LAPPEENRANNAN URHEILUAREENAN SIJOITTAMIS- JA TOTEUTUSESITYS

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN URHEILUAREENAN SIJOITTAMIS- JA TOTEUTUSESITYS Tausta Maakuntahallityöryhmä vuonna 2008 Vuoden 2008 kaupungin talousarvion perusteluissa edellytetyllä tavalla kaupunginjohtajan asettama hallityöryhmä valmisteli maakuntahallin sijoituspaikkaselvityksen marraskuussa Tehtävänä oli selvittää Joensuun Areenan tyyppisen, kiinteän urheilu-, konsertti- messu- yms. käyttöön tarkoitetun maakuntahallin sijoittuminen Lappeenrantaan. Selvitykseen sisältyi kattava eri sijaintipaikkavaihtoehtoja koskeva tarkastelu, jossa pisteytysten perusteella selkeästi parhaana sijoittumisalueena nähtiin Harapainen yhdeksästä eri vaihtoehdosta. Kaupunginhallituksen kokouksessa maakuntahalliasia jäi pöydälle. Monitoimihallihanke vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana yksityiset omistajat ovat perustaneet Aviasport Oy:n, joka yritys teki Lappeenrannan kaupungille tarjouksen rakentaa monitoimihalli Lentokentäntielle. Vuoden 2011 aikana tästä kokonaan uudesta halliesityksestä on käyty neuvotteluja ja kaupunginhallitus päätti kokouksessaan seuraavaa: Monitoimihalli toteutetaan Lappeenrannan keskusta-alueelle yhteistyössä Aviasport Oy:n kanssa, mikäli yhtiön kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa päästään yksimielisyyteen. Lentokentäntie vaihtoehdon lisäksi tehdään kaupunginhallitukselle selvitys eri sijoitusvaihtoehdoista mennessä. Kaupungin osallistuminen Aviasport Oy:n monitoimihalliin voi tapahtua siten, että kaupunki sitoutuu käyttöajan ostamiseen hallista sovittavaksi määräajaksi, kuitenkin enintään 15 vuoden ajaksi. Kaupunginjohtaja nimesi liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksmanin ja kehitysjohtaja Markku Heinosen valmistelemaan selvityksen eri sijoittumisvaihtoehdoista ja jatkamaan neuvotteluja Aviasport yrittäjien kanssa. Halliyrittäjien kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, ettei yrittäjillä ole valtionavustuspäätöksen edellyttämiä suunnitelmia ja muita ministeriön vaatimia selvityksiä eikä myöskään rahoitusvakuuksia, joiden pohjalta halliyhtiö olisi voinut

2 tehdä vuodelle 2012 valtionavustushakemuksen mennessä. Näin ollen kokouksessa todettiin, että hanke voi käytännössä alkaa aikaisintaan vuonna Mikäli kaupunki päättää vuoden 2012 aikana osallistumisestaan hallihankkeeseen, halliyhtiö hakisi rakentamiseen vuodelle 2013 valtionavustusta mennessä. Aviasport Oy:n yrittäjät toivat esille, että rakentamisen myöhäistäminen voi tarkoittaa muutoksia investointikustannuksiin. Kaupunki valmistelee valtionrahoitusta tarvitsevista tulevista, vuosien liikuntapaikkainvestoinneista esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle keväällä Mikäli yhteistyömallista päästään sopimukseen, kaupunki tulee esittämään, että valtio myöntäisi rahoitusta ao. halli-investointiin vuodelle Hallin laajuus ja toiminnot Lappeenrantaan rakennettavan hallin koko tulisi olemaan noin 80 m x 130 m ja korkeus noin 25 m. Halli sisältää: 330 m kiertävä, 4 ratainen yu-rata, pituus-, kolmiloikka-, seiväs- ja korkeuspaikat. Lisäksi heittolajeille harjoitusheittopaikka esim. pressuun, täysimittainen jalka- ja pesäpallon tekonurmi 64 m x 100 sekä puku- ja pesuhuoneet 6 kpl. Yrittäjä voi halutessaan rakentaa lisäksi kuntosali-, seurojen toimisto- ja varastotiloja ym. Sijoittumistarkastelu Sijoittumisvertailussa on ollut useita eri alueita. Useimmat rajasi vertailusta pois kaupunginhallituksen päätös, että monitoimihalli sijoitetaan kaupungin keskustaalueelle. Lisäksi rakennuksen suuri koko oheistilatarpeineen asettaa rajoituksia hallirakennuksen sijoittamiselle keskusta-alueelle. Kokonaistilatarve on noin 2 hehtaarin luokkaa. Epäsopiviksi arvioidut sijoittumisalueet ovat: - Amiksen tekonurmen alueelle halli juoksuratoineen ei mahdu Valtakatua siirtämättä ja puuttumatta lasten liikennekaupunkiin sekä kentän länsipään puistoalueeseen - Kimpisen alakenttää tarvitaan Kimpisen yleisurheilukisojen lämmittely- ja harjoitusalueena eikä hallirakennus muutoinkaan istuisi ahtaaseen paikkaa Kimpisen ulkoilualueelle hankalan ja ahtaan kulkuyhteyden päähän - Maasotakoulun liikuntahallin ja lentokentän väliseen maastoon halli ei sovi lentoliikenteen korkeusrajoitusten johdosta - Villumäen ympäristössä Myllymäessä on osoitettu tontteja asuin- ja päiväkotirakentamiseen, jolloin tilaa alueella on hyvin niukasti. Villumäki on asuinalueelle ja Myllymäen koululle tärkeä, luontoarvoja omaava lähivirkistys- ja ulkoilualue, johon suurta hallia on vaikea saada mahtumaan - Raviradan ja Lentokentäntien välinen alue, missä ei ole riittävästi tilaa suurelle hallille, ei riittävästi kaupungin omistamaa maata ja edelleen Helsingintielle rakennetut uudet katuyhteydet vievät alueella tilaa. Alue on myös lentoliikenteen lähestymisaluetta, joka rajoittaa rakennusten korkeutta

