Läsnä Rantamäki Jari puheenjohtaja. yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Transkriptio

1 1(4) PEDAGOGISTEN JOHTAJIEN KOKOUS Aika klo Paikka Agora, Lea Pulkkisensali Läsnä Rantamäki Jari puheenjohtaja Aittola Tapio kasvatustieteen laitos Heiskala Risto yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Hoikkala Anneli bio- ja ympäristötieteen laitos Kalaja Paula kielten laitos Koivula Sampo OPLAApro-ryhmä Koskimaa Raine taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos Ladonlahti Tarja erityispedagogiikan laitos Laitinen Mirja kirjasto Lehtinen Anja-Riitta varhaiskasvatuksen laitos Lyytinen Paula psykologian laitos Natri Teija kielikeskus Nurmi Timo kielikeskus Poikkeus Anna-Maija opettajankoulutuslaitos Rajaniemi Hannele atk-keskus Ruuskanen Vesa fysiikan laitos Salmikangas Anna-Katriina liikunnan sosiaalitieteiden laitos Sillanpää Reijo kemian laitos Tarnanen Mirja soveltavan kielentutkimuksen keskus Toivanen Pekka musiikin laitos Treuthardt Leena hallintovirasto Tuomainen Tuulikki historian ja etnologian laitos Tyrväinen Pasi tietojenkäsittelytieteiden laitos Valkonen Tarja viestintätieteiden laitos Vetola Paula avoin yliopisto Mörä-Leino Anneli OPLAApro-ryhmä, sihteeri 1. Laitosten tämänhetkinen tilanne opetuksen kehittämisessä Atk-keskus Atk-keskus pyrkii käyttäjälähtöisempään koulutukseen, mikä tarkoittaa ohjaavampaa ja opiskelijaa tukevampaa koulutusta. Koulutusta suunnitellaan entistä enemmän yhteistyössä laitosten kanssa. Avoin yliopisto Avoimessa yliopistossa on pyritty kehittämään opetusta jatkuvasti. Tällä hetkellä työn alla on pedagogisen strategian kirjoittaminen. OPLAApro-ryhmä ei ole vielä vieraillut laitoksella ( mennessä). Bio- ja ympäristötieteiden laitos

2 2(4) Laitos pyrkii kehittämään opiskelijalähtöisyyttä ja etsimään sen indikaattoreita. Opiskelijapalaute ja pärjääminen työelämässä koetaan tärkeäksi. Laitoksella on käynnistynyt arvokeskustelu. Erityispedagogiikan laitos Laitos otti ilolla vastaan tiedon siitä, että laatujärjestelmää voi kehittää laitoskohtaisesti. Tämä työ on linkitetty opetussuunnitelman työstämiseen. Laitoksella on keskusteltu toimintaa ohjaavista arvoista, mitä tutkimustieto opetuksen perustana tarkoittaa sekä palautejärjestelmän kehittämisestä. HOPSiin liittyen ollaan luomassa mentorointijärjestelmää, jossa amanuenssin lisäksi opettajat ovat mukana HOPSin teossa. Fysiikan laitos Fysiikan laitos koki keskustelun OPLAApro-ryhmän kanssa hyödyllisenä; laitos oli tyytyväinen, että laatujärjestelmän pystyyn saattaminen tapahtuu laitoskohtaisesti, laitoksen tarpeista lähtien. Historian ja etnologian laitos OPLAApro-ryhmän vierailu selkiytti ajatuksia laatujärjestelmästä. OPLAApro-ryhmän työstämästä itsearviointimatriisista on valittu työstettäväksi perusopintojen kannalta tärkeitä asioita kuten palautejärjestelmä ja opintojen ohjaus. Ohjaukseen tarvittaisiin täydennyskoulutusta, sillä välillä ohjaajalta loppuvat ideat kesken. Kasvatustieteen laitos Laitoksella toivottiin, että opetuksen kehittämisprosessi on aidosti laitoksen sisäinen prosessi, jossa opettajat kehittävät omaa toimintaansa eikä hallinnollinen prosessi, jossa ideat tulevat laitoksen ulkopuolelta. Tämän vuoksi laitos toivoi OPLAApro-ryhmän järjestävän jatkossa sisällöllisiä keskustelua laitosten haluamista teemoista. Laitos piti haasteena laatujärjestelmän jatkuvaa kehittämistä. Myös tällä laitoksella oli vaikeuksia saada opiskelijoita opetuksen kehittämisryhmään. Kemian laitos Myös kemian laitos koki helpottavana sen, että