarkkailun tulokset. Lisäksi yhteenvedossa tulee ilmetä ympäristön kannalta olennaiset häiriötilanteet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset) ja niihin kohdistuneet korjaavat toimenpiteet. 22.Alueella tulee olla nimetty hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen toiminnan aloittamista kirjallisesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, samoin jos vastaava hoitaja vaihtuu. Poikkeukselliset tilanteet 23.Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on

15 viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Poikkeuksellisen tilanteen ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen niin edellyttäessä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. 15 Tiedotus ja neuvonta 24.Alueen tieliittymään on laitettava informaatiotaulu, jossa kerrotaan alueen osoite, sen sallittu käyttö, aukioloajat ja vastaavan hoitajan yhteystiedot. 25.Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut ohjeet ja vaatimukset toiminnan järjestämisestä annetaan tiedoksi myös kaikille alueella toimiville urakoitsijoille. Urakoitsijoita tulee ohjeistaa oikeista työtavoista. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskevat määräykset 26.Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava lupa. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 27.Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelma on toimitettava Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tässä päätöksessä annettujen määräysten mukaisesti toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille, haittaa alueen kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Lupamääräysten rajoittama lumenvastaanottoalueen normaali toiminta (arkisin klo 7-22) ei aiheuta lähistön asukkaille kohtuutonta meluhaittaa. Määräyksissä rajoitetaan toiminta-aikaa ja edellytetään melutasojen tarkkailua sekä

16 sisääntuloväylän siirtämistä ja meluvallin ja -aidan jatkamista. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta tehtyjen melumittausten ja -mallinnusten perusteella melutaso alittaa Valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) annetun asuinalueiden päiväajan ohjearvon 55 db. Poikkeustilanteet (lupamääräys 2), joissa yöaikainen toiminta on sallittu, ovat harvinaisia. Toiminnanharjoittajalta saatujen tietojen mukaan lunta ei ole ajettu yöllä kertaakaan sen jälkeen, kun Ympäristö- ja rakennusjaosto rajoitti yöaikaista toimintaa Ympäristönsuojeluviranomaisen Ilmatieteenlaitokselta saamien tietojen mukaan yöaikaisen toiminnan salliva yli 10 cm/vrk lumisade on tapahtunut Tampereella 12 kertaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lumenvastaanottotoiminta ei ole ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollista, vaikka toiminta-alue olisi pohjavesialueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös luvanhakuvelvollisuudesta perustuu naapuruussuhteista annetun lain kohtuuttomaan rasitukseen. 16 Lausuntojen ja mielipiteen huomioon ottaminen ELY-keskus katsoo, että lumenvastaanottoalueita ei tule sijoittaa pohjavesialueille, kuten Tampereen ympäristönsuojelumääräyksissä kielletään. Kyseinen lumenvastaanottoalue on kuitenkin toiminut samalla paikalla vuodesta 2000, joten kyseessä ei ole uusi toiminta. Ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan vastaanottotoiminnan aloittamisen jälkeen vuonna Toiminta on asemakaavan mukaista. ELY-keskus katsoo, että pohjavesitarkkailussa on todettavissa viitteitä lumen mukana kulkeutuneista epäpuhtauksista. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan lumenvastaanottotoiminta ei ole vaikuttanut pohjaveden laatuun. Pohjavesitarkkailun käyttökelpoiset tulokset eivät viittaa lumenvastaanottotoiminnasta aiheutuneisiin muutoksiin, vaan kuvaavat kaupunkialueen pohjaveden laatua. Ympäristönsuojeluviranomaisen saamien tietojen mukaan ennen vuotta 2014 otetut pohjavesinäytteet eivät ole luotettavia, koska pohjavesiputkia ei tyhjennetty ennen näytteenottoa. Vuosina otetuissa näytteissä lumenvastaanottoalueen pohjavesiputken 980 pitoisuudet eroavat vastaanottoalueen ulkopuolisen vertailuputken 981 pitoisuuksista selvästi ravinnepitoisuuksissa. Ravinnepitoisuuksien erot johtunevat aivan putken lähellä kulkevista Pyhä- ja Vuohenojista, joiden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimusten perusteella koko alueen pohjavedet ovat happiköyhiä ja niissä on korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia (Geologian tutkimuskeskus, raporttiluonnos 2016). Nämä nostavat kiintoainepitoisuutta ja sameutta. Pohjavesiputken 980 kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien keskiarvot ovat 17 ja 48 mg/l. Kloridipitoisuuden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ei ylity. Pitoisuudet vastaavat Aakkulanharjun pohjavesialueen yleisiä pitoisuuksia: kloridin ympäristönlaatunormi ylittyy kolmessa tutkimuksen kymmenestä pohjavesiputkesta ja sulfaatin keskipitoisuus on 50 mg/l (Geologian tutkimuskeskus, raporttiluonnos 2016).

