PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Transkriptio

1 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

2 Pekka Syvänen Ostimme oman tilan vuonna 2010 Konetekniikan DI ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Teemme omatoimista metsätaloutta. Emme käytä välikäsiä Kirjoittanut vuodesta 2011 metsäaiheista blogia puuntuottaja.com Valmistan pientä Logbullet merkillä olevaa ajokonetta aloitteleville ja tuleville metsäomistajille / kevät 2016

3 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen yhdistys Yhdistyksen pääasiallisena jäsentoimintana ovat erilaiset metsäaiheiset retket sekä koulutustilaisuudet. Jäsentoiminnan lisäksi yhdistys on aktiivinen toimija metsäpolitiittisessa keskustelussa ajaen kaupungeissa asuvien metsänomistajien etua. Yhdistys katsoo asioita metsänomistajien, erityisesti kaupunkilaisten metsänomistajien näkökulmasta. PKMO on riippumaton yhdistys. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. PKMO:n jäsenmaksu on 35 euroa vuodessa (vähennyskelpoinen metsäverotuksessa) PKMO ry Etämetsänomistajien liitto ry:n suurin jäsenjärjestö Kurssi ei velvoita liittymään yhdistykseen.

4 Kurssi käy läpi talousmetsätoiminnan perusteet Kurssilla käsitellään talousmetsätoimintaa. Ihmiset osaavat olla tekemättä mitään metsässä myös ilman kurssia. Metsänomistajalla tulee olla riittävät tiedot tehdäkseen metsätalouteen vaikuttavia päätöksiä. Vain omistaja vastaa päätöksien seurauksista. Myös metsien hoidon täydellinen ulkoistaminen tai hoitamattomuus on päätöksiä Kurssi ei tähtää metsänhoitajatutkintoon. Kurssilla käydään karkealla tasolla metsänkasvatuksen pääperiaatteet

5 Päivä 1: Metsänkierto Näe metsä puilta

6 Päivä 1: Metsänkierto Mitä metsässä tapahtuu puustokierron aikana Mitä merkitystä kasvupaikoilla on? Yleisimmät puulajit. Miksi ja minne? Uudistaminen. Tavat ja kulut. Pintaraapaisu hoitoon ja hakkuisiin. Termit tutuksi seuraavaa kertaa varten.

7 Metsä kasvaa myös ilman kasvatusta Taimivaiheen jälkeen metsä kasvaa yhtä monta kuutiota vuodessa riippumatta metsänhoidosta Metsänhoidon tavoitteena on kohdistaa kasvu parhaimman myynninhinnan antaviin tavaralajeihin Kuusitukista saa pystykaupalla 55 euroa kuutiolta ja kuidusta 17 euroa kuutiolta. Energiapuulla korjuukustannus voi olla sama kuin myyntihinta. Silloin hinta on nolla euroa kuutiolta puuntuottaja.com

8 Helposti myytävät puutavaralajit

9 Helposti myytävät puutavaralajit Mänty-, koivu- ja kuusitukki ja -kuitu sekä energiapuulle löytyy vakiintuneet markkinat koko Suomesta Hintatiedot vuodelta 2017 Metsälehden Puunhinta osiosta

10 Metsänomistajan tulot tulevat tukista Tukiksi kelpaa ostajasta riippuen viisi metriä pitkät kauniit vähintään 16 senttiä latvasta olevat puunosat Tukista sahataan lautaa ja sorvataan vaneria Tukin kysyntä vaihtelee rakentamisen mukana. Jos laudalle ei ole tarvetta, ei ole myöskään tukille kysyntää

11 Kuitupuulle on kasvava kysyntä Kuitupuuksi kelpaa ostajasta riippuen vähintään 3 metriä pitkät ilman lahoa olevat puunosat Kuitupuusta tehdään sellua Sellu on kuitua joka vahvistaa esimerkiksi kartongin rakenteen Suomeen rakennettaan lisää selluntuotanto kapasiteettia, kysyntä on nousussa

12 Energiapuun kysyntä vaihtelee Energiapuuksi kelpavat kaikki puulajit kunhan vain mahtuvat hakkuriin Energiapuusta puusta saadaan lämpöä ja sähköä Energiapuun kysyntä vaihtelee energiatukien ja pakkastalvien mukana Energiapuu on yleensä myös harvinaisempien puiden loppusijoituspaikka

13 Jaksollisen metsänkasvatuksen kierto

14 Jaksollinen vai jatkuva kasvatus? Jaksollinen kasvatus = Metsä uudistetaan uudistusvaiheella Jatkuva kasvatus = Metsä jatkuvasti peitteisenä. Pyritään uudistamaan alle tulevien puiden avulla Kuvassa oleva ala uudistettu Kuva otettu Uudistettu ala on vain hetken ilman puustopeitettä.