3 Aviasport Oy:n esittämän ison liikuntahallin sijoittumispaikkoja keskustan tuntumassa on vain muutamia. Yhtiön esittämä Lentokentäntien tontti, Harapaisen urheilukentän alue ja tietyin rajauksin Karhuvuoren hiekkapallo- ja luistelukentän alue. Johtopäätökset ja esitys Lentokentäntie tarjoaa erinomaisen sijoittumisvaihtoehdon ja sijaintipaikkana se palvelisi Lappeenrannan ulkopuolelta tulevia käyttäjiä VT 6 liittymien ansiosta hyvin. Lentokentäntielle olisi rakennettavissa myös hotelli, joka palvelisi sekä liikuntahallia että lentoliikenteen käyttäjiä. Näin halli-investoinnilla olisi myös elinkeinopoliittista merkitystä. Lentokentäntiellä investoinnin kustannusta nostaa tontin ostosta aiheutuva kustannus, joka pysäköintitilatarpeineen on euron suuruusluokkaa. Seurojen käytön kannalta Lentokentäntien sijaintivaihtoehto on hyvä, samoin keskusta-alueen asukkaiden ja Kesämäen koulun käytön kannalta. Monitoimihallin käytön kannalta Harapaisen alue on vaihtoehdoista selkeä ykkönen. Keskeinen sijainti ydinkeskustan ja keskusta-alueen koulujen välittömässä läheisyydessä turvaa parhaiten hallin liiketoiminnallisen menestyksen. Keskustaalueen koulujen liikuntatuntien ja urheiluakatemian tarpeiden kannalta Harapainen tuo selvästi eniten hyötyjä erinomaisen sijaintipaikkansa vuoksi. Luonnollisesti myös seurojen käytön kannalta Harapainen on erinomainen sijaintipaikka. Monitoimihallin valmistuessa koulujen liikuntasaleista ja urheilutalon juoksusuoralta vapautuu iltakäyttötunteja muiden sisäliikuntalajien käyttöön noin 80 tuntia viikossa, kun jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun käyttämiä koulujen salivuoroja siirtyy monitoimihalliin. Nämä käyttötunnit voidaan jakaa muiden sisäliikuntaharrastajien käyttöön. Kimpisen ja Alakylän sekä keskustan alueen muiden koulujen ja edelleen Pohjolankadun ammattioppilaitosten liikunnanopetuksen kannalta Harapainen on monitoimihallin sijoituspaikkana paras ja se tuo merkittävästi lisäarvoa oppilaitosten liikunnanopetuksen tarpeisiin. Pohjolankadun varrella olevissa Kimpisen koulussa ja ammattioppilaitoksissa on oppilaita vuonna 2013 yhteensä noin 3.100; Kimpinen noin oppilasta, ammattioppilaitokset Pohjolankadulla noin opiskelijaa. Kimpisen koulukeskukseen tulee liikuntatiloja seuraavasti: - Peltolan liikuntasali 112 m2 - Kimpisen alasali 258 m2 - Kimpisen yläsali 270 m2 - Pohjolankatu 23 musiikkiliikuntatila 150 m2 ja kuntosali 128 m2 Ammattioppilaitoksen noin oppilaalla ei ole koulutiloissaan sisäliikuntatiloja ollenkaan, sen sijaan opiskelijoiden liikunnanopetus tukeutuu sisäliikuntatilojen osalta kokonaisuudessaan Lappeenrannan urheilutalon liikuntatiloihin. Liikuntatoimi on