17 17 ELY-keskus mainitsee riskin, että haitallisia aineita kulkeutuu lumen mukana alueelle poikkeuksellisissa olosuhteissa. Riskiä vähentää se, että lumenvastaanottoalueen alla on vähintään yhdeksänmetrinen heikosti vettäläpäisevän savikerros. Riskiä vähennetään myös sillä, että alueen sisäänajoväylän puomi estää muita kuin luvan hankkineita kuljettajia tuomasta alueelle kuormia. Lisäksi polttoaineen ja kemikaalien varastointi alueella on kielletty ja tankkauspaikan suojaukselle on vaatimuksia. ELY-keskus mainitsee, että alueen sulamisvedet johdetaan ojaan, joka virtaa Aakkulanharjun pohjavesialueen läpi Iidesjärveen. Mahdolliset muutokset ojassa mm. rakentamishankkeiden yhteydessä voivat aiheuttaa lisääntyvää pintaveden imeytymistä pohjavesimuodostumaan. Aakkulanharjun pohjavesialue on riskialue, jolla tulee pyrkiä vähentämään pohjaveteen kohdistuvaa pilaantumisvaaraa ja kuormitusta. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että imeytyminen ojasta on vähäistä, koska pohjavesialueella oleva ojan osa on suurimmaksi osaksi putkessa tai betonialtaassa: noin 200 m siitä on kosketuksissa maaperään ja 350 m ei. ELY-keskus toteaa, että lumenkaatopaikan alapuolisessa pintavesien tarkkailupisteessä kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat suurempia kuin yläpuolisella pisteellä. Sulamisvedet kuormittavat omalta osaltaan Iidesjärveä, jossa veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet ovat luonnontasoon verrattuna selvästi suurempia: kloridipitoisuus talvella mg/l ja kesällä 20 mg/l. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen näkee, että lumenvastaanottoalueelta tuleva vesi on useimpien aineiden suhteen Vuohenojan vettä laimeampaa. Yhtä poikkeuksellista näytettä lukuun ottamatta on lumenvastaanottoalueelta tulevan veden kloridipitoisuuden keskiarvo matalampi kuin Vuohenojan. Erikseen käsiteltävässä pinta- ja pohjavesitarkkailusuunnitelmassa tullaan edellyttämään ELY-keskuksen mainitsemia tarkempia laboratorioanalyysimenetelmiä ja pintaveden kloridipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden tarkkailua. Muutoin lausunnossa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevästi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Alueelle tuotavan lumen määrää on tarpeen rajoittaa toiminnasta syntyvän meluhaitan takia. (YSL 7 ja 52 ) Lupamääräykset 2 8: Toimintaa pitää rajoittaa, jottei lähistön asukkaille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Muulloin kuin lumikaudella toimintaa on vähän, joten pitkillä työajoille ei ole samaa tarvetta. Lupamääräyksillä estetään myös melun leviämistä laajalle alueelle. Meluvalli, -aita ja suunnitelmallinen lumen läjittäminen estävät melun leviämistä. Meluavien työtapojen välttäminen vähentää asukkaille aiheutuvaa häiriötä. Meluun liittyvä ohjearvo perustuu valtioneuvoston päätöksen (993/92) soveltamiseen ja yleiseen vaatimustasoon ympäristöluvissa. Kirjallinen suunnitelma korjaustoimista on tarpeellinen valvonnallisista syistä. (YSL 7, 11, 14, 20, 49 ja 52, YSA 15 )