15 Jatkuvan kasvatuksen metsä hakkuun jälkeen Kuva Metsäliiton-sivuilta. Kuvan yläreunassa oleva teksti onnistunut poimintahakkuu kuului kuvaan

16 Kuusikko voi onnistua koivikon alle Kuusikon saattaa saada onnistumaan koivikon alle Kuusentaimikko tarvitsee yleensä täydennysistutusta sekä taimikonhoitoa Kuuset voivat vaurioita koivujen poistossa

17 Jaksollisen metsänkasvatuksen kierto

18 Jaksollisen metsänkasvatuksen kierto rahana Metsän kasvatus lähtee käyntiin taimikon perustamisesta. Kuluna per hehtaari maanmuokkaus taimet + istutustyö Seuraavaksi kuviolle mennään raivaamaan kasvatettavien taimien kasvua haittaavat puut. Kuluna joko 350 ulkopuoliselle tai omaa aikaa Taimikon kasvettua kasvatusmetsäksi metsässä tehdään ennakkoraivaus paria vuotta ennen ensiharvennusta. Kuluina joko 250 ulkopuoliselle tai omaa aikaa Kasvatusmetsään tehdään ensiharvennus vuoden kuluttua istutuksesta. Etelässä kuusikosta tuloja ~ euroa hehtaarilta 10 vuoden kulutta metsään tehdään varsinainen harvennus. Etelässä kuusikossa tuloja ~2000 euroa hehtaarilta Metsän kasvettua uudistuskypsäksi suoritetaan uudistushakkuu. Etelässä kuusikosta tuloa ~ euroa hehtaarilta

19 Kasvatettavat puulajit

20 Kasvatettavat puulajit Suomessa kasvaa luontaisesti ainakin 16 erilaista puulajia. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu Suomessa myydään metsänkasvatuskäyttöön taimia kolmen yleisimmän puulajin lisäksi myös lehtikuusen, tervalepän ja hybridihaavan taimia Suomessa on runsaasti ostajia yleisimmille puulajeille. Harvinaisemmille puulajeille on vaikea löytää ostajaa. Ellei myy energiapuuta

21 Kuusi Rehevien maiden rahapuu Kuusi on ollut 2000-luvulla suosituin istutettu puulaji Kuusen etuna on helppo kasvatus sekä korkea tukkiosuus Kuusella voi tulla ongelmaksi lahoaminen, metsätuholaiset sekä markkinan täyttyminen

22 Mänty Karumpien maiden vaihtoehto Mänty kasvaa kaikissa kasvupaikoissa Männyn etuna on hyvä kasvu ja korkea tukkiosuus Männyn ongelmana on hirvituhot

23 Koivu kaunis maankorjaaja heikolla tuotolla Koivu on nuorena nopeakasvuinen rehevien paikkojen lehtipuu Koivun ongelmana ovat heikko tukkiosuus sekä hirvituhot Koivun kasvatus tekee maapohjalle hyvää Koivu kaipaa kasvaakseen nopeasti reilusti tilaa

24 Tauko

25 Eero Mikkola Isoisät +1000ha => +120ha Äiti ja täti +120ha => +40ha Minä ja sisko +40ha => X ha Meidän jälkipolvi 0-X ha? Luken asiakaspäällikkö (metsä), joka konttorityön vastapainoksi ajelee n km vuodessa tilalleen harjoittamaan metsätaloutta. Aktiivinen positiivisen asiakaskokemuksen ja kannattavan metsätalouden puolestapuhuja aloitteleville ja tuleville metsäomistajille / kevät 2016

26 Kasvupaikkatyyppi kertoo alueen rehevyyden

27 Kasvupaikkatyyppi kertoo alueen rehevyyden Puiden kasvu on riippuvainen kasvupaikasta. Rehevällä paikalla kasvaa monta kertaa enemmän kuutioita kuin karummalla Kasvupaikka merkitään metsäsuunnitelmaan kirjaintunnisteilla (Lehto, OMT, MT, VT, CT, CIT)

28 Katse maahan tutkimaan alueen kasveja Lehtomainen kangas (OMT). Alueella kasvaa tyyppikasveina ketunleipää (käenkaali) sekä mustikkaa. Puustona yleensä järeää kuusikkoa ja sekapuuna koivua. Keskikasvu jopa 10 m2/ha Tuorekangas (MT Mustikkatyyppi). Alueella kasvaa tyyppikasvina mustikoita. Puulajeina ovat kuusi, koivu ja mänty. Keskikasvu alle 7 m2/ha Kuivahkokangas (VT Puolukkatyyppi). Alueella kasvaa tyyppikasvina puolukoita. Valtapuustona mäntyä. Keskikasvu alle 5 m2/ha Kuivakangas (CT). Alueella kasvaa kanervia. Puusto on aina mäntyvaltaista. Keskikasvu alle 3 m2/ha. Karukkokangas (CIT). Alueella kasvaa jäkäliä. Vain mänty kasvaa puumaiseksi, mutta sekin hitaasti