laatujärjestelmän rakentamisessa on kyse toimintajärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Laitos pyrkii hyödyntämään aiemmin unohtuneita palautteita ja se on palannut verkkopalautteen käytöstä takaisin luennoilla kerättävään palautteeseen, joka toimii hyvin. Laitos on ryhtynyt palauttamaan myös mieliin hyviä käytäntöjään. Opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun on pyritty kehittämään ja kehitetään edelleen. Fysiikan laitoksen lentävä lähtö kiinnostaa. Laitoksella on käynnistynyt arvokeskustelu. Kielten laitos OPLAApro-ryhmän käynti hälvensi laatujärjestelmätyöhön kohdistuneita perusennakkoluuloja. Oman toiminnan dokumentointia tehostetaan toiminnan kehittämiseksi. Mitä ja miten dokumentoidaan, on kuitenkin vielä hieman kysymysmerkki. Laitokselle on tulossa päivän seminaari opetuksen kehittämisestä. Kielikeskus

3 3(4) Kielikeskuksessa on pyritty yhä laajemmin integroimaan kieli- ja viestintäopintoja aineopintoihin. Laitos pyrkii järjestelmälliseen opetuksen kehittämisen dokumentointiin. Arvokeskustelua on käyty. Kirjasto Kirjasto pitää tiedonhankintaan liittyvää opetustyötä tärkeänä perinteisen kirjastotyön rinnalla. OPLAApro-ryhmän kanssa tapahtunutta keskustelua ja siihen valmistautumista pidettiin tärkeänä. Opetuksen kehittämisryhmässä ei ole toistaiseksi opiskelijajäseniä, mutta heitä pyritään saamaan mukaan. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Laitos on yhdistymässä ensi vuoden alusta liikuntakasvatuksen kanssa liikuntatieteiden laitokseksi. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksella on keskusteltu jo parin vuoden ajan tutkinnonuudistuksen yhteydessä arvoista. Laitosten yhdistyminen, tutkinnonuudistus, laatujärjestelmätyö ym. on aiheuttanut laitoksella lievää väsymystä. Laitoksella koetaankin, että toiminnan uhkana on taantuva laatu. Laitos toivoisi erilaisten kehittämishankkeiden koordinointia kokonaisuudeksi. HOPSin teko on liitetty laitoksella opintojaksoon, johon lähes kaikki opiskelijat osallistuvat. Hieman pelolla on odotettu ehopsia; miten siinä näkyy yksilön kasvu ja kehitys ja miten laitoksella käytössä oleva HOPS saadaan siihen liitettyä. Laitos on työstämässä oma opinnäytetöiden laatukäsikirjaa. Laitos on tehnyt opiskelijavoimin valmistuneiden sijoittumisseurantaa ja kerännyt alumneilta palautetta. Laitosta on keskusteluttanut myös tuleva laatuyksikkökierros. Musiikin laitos Bologna-prosessi on vienyt laitokselta paljon aikaa ja nyt podetaan väsymystä. OPLAAproryhmän tapaamiseen saatiin hyvin opiskelijaedustus. HOPS-käytäntöjen kehittäminen on koettu tärkeäksi. Opetusfilosofia- ja opetuksen arvokeskustelu on käynnistymässä. Opettajankoulutuslaitos Opetuksen kehittämiseksi laitoksella on lokakuussa kehittämispäivät. Työ jatkuu. Psykologian laitos Laitoksella on neljä eri sektoria, jossa jokaisessa on henkilö vastaamassa opetuksen kehittämisestä. Opetuksen kehittämisryhmässä on kaksi opiskelijaedustajaa jokaisesta sektorista. Laitoksella on järjestetty opetuksen kehittämispäiviä. OPLAApro-ryhmän käynnillä pohdintaan nousi mm. palautejärjestelmä; palautteita arvioidaan, mutta johtaako se toimintaan? Valtakunnallisesti keskustelu käydään aktiivisesti Psykonetissa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus Peruskoulutuksessa laitos tekee yhteistyötä kielten laitoksen kanssa, mutta jatkokoulutus on sen omaa. OPLAApro-tapaamisessa huomattiin, että paljon on jo tehty opetuksen laadun kehittämiseksi. Mm. projektioppiminen on mielenkiintoinen haaste pedagogisessa mielessä.