18 Lupamääräykset 9 11: Sulamisveden johtaminen ja käsittely ovat tarpeen haitallisen vettymisen ja pinta- ja pohjaveteen tulevien päästöjen estämiseksi. Johtamiseen liittyvillä määräyksillä estetään sulamisveden lammikoitumista ja imeytymistä pohjavesialueella. (YSL 7, 14, 17, 20, 49, 52 ja 66, YSa 15 ) Lupamääräys 12: Asiattoman liikkumisen estäminen estää jätelain vastaista jätteen hylkäämistä alueelle. Vastaavat suojaiset läjityspaikat ovat alttiita jätteen hylkäämiselle. (YSL 58, JäteL 13) Lupamääräys 13: Jätteet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan. (YSL 58, JäteL 13, 15, 16, 17, 29, 31 ja 98 JäteA 7 9, 17) Lupamääräys 14: Toiminta-aluetta ei ole tarkoitettu jätteenkäsittelyyn. Jätteiden ja kemikaalien varastointi aiheuttaa riskin maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle. Aakkulanharjun pohjavesialue on todettu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä riskialueeksi. Riskialueiksi todetuilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä vähentämään pohjaveteen kohdistuvaa pilaantumisvaaraa ja kuormitusta. (YSL 52 ) Lupamääräys 15: Pöly saattaa aiheuttaa lähialueen asukkaille viihtyvyys- ja terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Määräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä. (YSL 7, 20, 49 ja 52, YSA 15 ) Lupamääräykset 16 17: Lumenvastaanottoalue on ensimmäisen luokan pohjavesialuetta. Tankkauspaikkaa koskevat määräykset vastaavat Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä pohjavesialueilla. Aakkulanharjun pohjavesialue on todettu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä riskialueeksi. Riskialueiksi todetuilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä vähentämään pohjaveteen kohdistuvaa pilaantumisvaaraa ja kuormitusta. Toiminta-aluetta ei ole tarkoitettu polttonesteiden varasto- ja jakelualueeksi eikä ajoneuvojen huoltoalueeksi. Työkoneiden painon ja polttoaineen kestävällä tiivisrakenteisella polttoaineen tankkausalueella voidaan estää tankkauksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvista vuodoista johtuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (YSL 7, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 49, 52 ja 66, YSA 15 ) Lupamääräykset 18 21: Lupamääräykset on annettu toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi ja valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Ympäristönsuojelulain 172 :n mukaan toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Melu on ympäristön pilaantumista aiheuttava tekijä. Uudet pohjavesiputket ovat tarpeen pohjavesitarkkailun tarkentamiseksi. Yhteenveto tulee toimittaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvonnan mahdollistamiseksi. Vesianalyysitulosten toimittaminen välittömästi mahdollistaa niiden perusteella paljastuvaan häiriötilanteeseen puuttumisen. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan harjoittaja on jätelain mukaan kirjanpitovelvollinen jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen jätteen lajista, laadusta, määrästä, toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpito tulee säilyttää joko kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. (YSL 6, 7, 8, 52, 58, 62, 64, 65, 66, 172 ja 209, YSA 15, JäteL 12, 13, 118 ja 119, JäteA 22 ) 18

19 Lupamääräys 22: Toiminnan ja päästöjen tarkkailu edellyttää vastuuhenkilön nimeämistä. Lupaehto annetaan myös valvonnallisista syistä. (YSL 8 ja 62, YSA 15, JäteL 12 ). Lupamääräys 23: Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Välittömillä toimenpiteillä vahingon sattuessa minimoidaan aiheutuvia haittoja. (YSL 6, 7, 14, 15, 19, 20, 52 ja 123, YSA 15 ). Lupamääräys 24: Määräys on tarpeen alueella toimivien ja haittoja havaitsevien tiedonsaannin takia. Paikalle annetaan osoite, jotta avun saaminen alueelle helpottuu. (YSL 7, 15, 20 ja 52, YSA 15 ) Lupamääräys 25: Määräys on tarpeen, jotta haittoja asukkaille ehkäistään. (YSL 7, 15, 20 ja 52, YSA 15 ) Lupamääräys 26. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ovat tarpeen valvonnan kannalta sekä sen määrittämiseksi, vaatiiko muuttunut toiminta ympäristölupapäätöksen muuttamista. (YSL 29, 170, YSA 15 ) Lupamääräys 27. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta-alue saatetaan toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 52, 94 :t, YSA 15, JäteA 13 ) 19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6 8, 11 12, 14 17, 19 22, 34, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 64 66, 70, 83, 85, 87, 94, 123, 170, 172 ja 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014) 15 Jätelaki (JäteL 646/2011) 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 98, 118, 119 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNA 179/2013) 7, 8, 9, 17 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

20 20 säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KÄSITTELYMAKSU Hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaoston hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen. Maksu perustuu maksutaulukon tuntitaksaan ja on kohtuullistettu taksan 10 :n mukaisesti. Se on suuruudeltaan 3000 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja käsittelymaksuun voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelu Liikennevirasto Päätöksestä ilmoittaminen Kuulutus ilmoitustaululla, tieto nettisivuilla ja lehdessä Tieto asianosaisille, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta. Lisätiedot päätöksestä Lisätietoja päätöksestä antaa vs. ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Halme, puh ,