29 Kolmella kasvilla 90% kasvupaikoista oikein

30 Vihjeitä kasvupaikan tunnistamiseen Yksi pääskynen ei tee kesää. Ei myöskään yksi käenkaali lehtomaista kangasta Uudistusalat vaikuttavat karummilta kuin mitä ne oikeasti ovat. Tunnuskasveja kannattaa etsiä suurien kantojen ympäriltä Kasvupaikkojen määrittäminen ei ole tarkkaa. Kunhan suunnilleen arvioita miten rehevä kasvupaikka on Isommalla kuviolla saattaa olla useampi kasvupaikka esim. pikku lehtoja

31 Metsänuudistaminen

32 Uudistamisessa nopeus on valttia Uudistushakkuun jälkeen metsä kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti Nopeasti uudistamisen jälkeen taimet saavat monta vuotta etumatkaa kilpaileviin kasveihin nähden Onnistunut uudistaminen vähentää heinäämisen tarvetta

33 Kasvatettavan puulajin valinta Kasvatettavan puulajin valintaan vaikuttavat kasvupaikan ravinteisuus, kosteus, maalaji sekä metsäkasvillisuusvyöhyke sekä edellinen puulaji. Pääsäännöt Kuusi ei tykkää kuivuudesta. Kasvu tyrehtyy ennen uudistusta Lahoa kuusikkoa ei kannata uudistaa kuuselle Mäntyä ei kannata kasvattaa lehtomaisilla kankailla. Kasvaa liian hyvin tehden paksuja oksia Jonkinasteinen sekapuusto tavoitteena Omistaja valitsee mitä kasvattaa. Ei neuvoja eikä kurssinpitäjä

34 Maannousemasieni lahottaa kuuset Maannousemasieni lahottaa kuuset tyveltä lähtien Sieni jää maahan elämään juuren pätkiin seuraavan puukierron ajaksi Kuusi voi saada tartunnan joko juuren kautta tai kesäisestä kolhusta rungossa tai juuressa Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi -

35 Uudistamismenetelmän valinta

36 Metsän voi perustaa taimista tai siemenistä Metsän voi perustaa: Istuttamalla pottitaimia Kylvämällä siemeniä Luontaisesti antamalla puiden levittää alueelle siemenet

37 Istutuksella syntyy uusi metsä helposti Istuttaminen on nopein tapa saada uusi metsä aikaiseksi Istuttamalla perustettu taimikko syntyy nopeammin ja metsänhoito on helpompaa kuin luontaisesti syntyneen metsän Taimimäärän nousu nostaa kustannusta. Laatumänniköstä tulee kallis istuttamalla

38 Kylvämällä voidaan käyttää laatusiemeniä Siemenien kylvämistä käytetään mäntyjen uudistamiseen siemenpuiden sijasta Siemeniä käytettäessä ei tarvitse odottaa hyvää siemenvuotta ja voi korjata kerralla kuviolta kaikki puut

39 Siemenpuu menetelmä on näennäisen hyvä Siemenpuumenetelmää käytetään mäntyjen uudistamisessa Menetelmässä uudistusalalle jätetään mäntyä siementämään aluetta Puut poistetaan niiden levitettyä siemenet Menetelmästä syntyy kustannusta ~5 euroa matalampana kantohintana

40 Siemet ja taimet kaipaavat hyvän kasvupaikan

41 Siemet ja taimet kaipaavat hyvän kasvupaikan Puut lähtevät hyvin kasvuun jos niiden ei tarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa Hyvä kilpailutilanne muodostetaan maanmuokkauksella. Yleisiä maanmuokkaustapoja Mätästys: Maata käännetään kaivinkoneella kaksinkerroin Laikutus: Maasta raapastaan kunttakerros pois Ojitusmätästys: Alueelle kaivetaan ojat joiden maa tiputetaan kasvupaikoiksi Äestys: Maahan aurataan matalia uria

42 Hyvän taimen tunnusmerkit Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta -

43 Uudistusalalle sopiva alkuperä

44 Tarkistuslista taimien vastaanottoon

45 Vaadi jalostettuja siemeniä tai taimia

46 Määrä, hinta ja mitä sitten Taimia istutetaan puulajista riippuen kpl/ha. Määrässä on varmuusmarginaalia Metsänuudistamisen kokonaiskustannukset ovat yleensä noin hehtaaria kohti puulajista ja kasvupaikasta riippuen - maanmuokkaus + taimet + työ Kuusen taimet Superpaakku: 3-v paakkutaimi, 29,5 cnt/kpl (alv 0 %)/36,58 cnt/kpl (alv 24 %) Isopaakku: 2-v paakkutaimi, 25,5 cnt/kpl ja 31,62 cnt/kpl Keskipaakku: 2-v paakkutaimi, 21,0 cnt/kpl ja 26,04 cnt/kpl Keskipaakku: 1,5-v paakkutaimi, 19,5 cnt/kpl ja 24,18 cnt/kpl Perustettu taimikko kannattaa alkuvaiheessa tarkastaa

47 Kiitos. Seuraavaan kertaan. Seuraavalla kerralla käydään läpi Puunmyymistä. Milloin ja miten Metsätaloutta tukevia investointeja