4 4(4) Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Laitos on kahdesta erillisestä laitoksesta äskettäin yhdistynyt laitos, jolle OPLAApro-ryhmän vierailu osui ajallisesti sopivaan kohtaan. Laitoksella pidetään tärkeänä nyt perustettua yhteistä opetuksen kehittämisryhmää, joka voi pohtia laitoksen opetuksen kokonaisuutta. Laitoksella järjestetään tammikuussa laitoksen kehittämispäivä, jonka aiheena on opetus. Tarkoituksena on keskittyä kontaktiopetukseen. Tilaisuuteen tulee myös opiskelijoita. Laitoksen lähiaikojen kehittämiskohteita ovat mm. englanninkielisen opetuksen kehittäminen sekä verkko-opetuksen kehittäminen. Laitos koki tarpeelliseksi tehdä myös laitokselta valmistuneille kyselyn. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Laitoksella on saatu ajettua sisään Bologna-prosessi ja HOPS on otettu käyttöön. Kurssipalautetta saadaan kohtalaisesti. Opetuksen taso on heterogeenista; vain harvalla henkilökunnasta on pedagogista koulutusta. Laitos on käynnistämässä Antti Pirhosen johdolla opettajien työn kehittäminen mentorointiperiaatteella. OPLAApro-vierailun jälkeen on pyritty tarkastelemaan laitoksen toimintaa yhä enemmän opetuksen laadun näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen laitos Myös varhaiskasvatuksen laitoksella opetuksen laadun kehittäminen on nivottu yhteen OPS:n kehittämiseen. Laitoksella on ollut vuosia teemaryhmät, joita kokoavaksi ryhmäksi on nyt tullut laitoksen oma OPLAApro-ryhmä. Laitos kokoaa jo vuodesta 1995 saakka tehtyjä opetuksen laadun kehittämiseen liittyviä dokumenttejaan. Varhaiskasvatuksen laitoksella sähköinen palautejärjestelmä on toiminut hyvin. Viestintätieteiden laitos Opetuksen kehittämisryhmään oli vaikeaa saada opiskelijajäseniä, mutta nyt on koossa toimiva ryhmä, joka on kokoontunut jo useita kertoja. Ryhmä on käynyt läpi itsearviointimatriisia keskustellen siitä, mitä hyviä käytänteitä on olemassa ja mitkä olisivat kehittämiskohteita. Opetuksen laatua on kehitetty määrätietoisesti pikkuhiljaa mm oma opettaja järjestelmällä, mentoroinnilla, HOPSia kehittämällä ja erilaisin yhteistyömuodoin. Keskusteluissa on huomattu, että löytyy osa-alueita, joista ei tiedetä, missä oikeastaan ollaan. Alkuvuonna laitoksella on kehittämispäivä ja se koostaa myös koko laitoksen arvioinnin. Haasteena on laatutyön dynaamisena säilyttäminen niukkenevilla ja vaihtuvilla resursseilla. Laitoksen Intranettiin on koottu hyviä käytänteitä, jotka kuitenkin vaatisivat ylläpitoa. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Laitoksella on aiemmin ollut aktiivista opetuksen kehittämistoimintaa, joka hiipui Bolognan prosessin myötä. Nyt Bolognan vaatimat muutokset ovat toteutettu ja niiden toimivuutta seurataan. Uusi OPLAA-ryhmä on saatu kokoon vaikeuksien kautta. Opetukseen ja tutkimukseen on jäänyt entistä vähemmän aikaa, kun aikaa on mennyt kokouksissa, joissa puhutaan opetuksesta ja tutkimuksesta. 2. Laatutyön toimeenpanosuunnitelma