4 valmistellut urheilutalon tilankäyttösuunnitelmaa alustavasti kuluvan talven aikana ja eri koulujen liikunnanopettajilta saadun palautteen mukaan on odotettavissa, etteivät urheilutalon tilat tule tyydyttävästi palvelemaan suurta oppilasmäärää. Lisäksi urheilutaloa käyttävät päiväharjoituksiin LrNMKY:n ja Catz:n koripallon SMsarjajoukkueet sekä urheiluakatemian opiskelijat. Edelleen urheilutaloa käyttävät päiväaikaan myös eri lajien harrastajat ammunta, paini, judo, nyrkkeily, soutu, yleisurheilu ja erilaiset eläkeläis- sekä erityisliikuntajärjestöt. Korvaavia tiloja seuroille ja eri lajien harrastajaryhmille Lappeenrannassa ei ole olemassa, joten näitä ryhmiä ei pystytä ohjaamaan muihin tiloihin päiväaikaan. Koulujen salitilat taas ovat koulujen käytössä päiväaikaan, jolloin esimerkiksi sinne eri edellä mainittuja ryhmiä pystytä siirtämään. Edellä esitetty sisäliikuntatilojen käyttövolyymi on niin suuri, etteivät Kimpisen koulun liikuntasalit ja urheilutalon tilat yhdessä pysty tarjoamaan riittävästi salitilaa koulun ja ammattiopiston opiskelijoiden liikuntatuntien järjestämiseen. Tarvitaan lisää liikuntatiloja joko Kimpisen koulun tai ammattioppilaitoksen tiloihin tai näiden oppilaitosten lähelle muualle. Lappeenrannan urheilutalon laajennuskustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa, eikä kaupungilla ole taloudellisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Urheilutalon telinevoimistelutila on tarkoitus muuttaa noin 270 m2:n liikuntasaliksi sitten, kun telinevoimistelutoiminta saadaan siirtymään Kahilanniemeen. Siitäkin huolimatta urheilutalon tilat eivät riitä kaikelle päiväkäytön suurelle volyymille jatkossa ja lisätiloja tarvitaan muualta. Alakylän koulu tarvitsee myös liikuntasalitilaa ja koulun alustavassa tilaohjelmassa on huomioitu koululle noin 150 m2 liikuntasali- ja sen oheistiloja, joiden rakentamiskustannusarvio on noin euroa. Alakylän koulun rehtorin näkemyksen mukaan Harapaiseen sijoitettu liikunnan monitoimihalli poistaisi kokonaan Alakylän koululta liikuntasalitarpeen. Koulun sisäliikuntatunnit voitaisiin järjestää pääasiassa Harapaisen monitoimihallissa lukuun ottamatta muutamia sisäpalloilulajeja kuten koripallo, lentopallo ja sulkapallo, jotka olisi mahdollista tehdä urheilutalolla. Kimpisen koulun ja Pohjolankadun ammattioppilaitosten liikunnanopetukseen Harapaisen halli toisi myös merkittävän parannuksen, koska käytännössä kaikkea sisäliikuntaopetusta ei tulla saamaan sijoittumaan urheilutalolle sitten, kun Kimpisen koulu koko laajuudessaan aloittaa toimintansa syksyllä Rakennettavuudeltaan ja maaperältään Lentokentäntie on parempi. Harapaisissa monitoimihallin perustamiskustannukset ilman hallin rakennusperustuksia, liittymiä, sadevesiviemäröintejä ja asvaltointeja on noin euroa. Lentokentäntiellä tontin hankintahinta Finavialta on noin n euroa ja perustamiskustannukset ilman hallin rakennusperustuksia, liittymiä, sadevesiviemäröintejä ja asvaltointeja ovat noin euroa. Näin ollen perustamiskustannukset ja tontin hankintahinta yhteen laskettuna ovat liki samaa tasoa molemmissa vaihtoehdoissa, alustavasti euroa Lentokentäntien hyväksi.

5 Monitoimihallin rakentamista ajatellen molemmissa sijoituspaikoissa Harapaisessa ja Lentokentäntiellä hankekustannuksissa ei ole merkittäviä eroja maarakennustöiden ja tontin osalta. Sen sijaan Harapaiseen voidaan huomattavasti paremmin osoittaa pysäköintialueita hallin yhteyteen kaupungin maalla. Harapaiseen voidaan suoraan hallin viereen osoittaa noin 250 autopaikkaa ja sen lisäksi käytettävissä on Katsastajankadun autopaikka-alue, johon mahtuu noin 70 autopaikkaa. Edellä esitetyt seikat huomioiden kaupungin on erittäin perusteltua tarkastella monitoimihallikysymystä laajasti sekä keskusta-alueen koulujen käyttötarpeiden että kaupungin talouden näkökulmasta. Edelleen edellä esitetty taloudellinen ja toiminnallinen tarkastelu osoittaa, että monitoimihallin sijoituspaikkana Harapainen on paras. (MH, IO) Esitys Edellä esitetyn vertailun perusteella liikuntatoimenjohtaja ja kehitysjohtaja esittävät, että monitoimiareenan (yleisurheilu-, jalka- ja pesäpallohalli) sijoittumispaikaksi valittaisiin Harapainen.