5 5(4) Leena Treuthardt esitteli laatutyön toimeenpanosuunnitelmaa, jossa määritellään mm. laatutyön toimijat ja tavoitteet. Toimeenpanosuunnitelma on ennen kaikkea työpaperi, jota päivitetään vuosittain. Treuthardt korosti, että opetuksen laadun kehittäminen tapahtuu laitosten omien tarpeiden mukaan eikä siitä ole tulossa esim. KKA:n taholta kovin tarkkaa ohjeistusta. Punaisena lankana on toimintojen kehittäminen ja toimintojen dokumentointi siten, että se palvelee laitoksen toimintaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Treuthardt uskoi, että standardoitu laatujärjestelmä otetaan vain poikkeuksellisesti käyttöön laitoksille. Kukin laitos tekee itse päätöksen siitä, valitseeko se standardoidun järjestelmän vai oman järjestelmän. Samoin kukin laitos päättää itse, mitä mittareita se käyttää toimintansa arvioinnissa. Treuthardt kertoi myös, Jyväskylän yliopisto toteuttaa yhteistyössä Oulun ja Tampereen yliopiston kanssa laadunkehittämishankkeen, joka käynnistyy ensi vuonna. Hankkeen kautta laitosten on mahdollista saada kehittämisresursseja esim. suunnittelijan palkkaukseen. KTL toteuttaa laadunvarmistusjärjestelmien tutkimushankkeen ensi vuoden alusta lähtien. Hanketta vetää Jussi Välimaa. Treuthardt sopii tiedekuntien kanssa tammi-helmikuussa järjestettävät tiedekunta- ja erillislaitoskierrokset, joihin tiedekunnista osallistuvat mm. hallintopäälliköt, dekaanit, laitosjohtajat ja pedagogiset johtajat. Kierros painottuu helmikuulle ja alkaa tiedekunnista. Treuthardt kertoi, että suomen- ja englanninkielisten maisteriohjelmien laadunvarmistuskriteerit työstää kansainvälinen kampus-työryhmä. Keskusteluissa tuli esiin seuraavaa huolestumista siitä, että yliopistolla ollaan ottamassa käyttöön standardoitu laatujärjestelmä moni ihmetteli, miksi laadunvarmistukseen liittyi niin monta eri järjestelmää (kuten koulutuksen, hallinnon, tutkimuksen ja yhteiskunnallisten palvelutehtävien laadunvarmistusjärjestelmä, opetuksen ja opiskelun laadunvarmistusjärjestelmä, koulutuksen ja hallinnon tulosten arviointijärjestelmät) järjestelmä-sanaa hiertää monella laitoksella 3. Seuraavat kokoontumiset Pedagogiset johtajat toivoivat, että seuraavat kokoukset järjestettäisiin pienemmissä ryhmissä eri teema-alueilta, jolloin olisi enemmän aikaa keskustella itseä kiinnostavasta ja systemaattisesta opetusta kehittävästä aiheesta. Sovittiin, että Anneli Mörä-Leino lähettää pedagogisille johtajille ehdotuksia teemoista, joita hän on kerännyt OPLAApro-ryhmän kierrosten perusteella. Sovittiin, että pedagogiset johtajat ottavat kantaa näihin ehdotuksiin ja lisäävät omia toiveitaan. Tämän jälkeen OPLAApro-ryhmä järjestää tilaisuudet, joihin kiinnostuneita on löytynyt. JAKELU: Pedagogiset johtajat, OPLAApro-ryhmä Tuula Maijanen, Paula Määttä, Leena Treuthardt